EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA

Samankaltaiset tiedostot
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Energiavuosi Sähkö Energiateollisuus ry

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Suomen sähköntuotanto tänään ja tulevaisuudessa

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Jyväskylän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jyväskylän energiatase 2014

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Uusiutuvan energian tukimuodot EU:ssa -sähkön tuotanto Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Uusiutuvan energian edistämisen EUlinjauksia ja lainsäädännön muutoksia

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

Pariisin ilmastosopimus

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Uusiutuva energia Fortumin liiketoiminnassa. Esa Hyvärinen

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Toimialojen tulevaisuustyöpajat Rovaniemi Uusiutuva energia Toimialapäällikkö Markku Alm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Energiapoliittisia linjauksia

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Hiilen energiakäytön kielto Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Hiilitieto ry, Kolfakta rf:n talviseminaari, , GLO Hotel Art

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

SYYSKOKOUS JA KAASUPÄIVÄ Timo Toikka

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Talousvaliokunta Maiju Westergren

Jyväskylän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Miltä Euroopan energiatulevaisuus näyttää?

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Kotimainen energiakatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Suomen energiakentän innovaatioiden tulevaisuus. Osastopäällikkö Ilona Lundström

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät

Päästökaupan ajankohtaiskatsaus - vaikutukset metsäenergia kysyntään

Suomen Keskusta Sahojen sivutuotteiden tasavertainen kohtelu Kai Merivuori, Sahateollisuus ry

Eurooppa matkalla energiaunioniin

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen

Low Carbon Finland 2050 platform

Vesivoiman tilannekatsaus. Vaelluskalafoorumi KT

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Jyväskylän energiatase 2014

Energialähteiden osuus (%) energian kokonaiskulutuksesta Suomessa v. 2010

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä Satu Helynen

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan uusi vaihe mitä muutoksia tarvitaan? Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen

Uusiutuva energia. Jari Kostama Helsinki

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Energiatuki Kati Veijonen

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Jyväskylän energiatase 2014

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Ilmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta. Juhani Tirkkonen Tampere

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Bioenergian tukimekanismit

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry,

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Uusiutuva energia Astrum-keskus Toimialapäällikkö Markku Alm

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

TERMO ÄLYKKYYTTÄ PIENTALON SÄHKÖLÄMMITYKSEEN.

Transkriptio:

EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA TEM, Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.216

ENSIMMÄISEN VAIHEEN TULOKSIA - Skenaarioiden kuvaus - Sähkön käytön kehitys - Päästöoikeuden hinta - Sähkön hinta - Kapasiteetin kehitys ja sähkön tuotanto EU 23 LINJAUSTEN VAIKUTUKSET 2

EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja on tarkasteltu kolmen eri skenaarion avulla EU:n vuoden 23 ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteet 4 % päästövähennys vuoden 199 päästötasoihin verrattuna (päästökauppasektori 43 %, päästökaupan ulkopuolinen sektori 3 %) Uusiutuvan energian tavoite 27 % Energiatehokkuustavoite 25 % Uusiutuvan energian tavoite koko EU:n tavoite 27 % tavoite saavutettaisiin komission mukaan jo päästövähennystavoitteen avulla Jaetaanko jäsenmaille sitovat uusiutuvan energian tavoitteet, kuten vuoden 22 tavoitteissa? Vaihtoehto on, että tavoitteen täyttymistä tarkastellaan koko EU:n tasolla, eikä jäsenmailla ole sitovia tavoitteita Toteutusvaihtoehtojen pohjalta Pöyry on mallintanut kolmen skenaarion vaikutusta sähkömarkkinoihin, muuttujana uusiutuvan energian tavoitteiden toteutustapa Vain päästökauppa skenaario: Ei kansallisia uusiutuvan energian tavoitteita ja pakotettua uusiutuvan energian lisäämistä vuoden 22 jälkeen Kansalliset tavoitteet skenaario: Uusiutuvan energian kansalliset tavoitteet vuodelle 23 perustuen 22 tyyppiseen tavoitteen jakoon EU-maiden kesken. Tavoitteisiin pyritään kansallisilla tukimekanismeilla. EU-tason tavoite skenaario: Uusiutuvan energian tavoite asetettu EU-tasolla, mallinnuksella pyritään toteuttamaan tavoite EU-tasolla mahdollisimman kustannustehokkaasti EU 23 LINJAUSTEN VAIKUTUKSET 3

215 216 217 218 219 22 221 222 223 224 225 226 227 228 229 23 SÄHKÖN KÄYTÖN KEHITYS Sähkön käytön kasvua leikkaa energiatehokkuuden vaikutus Sähkön kulutus Suomessa TWh 12 1 8 Sähkön kulutus EU:ssa 6 4 2 TWh 4 35 3 25 2 15 1 5-2 Kulutus Lämmityksen sähkönkäytön kasvu Energiatehokkuus Sähköautot Siirtohäviöt EU 23 LINJAUSTEN VAIKUTUKSET 4

MALLINNETTU PÄÄSTÖOIKEUDEN HINTAKEHITYS Kansallisten tukijärjestelmien käyttö pitäisi päästöoikeuden hintakehityksen maltillisempana, ilman tukia hinta voisi nousta enemmän vuoteen 23 mennessä Päästöoikeuden hintakehitys 5 /tco2 45 4 35 3 25 2 Uusiutuvan energian osuuden kehitys 6% 5% 4% 15 Vain päästökauppa 3% 1 5 EU-tavoite Kansalliset tavoitteet 2% 1% Kansalliset tavoitteet EU-tavoite Vain päästökauppa 215 22 225 23 % 22 225 23 EU 23 LINJAUSTEN VAIKUTUKSET 5

MALLINNETUT SÄHKÖNHINNAT ERI SKENAARIOISSA Päästöoikeuden hintakehitys heijastuu sähkön markkinahinnan kehitykseen, mutta erot skenaarioiden välillä kasvavat vasta vuoteen 23 mennessä /MWh Sähkön markkinahinnan kehitys Suomessa 8 7 6 5 Polttoaineiden hinnat 215 22 23 öljy ($/barrel) 5 84,7 84,7 kaasu ( /MWh) 21,1 26,5 26,5 hiili ( /MWh) 7,3 7,9 7,9 4 3 2 Vain päästökauppa EU-tavoite Kansalliset tavoitteet 1 215 22 225 23 EU 23 LINJAUSTEN VAIKUTUKSET 6

KAPASITEETIN NETTOMUUTOS SÄHKÖNTUOTANNOSSA NYKYHETKESTÄ VUOTEEN 23 EUROOPASSA Kansalliset tavoitteet skenaariossa tuulivoiman ja aurinkovoiman investoinnit kasvavat merkittävästi muihin skenaarioihin verrattuna MW 2 15 1 5-5 -1 Vain päästökauppa Kansalliset tavoitteet EU-tavoite EU 23 LINJAUSTEN VAIKUTUKSET 7

MW MALLINNETTU KAPASITEETIN KEHITYS SUOMESSA Suomessa eri politiikkaskenaariot eivät vaikuta merkittävästi kapasiteetin muutoksiin sähköntuotannossa Investoinnit uusiutuvaan sähköntuotantoon Nettomuutokset kapasiteetissa vuoteen 23 3 25 2 15 1 5 MW 3 25 2 15 1 5-5 -1 215-22 22-225 225-23 -15-2 Biomassa Kaasu Tuulivoima Mustalipeä Muu Vesivoima EU 23 LINJAUSTEN VAIKUTUKSET 8

TWh SÄHKÖN TUOTANTO POLTTOAINEITTAIN SUOMESSA KANSALLISET TAVOITTEET -SKENAARIO Skenaarioiden välillä merkittävin ero sähköntuotannossa on kivihiilen käytössä Kansalliset tavoitteet skenaariossa hiilen käyttö on suurin johtuen alhaisemmasta päästöoikeuden hinnasta 1 9 8 7 6 5 Tuonti Tuuli Muu Hiili Kaasu 4 3 2 1 215 22 225 23 Turve Jäte Mustalipeä Puupolttoaineet Vesi Ydinvoima EU 23 LINJAUSTEN VAIKUTUKSET 9

www.poyry.com