Vesivoiman tilannekatsaus. Vaelluskalafoorumi KT

Transkriptio

1 Vesivoiman tilannekatsaus Vaelluskalafoorumi

2 Vesivoima on Suomelle merkittävä voimavara Sähkön tuotanto vuonna 2013 energialähteittäin Kivihiili 14,6 % Öljy 0,4 % Vesivoima 18,7 % Yhteensä 68.2 TWh Maakaasu 9,9 % Tuulivoima 1,1 % Turve 4,9 % Biomassa 15,7 % Uusiutuvat 36 % (v %) Hiilidioksidivapaat 69 % (v %) Kotimaiset: 42 % (v %) Ydinvoima 33,3 % Jäte 1,4 % Lisäksi sähköä tuotiin 16,2 TWh

3 Sähkön tuotanto pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla 2012 Uusiutuvat: 68 % (v %) Hiilidioksidivapaat: 88 % (v %) Alue yhteensä Pohjoimainen vesivoima 238 TWh v. 2012, josta Norja 144 TWh 148 TWh 68 TWh 417 TWh EU:n 28 jäsenmaata 344 TWh v TWh 162 TWh 10 TWh Vesivoima Tuulivoima Muut uusiutuvat Ydinvoima Fossiiliset Muu Lähde: ENTSO-E

4 Vesivoiman tuotanto Normaalivuosi TWh

5 Suomen uusiutuvien energialähteiden tavoite vuoteen 2020 on haasteellinen - EU:n uudet tavoitteet vuodelle 2030 vielä haastavammat Suomella on velvoite tuottaa 38 % vuoden 2020 energian loppukulutuksesta uusiutuvilla energialähteillä Suomi on toimittanut 06/2010 suunnitelmansa uusiutuvien energialähteiden edistämisestä Euroopan komissiolle Vuoden 2005 tasosta uusiutuvan energian lisäämisvelvoite on 38 TWh, josta energiateollisuuden (metsähake, tuuli- ja vesivoima) osuus on noin 70 %. Vesivoiman lisäystavoite on 0,5 TWh/a vuoteen 2020 mennessä EU:n uusi tavoite vuodelle 2030 on jäsenmaiden yhteinen -> 27 % vuonna 2030 (edellinen 20 % vuonna 2020)

6 Suunniteltuja investointeja on toteutumassa vielä muutamia Säätävän vesivoiman lisäys vesistöittäin Vesistö Hankkeita Teho MW Tuotanto GWh kpl Vuoksen vesistöalue Kymijoen vesistöalue Kokemäenjoen vesistöalue Oulujoen vesistöalue Iijoen vesistöalue Kemijoen vesistöalue * Yhteensä * Sis. Sierilän voimalaitoksen Lisäksi on suunniteltu Kollajan allas + laitos Iijoella 32 MW ja 200GWh Allashankkeet lisäisivät säätöenergiaa nimenomaan aikoina, jolloin säätömahdollisuus näissä vesitöissä on rajoittunut joko veden vähyyden tai runsauden vuoksi

7 Vesivoiman ohijuoksutukset vuonna 2013 Vuonna 2013 ohijuoksutettiin energiana n. 450 GWh (* Tämä vastaa 0,7 % Suomen sähköntuotannosta v ,9 % Suomen uusiutuvan sähkön tuotannosta v Arvoltaan n. 18 milj. käyttäen laskennassa tukkusähkön Suomen keskihintaa v sähkölämmitteisen pientalon vuotuista sähkönkulutusta (kulutus kwh/vuosi) 2,2 mrd. km ajoa sähköautolla, joka vastaa yli ajokertaa maapallon ympäri (kulutus 0,2 kwh/km) Suomen kansallinen toimintasuunnitelma uusiutuvan energian tavoitteen saavuttamiseksi: Vesivoiman lisäystavoite 500 GWh/a vuoteen 2020 mennessä vuoden 2005 tilanteeseen verrattuna. *) Tietoja seuraavilta joilta: Iijoki, Jänisjoki, Kajaaninjoki, Kalajoki, Kemijoki, Kokemäenjoki, Kymijoki, Lapuanjoki, Lieksanjoki, Nurmonjoki, Oulujoki, Perhonjoki, Pielisjoki, Pyhäjoki, Saramojoki, Siikajoki, Vuoksi, Ähtävänjoki

8 Suomen sähköntuotantokapasiteetin kehitys ja arvio huippukulutuksen kehittymisestä Lähde: Syri et al. 2012, Energy Strategy Reviews Kapasiteetin kehityksessä huomioitu nykyiset ja tiedossa olevat voimalaitosprojektit, mukaan lukien periaatepäätöksen saaneet ydinvoimalayksiköt. Huippukulutusarviot: Työ- ja elinkeinoministeriö 2008 ja Energiateollisuus ja Elinkeinoelämän keskusliitto 2009

9 Ydinvoima lisää nopeasti käyttöön saatavan kapasiteetin tarvetta Olkiluoto 3 (1600 MW) on valmistuessaan Pohjoismaiden suurin sähköntuotantoyksikkö Suurin ydinvoimayksikkö on haaste voimajärjestelmälle: 1600 MW tehoa voi irrota yllättäen hetkessä verkosta -> tarvitaan häiriön varalle nopeasti

10 Tuulivoima lisää säätösähkön tarvetta Laajamittainen tuulivoima lisää säätösähkön tarvetta Tuulivoiman vaikutuksia voimajärjestelmään on tarkasteltava pohjoismaisella tasolla. Sähkömarkkinat ovat yhteiset ja myös tuuliolosuhteet ovat samantyyppiset Itämeren alueella, joten voi sanoa, että tuulivoimaloiden käynti/tehot samansuuntaisia koko alueella. Kovalla tuulella tuulivoimalaitosten tuotanto pysähtyy. Nämä tilanteet on kuitenkin ennakoitavissa ja niihin voidaan jossain määrin varautua; lyhytaikaista säätöä tunnin sisällä tarvitaan kuitenkin Tuulivoimatuotannon määrä kovilla pakkasilla?

11 Yleinen mielipide tukee uusiutuvia Mihin suuntaan sähköntuotantoamme pitäisi kehittää? Kaikki vastaajat, n=1078, Energia-asenteet kysely 2013 Lisätä Sopiva Eos Vähentää Aurinkosähkö Tuulivoima Puu- ja muu bioenergia Vesivoima Maakaasu Ydinvoima Turve Sähkön tuonti ulkomailta Kivihiili Öljy %

12 Lisääntyvät siirtoyhteydet ja markkinaintegraatio Käytössä Rakenteilla Verkon suunnittelua, käyttöä ja sähkömarkkinaohjaavia sääntöjä kehitetään jatkossa yhä enemmän Euroopan tasolla Säätösähkön ja reservien kauppa maiden välillä lisääntyy Norjan vesivoimalle säätökapasiteettina on kysyntää Keski-Euroopassa Siirtokapasiteetit (MW)

13 Bulgaria Romania Viro Liettua Kroatia Latvia Unkari Ranska Puola Tsekki Kreikka Suomi Slovenia Luxemburg Slovakia Malta Iso-Britannia Norja Alankomaat EU-28 Portugali Itävalta Ruotsi Belgia Espanja Italia Irlanti Kypros Saksa Tanska Senttiä / kwh Kotitaloussähkön verollinen kokonaishinta (kulutus kwh vuodessa) 1. puolivuotiskausi Lähde: Eurostat

14 Pohjolan vesivarantojen erotus normaalivuoteen ja sähkön hinnan käyttäytyminen GWh /MWh Erotus normaaliin vesivuoteen Systeemihinta Suomen aluehinta Lähde: SKM Syspower

15 Ajankohtaista säädösrintamalla Voimalaitosvero on valmisteilla Eduskunta on hyväksynyt lain, notifinointi komissiossa kesken Vesivoiman tuottajille veroa maksettavaksi n. 33 Miljoonaa /vuosi Vesivoimaloista maksetaan jo nykyään muita suurempaa kiinteistöveroa, yhteensä n. 30 Miljoonaa /vuosi vesienhoitosuunnitelmien valmistelu kaudelle Vesipuitedirektiivin lähtökohtana on, että valittavilla toimenpiteillä tulee olla vesistön tilaa parantava vaikutus, eikä muulle tärkeälle käytölle saa aiheutua kohtuutonta haittaa Tämä valintaperiaate on aivan oikea, toimenpiteiden itsessään ei tule olla päämäärä, vaan parannustoimet tulee valita tapauskohtaisesti

16 ET:n toimenpide-ehdotukset vesivoiman edistämiseksi Kotimaisen säätövoiman lisäämistarve- ja mahdollisuudet huomioitava kansallisessa 2050 energia- ja ilmastotiekartassa Nykyisten vesivoimalaitosten toimintaedellytykset on säilytettävä ennallaan eikä virtaamia ja säännöstelyä pidä rajoittaa ilman ilmeistä hyötyä kalakannoille ja ympäristölle. Olisi nostettava poliittiseen harkintaan, mitkä vesistöjen osat on säilytettävä suojeltuina erityisten luontoarvojensa vuoksi ja missä kohteissa voimalaitosrakentaminen voitaisiin sallia. Tämä tarkoittaa myös koskiensuojelulain tarkistamista. Pienvesivoimalta poistunut tuotantotuki on kompensoitava korotetulla investointituella vesivoiman lisäämiseksi

17 KIITOS!