OHJE AMMATTILAISILLE. Kosketusvarotoimet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OHJE AMMATTILAISILLE. Kosketusvarotoimet"

Transkriptio

1 Kosketusvarotoimet Kosketusvarotoimien tavoitteena on katkaista kosketustartuntatie. Valtaosa infektioita aiheuttavista mikrobeista leviää kosketuksen välityksellä. Jokaisen potilaan hoidon perustana ovat tavanomaiset varotoimet (ks. hoito-ohjeet.fi: Tavanomaiset varotoimet/ Kosketusvarotoimissa olennaista on hyvä käsihygienia. Lisäksi käytetään eristyksen kannalta tarvittavia suojaimia kaikessa potilaan ja hoitoympäristön kosketuksessa sekä potilashuoneen huoltotyössä. hoitovälineet huolletaan asianmukaisesti ja vuodeosastolla tai heräämössä käytetään myös ns. tilaeristämistä. Kosketusvarotoimet eivät saa olla esteenä tai hidastaa potilaan hoidon edellyttämiä tutkimuksia, kuntoutusta, toimenpiteitä tai toiseen hoitolaitokseen siirtymistä. Potilaalle kerrotaan kosketusvarotoimista ja niiden tarkoituksesta. Potilasta ja vierailijoita opastetaan toteuttamaan hyvää käsihygieniaa. Kosketusvarotoimista tiedotetaan hoitoon osallistuvia laittamalla eristyshuoneen sisäoveen tai suluttoman huoneen vieressä olevalle tarvikepöydälle kosketusvarotoimet kortti. Jos potilaalle tehdään toimenpiteitä osaston ulkopuolella tai hänen siirtyessään toiseen hoitopaikkaan tiedotetaan kosketusvarotoimien tarpeesta. Kantajuudesta ei ilmoiteta sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolisille toimijoille. Eristyshuoneeseen varataan hoidossa tarvittavat hoito-, tutkimus- ja apuvälineet sekä sulkutilaan tai huoneen ulkopuolelle lähihoidossa tarvittavat suojaimet. Huoneeseen varataan myös huonekohtaiset siivousvälineet, pyykki- ja jäteastiat. Osasto varaa eristyspotilaan näytteen ottoa varten potilashuoneeseen tai sulkutilaan staassin ja riittävän suuren särmäjäteastian. Sulkutilaan varataan desinfektioainetta ja puhdistusliinoja. Laboratorionäytteitä tilattaessa näytteenottopyyntöön kirjataan eristysmerkintä, tarvittaessa käytetään lisätieto-kohtaa. Näyteputket/-purkit pyyhitään alkoholilla (vähintään 70 %) näytteiden oton jälkeen. Nimitarrat kiinnitetään näyteputkiin/-purkkeihin sulkutilassa tai huoneen ulkopuolella. Potilasasiakirjoja tai kiertokärryä ATK-välineistöineen ei viedä potilashuoneeseen. Potilashuoneissa sekä tutkimus- ja toimenpidehuoneissa olevat kiinteät ATK-näppäimistöt ja muoviosat pyyhitään desinfektioaineella (esimerkiksi Easydes - tai OL ). Näyttö pyyhitään kuivalla pyyhkeellä. Potilaskuljetuksissa kuljettaja desinfioi kätensä ennen ja jälkeen potilaan kuljetuksen. Kuljettaja käyttää suojakäsineitä vain eritekontaktissa. Suojakäsineet riisutaan potilaan koskettamisen jälkeen suoraan roskapussiin ja kädet desinfioidaan. Potilasasiakirjoja ei laiteta potilassängylle. Ruokailuvälineinä ei sairaalahygieenisistä syistä tarvitse käyttää kertakäyttöastioita. Roskat ja tarjottimille jääneet nesteet poistetaan tarjottimelta eristyshuoneessa. Potilas desinfioi kädet ennen ruokailun aloittamista. Ruokatarjotin viedään potilashuoneeseen ilman suojautumista. Tarjotin haetaan eristyshuoneesta suojakäsineet kädessä. Juomat tyhjennetään potilashuoneen käsienpesualtaaseen ja roskat laitetaan roskapussiin. Suojakäsineet poistetaan ja desinfioidaan kädet. Tarjotin voidaan viedä puhtain, desinfioiduin käsin suoraan ruokavaunuun koskematta ympäröiviin pintoihin. Kädet desinfioidaan huolellisesti. Sairaalahygienia- ja infektiontorjunta puh /12

2 Potilashuoneen huolellinen loppusiivous tehdään potilaan siirtyessä pois sairaalasta tai huoneen vapautuessa. Huoneessa olleet kertakäyttövälineet laitetaan jätteisiin ja monikäyttöiset välineet desinfioidaan. Huoneen lattia, tasopinnat, kosketuskohdat ja seinistä roiskeet pyyhitään. Vuodevaatteet lähetetään pesuun. Tyynyn ja patjan suojusmuovit vaihdetaan. Ikkunoissa olevia verhokappoja ei tarvitse pestä jokaisen potilaan välillä, jos niissä ei ole roiskeita/näkyvää likaa. Siivouksen jälkeen huoneen voi ottaa heti käyttöön. Käytännön ohjeet eri kosketusvarotoimitilanteista ovat myöhemmin tässä ohjeessa. Niiden avulla voidaan täydentää huonekohtaiset kosketusvarotoimi-kortit. Tilanteet, joissa tarvitaan kosketusvarotoimien lisäksi myös muuta eristystä ovat mm. RSV, enterovirus- ja adenovirusinfektio, influenssa, SARS, MERS, verenvuotokuumeet, rokkotaudit, yleistynyt vyöruusu tai niiden epäily. Näissä tilanteissa käytetään sulkuhuoneen ovessa yhdistettyä eristyskorttia. Sairaalahygienia ja infektiontorjunta puh /12

3 KOSKETUSVAROTOIMET mahasuolikanavan infektio tai infektion epäily Huonesijoitus: yhden hengen huone, jossa oma WC ja suihku. Sulkutila suositeltava. Epidemiatilanteissa tarvittaessa kohortointi. Suojatakki tai suojaesiliina, kliinisessä tutkimuksessa ja lähihoidossa Suojakäsineet, koskettaessa potilasta ja/tai hänen hoitoympäristöään. Suojakäsineet ovat toimenpide- ja työvaihekohtaiset. Kirurginen suu-nenäsuojain, lähihoidossa. OHJE AMMATTILAISILLE Huoneeseen mentäessä desinfioidaan kädet (20 30 s.) Huoneesta poistumisen ja suojainten riisumisen jälkeen kädet pestään huolellisesti saippualla ja kuivataan sekä lopuksi desinfioidaan kädet Taudin aiheuttaja / muuta huomioitavaa Siivous, pyykit ja jätteet Clostridium difficile ks. Antibioottiripuli ja sen hoito Clostridium difficile, hypervirulentti 027 ks. Antibioottiripuli ja sen hoito Norovirus ks.toiminta Noro virusepidemian yhteydessä Hepatiitti A sekä vaippaikäisillä ja inkontinenteilla EHEC Shigella Rota Eristys voidaan purkaa, kun ripulia ei ole ollut 2 vuorokauteen. Eristys akuuttisairaalassa koko sairaalahoidon ajan, pitkäaikaishoitolaitoksessa viikon ajan. 2 vrk:ta oireiden loppumisesta Samassa huoneessa olleet katsotaan altistuneiksi, tartunta voidaan pois sulkea 2 vrk:n kuluttua altistuksen päättymisestä. ks. varotoimi- ja eristyssuositukset infektiosairauksissa -taulukosta Siivousvälineet ovat huonekohtaiset ja ne desinfioidaan käytön jälkeen. Siivousliinat ovat kertakäyttöisiä. saniteettitilat sekä käsienpesualtaiden siivilät ja hanojen poresiivilät puhdistetaan kahdesti päivässä kloori 1000 ppm tai peroksygeeni. Eritetahradesinfektio välittömästi tahran ilmaantumisen jälkeen. Loppusiivouksessa pyyhitään myös lattia kloori 1000 ppm tai peroksygeeni. Väli- ja suihkuverhot laitetaan pesuun ja vaihdetaan uusiin. jotka ovat helposti tuotaessa välineitä pois huoneesta, ne desinfioidaan huolellisesti desinfioivassa huuhtelu-laitteessa (esim. DEKO ). kloori 1000 ppm tai peroksygeeni. esim. monitorien, näppäimistöjen ja Sairaalahygienia ja infektiontorjunta puh /12

4 KOSKETUSVAROTOIMET moniresistentin mikrobin - kantaja OHJE AMMATTILAISILLE Huonesijoitus: yhden hengen huone, jossa oma WC ja suihku. Sulkutila suositeltava. Tarvittaessa kohortointi. Suojatakki tai suojaesiliina kliinisessä tutkimuksessa ja lähihoidossa Suojakäsineet, koskettaessa potilasta ja/tai hänen hoitoympäristöään. Suojakäsineet ovat toimenpide- ja työvaihekohtaiset Kirurginen suu-nenäsuojain tavanomaisten varotoimien mukaisesti mukaisesti, jos hoitotoimenpiteissä roiskevaara ja lisäksi hengitystieinfektio-oireisen MRSA -kantajan kliinisessä tutkimuksessa ja hoitoon liittyvissä toimenpiteissä. Riskitieto/ Taudin aiheuttaja MRSA VRE ESBL, E.coli ESBL, muut kuin e.coli esim. Klebsiella pneumoniae MDR - akinetobakteeri tai pseudomonas Muu eritystä vaativa moniresisten tin mikrobin kantajuus CPE (karbapenemaasia tuottava enterobakteeri) / muuta huomioitavaa akuuttisairaalassa koko sairaalahoidon ajan Pitkäaikais- ja kotihoidon osalta erilliset ohjeet moniresistenttien mikrobien (MDR) - kantajien hoidosta Siivous, pyykit ja jätteet Siivousvälineet ovat huonekohtaiset ja ne desinfioidaan käytön jälkeen. Siivousliinat ovat kertakäyttöisiä. saniteettitilat, käsienpesu- ja kaatoaltaat sekä käsienpesualtaiden siivilät ja hanojen poresiivilä puhdistetaan päivittäin kloori 500 ppm tai peroksygeeni pesuaine. Loppusiivouksessa pyyhitään myös lattia kloori 500 ppm tai peroksygeeni. Väli- ja suihkuverhot laitetaan pesuun ja vaihdetaan uusiin. jotka ovat helposti tuotaessa välineitä pois huoneesta, ne desinfioidaan huolellisesti desinfioivassa huuhtelulaitteessa (esim. DEKO ). vähintään 60 % alkoholi, kloori 500 ppm tai peroksygeeni. esim. monitorien, näppäimistöjen ja Sairaalahygienia ja infektiontorjunta puh /12

5 KOSKETUSVAROTOIMET haava- tai ihoinfektio Huonesijoitus: yhden hengen huone, jossa oma WC ja suihku. Sulkutila suositeltava. Tarvittaessa kohortointi. Suojatakki tai suojaesiliina, kliinisessä tutkimuksessa ja lähihoidossa Suojakäsineet, koskettaessa potilasta ja/tai hänen hoitoympäristöään. Suojakäsineet ovat toimenpide- ja työvaihekohtaiset. Kirurginen suu-nenäsuojain tavanomaisten varotoimien mukaan, jos hoitotoimenpiteissä roiskevaara Taudin aiheuttaja Siivous, pyykit ja jätteet Selvästi märkäinen ihoinfektio esim. runsaasti erittävä abskessi, haavatai ihoinfektio Ihoinfektio, joka tarttuu hyvin helposti esim. yleistynyt herpes simplex impetigo (märkärupi) vastasyntyneen St. aureuksen aiheuttama ihoinfektio Syyhy (scabies) Täit (pedikuloosi) Kunnes runsas (märkä) - eritys loppuu Oireiden 24 tuntia tehokkaan hoidon alusta Siivousvälineet ovat huonekohtaiset ja ne desinfioidaan käytön jälkeen. Siivousliinat ovat kertakäyttöisiä. saniteettitilat, käsienpesu- ja kaatoaltaat puhdistetaan päivittäin heikosti emäksisellä yleispesuaineella. Loppusiivouksessa käytetään kloori 200 ppm tai peroksyygeeni. Väli- ja suihkuverhot laitetaan pesuun ja vaihdetaan uusiin. mm. staassi, särmäjäteastia, huoneeseen viihdytysvälineitä, jotka ovat helposti tuotaessa välineitä pois huoneesta, ne desinfioidaan huolellisesti desinfioivassa huuhtelu-laitteessa (esim. DEKO ). vähintään 60 % alkoholi. esim. monitorien, näppäimistöjen ja Sairaalahygienia ja infektiontorjunta puh /12

6 KOSKETUSVAROTOIMET suora sairaalasiirto ulkomailta tai jatkuva altistus moniresistentille mikrobille Huonesijoitus: yhden hengen huone, jossa oma WC ja suihku. Sulkutila suositeltava Tarvittaessa kohortointi. Suojatakki tai suojaesiliina, kliinisessä tutkimuksessa ja lähihoidossa Suojakäsineet, koskettaessa potilasta ja/tai hänen hoitoympäristöään. Suojakäsineet ovat toimenpide- ja työvaihekohtaiset. Kirurginen suu-nenäsuojain tavanomaisten varotoimien mukaan, jos hoitotoimenpiteissä roiskevaara Riskitieto Siivous, pyykit ja jätteet suora sairaalasiirto ulkomaisesta sairaalasta/ laitoksesta/ lastenkodista/ pakolaisleiriltä tai potilas on turvapaikanhakija jatkuva altistus MRSA VRE tai muu riskitiedon osoittama altistus esim. CPE (karbapenemaa sia tuottava enterobakteeri) / muuta huomioitavaa kunnes MRSA, VRE ja ResGNSbakteerien kantajuus on poissuljettu, sen jälkeen normaali sijoittelu kunnes kantajuus on poissuljettu, sen jälkeen normaali sijoittelu ko. hoitojaksolla Siivousvälineet ovat huonekohtaiset ja ne desinfioidaan käytön jälkeen. Siivousliinat ovat kertakäyttöisiä. saniteettitilat sekä käsienpesu- ja kaatoaltaat puhdistetaan päivittäin kloori 500 ppm tai peroksygeeni. Vältetään vuodevaatteiden Loppusiivouksessa pyyhitään myös lattia 500 ppm tai peroksygeeni. Väli- ja suihkuverhot laitetaan pesuun ja vaihdetaan uusiin. jotka ovat helposti tuotaessa välineitä pois huoneesta, ne desinfioidaan huolellisesti desinfioivassa huuhtelu-laitteessa (esim. DEKO ). vähintään 60 % alkoholi, kloori 500 ppm tai peroksygeeni. esim. monitorien, näppäimistöjen ja Sairaalahygienia ja infektiontorjunta puh /12

7 KOSKETUSVAROTOIMET JA PISARAERISTYS kausi-influenssa tai epäily Huonesijoitus, ensisijaisesti yhden hengen huone, jossa oma WC ja suihku, sulkutila suositeltava - Jos joudutaan sijoittamaan samaan huoneeseen toisen potilaan kanssa, on vuoteiden väli oltava > 1,5 m. - Jos varmistettuja influenssatapauksia on osastolla useita, saman viruksen kantajat voidaan sijoittaa samaan huoneeseen (kohortti). - Eri A-influenssalatyyppejä sairastavat voidaan kohortoida samaan huoneeseen. - Osastoilla, joissa pääasiallisesti hoidetaan riskiryhmien potilaita (esim. hematologia, obstetriikka, onkologia, nefrologia), influenssaoireiset sijoitetaan ilmaeristyshuoneisiin tai heille erikseen erotettuun osaston osaan (kohortti). Jos ilmaeristyshuonetta ei ole käytettävissä, potilaalle osoitetaan oma huone (oma WC ja suihku). Suojatakki tai suojaesiliina, kliinisessä tutkimuksessa ja lähihoidossa Suojakäsineet, koskettaessa potilasta ja/tai hänen hoitoympäristöään. Suojakäsineet ovat toimenpide- ja työvaihekohtaiset. Kirurginen suu-nenäsuojain kliinisessä tutkimuksessa ja lähihoidossa Aerosolia tuottavissa toimenpiteissä (intubaatio, hengitysteiden imeminen, bronkoskopia, respiraattori- ja CPAP-maski hoito) FFP2/FFP3 -luokan hengityksensuojain Siivous, pyykit ja jätteet Eristys voidaan purkaa, kun potilas ollut kuumeeton 24 tuntia ilman kuumelääkitystä JA on kulunut 7 vrk:ta oireiden alusta TAI on kulunut 5 vrk:ta VIRUSLÄÄKKEEN aloittamisesta Siivousvälineet desinfioidaan käytön jälkeen. Siivousliinat ovat kertakäyttöisiä. saniteettitilat sekä käsienpesu- ja kaatoaltaat puhdistetaan päivittäin kloori 500 ppm tai peroksygeeni. tahran ilmaantumisen jälkeen. Vältetään vuodevaatteiden Loppusiivouksessa pyyhitään myös lattia 500 ppm tai peroksygeeni. Väli- ja suihkuverhot laitetaan pesuun ja vaihdetaan uusiin. jotka ovat helposti tuotaessa välineitä pois huoneesta, ne desinfioidaan huolellisesti desinfioivassa huuhtelu-laitteessa (esim. DEKO ). vähintään 60 % alkoholi, kloori 500 ppm tai peroksygeeni. esim. monitorien, näppäimistöjen ja Sairaalahygienia ja infektiontorjunta puh /12

8 KOSKETUSVAROTOIMET JA PISARAERISTYS RSV, ENTEROVIRUS, ADENOVIRUS -infektio tai epäily Huonesijoitus: yhden hengen huone, jossa oma WC ja suihku, sulkutila. Epidemiatilanteissa tarvittaessa kohortointi. Suojatakki tai suojaesiliina, kliinisessä tutkimuksessa ja lähihoidossa Suojakäsineet, koskettaessa potilasta ja/tai hänen hoitoympäristöään. Suojakäsineet ovat toimenpide- ja työvaihekohtaiset. Kirurginen suu-nenäsuojain, lähihoidossa Taudin aiheuttaja RSV ENTERO- VIRUS Oireiden Siivous, pyykit ja jätteet Siivousvälineet desinfioidaan käytön jälkeen. Siivousliinat ovat kertakäyttöisiä. ADENO- VIRUS, pikkulapsilla saniteettitilat sekä käsienpesu- ja kaatoaltaat puhdistetaan päivittäin kloori 500 ppm tai peroksygeeni. Loppusiivouksessa kloori 500 ppm tai peroksygeeni. Väli- ja suihkuverhot laitetaan pesuun ja vaihdetaan uusiin huoneeseen viihdytysvälineitä, jotka ovat helposti tuotaessa välineitä pois huoneesta, ne desinfioidaan huolellisesti desinfioivassa huuhtelu-laitteessa (esim. DEKO ). vähintään 60 % alkoholi, kloori 500 ppm tai peroksygeeni. esim. monitorien, näppäimistöjen ja Sairaalahygienia ja infektiontorjunta puh /12

9 ILMAERISTYS JA KOSKETUSVAROTOIMET herpes zoster (yleistynyt vyöruusu tai sen epäily) Huonesijoitus: yhden hengen huone, jossa oma WC ja suihku sekä sulkutila. Epidemiatilanteissa tarvittaessa kohortointi. Suojatakki tai suojaesiliina, kliinisessä tutkimuksessa ja lähihoidossa Suojakäsineet, koskettaessa potilasta ja/tai hänen hoitoympäristöään. Suojakäsineet ovat toimenpide- ja työvaihekohtaiset. Kirurginen suu-nenäsuojain lähihoidossa tai FFP2- luokan hengityksensuojain aina huoneeseen mentäessä, jos ei-immuniteettia ko. tautia vastaan, myös potilaskuljetuksessa. Oireiden Siivous, pyykit ja jätteet Siivousvälineet desinfioidaan käytön jälkeen. Siivousliinat ovat kertakäyttöisiä. saniteettitilat sekä käsienpesu- ja kaatoaltaat puhdistetaan päivittäin heikosti emäksisellä yleispesuaineella. tahran ilmaantumisen jälkeen. Vältetään vuodevaatteiden Loppusiivouksessa sekä kosketus- ja tasopinnat, saniteettitilat että lattia puhdistetaan kloori 500 ppm tai peroksygeeni. Väli- ja suihkuverhot laitetaan pesuun ja vaihdetaan uusiin mm. staassi, särmäjäteastia, stetoskooppi, verenpaine- ja huoneeseen viihdytysvälineitä, jotka ovat helposti tuotaessa välineitä pois huoneesta, ne desinfioidaan huolellisesti desinfioivassa huuhtelulaitteessa (esim. DEKO ). vähintään 60 % alkoholi. esim. monitorien, näppäimistöjen ja Sairaalahygienia ja infektiontorjunta puh /12

10 KOSKETUSVAROTOIMET, ILMA- JA PISARAERISTYS MERS, SARS, lintuinfluenssa tai pandeeminen influenssa tai epäily ks. tautikohtaiset ohjeet hoito-ohjeet.fi sivustolta Huonesijoitus: alipaineistettu, yhden hengen huone, jossa oma WC ja suihku sekä sulkutila. Potilas ei saa poistua huoneesta. Tarvittaessa kohortointi. FFP3-hengityksensuojain, peitetty venttiili aina huoneeseen mentäessä. Suojain on kertakäyttöinen ja käyntikohtainen. Suojatakki aina huoneeseen mentäessä Hiussuoja aina huoneeseen mentäessä Suojalasit/kokokasvovisiiri tavanomaisten varotoimien mukaan, jos hoitotoimenpiteissä roiskevaara Suojakäsineet aina huoneeseen mentäessä Huollettavat suojakengät aina huoneeseen mentäessä Muuta huomioitavaa Siivous, pyykit ja jätteet Näytteenoton jälkeen näyteputki pyyhitään sulkutilassa ulkopuolelta vähintään 60% alkoholi ja laitetaan sen jälkeen erilliseen muovipussiin. Pussin päälle merkitään laboratoriolle tiedoksi "MERS/SARS/lintuinfluenssa tai pandeeminen influenssaepäily". Respiraattori-potilaan uloshengitysilma ohjataan erilliseen poistoilma-venttiiliin. Raskaana olevat työntekijät vapautetaan osallistumasta potilaan hoitoon tai tutkimiseen. Siivousvälineet desinfioidaan käytön jälkeen. Siivousliinat ovat kertakäyttöisiä. saniteettitilat sekä käsienpesu- ja kaatoaltaat päivittäin kloori 500 ppm tai peroksygeeni. jotka ovat helposti tuotaessa välineitä pois huoneesta, ne desinfioidaan huolellisesti desinfioivassa huuhtelulaitteessa (esim. DEKO ). vähintään 60 % alkoholi, kloori 500 ppm tai peroksygeeni. Kuljetuksen aikana potilas käyttää kirurgista suunenäsuojainta tai venttiilitöntä FFP2 /FFP3-hengityksensuojainta kuljettava henkilökunta FFP3 -hengityksensuojainta, silmäsuojaimia, suojatakkia ja -käsineitä. ja hävitys Loppusiivouksessa pyyhitään myös lattia 500 ppm tai peroksygeeni. Väli- ja suihkuverhot laitetaan pesuun ja vaihdetaan uusiin esim. monitorien, näppäimistöjen ja Sairaalahygienia ja infektiontorjunta puh /12

11 KOSKETUSVAROTOIMET ja ILMAERISTYS rokkotaudit tai niiden epäily OHJE AMMATTILAISILLE Huonesijoitus: alipaineistettu, yhden hengen huone, jossa oma WC ja suihku sekä sulkutila. Potilas ei saa poistua huoneesta kuin välttämättömiä tutkimuksia ja hoitoja varten. Tarvittaessa kohortointi. FFP2/ FFP3-hengityksensuojain, aina huoneeseen mentäessä, jos ei-immuniteettia tuhkarokkoa tai vesirokkoa vastaan, myös potilaskuljetuksessa Muilla kirurginen suu-nenäsuojain Suojatakki tai suojaesiliina, lähihoidossa Suojakäsineet, koskettaessa potilasta ja/tai hänen hoitoympäristöään. Suojakäsineet ovat toimenpide- ja työvaihekohtaiset Kuljetuksen aikana: potilas käyttää kirurgista suu-nenäsuojainta Taudin aiheuttaja Tuhkarokko (morbiili) Vesirokko (varicella) Oireiden Suositus: eiimmuunit ja raskaana olevat työntekijät eivät osallistu potilaan tutkimukseen tai hoitoon. Kunnes leesiot rupeutuneet. Suositus: eiimmuunit ja raskaana olevat työntekijät eivät osallistu potilaan tutkimukseen tai hoitoon. Siivous, pyykit ja jätteet Siivousvälineet desinfioidaan käytön jälkeen. Siivousliinat ovat kertakäyttöisiä. saniteettitilat sekä käsienpesu- ja kaatoaltaat puhdistetaan päivittäin heikosti emäksisellä yleispuhdistusaineella. Loppusiivouksessa 500 ppm tai peroksygeeni. Väli- ja suihkuverhot laitetaan pesuun ja vaihdetaan uusiin jotka ovat helposti tuotaessa välineitä pois huoneesta, ne desinfioidaan huolellisesti desinfioivassa huuhtelu-laitteessa (esim. DEKO ). vähintään 60 % alkoholi. esim. monitorien, näppäimistöjen ja Sairaalahygienia ja infektiontorjunta puh /12

12 ILMAERISTYS JA KOSKETUSVAROTOIMET verenvuotokuume tai niiden epäily (Ebola, Lassakuume, Marburginvirustauti) Huonesijoitus: alipaineistettu, yhden hengen huone, jossa oma WC ja suihku sekä sulkutila. Potilas ei saa poistua huoneesta. Tarvittaessa kohortointi. FFP3-hengityssuojain, peitetty venttiili aina huoneeseen mentäessä. Suojain on kertakäyttöinen ja käyntikohtainen. Suojatakki aina huoneeseen mentäessä Hiussuoja aina huoneeseen mentäessä Suojalasit/kokokasvovisiiri aina huoneeseen mentäessä Suojakäsineet aina huoneeseen mentäessä Huollettavat suojakengät aina huoneeseen mentäessä Noudata huolellisesti erillisiä suojainten pukemis- ja riisumisohjeita! Muuta huomioitavaa Näytteenoton jälkeen näyteputki pyyhitään sulkutilassa ulkopuolelta vähintään 60% alkoholi ja laitetaan sen jälkeen erilliseen muovipussiin. Pussin päälle merkitään laboratoriolle tiedoksi "ebola, lassa tai marburgin-taudin epäily Respiraattori-potilaan uloshengitysilma ohjataan erilliseen poistoilma-venttiiliin. Raskaana olevat työntekijät vapautetaan osallistumasta potilaan tutkimukseen tai hoitoon Kuljetuksen aikana potilas käyttää kirurgista suunenäsuojainta tai venttiilitöntä FFP2 /FFP3-hengityssuojainta kuljettava henkilökunta FFP3 -hengityssuojainta, silmäsuojaimia, suojatakkia ja käsineitä. Siivous, pyykit ja jätteet Siivousvälineet desinfioidaan käytön jälkeen. Siivousliinat ovat kertakäyttöisiä. saniteettitilat sekä käsienpesu- ja kaatoaltaat päivittäin kloori 1000 ppm tai peroksygeeni. ja hävitys Loppusiivouksessa pyyhitään myös lattia 1000 ppm tai peroksygeeni. Väli- ja suihkuverhot laitetaan pesuun ja vaihdetaan uusiin jotka ovat helposti tuotaessa välineitä pois huoneesta, ne desinfioidaan huolellisesti desinfioivassa huuhtelu-laitteessa (esim. DEKO ). vähintään 60 % alkoholi, kloori 1000 ppm tai peroksygeeni. esim. monitorien, näppäimistöjen ja Sairaalahygienia ja infektiontorjunta puh /12

Pisaraeristys ja pisaravarotoimet

Pisaraeristys ja pisaravarotoimet Pisaraeristys ja pisaravarotoimet Pisaraeristyksen tavoitteena on katkaista pisaroiden välityksellä tapahtuva tartunta. Tartunnan levittäjinä toimivat potilaan hengitysteistä ympäristöön lentävät pisarat

Lisätiedot

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe. 1 (5) Eristyssiivoustaulukko Tätä ohjetta noudatetaan välisiivouksessa, päivittäisessä siivouksessa ja loppusiivouksessa. Nocospray vetyperoksidikuivasumutin laitetta käytetään loppusiivouksen jälkeen

Lisätiedot

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe. 1 (5) Eristyssiivoustaulukko Tätä ohjetta noudatetaan välisiivouksessa, päivittäisessä siivouksessa ja loppusiivouksessa. Nocospray vetyperoksidikuivasumutin laitetta käytetään loppusiivouksen jälkeen

Lisätiedot

Eristyssiivousohje. Pintojen puhdistaminen ja desinfektio. Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe

Eristyssiivousohje. Pintojen puhdistaminen ja desinfektio. Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe 1 (9) siivousohje: potilashuoneeseen, toimenpidehuoneeseen ja leikkaussaliin. Tätä ohjetta noudatetaan välisiivouksessa, päivittäisessä siivouksessa ja loppusiivouksessa. Pääsääntöisesti käytetään mikrokuituista

Lisätiedot

Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet

Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 17.10.2016 Tuula Keränen, hygieniahoitaja infektioiden torjuntayksikkö

Lisätiedot

PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN?

PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN? PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN? Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 25.4.2016 13.45-14.30, Ls 5 Hygieniahoitaja Sirpa Ukkola p. 040-5094107

Lisätiedot

RIPULOIVAN POTILAAN ERISTYSKÄYTÄNNÖT

RIPULOIVAN POTILAAN ERISTYSKÄYTÄNNÖT RIPULOIVAN POTILAAN ERISTYSKÄYTÄNNÖT Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutus 3.11.2014 Hygieniahoitaja Reija Leiviskä P:040 509 4107 e-mail: Reija.Leiviska@ppshp.fi

Lisätiedot

Influenssapotilaan eristyskäytännöt

Influenssapotilaan eristyskäytännöt Influenssapotilaan eristyskäytännöt Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 3.11.2014 Tuula Keränen, hygieniahoitaja infektioiden torjuntayksikkö Puh. 040 5094097

Lisätiedot

TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI

TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutus 6.5.2013 Hygieniahoitaja Reija Leiviskä P: 08-315 2574, e-mail: Reija.Leiviska@ppshp.fi

Lisätiedot

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP

Lisätiedot

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto 1 KOSKETUSERISTYS Käytetään potilailla, joilla tiedetään tai epäillään olevan helposti suoran tai epäsuoran kosketuksen välityksellä leviävä infektio. Kosketuseristyksen tarkoituksena on katkaista kosketustartuntatie.

Lisätiedot

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita Tarja Kaija hygieniahoitaja tarja.kaija@ppshp.fi p. 3152574 Moniresistentit mikrobit Bakteeriviljelynäyte haavalta MRSA VRE losteviljelynäyte ESBL

Lisätiedot

Antibiooteille vastustuskykyisen bakteerin kantaja pitkäaikaishoidon ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä

Antibiooteille vastustuskykyisen bakteerin kantaja pitkäaikaishoidon ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä Antibiooteille vastustuskykyisen bakteerin kantaja pitkäaikaishoidon ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä Tämä ohje koskee antibiooteille vastustuskykyisen bakteerin kantajan hoitoa pitkäaikaishoidossa

Lisätiedot

Pisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY

Pisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY Pisaravarotoimet Hygieniahoitaja Jaana Sinkkonen Alueellinen sairaalahygieniapäivä 15.11.2018 PISAROITA SYNTYY Puhuessa, yskiessä, niistäessä, aivastaessa hengitysteiden toimenpiteissä Pisarat eivät tavallisesti

Lisätiedot

OHJE. Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö KOSKETUSERISTYS

OHJE. Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö KOSKETUSERISTYS KOSKETUSERISTYS Käytetään potilailla, joilla tiedetään tai epäillään olevan helposti suoran tai epäsuoran kosketuksen välityksellä leviävä infektio. Kosketuseristyksen tarkoituksena on katkaista kosketustartuntatie.

Lisätiedot

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1 SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? 9.5.2019 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1 HYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 5/9/2019 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA

Lisätiedot

Tavanomaiset varotoimet Kosketusvarotoimet Pisaravarotoimet Ilmaeristys Käsien desinfektio. kuten tavanomaisissa

Tavanomaiset varotoimet Kosketusvarotoimet Pisaravarotoimet Ilmaeristys Käsien desinfektio. kuten tavanomaisissa Varotoimiluokat (päivitetty 5.9.2018) Tavanomaiset varotoimet ovat käytössä aina, muut valitaan mikrobin tartuntareitin mukaan. Mikrobi saattaa levitä useita eri tartuntareittejä, jolloin käytetään samanaikaisesti

Lisätiedot

Moniresistentin mikrobin (MRSA/ VRE /CPE /Klebsiella ESBL) kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä

Moniresistentin mikrobin (MRSA/ VRE /CPE /Klebsiella ESBL) kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä Moniresistentin mikrobin (MRSA/ VRE /CPE /Klebsiella ESBL) kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä Tämä ohje koskee moniresistentin mikrobin kantajan hoitoa pitkäaikaishoidossa. Pitkäaikaishoidon yksiköillä

Lisätiedot

Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014

Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014 Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014 Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Tavanomainen toiminta Toimintamalli jonka on toteuduttava

Lisätiedot

KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1

KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1 KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? 25.4.2018 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1 KÄSIHYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 4/26/2018 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA 6-7% sairaalapotilaista

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

Moniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä

Moniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä Moniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö 06.11.2009 1 (5) Moniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja

Lisätiedot

Eristyspotilas leikkaussalissa. Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi

Eristyspotilas leikkaussalissa. Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Eristyspotilas leikkaussalissa Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Oulun yliopistollinen sairaala Tavanomainen toiminta Toimintamalli jonka

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia

ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia INTO-päivät 7.11.2018 Infektiolääkäri Laura Pakarinen, Helsingin kaupunki 1 Helsingin kaupungin sairaalat Suursuon sairaala MalmiH sairaala MalmiP sairaala Laakson

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA

INFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- TOIMINTAOHJE 1 (6) INFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA Päivitetty Infektioiden torjunta sairaalassa (Suomen Kuntaliitto 5. painos 2005) kirjan mukaan. Taulukko

Lisätiedot

VRE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin

VRE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin VRE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. 1. VRE-kantaja Vankomysiinille

Lisätiedot

Kosketuseristys potilas leikkaussalissa

Kosketuseristys potilas leikkaussalissa Kosketuseristys potilas leikkaussalissa Piia Hirvonen Apulaisosastonhoitaja Leikkaus- ja anestesiayksikkö Lapin Keskussairaala Hygieniahoitaja Piia Hirvonen Tavanomaiset varotoimet Tavanomaisilla varotoimilla

Lisätiedot

Suojainten käyttö. Käytä eristyssiivouksessa eristyssiivousohjeistuksen mukaisia suojaimia. Suojaimet puetaan seuraavassa järjestyksessä.

Suojainten käyttö. Käytä eristyssiivouksessa eristyssiivousohjeistuksen mukaisia suojaimia. Suojaimet puetaan seuraavassa järjestyksessä. 1 Suojainten käyttö Käytä eristyssiivouksessa eristyssiivousohjeistuksen mukaisia suojaimia. Suojaimet puetaan seuraavassa järjestyksessä. Suojainten pukeminen Suusuojus à Suojalasit à Suojatakki à Suojakäsineet

Lisätiedot

MRSA -kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä

MRSA -kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä Ohje henkilökunnalle / MRSA -kantaja pitkäaikaishoidossa MRSA -kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä Tämä ohje koskee MRSA (metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus) -bakteeritartunnan saaneen kantajan

Lisätiedot

Sivu 1 / 3. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

Sivu 1 / 3. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. Sivu 1 / 3 HOITO-OHJE HUS Mobiiliyksikkö www.hus.fi ESBL Torjuntaohjeita pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. ESBL-kantaja

Lisätiedot

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Henkilökunta ohje/ Taulukko Varotoimi ja eristyssuositukset infektiosairauksissa ¹ VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Absessi: - runsaasti erittävä http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6303/10027/

Lisätiedot

VRE -kantaja pitkäaikaishoidossa

VRE -kantaja pitkäaikaishoidossa VRE -kantaja pitkäaikaishoidossa Tämä ohje koskee VRE (vankomysiinille resistentti enterokokki) -kantajan hoitoa pitkäaikaishoidossa. Pitkäaikaishoidon yksiköillä tarkoitetaan vanhainkoteja, palvelutaloja

Lisätiedot

Mistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa

Mistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa Mistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa Puhtaus- ja hygienia-alan alueellinen koulutuspäivä Maire Matsinen hygieniahoitaja Sairaalahygienia on tartuntojen ja infektoiden torjunnan perusperiaatteiden

Lisätiedot

Infektio/ sairaus Varotoimet/ eristys Toimenpiteiden kesto, huomautuksia. Adenovirus, pikkulapsilla Kosketusvarotoimet ja pisaraeristys Oireiden kesto

Infektio/ sairaus Varotoimet/ eristys Toimenpiteiden kesto, huomautuksia. Adenovirus, pikkulapsilla Kosketusvarotoimet ja pisaraeristys Oireiden kesto VAROTOIMET JA ERISTYS ERI INFEKTIOTAUDEISSA Absessi: - runsaasti erittävä eri infektiotaudeissa https://hoitoohjeet.fi/ohjepankkivsshp/%20eri%2 0infektiotaudeissa.pdf Kunnes runsas eritys loppuu Adenovirus,

Lisätiedot

ERISTYS- JA VAROTOIMET LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 1 (21) Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 9.4.2008

ERISTYS- JA VAROTOIMET LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 1 (21) Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 9.4.2008 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 1 (21) ERISTYS- JA LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 2 (21) JOHDANTO Potilaan hoidossa erilaisilla varotoimilla ja eristämisellä pyritään estämään

Lisätiedot

Resistentin mikrobin kantaja tai tartunnanvaarallinen potilas päivystyksessä miten toimia?

Resistentin mikrobin kantaja tai tartunnanvaarallinen potilas päivystyksessä miten toimia? Resistentin mikrobin kantaja tai tartunnanvaarallinen potilas päivystyksessä miten toimia? Infektiolääkäri Pertti Arvola, TAYS Vaikeiden infektioiden alkuhoito symposium Helsinki 5.5.2011 Sisältö Leviävätkö

Lisätiedot

Clostridium difficile - infektioiden torjunta

Clostridium difficile - infektioiden torjunta Clostridium difficile - infektioiden torjunta Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Terveysturvallisuusosasto 24.1.2019 1 Clostridium difficile -infektioiden torjunta Varhainen diagnoosi Seuranta Koulutus ja

Lisätiedot

Infektio/ sairaus Varotoimet/ eristys Toimenpiteiden kesto, huomautuksia. Absessi: - runsaasti erittävä Kosketusvarotoimet Kunnes runsas eritys loppuu

Infektio/ sairaus Varotoimet/ eristys Toimenpiteiden kesto, huomautuksia. Absessi: - runsaasti erittävä Kosketusvarotoimet Kunnes runsas eritys loppuu VAROTOIMET JA ERISTYS ERI INFEKTIOTAUDEISSA Absessi: - runsaasti erittävä Kunnes runsas eritys loppuu Adenovirus, pikkulapsilla ja pisaraeristys Anthrax (pernarutto) - kliininen sairaus - altistuminen

Lisätiedot

Resistenttien bakteerien torjunnan valtakunnalliset linjaukset mikä muuttui?

Resistenttien bakteerien torjunnan valtakunnalliset linjaukset mikä muuttui? Resistenttien bakteerien torjunnan valtakunnalliset linjaukset mikä muuttui? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö TYKS / VSSHP 9.3.2015 MRSA-epidemiat VSSHP:ssa ja SatSHP:ssa

Lisätiedot

CPE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin

CPE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin CPE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. 1. CPE-kantaja Karbapenemaasia

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI HOSPITAL DISTRICT OF SOUTHWEST FINLAND VRE (vankomysiiniresistenttienterokokki)- kantaja pitkäaikaishoidossa Enterokokki kuuluu ihmisen suoliston normaaliin bakteerikasvustoon.

Lisätiedot

Infektioiden torjunta laitoshuollossa

Infektioiden torjunta laitoshuollossa Infektioiden torjunta laitoshuollossa 22.10.2018 Hygieniahoitaja Minna Kärki Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sisältö Infektioiden torjunnan merkitys Käsi- ja henkilöhygienia

Lisätiedot

Siivous ja desinfektio. Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa 16.11.2009

Siivous ja desinfektio. Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa 16.11.2009 Siivous ja desinfektio Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa 16.11.2009 Sairaalasiivous siivouksen tavoitteena on luoda edellytykset tilan varsinaiselle toiminnalle huomioiden: hygieenisyys viihtyisyys edustettavuus

Lisätiedot

OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA

OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA 1 SISÄLLYSLUETTELO ASEPTIIKKA 3 VAROTOIMET 3 VALMISTAUTUMINEN DOULAUKSEEN 4 SAAPUMINEN SAIRAALAAN 4 KÄSIENPESU 5 SUOJAKÄSINEET 5 KÄSIENPESUOHJE 6 KÄSIDESINFEKTIO 7 SYNNYTYSSALISSA

Lisätiedot

Ylilyönnit ja rimanalitukset!

Ylilyönnit ja rimanalitukset! Ylilyönnit ja rimanalitukset! Reetta Huttunen infektiolääkäri Kahvihuoneelta kuuluu tyytyväisiä hyrinöitä: Nyt kun meillä on kaikki huoneet yhden hengen huoneita, niin ei kyllä pöpöt leviä! Pöpöt leviävät

Lisätiedot

VAROTOIMI- JA ERISTYSLUOKAT LEIKKAUSOSASTOLLA

VAROTOIMI- JA ERISTYSLUOKAT LEIKKAUSOSASTOLLA VAROTOIMI- JA ERISTYSLUOKAT LEIKKAUSOSASTOLLA Leikkaustoiminnassa ja toimenpiteissä tulee aina toimia siten, että estetään mikrobien siirtyminen työntekijästä potilaaseen, potilaasta työntekijään ja potilaasta

Lisätiedot

Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon

Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon 19.9.2017 ylilääkäri Raija Uusitalo-Seppälä Infektioyksikkö, SataDiag, Satakunnan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

Sivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. Sivu 1 / 5 MRSA Torjuntaohjeita pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. MRSA-kantaja MRSA-kantaja on henkilö, jolla

Lisätiedot

HYGIENIAOHJEISTUS. TPA Tampere: hygieniaohjeistus

HYGIENIAOHJEISTUS. TPA Tampere: hygieniaohjeistus HYGIENIAOHJEISTUS 1 PERUSTIETO Mikrobit ja tartunta Moniresistentit mikrobit Ripulitaudit Käsihygienia Suojaimien oikeaoppinen käyttö Hoitovälineet ja tarvikkeet Ruokailu Saunominen Eritetahrojen poisto

Lisätiedot

KOSKETUSERISTYS PISARAERISTYS ILMAERISTYS PUHTAUSLUOKKA IV KUULUVAT TOIMENPITEET

KOSKETUSERISTYS PISARAERISTYS ILMAERISTYS PUHTAUSLUOKKA IV KUULUVAT TOIMENPITEET VAROTOIMET JA TARTUNTAERISTYKSET LEIKKAUSOSASTOLLA 1/9 TIUKENNETTU PISARAERISTYS ILMAERISTYS PUHTAUSLUOKKA IV ERISTYS- LUOKKA PÄÄASIALLINEN TARTUNTAREITTI LEIKKAUS- JÄRJESTYS TIUKENNETTU KOSKETUS- ERISTYS

Lisätiedot

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 28.11.2012

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 28.11.2012 MITÄ KÄSIHYGIENIALLA TARKOITETAAN? Käsihygienialla tarkoitetaan käsiin kohdistuvia toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään infektioiden ja niitä aiheuttavien mikrobien siirtymistä käsien välityksellä.

Lisätiedot

Desinfektio- ja puhdistusaineiden käyttö Laitoshuoltajien hygieniailtapäivä kevät 2018

Desinfektio- ja puhdistusaineiden käyttö Laitoshuoltajien hygieniailtapäivä kevät 2018 Desinfektio- ja puhdistusaineiden käyttö Laitoshuoltajien hygieniailtapäivä kevät 2018 Heli Piirtola, Ninni Viitala Hygieniahoitaja Kliininen asiantuntija, sh yamk Desinfektioaineiden käyttökohteita Ihodesinfektio

Lisätiedot

Desinfektio- ja puhdistusaineiden käyttö Laitoshuoltajien hygieniailtapäivä syksy 2017

Desinfektio- ja puhdistusaineiden käyttö Laitoshuoltajien hygieniailtapäivä syksy 2017 Desinfektio- ja puhdistusaineiden käyttö Laitoshuoltajien hygieniailtapäivä syksy 2017 Heli Piirtola Hygieniahoitaja Kliininen asiantuntija, sh yamk Desinfektioaineiden käyttökohteita Ihodesinfektio Käsihygienia

Lisätiedot

MRSA-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin

MRSA-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin MRSA-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. 1. MRSA-kantaja Metisilliinille

Lisätiedot

LIITE 2/1 ARVOISA VASTAAJA!

LIITE 2/1 ARVOISA VASTAAJA! LIITE 2/1 ARVOISA VASTAAJA! Olemme kaksi sairaanhoitaja opiskelijaa Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta terveysalalta. Hoitotyön koulutusohjelmaan kuuluu opinnäytetyön tekeminen. Opinnäytetyömme tarkoituksena

Lisätiedot

Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas

Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas Hygieniayhdyshenkilönä osastolla NE3 Neurologian vuodeosasto, potilaspaikkoja 22-24 (2 ylipaikkaa)

Lisätiedot

MRSA(Metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus)- KANTAJA PITKÄAIKAISHOIDON YKSIKÖSSÄ

MRSA(Metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus)- KANTAJA PITKÄAIKAISHOIDON YKSIKÖSSÄ MRSA(Metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus)- KANTAJA PITKÄAIKAISHOIDON YKSIKÖSSÄ Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP/TYKS PL 52, 20520 Turku p. (02) 313 2431 Laadittu 1.11.2010

Lisätiedot

Hygieniaohjeet kotihoidossa

Hygieniaohjeet kotihoidossa Hygieniaohjeet kotihoidossa (20.8.2018) CLOSTRIDIUM DIFFICILE POTILAAN KOTIHOITO-OHJE Clostridium difficile on itiöitä tuottava bakteeri, joka voi aiheuttaa ripulia. Ripulitauti kehittyy tavallisesti antibioottihoitojen

Lisätiedot

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Tartuntatautiraportti. Eksote 2016

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Tartuntatautiraportti. Eksote 2016 Tartuntatautiraportti Eksote 2016 Tartuntatautiraportti 2016 Vuoden 2016 tartuntatautiraportti on laadittu aiempaan tapaan lääkärien ja laboratorioiden tekemien tartuntatauti-ilmoitusten perusteella. Herkkyystilanteen

Lisätiedot

HYGIENIAOHJEISTUS. TPA Tampere: hygieniaohjeistus

HYGIENIAOHJEISTUS. TPA Tampere: hygieniaohjeistus HYGIENIAOHJEISTUS 1 PERUSTIETO Mikrobit ja tartunta Moniresistentit mikrobit Ripulitaudit Käsihygienia Suojaimien oikeaoppinen käyttö Hoitovälineet ja tarvikkeet Ruokailu Saunominen Eritetahrojen poisto

Lisätiedot

Hoitotyön hyvät hygieniakäytännöt tehostetussa palveluasumisessa OHJE HENKILÖKUNNALLE

Hoitotyön hyvät hygieniakäytännöt tehostetussa palveluasumisessa OHJE HENKILÖKUNNALLE Hoitotyön hyvät hygieniakäytännöt tehostetussa palveluasumisessa OHJE HENKILÖKUNNALLE Jasmiina Lindberg & Pauliina Oja-Lipasti SeAMK Sairaanhoitajan tutkinto-ohjelma Opinnäytetyö 2018 HOITOHENKILÖKUNNALLE

Lisätiedot

KANNATTAAKO MONIRESISTENTTIEN MIKROBIEN SEULONTA? HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ

KANNATTAAKO MONIRESISTENTTIEN MIKROBIEN SEULONTA? HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ KANNATTAAKO MONIRESISTENTTIEN MIKROBIEN SEULONTA? HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ VAROTOIMET JA SEULONTAKÄYTÄNNÖT HUS:SSA Tila Hälytystieto Varotoimet Näytteenotto MDR-kantaja

Lisätiedot

Kosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö. 2) Mitä terveysalan ammattitutkintoja olet suorittanut ja milloin?

Kosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö. 2) Mitä terveysalan ammattitutkintoja olet suorittanut ja milloin? LIITE 1/1 Kosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö I Aluksi selvitämme taustatietoja sairaanhoitajista ja heidän työpaikoistaan/yksiköistään. Kirjoita vastauksesi kysymyksien kohdalla oleville riveille

Lisätiedot

Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö

Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö Ohje henkilökunnalle 1 Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö Infektioiden torjunta perustuu tartuntareittien katkaisuun. Infektioiden torjunta edellyttää hyvää käsihygieniaa ja aseptisia työtapoja.

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN MIKÄ ON HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO Potilaalla todetaan mikrobin aiheuttama paikallinen- tai yleisinfektio ei ollut

Lisätiedot

VAROTOIMI- JA ERISTYSLUOKAT LEIKKAUSOSASTOLLA

VAROTOIMI- JA ERISTYSLUOKAT LEIKKAUSOSASTOLLA VAROTOIMI- JA ERISTYSLUOKAT LEIKKAUSOSASTOLLA Leikkaustoiminnassa ja toimenpiteissä tulee aina toimia siten, että estetään mikrobien siirtyminen työntekijästä potilaaseen, potilaasta työntekijään ja potilaasta

Lisätiedot

MERS-KORONAVIRUSINFEKTION TUTKIMUKSET JA HOITO TYKSISSÄ

MERS-KORONAVIRUSINFEKTION TUTKIMUKSET JA HOITO TYKSISSÄ Toimintaohje 18.2.2016 MERS-KORONAVIRUSINFEKTION TUTKIMUKSET JA HOITO TYKSISSÄ MERS-koronavirus (MERS-CoV, Middle East Respiratory Syndrome coronavirus) aiheuttaa vakavia alahengitystieinfektioita. MERS

Lisätiedot

Äkkilähtijä infektioiden torjunnan lähettiläs

Äkkilähtijä infektioiden torjunnan lähettiläs Äkkilähtijä infektioiden torjunnan lähettiläs Valtakunnalliset varahenkilöiden koulutuspäivät Tähärellistä työtä 16.11.2017 Marja Tapanainen Hygieniahoitaja Sh YAMK, AmO MRSA -suklaamaljalla Kuva: Bruno

Lisätiedot

MDR-MIKROBIT SAIRAALAN ULKOPUOLELLA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ

MDR-MIKROBIT SAIRAALAN ULKOPUOLELLA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ MDR-MIKROBIT SAIRAALAN ULKOPUOLELLA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ SISÄLLYSLUETTELO HUS-alueen MRSA ja ESBL tartuntojen osuus avopuolella ja pitkäaikaishoidossa MDR-kantaja kotihoidossa

Lisätiedot

Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut

Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 18.11.2015 MRSA MRSA-tapausten määrät kasvavat VSSHP:n alueella Usein avohoidossa

Lisätiedot

Infektioiden torjunta leikkausosastolla

Infektioiden torjunta leikkausosastolla Infektioiden torjunta leikkausosastolla S R-N 09.10.2014 Potilaan oikeudet Terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä annetussa laissa kerrotaan hyvän hoidon periaatteet ja niiden potilaalle koituva hyöty ja

Lisätiedot

Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla

Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla hygieniahoitaja 18.4.2013 Yleistä Syöpäpotilas on itse riskipotilas ca, hoidot, immuunipuutos, ab, oper. Hän voi olla myös tartuttava Resistentit mikrobit, ripulitaudit,

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÄN INFEKTIOUHAT. Ville Lehtinen infektiolääkäri PHKS

TYÖNTEKIJÄN INFEKTIOUHAT. Ville Lehtinen infektiolääkäri PHKS TYÖNTEKIJÄN INFEKTIOUHAT Ville Lehtinen infektiolääkäri PHKS Sidonnaisuudet Sairaalahygieniayhdistyksen hallituksen jäsen Luentopalkkioita ja kokousmatkoja (Gilead, Janssen, Novartis, Pfizer) Työntekijän

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

KÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET PIAMARI KAARIO HYGIENIAHOITAJA

KÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET PIAMARI KAARIO HYGIENIAHOITAJA KÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET PIAMARI KAARIO HYGIENIAHOITAJA 040 584 2844 6.6.2018 KÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET TAVANOMAISET VAROTOIMET Käsihygienia Suojaimet Ympäristö Hoito- Eritetahradesinfektio

Lisätiedot

Ripuliepidemia - toimintaohje

Ripuliepidemia - toimintaohje AMMATTILAISOHJE 1 (5) INFEKTIOYKSIKKÖ Ripuliepidemia - toimintaohje Tilanteen kartoitus Jos toimintayksikössä todetaan tavallista enemmän ripulitapauksia, on syytä selvittää 1. Sairastuneiden määrä. Montako

Lisätiedot

Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet

Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet 9.5.2019 Janne Laine Infektiolääkäri Tartuntatiet Kosketustartunta Pisaratartunta Ilmatartunta Veritartunta Elintarvikevälitteinen tartunta Vektorin välityksellä tapahtuva

Lisätiedot

INFLUENSSAN TORJUNTA JA HOITO VSSHP:SSA KAUDELLA 2015-2016 11.2.2016

INFLUENSSAN TORJUNTA JA HOITO VSSHP:SSA KAUDELLA 2015-2016 11.2.2016 1 INFLUENSSAN TORJUNTA JA HOITO VSSHP:SSA KAUDELLA 2015-2016 11.2.2016 Ohje on laadittu yhdessä Satakunnan sairaanhoitopiirin kanssa. 1 Johdanto Influenssavirukset tarttuvat ihmisestä toiseen lähinnä pisara-

Lisätiedot

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä projekti Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä Suomessa => kohderyhmä tartunnantorjuntatiimit

Lisätiedot

Alueellinen sairaalahygienia iltapäivä 19.4.2012 Päivi Näykki, sh aoh

Alueellinen sairaalahygienia iltapäivä 19.4.2012 Päivi Näykki, sh aoh Alueellinen sairaalahygienia iltapäivä 19.4.2012 Päivi Näykki, sh aoh Lähtökohtana Clostridium difficile 027 löydökset. Epidemia Hysa:lla v 2007 2011. Taudin luonteesta johtuva tarve torjua tautia. Kehiteltiin

Lisätiedot

Syyhy, ohjeen muutokset

Syyhy, ohjeen muutokset Syyhy, ohjeen muutokset Janne Laine Infektiolääkäri Tays Tavallinen syyhy Hedelmöittynyt naaras kaivaa ihon alle 2-15 mm käytävän, johon munii Tapahtuma käynnistää viivästyneen yliherkkyysreaktion Pääoire

Lisätiedot

HYGIENIAOHJEISTUS. TPA Tampere: hygieniaohjeistus

HYGIENIAOHJEISTUS. TPA Tampere: hygieniaohjeistus HYGIENIAOHJEISTUS 1 PERUSTIETO Mikrobit ja tartunta Moniresistentit mikrobit Ripulitaudit Käsihygienia Suojaimien oikeaoppinen käyttö Hoitovälineet ja tarvikkeet Ruokailu Saunominen Eritetahrojen poisto

Lisätiedot

Nocospray- desinfiointilaite siivouksessa. Palvelukoordinaattorit Sanna Paananen Mira Frisk, KSSHP

Nocospray- desinfiointilaite siivouksessa. Palvelukoordinaattorit Sanna Paananen Mira Frisk, KSSHP Nocospray- desinfiointilaite siivouksessa Palvelukoordinaattorit Mira Frisk, KSSHP Taustaa Manuaalisella puhdistuksella saavutetaan vain noin 40-50% kaikista pinnoista Tekniset haasteet Huokoisten materiaalien

Lisätiedot

Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012

Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012 Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.2011 15.2.2012 YLEISVAARALLISIA JA ILMOITETTAVIA TARTUNTATAUTEJA kuukausittain Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA OHJEESTA-MRSA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN

KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA OHJEESTA-MRSA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA OHJEESTA-MRSA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN TÖÖLÖN SAIRAALA 11.4.2017 2 TÖÖLÖ OSASTO 4 KESÄKUU 2016 Kesäkuun loppu 2016 6 hengen potilashuone: 1 potilaalla kliinisessä näytteessä

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

Ebola. VSSHP Sairaalahygienia- ja infektiontorjunta

Ebola. VSSHP Sairaalahygienia- ja infektiontorjunta Ebola VSSHP Sairaalahygienia- ja infektiontorjunta 17.12.2014 Ebola Verenvuotokuumevirus (Filovirus) Tarttuu pisara- ja kosketustartuntana Luonnossa eläimillä (lepakot, jyrsijät ym.) -> siirtyy ihmiseen

Lisätiedot

MONIRESISTENTTIEN BAKTEERIEN SEULONTAOHJE

MONIRESISTENTTIEN BAKTEERIEN SEULONTAOHJE VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT MONIRESISTENTTIEN BAKTEERIEN SEULONTAOHJE MRSA, VRE ja moniresistentit Gram-negatiiviset sauvabakteerit (Acinetobacter baumannii,

Lisätiedot

Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus

Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus Alueellinen sairaalahygieniapäivä 22.11.2017 -Epidemiologinen katsaus infektiolääkäri Hanna Viskari 1 2 7-vuotiaan tytön virtsan klebsiella. Anamneesissa ei ole erityistä syytä tällaiseen resistenssiin

Lisätiedot

TARTUNTATAUTITAPAUKSET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KUUKAU- SITTAIN (THL Tartuntatautirekisteri)

TARTUNTATAUTITAPAUKSET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KUUKAU- SITTAIN (THL Tartuntatautirekisteri) VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2015 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.14 31.12.2014 TARTUNTATAUTITAPAUKSET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KUUKAU- SITTAIN

Lisätiedot

Saunotuksen ja suihkutuksen hygienia

Saunotuksen ja suihkutuksen hygienia Saunotuksen ja suihkutuksen hygienia Koti- ja ympärivuorokautisen hoidon yksiköiden hygieniayhdyshenkilöiden koulutuspäivä 10.10.2017 Aluehygieniahoitaja Rauni Ikonen Määrittelyjä Hygienia ja puhtaus Hygienia

Lisätiedot

Hygienia kotihoidossa. INTO-päivät Hygieniahoitaja Johanna Ihanus Hygieniahoitaja Tiiu Seitalahti Infektiolääkäri Laura Lehtola

Hygienia kotihoidossa. INTO-päivät Hygieniahoitaja Johanna Ihanus Hygieniahoitaja Tiiu Seitalahti Infektiolääkäri Laura Lehtola Hygienia kotihoidossa INTO-päivät 7.11.2018 Hygieniahoitaja Johanna Ihanus Hygieniahoitaja Tiiu Seitalahti Infektiolääkäri Laura Lehtola Kotihoidon perustehtävä o järjestää vanhusten, toipilaiden, pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Pienet vikkelät vipeltäjät; syyhy ja lutikat

Pienet vikkelät vipeltäjät; syyhy ja lutikat Pienet vikkelät vipeltäjät; syyhy ja lutikat Miia Koskinen Hygieniahoitaja Sairaanhoitaja yamk Loinen (parasiitti) On eliö, joka elää toisen eliön (isäntäeliön) kudoksissa, iholla, turkissa tai läheisyydessä

Lisätiedot

Pesutilojen siivous. Siivouksen tavoite

Pesutilojen siivous. Siivouksen tavoite Pesutilojen siivous Hygieniailtapäivä laitoshuoltajille 2017 ja 2018 Hygieniahoitaja Rauni Ikonen Siivouksen tavoite Saavuttaa tarkoituksenmukainen puhtaus Palauttaa toiminnasta aiheutuneet puhtaustason

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUSOSASTOLLA JA HERÄÄMÖSSÄ

INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUSOSASTOLLA JA HERÄÄMÖSSÄ HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1 INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUSOSASTOLLA JA HERÄÄMÖSSÄ Tässä ohjeessa esitellään infektioiden torjunnan perusperiaatteet jokaisen potilaan hoidossa ja eristystilanteet vaativan

Lisätiedot

Päivitetyt sairaalahygienia- ja infektio-ohjeet

Päivitetyt sairaalahygienia- ja infektio-ohjeet Päivitetyt sairaalahygienia- ja infektio-ohjeet 22.11.2017 Vastaava hygieniahoitaja Minna Vuorihuhta 2 23.11.2017 1 3 23.11.2017 4 23.11.2017 2 5 23.11.2017 6 23.11.2017 3 Uusia ohjeita, kertaa ohje kokonaisuudessaan

Lisätiedot

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / Tuberkuloosi

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / Tuberkuloosi VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / 2017 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.16 28.2.2017 (THL, tartuntatautirekisteri) 2016 2017-01 2017-02 2017-03 2017 Tuberkuloosi

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

AVOHOIDOSSA potilas (vastaanotolla tai ottaa yhteyttä puhelimitse) ohjataan MERS-CoV-tutkimuksiin, jos seuraavat kriteerit täyttyvät:

AVOHOIDOSSA potilas (vastaanotolla tai ottaa yhteyttä puhelimitse) ohjataan MERS-CoV-tutkimuksiin, jos seuraavat kriteerit täyttyvät: Toimintaohje 22.10.2018 MERS-KORONAVIRUSINFEKTION TUTKIMUKSET JA HOITO Uusi eli Middle East Respiratory Syndrome koronavirus (MERS-CoV) todettiin ensimmäisen kerran syyskuussa 2012 potilaalta, joka menehtyi

Lisätiedot