INVESTOINNIT EHKÄISEVIIN PALVELUIHIN NÄKYVÄT LASTENSUOJELUSSA

Samankaltaiset tiedostot
Lapset puheeksi työtapa Porin perusturvan perussosiaalityössä

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma lastensuojelun näkökulmasta. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät

Vauvojen lastensuojelu - miten tunnistaa ja korjata vaurioittavaa vuorovaikutusta Koulutuspäivät

Oppilashuolto ja vuorovaikutus

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT

Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala

Rovaniemen lapset ja perheet

Palvelut kunnille. Lapsiperheiden kotipalvelu Lasten ja nuorten ammatillinen tukihenkilötyö Perhetyö. Kotineuvola Oy

Neuvolan keinot kohdentaa tukea riskioloissa eläville perheille

Laukaan lasten ja nuorten hyvinvointi- ja perhekeskus

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO

Strategian päivitys KV

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Kainuun sote. Perhekeskus

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Kehitysvammaisten lasten ja nuorten oppilashuolto

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUJA UUDISTETAAN

Lapset puheeksi -menetelmä

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Helena Saari perhekeskusvastaava Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Monitoimijainen yhteistyö Haastatteluiden yhteenveto Hanko

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

LASTENSUOJELUN PRAKSIS

Äitiysneuvolapalvelujen johtaminen ml henkilöstömitoitus. Valtakunnalliset neuvolapäivät Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM

LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Jyväskylä

Riittävätkö lastensuojelun keinot Hilkka Karttunen Lastensuojelun palvelupäällikkö

Lapsen psykomotorisen kasvun ja kehityksen seuraaminen ja tukeminen työryhmän puh.joht. Taina Ylä-Soininmäki

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi

ERITYISYYS JA YKSILÖLLISYYS - KUINKA HUOMIOIMME LASTEN JA PERHEIDEN TODELLISET TARPEET

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Kulttuurilähete pienten lasten perheille Tampereella

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

Sähköinen hyvinvointikertomus PERTUNMAAN KUNTA HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 12/2012 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 12/2013

Tunnistetaanko työttömän palvelutarpeet? Miten työtön ohjautuu terveydenhuoltoon?

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma

Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Pois syrjästä hanke osallisuuden äärellä

SUONENJOEN PERHEKESKUSPALVELUT

Perhe- ja sosiaalipalvelut sekä terveyspalvelut -tulosalueiden organisaatiomuutos

STM rahoittama Kehittyvä Napero hanke

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Oulun palvelumalli 2020:

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina

Joustava perusopetus. - taustaa ja perusteita

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

Sosiaali- ja terveyslautakunta SIILINJÄRVEN KUNTA LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISPERUSTEET JA OHJEET 1.3.

Kuopion kaupungin peruskouluikäisten huolen tunnistamisprosessi

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Sosiaalityö päivystyksessä pilotti Yhteenveto webropol-seurannasta (keskeisimpiä osioita)

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA TOIMINTAKAUDELLE

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Otetaanko perheet puheeksi?

SOTE-UUDISTUS SOSIAALIHUOLLON TUTKIMUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMA

Raportointitaso TP 2014 TP 2015 TA 2016 Helmikuu

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

FORSSAN OHJAAMO. Satakunnan toimijoiden vierailu Jukka Lidman Projektipäällikkö Ohjaamo Forssa

Kehittämisrakenteet uudessa SOTE:ssa. Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Muistio Keski Suomen mielenterveys ja päihdepalvelujen ohjausryhmän kokouksesta

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

OPISKELUHUOLLON YHTEINEN ASIAKASTYÖ LAPE-SEMINAAR

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi

KUNTIEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS JOENSUU

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE

Arjen turvaa nyt ja tulevaisuudessa Enemmän yhdessä tekemistä - Enemmän yhteisillä resursseilla

Vanhusneuvostojen rooli Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue

LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUT SISÄINEN ASIAKASKYSELY YHTEISTYÖSTÄ PPK verkosto SYYSKUU 2009 (toimijoiden välinen yhteistyö )

Varhaisen puuttumisen ja tukemisen toimintamalli Järvenpään peruspalveluissa v Lastenneuvolat - Varhaiskasvatus - Perusopetus

Vanhemmuus ja kotoutuminen, verkostojen ja vertaisuuden merkitys

KEHITTÄJÄTIIMI_KOKKOLA MUISTIO 7/10. Aika klo Paikka Kokkolan kaupunki, Atlantic

Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut. Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari

Terveiset Ylä-Kainuun lastensuojelun sosiaalityöstä lukioille ja ammattikouluille

Asteen verran paremmin

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

Moniammatillisen asiantuntijaryhmän perustelut voimaan tulleen Lastensuojelulain (417/2007) 14 :n mukaan

Eeva-Kaarina Veijalainen TtK, TtM- opiskelija Terveyshallintotiede Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Itä-Suomen yliopisto

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

YHTEINEN OTE alkoholi-, huume- ja

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Miten kertoa OPY-työstä toimipisteissä?

Näkökulmia Lapin uudistuksen etenemiseen. Tapio Kekki Perusterveydenhuollon yksikkö

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Transkriptio:

INVESTOINNIT EHKÄISEVIIN PALVELUIHIN NÄKYVÄT LASTENSUOJELUSSA Valtakunnalliset neuvolapäivät 30.10.2008 Paasitorni, Helsinki Maire Ahopelto Perusturvajohtaja, Utajärven ja Vaalan kunnat 18.5.2008 saakka, Limingan kunta 19.5.2008- STM Kansanterveyden neuvottelukunnan jäsen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvottelukunnan jäsen, Oulun lääninhallitus PPSHP Terveyden edistämisen johtoryhmän jäsen Terve Kunta verkoston varapuheenjohtaja 30.10.2008 Maire Ahopelto STAKES 1

1. Lähtökohtia Valtakunnallisesti on todettu, että lastensuojelun korjaavien toimenpiteiden lukumäärä nousee mm. huostaanotot. Perheet ovat kokeneet, että kunnan antamaa tukea etenkin vanhempien tai lasten sairaustapauksissa ei saa. Neuvolan lapsimäärät terveydenhoitajaa kohden ovat yli suositusten. Kuntien resurssit menevät lasten sijoittamiseen esim. perhehoitoon ja perhekotiin. 30.10.2008 Maire Ahopelto 2

2. Varhainen puuttuminen ja tukeminen Ennalta ehkäisevänä toimintana suunniteltiin moniammatillinen malli varhaiseen tukemiseen. Kuntiin perustettiin yhteistyöryhmä, johon kutsuttiin jäseniä peruspalvelujohtaja, johtava lääkäri, sosiaalityönjohtaja, sosiaalityöntekijät, lastenvalvojat, päivähoidonohjaajat, kouluterveydenhoitajat, äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajat, psykiatriset sairaanhoitajat, perhetyöntekijät, lastenlääkäri ja muut lääkärit. 30.10.2008 Maire Ahopelto 3

Ohjausryhmäksi määriteltiin peruspalveluiden johtoryhmä, johon kuuluvat peruspalvelujohtaja, johtava lääkäri, sosiaalityönjohtaja, vanhustyönjohtaja, terveydenhuollon tiiminvetäjä osastonhoitaja ja ravintopalvelupäällikkö. Mallia kehitettiin aluksi 0-6 -vuotiaiden lasten perheille 30.10.2008 Maire Ahopelto 4

3. Peruspalveluiden toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveyspalvelujen tehtävänä on järjestää alueen kuntalaisille hyvinvointia ja terveyttä edistävät, oikein kohdennetut, laadukkaat ja taloudelliset palvelut yhteistyössä seudun kuntien, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. 30.10.2008 Maire Ahopelto 5

4. Varhaisen tukemisen mallin tavoitteita Uudistuvien palvelukäytänteiden kehittäminen ennalta ehkäisevän työn näkökulmasta 1. Miten voisimme ennaltaehkäistä lapsiperheiden tilanteita, joissa joudutaan korjaavien tukitoimin auttamaan lasta ja perhettä 2. Näkökulma lapsi- ja vanhempilähtöinen, perhelähtöinen 3. Miten voisimme asettua kumppaneiksi, olla tukemassa ja kannustamassa vanhempia lapsi- ja perhelähtöisesti elämän pulmatilanteissa 4. Auttaminen mielellään jo siinä vaiheessa kun ongelmia ei ole, mutta niihin on olemassa tunnistettava riski. 30.10.2008 Maire Ahopelto 6

5. Asiakasnäkökulmasta varhainen tukeminen Lapsi- ja perhelähtöistä: vanhemman omaa itsetuntemusta ja itseluottamusta vahvistavaa, vanhempaa osallistavaa, jolloin vanhempi itse kokee ja tuntee olevansa arvostettu toimija lapsen asiassa Ennaltaehkäisevää, jo raskausaikana aloitettavaa yhteistyötä Lapsuuden varhaisvaiheisen, ja leikki-ikäisen lapsen perheen kanssa yhteistyötä 30.10.2008 Maire Ahopelto 7

5. Asiakasnäkökulmasta Yhteistyö laajenee esikoulu- ja ala-asteikäisen lapsen perheisiin Lopulta toiminnan piirissä 0-18 vuotiaat lapset ja nuoret Sisältää riskitilanteen tunnistamisen ja puheeksi ottamisen sekä perheen poluttamisen yhteistyöhön perhepalveluita tarjoavien toimijoiden kanssa 30.10.2008 Maire Ahopelto 8

6. Prosessien näkökulmasta Prosessit kuvattu mm. ennalta ehkäisevä sosiaalityö, päihdetyö, oppilashuolto, nuorisotyö, koulu, mielenterveystyö, neuvola, lääkärin vastaanotot. Yhteisiä prosesseja kuvattu sosiaali- ja terveyspalvelustrategiassa, joka on tehty ennalta ehkäisevästä näkökulmasta. Suunnittelimme yksityisen palveluntuottajan kanssa perheneuvolatoiminnan 30.10.2008 Maire Ahopelto 9

6. Prosessien näkökulmasta Kuntien tarpeisiin vastaava toimintamalli: Psykologin, perheterapeutin ja sosiaalityöntekijän palvelut. Toimintamalliin kuuluu välitön asiakastyö, kunnan työyksiköiden koulutus ja konsultointi sekä perheiden mahdollisuus saada yksilöllisiä aikoja perheneuvolan henkilökunnalta tarpeen mukaan esim. perheterapeutti tai sosiaalityöntekijä. Varhainen tukeminen toimii toiminnallisella verkostomallilla eikä toimintoja yhdistetä samaan paikkaan, mutta uusi prosessikuvaus tehdään. Sen jälkeen on valmiina uudistunut palvelukäytäntö. 30.10.2008 Maire Ahopelto 10

7. Osaamisen ja henkilöstön näkökulmasta Tutustuttiin ajatuksiin moniammatillisesta yhteistyöstä ja huolen harmaa vyöhykemalliin. Osaamisen kehittäminen toteutettiin suunnittelemalla kaikille kunnan henkilöstölle avoin koulutussarja sisältöineen yhteistyöhön kutsuttujen kouluttajien kanssa. Oman perheneuvolan psykologi ja perheterapeutti toteuttivat koulutussarjan, johon kuului 4 koulutuspäivää. Myös STAKES:n Huoli Puheeksi koulutus toteutettiin kaikille halukkaille kunnan työntekijöille. 30.10.2008 Maire Ahopelto 11

7. Prosessien näkökulmasta Yhteistyöhön kutsutaan tilannekohtaisesti mukaan lasten ja perheiden kanssa työtä tekeviä eri toimijoita Yhteyksien löytäminen ja rakentaminen vastaaviin hankkeisiin, esim. oppilashuollon kehittämishankkeeseen, joka on OPM:n hanke, jossa on mukana myös sivistystoimi, moniammatillisesti ja poikkihallinnollisesti 30.10.2008 Maire Ahopelto 12

8. Talouden näkökulmasta Resursseja on lisätty ennalta ehkäisevään työhön mm. perhetyö, mielenterveystyö, perheneuvola, päivähoito Neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon asiakasmäärät ovat suositusten mukaisia Sosiaalityössä resursseja riittävästi. Tavoitteena hallita kasvavia menoja panostamalla ennalta ehkäisevään työhön. 30.10.2008 Maire Ahopelto 13

9. Tavoitteita 2008-2009 1. Neuvola-perhetyön yhteistyön toimintamalli käyttöön 2. Kasvun kansion uudelleen käyttöön otto 3. Perhevalmennuksen kehittäminen 4. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman (Vasu) laajentaminen kaikkia alle kouluikäisiä lapsia koskevaksi 30.10.2008 Maire Ahopelto 14

5. Eroperheiden kanssa työskentelytapojen kehittäminen siten että lapsi nousisi tilanteen työstämisessä keskemmälle 6. Samantyyppisen ajattelun ja yhteyksien löytäminen oppilashuoltohankkeen kanssa 7. Uusien yhteistyötahojen kanssa verkottuminen (seurakunta, 3.sektori) 8. Avohuollon työmuotojen vahvistuminen resurssien kohdentamisella 30.10.2008 Maire Ahopelto 15

10. Kustannusvertailuja Yhden lapsen sijoittaminen perhekotiin maksaa n. 50 000 euroa/vuosi. Jos perheessä on 2-4 lasta, sijoittaminen maksaa 100 000-200 000 euroa/vuosi. Yhden perhetyöntekijän tai perhepäivähoitajan tai yksityisen hoitajan kustannus on n. 30 000 euroa/vuosi. Palkattiin perheisiin perhetyöntekijä, hoitaja arkipäiviksi, illoiksi, viikonlopuksi tai tarjottiin perheille lomaa tukitoimina. Palkattiin kotiin perhepäivähoitaja Harkinnanvarainen taloudellinen tuki perheille 30.10.2008 Maire Ahopelto 16

Moniammatillinen verkosto toimi aktiivisesti. Näiden toimenpiteiden avulla pystyttiin auttamaan perheiden jaksamista ja välttämään huostaanottoja. Huostaanottojen lukumäärä laski. Kiireellisten huostaanottojen määrä laski. Kokonaisuutena huostaanottojen lukumäärä on pienempi kuin aloitettaessa uusi moniammatillinen verkostotoiminta 30.10.2008 Maire Ahopelto 17

Tavoitteita 2008-2009 Jatkossa työskentely on luomassa pohjaa kuntien väliselle tiivistyvälle yhteistyölle ja organisaatiouudistukselle yhteistoimintaalueella 30.10.2008 Maire Ahopelto 18

Mitä olemme oppineet? Ennalta ehkäisevä toiminta kannattaa ja on ehdoton edellytys laadukkaille palveluille kunnassa. KIITOS! 30.10.2008 Maire Ahopelto 19

30.10.2008 Maire Ahopelto 20