TAMPERE IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA 21.6.2011 MAISEMASUUNNITELMA VAIHTOEHTO PERHEPUISTO
SISÄLTÖ JOHDANTO 5 1. OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASUUNNITELMA 7 Länsi- ja luoteisosa (Lokintaival) 7 Pohjoisosa (Iidesranta) 8 Koillisosa (Vuohensillankatu) 10 Itäosa (Hervannan valtaväylä) 10 Eteläosa (Nekalantie) 12 2. IIDESJÄRVEN PERHEPUISTO 14 Liittyminen ympäristöön ja reitistö 14 Tilarakenne ja toiminnot 14 Valaistus 22 Talvikäyttö 24 Alueleikkaukset 26 Liite 1 - Viherverkko, viheraluetyypit 28 Liite 2 - Viheralueiden hoitoluokitus ja hoitotavoitteet 30 IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO 3
Suunnittelualueen sijainti. 4 IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO
JOHDANTO Suunnittelutyössä on laadittu Iidesjärven osayleiskaavan kahden kaavavaihtoehdon maisemasuunnitelmat. Osayleiskaavan vaihtoehdoista toinen on asumista palveleva täydennysrakentamiseen perustuva ja toinen on viher- ja virkistysaluepainotteinen vaihtoehto, jonka keskeisenä sisältönä on Tamperetta ja lähikuntia palveleva perhepuisto. Näihin liittyvissä maisemasuunnitelmissa Iidesjärven ympäröivät alueet on esitetty samansisältöisinä, mutta järven etelärannan alueelle on esitetty nämä kaksi em. ratkaisua. Kaavoitusta varten laadituista maankäyttövaihtoehdoista täydennysrakentamiseen liittyvän maisemasuunnitelman pohjaksi on valittu ns. kaupunkivillat viitesuunnitelma (Arkkitehdit LSV Oy). Perhepuiston yleissuunnitelma pohjautuu Iidesjärven perhepuiston ideakilpailun voittaneeseen ehdotukseen Alleys in Wonderland, jonka oli laatinut Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy. Tämä raportti käsittelee perhepuisto-vaihtoehtoa. Iidesjärven osayleiskaavavaihtoehtojen maisemasuunnitelma laadittiin Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön kehittäminen -yksikön toimeksiantona Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy:ssä syksyn 2010 ja kevään 2011 aikana. Työtä on ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet: Timo Koski, pj KAKE Pirkko Huttunen SUPA / VISU Ranja Hautamäki SUPA / VISU Lotta Kauppila KAKE / MASU Kaarina Kivimäki SUPA / SELA Katri Laihosalo KAKE / Ympäristönsuojelu Mira Sirén SUPA / LISU Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy:ssä työn ovat laatineet maisema-arkkitehti Matti Liski ja maisema-arkkitehtiopiskelija Katja Orrainen. Lisäksi työhön ovat osallistuneet maisema-arkkitehti Jere Saarikko ja maisemaarkkitehtiopiskelija So a Tigerstedt. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Iidesranta-katuun, idässä Hervannan valtaväylään, etelässä Nekalantiehen ja lännessä Lokintaival-katuun. Alue sijaitsee noin kahden kilometrin päässä Tampereen keskustasta. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 130 hehtaaria, josta Iidesjärven pinta-ala on noin 64 hehtaaria. Perhepuiston sijainti Tampereen viherverkossa. Suunnittelualueelta on laadittu Tampereen kaupungin suunnittelupalveluiden toimesta vuosina 2007 10 laaja ja perusteellinen Iidesjärven ympäristö- ja maisemaselvitys, joka on toiminut tämän työn lähtöaineistona. Ympäristö- ja maisemaselvityksessä on yksityiskohtaisesti kuvattu alueen luontosuhteet ja maisemarakenne, joten niitä seikkoja ei enää toisteta tässä selostuksessa, vaan keskitytään itse maisemasuunnitelman kuvaukseen. Erityisesti tässä suunnitelmassa on pyritty löytämään ratkaisut maisemaselvityksen johtopäätökset-osiossa esitettyihin kehittämistavoitteisiin. IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO 5
Koko alueen maisemasuunnitelma. 6 IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO
1. OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASUUNNITELMA Tampereen keskustan tuntumassa sijaitsevalla Iidesjärven virkistys- ja luontoalueella on merkittävä asema kaupungin viheralueverkostossa. Iidesjärvi muodostaa keskeisen osan kantakaupungin itä länsisuuntaisesta virkistysaluevyöhykkeestä. Suunnitelmaan sisältyy ehdotus Iidesjärveä kiertävän kevyenliikenteenreitin, Iidesraitin, kehittämisestä siten, että järven voi kiertää kokonaan kevyen liikenteen reittiä tai polkuosuuksia pitkin. Lisäksi kapeimmalle kohdalle on esitetty uutta järven ylittävää kevyen liikenteen siltaa. Suunnitelmassa on pyritty sovittamaan yhteen Iidesjärven luonto- ja virkistysarvot. Tärkeä reunaehto kaikelle suunnittelulle on ollut Iidesjärvi lintuvesikohteena. Etenkin järven itäpään rauhoittaminen linnuille on ollut lähtökohta. Lintujen pesimä-, ruokailu- ja muu oleskelurauha tulee turvata lintujensuojeluohjelman rajaamalla alueella. Tämä tarkoittaa sitä, että itäpäässä aivan ranta-alueelle ei ole ohjattu kulkuyhteyksiä, eikä sijoitettu toimintoja. Länsi- ja luoteisosa (Lokintaival) Iidesjärven länsipää säilyy pääosin nykyisellään. Suunnitelmassa on osoitettu paikat, joista avutuvat näkymälinjat tulisi säilyttää avoimina. Pääsääntöisesti nämä ovat pilkahduksia järvelle, jonka auki pitämiseen riittää muutaman nuoren puun säännöllinen poisto. Palvelutalon niemen kohdalla polkumaista reittiä pitää kohentaa. Järven luoteiskulmaan on esitetty perustettavaksi pienimuotoinen oleskelupaikka, josta aukeavat pitkät näkymät koko järvenselän yli. Luonnollisesti tämä näkymälinja tulee säilyttää jatkuvasti avoimena. Maisemasuunnitelman länsi- ja luoteisosat. Linnustolle erityisen tärkeä Iidesjärven itäpää kuvattuna nykyisestä lintutornista. Suunnitellulta luoteiskulman oleskelualueelta avautuva näkymä Iidesjärven yli. IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO 7
Pohjoisosa (Iidesranta) Järven pohjoispuolella nopea kevyen liikenteen reitti kulkee Iidesranta-kadun reunassa viherkaistalla erotettuna. Järven rantaan on mahdollisuuksien mukaan suunniteltu vaihtoehtoinen reitti. Turjankadun kohdalla se on polkumainen rantayhteys, joka kulkee rinteen välitasanteella. Polkua pitkin pääsee kalastuslaiturille. Järvensivun puiston kohdalla loivemmassa maastossa reitti muuttuu puistokäytäväksi. Sen jälkeen reitti jatkaa jälleen polkumaisena Pöllöntaipaleelle asti. Järvensivun puistoa on laajennettu rannan puolelle muuttamalla entinen umpeutumassa oleva peltokuvio nurmipintaiseksi alueeksi, jossa on mahdollisuus oleskeluun ja pallotteluun. Samalla muodostuu selkeä maisemallinen yhteys järven ja harjun välille. Rantakäytävän yhteyteen perustetaan ulkoilijoille kuntoilupaikka. Matonpesu ja venevalkama säilyvät nykyisillä paikoillaan. Näkymä Iidesranta-kadulta Järvensivun puiston kohdalta. Rannanpuolen umpeutuva pelto kohennetaan avoimeksi toiminta-alueeksi. Maisemasuunnitelman pohjoisosa. 8 IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO
Kuvasovitteet kevyen liikenteen sillasta. (Ramboll Finland Oy 2011.) Periaatteellinen havainnekuva perhepuiston rantareitiltä. IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO 9
Vuohensilta. Koillisosa (Vuohensillankatu) Pöllöntaipaleen jälkeen ranta muuttuu hyvin jyrkäksi, jolloin rantapolun rakentaminen jyrkkään rinteeseen vaatisi suurehkoja pengerrystöitä. Lisäksi järven koilliskulman lahdenperukassa sijaitsee tihkupintainen ja lähteinen lehtometsä, jonka lävitse ei kannata rakentaa käytäväyhteyttä, koska se vääjäämättä johtaisi lehdon osittaiseen tuhoutumiseen. Aivan alueen itäreunaan voidaan kunnostaa kapea polkuyhteys nykyisen polun paikalle Vuohensillankadun kohdalle rinteen alareunaan. Polun liittyminen ylös Iidesranta-kadulle on mahdollisesti tehtävä jyrkkänä porrasyhteytenä. Polku liittyy pelinkentän itälaidalla puiston nykyiseen sisääntulokäytävään ja jatkuu Palvaanniemenkadun reunassa ja siitä edelleen Palvaanniemeä kiertäväksi polkumaiseksi reitiksi. Varsinainen kevyen liikenteen reitti on tällä kohtaa ehdotettu rakennettavaksi Vuohensillankadun reunaan viherkaistalla ja puuistutuksin ajoväylästä erotettuna. Suunnitelmassa on ehdotettu, että nykyinen Vuohensilta otettaisiin kokonaan kevyen liikenteen käyttöön ja sen viereen itäpuolelle tehtäisiin uusi ajoneuvoliikenteen katuyhteys. Itäosa (Hervannan valtaväylä) Palvaanniemen ympäri esitetty polkuyhteys kulkee melko lähellä taloyhtiöiden tonttirajoja. Polun yhteyteen on esitetty pehmentäviä puuistutuksia, sillä Palvaanniemen talot loistavat ikävällä tavalla järvinäkymien päätteenä. Rantapolku jatkaa Palvaanniemen korttelialueen eteläreunalla ja edelleen Vuohenojan yli kaakkoon kivikautisen asuinpaikan eteläpuolitse ja vanhan pellon laitaa liittyen Hervannan valtaväylän suuntaiseen kevyen liikenteen väylään. Näkymä Huringin pellon yli länteen päin. Taustalla vasemmalla näkyy Viinikan kirkon torni ja oikealla Näsinneula. 10 IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO
Nykyinen säilyvä Hervannan valtaväylän suuntainen kevyen liikenteen väylä jatkaa suoraan Nekalantielle ja jatkuu sieltä mm. Nekalantien eteläreunassa kohti keskustaa. Suunnitelmassa on esitetty uutta erillistä kevyen liikenteen yhteyttä myös Nekalantien pohjoisreunaan. Avoimena pidettävälle Huringin pellolle on esitetty pellon poikki risteävät yhteydet muihin reitteihin. Maisemapellon nurkassa sijaitsevan lintutornin käyttöön on Nekalantien tuntumaan osoitettu viisi autopaikkaa. Muualle itäpään kosteikkoalueelle ei rakenneta reittejä, edes pitkospuita, jotta linnut eivät häiriintyisi. Järven itäpäähän on entisille peltoalueille esitetty kaksi laajaa avointa näkymäsektoria. Näkymäalueiden hoitotavoitteena on vähintäänkin säännöllinen pajukon raivaus. Aluetta on raivattu aikaisemmin Lintutieteellisen yhdistyksen voimin vuosina 2005 07. Avoimena pidettävä näkymä entisen pellon yli länteen. Maisemasuunnitelman koillis- ja itäosat. IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO 11
Eteläosa (Nekalantie) Eteläosassa kevyen liikenteen reitti voidaan sijoittaa itäpäässä melko väljästi Nekalantien pohjoispuolelle. Hevoshaan jälkeen reitti on sijoitettu mahdollisimman tiukalla mitoituksella tien reunaan, kuitenkin viherkaista välissä säilyttäen. Tarkoituksena on, että väylän tarvitsema täyttö työntyisi järveen mahdollisimman vähän, jolloin sen vaikutukset linnustoon ja alueella havaittuun rahoitettuun viitasammakkoon jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Avoimena säilyvään Hevoshakaan on sijoitettu uusi esteetön lintutorni. Kaksikerroksisen lintutornin alakerros suunnitellaan liikuntarajoitteisille sopivaksi. Polkumainen reitti kiertää Hevoshaan ympäri. Soutuvenevalkama on osoitettu nykyiselle paikalleen Hevoshaassa. Maisemasuunnitelman eteläosa. Periaateleikkaus A A Nekalantien reunan uudesta kevyen liikenteen reitistä. 12 IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO
Hevoshaan rantaniitty. Viistokuva uuden kevyen liikenteen väylän kohdalta Nekalantien reunasta. IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO 13
2. IIDESJÄRVEN PERHEPUISTO Iidesjärven virkistys- ja luontoalueen laajimpaan osaan, Nekalantien varteen, on osoitettu aluevaraus perhepuistolle. Perhepuisto edustaa eri vuodenaikoina toimivaa ainutlaatuista ja monipuolista keidasta kaupungin viherverkossa. Se tarjoaa myös monipuoliset toiminnalliset lähivirkistyspalvelut Iidesjärveä ympäröivien kaupunginosien ja tiivistyvän kantakaupungin asukkaille. Perhepuisto tarkoittaa elämyksellistä virkistysja vapaa-ajanviettokokonaisuutta, jossa on toimintoja kaiken ikäisille ihmisille. Alue sijaitsee ihanteellisesti lähellä keskustaa hyvien kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen yhteyksien päässä, joten potentiaalisten käyttäjien määrä on suuri. Tampereen tämän hetkisestä väestöstä kolmasosa asuu alle 3 kilometrin (linnuntietä) päässä perhepuistosta. Tampereen kantakaupungin yhä tiivistyessä tarvitaan laajempia viheraluekokonaisuuksia turvaamaan kasvavan väestön virkistystarpeet. Liittyminen ympäristöön ja reitistö Perhepuiston liittymistä Viinikanpuistoon ja Lampipuistoon on korostettu puukujanteilla. Viinikanpuiston kaupunkikuvallisesti merkittäviä puukujanteita on jatkettu maisemallisina aiheina suunnittelualueella ja kujanneteemaa on jatkettu tehokeinona läpi puiston. Nekalantien nykyinen lehmuskujanne rajaa puiston luoteisreunaa. Säilytettävä rantavyöhyke on merkittävä osa Iidesjärven rantamaisemaa. Alueen halki on linjattu esteetön ja dynaaminen pääyhteys Iidesreitti, joka on osa Iidesjärveä kiertävää kevyen liikenteen reittiä. Perhepuiston toiminta-alueen halki kulkee oma oleskeluun painottuva Toimintaraitti. Poikkisuuntaan toimintoihin ja toiminnoista toisiin johtavat suoraviivaiset käytävät ja puukujanteet. Kävelijät ja luontoharrastajat voivat kulkea rauhassa rannan läheisyydessä mutkittelevaa rantakäytävää pitkin. Autoliikenne ja pysäköintialueet (91 ap) on keskitetty puiston keskivaiheille toimintojen läheisyyteen Nekalantien varteen neliriviseen puukujanteeseen. Saattoliikenteen pysähtymispaikka on tapahtumatorin ja Iidestalon kohdalla. Paikoitusaluetta on mahdollista suurentaa tarpeen mukaan (20 ap). Tilarakenne ja toiminnot Perhepuiston ydinalue sijoittuu Nekalantien suuntaiseksi vyöhykkeeksi puiston lounaisreunalle ja se koostuu lukuisista toiminnoista, jotka on suunnattu useille käyttäjäryhmille. Voimakkaasti rakennettu toiminta-alue vaihettuu luonnontilaiseen Iidesjärven rantavyöhykkeeseen lounaasta koilliseen. Toimintaalueen ja rantavyöhykkeen väliin sijoittuvat monitoiminurmi, aurinkoniitty, perinnepuutarha ja palstaviljelyalue. Luontoarvoiltaan merkittävä Iidesjärven rantavyöhyke säilytetään monimuotoisena vihreänä keitaana. Luoteesta kaakkoon tila jäsentyy erilaisten näyttävien puukujanteiden ja -rivien avulla, jotka sitovat perhepuiston olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Pohjoisessa maisematilan kokoaa suuri pyöreä monitoiminurmi ja sitä kehystävä aurinkorinne. Pyöreää monitoiminurmea ja aurinkorinnettä kehystävät kiilamaiset metsiköt. Aurinkorinteen laelta ja niemellä kulkevilta poluilta avautuu näkymiä Iidesjärvelle ja Tampereen keskustan suuntaan. Myös Viinikan kirkon torni näkyy niemen laelta. Ilmakuva nykytilanteesta. Ideakilpailun voittanut ehdotus Alleys in Wonderland. 14 IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO
Perhepuiston yleissuunnitelma. IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO 15
Puiston toiminnallinen eteläpuolisko on tilallisesti puoliavointa. Pohjoispuoliskossa vaihtelevat suuret avoimet alueet ja puoliavoimet tilat. Ranta-alueet, kaatopaikan aluetta lukuun ottamatta, säilytetään mahdollisimman luonnonmukaisina. Puiston luoteispäässä sijaitseva rantaterassi soveltuu erityisesti oleskeluun ja ilta-auringosta nauttimiseen. Venelaituri sijaitsee puiston keskivaiheilla. Viljelypalstojen lähellä on lisäksi pienempi rauhallinen oleskelu- ja kalastuslaituri. Puistoaluetta jäsentävissä kujanteissa käytetään erityyppisiä puulajeja kuten jaloja lehtipuita, pilaripuita sekä kukkivia pienpuita. Nekalan tilan vanha korkea kuusiaita säilytetään alueen keskivaiheilla. Viljelypalstaalueella säilytetään taimiston vanhoja puurivejä tilaa muodostavina sommittelullisina elementteinä. Tarvittaessa nykyisten rantametsiköiden säilyminen turvataan täydennysistutuksin. Puiston länsiosassa on koirapuisto, joka on erotettu muista toiminnoista kuusirivillä. Kuusirivin toisella puolella on kaksi monitoimiareenaa, ulkokuntoiluvälineitä ja talvisin luisteluun jäädytettävä pelikenttä. Kaatopaikan alueella täytön kerrospaksuus on vähintään 0,5 m ja tämän lisäksi tarvittaessa kasvillisuuden juuriston vaatimat kerrokset. Maastonmuotoilu on loivapiirteistä ja täyttöä on enimmillään 3 m. Aurinkorinne muodostaa vahvan etelään avautuvan kaaren ja sen etelärinteet ovat loivat sekä laki pyöristetty. Aurinkorinne tukeutuu olemassa oleviin maastonmuotoihin. Pohjoiseen viettävät rinteet ovat jyrkempiä. Talvisin rinteet soveltuvat mäenlaskuun. Alueelle tuotujen maakasojen muotoja loivennetaan ja tarvittaessa leikataan korkeimmilla kohdilla enintään 1 m. Tämä suunnitelma sisältää vain kaatopaikan maanpäällisten näkyvien osien ideoinnin. Kaatopaikan tekninen kunnostus vaatii erillisen suunnitelman. Periaatteellinen havainnekuva monitoiminurmesta ja aurinkorinteestä. Ideakuvia perhepuiston länsiosasta. 16 IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO
Perhepuiston keskivaiheilla on pääaukio, joka jakautuu sisääntuloaukioon taideteoksineen ja tapahtumatoriin. Iidesjärven ylittävä kevyen liikenteen silta tuo suoraan tapahtumatorille ja Iidesraitille. Pääaukion reunassa sijaitsee Iidestalo, johon sijoittuvia toimintoja voisivat olla infopiste, sisäleikkihalli, kuntosali, harrastus- ja kerhotilat ja harrastusvälineiden vuokraus sekä huolto- ja WC-tilat. Pääaukion keskellä on kahvila terasseineen, josta avautuu näkymät niin monitoiminurmelle kuin Iidesjärvellekin. Tapahtumatorin itäpuolella on kaikenikäisten leikki- ja toimintapuisto. Leikki- ja toimintapuistossa on mm. lasten vesileikki, toimintavälineitä kaikille ikäluokille ja isompien lasten seikkailumetsä sekä kiipeilyseinä. Iidesreitin toisella puolella rantaan avautuu mm. piknikille varattu aurinkoniitty, jota reunustavat kevyen liikenteen sillalle johtava puurivi ja venelaiturille johtava puukujanne. Perhepuiston keskiosa. Ideakuvia kaikenikäisten leikki- ja toimintapuistosta sekä Toimintaraitista. IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO 17
Periaatteellinen havainnekuva kaikenikäisten leikki- ja toimintapuistosta Toimintaraitilta. 18 IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO
Ideakuva seikkailumetsästä. Ideakuvia skeitti- ja parkouralueesta sekä luonnon tarkkailusta. IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO 19
Seikkailumetsän ja puukujanteen itäpuolella sijaitsee Nekalatalo ja perinnepuutarha kotieläinpihoineen ja hedelmätarhoineen vanhan tilakeskuksen paikalla sekä skeitti- ja parkouralueet. Nekalataloon sijoittuvia toimintoja voisivat olla mm. harrastusvälineiden vuokraus, ympäristötietokeskuksen luontoluokka, veneiden vuokraus, talvisin käytössä oleva sauna sekä huolto- ja WC-tilat. Puiston itäosassa sijaitsee täysimittainen pelikenttä sekä siihen liittyvä harjoittelukenttänä toimiva pallottelunurmi. Viljelypalstat ja matonpesupaikka on sijoitettu Iidesreitin ja rantakäytävän väliin. Alla ideakuvia kalastuksesta ja palstaviljelystä sekä oikealla kotieläinpihasta ja perinnepuutarhasta. Perhepuiston itäosa. 20 IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO
I I D E S J Ä R V I OY K M A I S E M A S U U N N I T E L M A PERHEPUISTO 21
Valaistus Puiston toiminnallinen puolisko on valaistu riittävällä aluevalaistuksella (valaistusluokka K2). Pääreitit valaistaan siten, että valo valaisee myös ympäristöä (valaistusluokka K2). Muut reitit valaistaan pehmeällä valolla, joka kohdennetaan kulkuväylään (valaistusluokka K4). Puukujanteet ja reittien varrella sijaitsevat puurivit valaistaan reittivalaisimien valolla (valaistusluokka K3). Pääaukiota kehystävät puurivit on otettu esiin taidevalaistuksen keinoin. Alueelle sijoitettavat taideteokset kohdevalaistaan. Toiminnallisten alueiden valaistus toteutetaan niin, että valaistuksen ajastaminen on mahdollista tarpeen ja vuodenajan mukaan. Lepakkoalueiden vuoksi on kesäkaudella tavoitteena minimivalaistus ja hajavalon välttäminen vesistön suuntaan. Valaistustehoa lisätään loka-huhtikuun välisenä aikana, jolloin valoista häiriintyvät lepakot ovat talvehtimassa. Etelärannalla reittien valo kohdennetaan väylään ja vältetään hajavalon muodostumista. Pääreitiltä rantaan johtavien kujanteiden valaistus ajastetaan toimimaan vain loka huhtikuun välisen ajan. Sillan valaistus toteutetaan kaksivaiheisena niin, että kesäkaudella touko syyskuun ajan vältetään hajavaloa ja pehmeä valo suunnataan vain sillan kulkuväylän pintaan. Talvikaudella loka huhtikuun välisen ajan sillan valot valaisevat myös ympäristöä. Toteutussuunnitelma laaditaan lepakkoasiantuntijan ohjeiden mukaan. Ideakuvia kohdevalaistusta taideteoksesta ja pääaukiota reunustavista puuriveistä. 22 IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO
I I D E S J Ä R V I OY K M A I S E M A S U U N N I T E L M A PERHEPUISTO 23
Talvikäyttö Perhepuisto tarjoaa monenlaista toimintaa myös talvisin, niin lapsille kuin aikuisillekin. Ympäri vuoden auki olevia toimintoja ovat koirapuisto, leikki- ja toimintapuisto soveltuvilta osin, sulatettava tekonurmipintainen jalkapallokenttä sekä Iidestalo ja Nekalatalo toimintoineen. Talvisin Iidesjärven jää mahdollistaa monenlaisen vapaa-ajan käytön, kuten pilkkimisen, hiihtämisen ja retkiluistelun sekä puiston luoteisreunalla Iidesreitin läheisyydessä on alue napakelkkaa varten. Entisen kaatopaikan loiva mäki ja aurinkorinne muodostavat useita mäenlaskuun sopivia paikkoja. Aurinkoniityllä on runsaasti vapaata tilaa lumilinnojen ja lumiveistosten tekemiseen. Hiihtolatu kulkee perhepuiston läpi rannan tuntumassa sekä muodostaa lenkkejä kaatopaikan alueelle. Talvisin luistelua varten jäädytettävä pelikenttä sijaitsee Iidestalon läheisyydessä. Ideakuvia talvikäytöstä: hiihto, napakelkkailu, luistelu, lumilinnojen rakentaminen ja mäenlasku. 24 IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO
I I D E S J Ä R V I OY K M A I S E M A S U U N N I T E L M A PERHEPUISTO 25
Alueleikkaukset Alueleikkaus B B Harmaalla esitetty arvio kaatopaikan nykytilanteesta. (Leikkaus C C / Ramboll 2008.) Alueleikkaus C C Harmaalla esitetty arvio kaatopaikan nykytilanteesta. (Koekairaukset / Ramboll 2008.) 26 IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO
Alueleikkausten sijainnit. IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO 27
Liite 1 - Viherverkko, viheraluetyypit (Perustuu Tampereen kantakaupungin maisema- ja ympäristöselvityksen viheraluejärjestelmään, KYMS 2008) VAIHTOEHTO PERHEPUISTO Maisemasuunnitelmassa esitetyt viheralueet kuuluvat osana Iidesjärven ranta-alueiden, Kirkkosuon ja Santaharjunpuiston muodostamaan aluepuistoon joka palvelee ympäröivien kaupunginosien ja alueiden, Iidesrannan, Järvensivun, Vuohenojan, Viinikan, Nekalan, Jokipohjan, Muotialan, Aakkulan, Messukylän, Turtolan ja Viialan alueen asukkaiden virkistysalueena. Perhepuistovaihtoehdossa viheralueet ovat typiltään kaupunkipuistoja, luonnonmukaisia lähivirkistysalueita sekä maiseman ja luonnonhoitoalueita. Vaihtoehto sisältää lisäksi urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen ja erityisalueita. Iidesjärven itäosa on luonnonsuojelualuetta. Hervannnan valtaväylän ja luonnonsuojelualueen väliin sijoittuu suojaviheraluetta. Kaupunkipuistoja ovat keskustapuistot, erikoispuistot ja -kohteet, korttelipuistot ja kaupunginosapuistot. Kaupunkipuistojen sijainti on keskeinen ja ne edustavat usein perinteistä puutarhamaista viherrakentamista ja korkeatasoista ympäristörakentamista. Erikoispuistot ja -kohteet (viheraluetyyppi 2) ovat erityistä tarkoitusta tai toimintaa palvelevia alueita. Niiden koko vaihtelee tehtävästä riippuen. Erikoispuistoilla ja -kohteilla on usein matkailullista, kulttuurista tai kasvatuksellista merkitystä. Puistoilla on tärkeä kaupunkikuvallinen sekä kaupunki-imagollinen merkitys. Erikoispuistojen rakentamis- ja kunnossapitotaso on yleensä korkea. Iidesjärven perhepuiston alue on aluepuistoon sijoittuva monipuolisia virkistyspalveluja ja toimintoja tarjoava erikoispuisto. Luonnonmukaiset lähivirkistysalueet ovat yleensä aluepuistoja tai viherverkkoa täydentäviä viherreittejä tai muita kaupunkirakennetta jäsentäviä lähivirkistysalueet. Luonnonmukaiset lähivirkistysalueet ovat kaupunkipuistoja luonnonmukaisempia, mutta niissä on myös rakennettuja toiminnallisia ja säännöllisesti kunnossapidettäviä osia. Toimintojen sijoittamista ohjaavat luonnonolot ja maisema. Aluepuistot (5) ovat kaupunginosien välisillä alueilla sijaitsevia ulkoiluun, liikuntaan ja urheiluun varattuja laajoja viheralueita, joilla on tärkeä tehtävä pienilmaston ja vesitalouden säätelijöinä. Aluepuistossa voi olla reittejä kevyttä liikennettä, lenkkeilyä ja hiihtoa varten, leikkipaikkoja, kenttiä, toimintapaikkoja eri ikäryhmien tarpeisiin ja viljelypalstoja puutarhaharrastajille. Aluepuisto tarjoaa kaupungissa mahdollisuuden luonnon kokemiseen ja tarkkailuun. Muihin lähivirkistysalueisiin, viherreitteihin (6) kuuluvat erilaiset viheraluejärjestelmää täydentävät osat. Ne voivat olla maankäyttömuotoja erottavia ja rakennettua aluetta jäsentäviä, useimmiten kapeahkoja, viheralueita, joille sijoittuu myös kaupunginosasta toisiin johtavia kevyen liikenteen yhteyksiä. Ne toimivat myös eläimistön ja kasvillisuuden kulkureitteinä viheralueelta toiselle. Perhepuistovaihtoehdossa viherverkkoa täydentävä viherverkon osa sijoittuu Lokintaipaleen ja Nekalantien risteyksen tuntumaan. Maiseman ja luonnonhoitoalueilla säilytetään ja ylläpidetään luonnon moninaisuutta. Tampereen viheraluejärjestelmässä niitä edustavat rannat ja pienvesialueet, harjut ja rinteet sekä maisemapellot ja -niityt. Usein maiseman ja luonnonhoitoalueet ovat luonnonmukaisia, jolloin virkistyskäyttö alueilla on ohjattua. Painopisteiksi voidaan nostaa kohteiden luonnontilaisuus sekä maisemalliset ja/tai ekologiset merkitykset. Rantojen ja pienvesien (7) merkitys on keskeinen Tampereen maisema- ja kaupunkikuvassa. Rannat ja pienvesialueet tarjoavat monipuolisia virkistysmahdollisuuksia asukkaille, rikastuttavat maisemakuvaa sekä luovat elinympäristön useille merkittäville kasvi-, hyönteis- ja eläinlajeille. Ne toimivat myös ekologisina yhteyksinä viheralueelta toiselle. Kaikki Iidesjärven itäosan luonnonsuojelualueen ulkopuolelle jäävät rannat on määritelty maiseman ja luonnonhoitoalueiksi rantaluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Maisemapellot ja -niityt (9) ovat avoimina maisematiloina ja kulttuurimaisemina säilytettäviä ja ylläpidettäviä kaupunki- ja maisemakuvaa rikastuttavia viheralueita. Maisemapelto tai -niitty voi toimia päivittäisessä ulkoilu- ja virkistyskäytössä, kun alueella kulku ohjataan tarkoitusta varten varatuille reiteille. Iidesjärven eteläpuoliset avoimet maisemapelto ja -niittyalueet säilyttävät alueelle tyypillisiä kulttuurihistoriallisia, maisemallisia ja biologisia ominaispiirteitä. Urheilu- ja virkistyspalvelujen alueita ovat mm. urheilu- ja pallokentät. Alueilla on toimintaan liittyviä kestopintoja ja rakenteita sekä myös rakennuksia. Urheilu- ja virkistysalueiden kasvullisilla osilla on merkitystä kaupunkikuvan kannalta. Alueiden turvallisuus ja siisteysvaatimukset ovat korkeat. Urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (11) on vaihtoehdossa osoitettu täysimittaisen jalkapallokentän alue harjoittelualueineen ja huoltorakennuksineen. Iidesjärven kenttä on tarpeen täydentämään lähialueen ja myös koko kaupungin kenttäverkostoa. Perhepuiston alueelle sijoittuu lisäksi pienempiä lähiliikuntaa palvelevia kenttiä ja toiminta-alueita. Suojaviheralueita ovat liikenteen suojaviheralueet, teollisuuden ja laitosten aiheuttaman häiriön vähentämiseksi osoitetut viheralueet sekä vesistöjen suojelemiseksi varatut hulevesien käsittelyalueet. Suojaviheralueiden kasvillisuus vaimentaa melua ja tuulisuuden haittavaikutusta, peittää häiritseviä näkymiä, suodattaa ja puhdistaa vesistöihin valuvia hulevesiä. Suojaviheralueilla ei yleensä ole virkistyskäyttöä, ne voivat kuitenkin toimia osana ulkoilu- ja virkistysreittejä. Liikenteen suojaviheralue (14) Hervannan valtaväylän ja luonnonsuojelualueen välissä on osin puoliavointa nurminiittyä osin luonnontilaisen ojanvarsikasvillisuuden peittämää aluetta, joka samalla toimii viherreittinä. Liikenneviheralueiden tarkoituksena on parantaa kaupunki- ja maisemakuvaa, suojata häiriövaikutuksilta ja parantaa liikenneturvallisuutta. Liikenneviheralueita ovat katu- ja tieliikenneviheralueet, vesiliikenneviheralueet, sekä torit, aukiot ja kävelykadut. Katu- ja tieviheralueet (18) rajaavat Iidesjärven aluetta Iidesrannan ja Nekalantien varressa. Maisemasuunnitelmassa esitetään uutta katuviheraluetta Vuohensillankadulle ajoradan ja kevyen liikenteen väylän väliin. Erityisalueita ovat viheralueiden luonteiset, erityiskäytössä olevat alueet. Erityisalueisiin kuuluvat mm. ryhmäpuutarha-alueet, golfkentät ja muut erityisalueet. Ryhmäpuutarha-alueet (20) ovat vapaa-ajanviettoa ja puutarhaharrastusta palvelevia harrastusluonteiseen viljelyyn varattuja palstaalueita tai siirtolapuutarha-alueita. Ryhmäpuutarha-alueet ovat tärkeä osa rakennettua kulttuuriympäristöä. Iidesjärven viljelypalstat säilyttävät osaltaan kulttuuriympäristöä ja viljelyperinnettä. Muita erityisalueita (24) vaihtoehdossa ovat koirapuisto ja matonpesupaikat. Suojelualueet ja arvokkaat alueet Luonnonsuojelualueet (25) ovat luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja alueita. Alueet ovat yleensä laajahkoja virkistysalueita, joilla on opastetusti mahdollisuus ulkoiluun, liikuntaan ja luonnon kokemiseen. Luonnonsuojelualueet ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta, vaalivat luonto- ja maisema-arvoja, tukevat luonnonympäristön kestävää kehitystä, siirtolapuutarha-alueita tai edistävät luonnontuntemusta ja -tutkimusta sekä luontoharrastusta. TAMPEREEN KAUPUNKI Kaupunkiympäristön kehittäminen Tampereen Infra Suunnittelupalvelut Vihersuunnittelu 28 IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO
Liite 1 - Viheraluetyypit, luonnos 7,5 IIDESJÄRVI OYK Vaihtoehto Perhepuisto Maisemasuunnitelma, viherverkko Viheraluetyypit, luonnos 6,5 7,6,5 7,5 9,5 7,5 18 18 5 24,5 25,5 25,5 6,5 18 7,5 24,5 24,5 7,5 2,5 7,5 18 11,5 20,5 9,5 6,5 7,5 25,5 14,6,5 25,5 18 Kaupunkipuistot 2 Erikoispuistot, ja -kohteet Suojaviheralueet 14 Liikenteen suojaviheralueet 9,5 25,5 Luonnonmukaiset lähivirkistysalueet 5 Aluepuistot 6 Muut lähivirkistysalueet, viherreitit Maiseman ja luonnonhoitoalueet 7 Rannat, pienvesialueet 9 Maisemapellot ja niityt Urheilu- ja virkistyspalvelujen alueet 11 Urheilukentät ja liikunta-alueet Liikenneviheralueet 18 katu- ja tieviheralueet Erityisalueet 20 Ryhmäpuutarha-alueet 24 Muut erityisalueet Suojelualueet ja arvokkaat alueet 25 Luonnonsuojelualueet 9,5 Tampereen Infra, Suunnittelupalvelut IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO 29
Liite 2 - Viheralueiden hoitoluokitus ja hoitotavoitteet (Perustuu julkaisuun Viheralueiden hoitoluokitus 2007, Viherympäristöliitto ry julkaisu 36, Helsinki) Kaupungin omistamat viheralueet on jaettu erilaisiin hoitoluokkiin alueen käyttötarkoituksen ja käyttäjien, luonnonolojen sekä viheralueen laatuja kustannustavoitteiden mukaan. Hoitoluokitus ohjaa toiminnallisesti monipuolisen ja luonnonoloiltaan monimuotoisen viherverkon ylläpitoa. Samalla se tukee tasapainoisen ja kestävän kaupunkirakenteen tavoitetta. VAIHTOEHTO PERHEPUISTO A Rakennetut viheralueet Rakennetut viheralueet sijaitsevat keskeisillä paikoilla ja niihin kohdistuu suuri kulutus. Ne on rakennettu puistorakentamisen keinoin kestämään käytön aiheuttamaa kulutusta. Alueella on yleensä runsaasti erilaisia rakenteita, kalusteita ja päällystemateriaaleja. Kasvillisuus on pääosin istutettua. Perhepuistovaihtoehdossa hoitoluokkiin A kuuluvat viheralueet ovat pääosin nurmikoita ja nurmia. Ne sijoittuvat Viinikanpuiston puukujanteiden rantaan ulottuvan jatkeen alueelle, monitoiminurmen ja aurinkorinteen alueelle sekä pallottelunurmien alueille. A2 Käyttöviheralueet Käyttöviheralueet ovat oleskeluun, leikkiin ja pienimuotoiseen lähiliikuntaan ja pelaamiseen tarkoitettuja usein kasvillisuudeltaan ja rakenteiltaan monipuolisia puistoja. Tavoitteena on viihtyisä, toimiva, turvallinen ja siisti puistoympäristö. Kasvillisuuden, rakenteiden ja laitteiden turvallisuutta ja alueen siisteyttä tarkkaillaan säännöllisesti. A3 Käyttö- ja suojaviheralueet Aluetta käytetään ulkoiluun, oleskeluun ja liikuntaan. Kasvillisuus voi muodostua osin luonnonkasvillisuudesta, yleisilme on kuitenkin puistomainen. Hoidon tavoite on kasvillisuuden monimuotoisuuden ja elinvoimaisuuden turvaaminen sekä kulkureittien ja toiminnallisten alueiden kunnon ja turvallisuuden ylläpito. B Avoimet viheralueet Avoimet viheralueet tarjoavat luontoelämyksiä ja mahdollisuuden nauttia perinteisestä maisemasta. Peltojen ja niittyjen reunavyöhykkeet tarjoavat monipuolisen elinympäristön erilaisille kasvi- ja eläinlajeille. Avoimet viheralueet sijoittuvat vaihtoehdossa kaatopaikan rinteille, perhepuiston pohjoispuolella sijoittuvalle aurinkoniitylle, Nekala-talon ja perinnepuutahan pohjoispuolen maisemapelto- ja laidunalueelle sekä palstaviljelyalueen itäpuolelle ja rantareitin pientareelle. Avoimiin viheralueisiin kuuluvat osittain myös rantavyöhykkeen ruovikkoiset alueet. B1 Maisemapellot Maisemapelloilla viljellään viljelykasveja tai kukkivia maisemapeltokasveja. Niitä hoidetaan maataloudessa käytetyin menetelmin. Tavoitteena on avoimen kulttuurimaiseman ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen. Virkistyskäyttö turvataan ylläpitämällä käytävä-/polkuverkoston kuntoa ja siisteyttä. B2 Käyttöniityt Käyttöniityt ovat avoimia tai puoliavoimia, kasvillisuus koostuu pääosin niittyheinistä. Hoidon tavoitteena on säilyttää alue avoimena ja hoidettuna sekä mahdollistaa ulkoilu- ja virkistyskäyttö. Kulkureitit ja niiden varrella olevat varusteet ylläpidetään käyttökelpoisina, turvallisina ja siisteinä. B3 Maisemaniitty ja laidunalue Maisemaniityt ovat avoimia tai puoliavoimia, ne voivat olla osa kulttuuri- ja perinnemaisemaa. Kasvillisuus koostuu pääasiassa ruohovartisista luonnonkasveista. Hoidon tavoitteena hoitaa avointa niittymaisemaa siten, että alue säilyttää ominaispiirteensä ja monimuotoisuutensa. Laidunalue hoidetaan laiduntamalla. Alueen käyttö ja hoito perustuvat laidunnusta vartan laadittuun hoitosuunnitelmaan. Laidun voi sijoittua asutuksen läheisyyteen, reittien varsille ja myös osaksi toiminnallista viheraluetta. B4 Avoimet alueet ja näkymät Luokkaan kuuluvat esim. näkymät järvimaisemaan, rantaniityt ja ruovikot, perinnemaisemat ja näkymät näköalapaikoilla. Alueet ovat avoimia tai puoliavoimia. Hoidon tavoitteena on estää alueiden ja näkymien umpeenkasvu sekä alueille tyypillisen kasvillisuuden ja eläimistön säilyminen. C Taajamametsät Metsät ovat puuston peittämiä alueita, joille tunnusomaista on luonnonvarainen pensas- ja aluskasvillisuus. Metsillä on suuri merkitys maisemassa ja luonnon monimuotoisuuden säilymisen turvaamisessa. Iidesjärven osayleiskaavan alueella metsiä on hyvin vähän. Taimiston ranta-alueella sijaitsee muutamia kapeita puustoisia vyöhykkeitä. Pienialaiset istutettavat metsiköt sijoittuvat kaatopaikan rinnealueille. Nekalantien tuntumassa sekä leikki- ja toimintapuiston alueella säilyvät pienet olevat metsiköt. C1 Lähimetsät Lähimetsässä hoidon tavoitteena on edustava metsäkasvillisuus, paikoin puistomaisuus ja luontoarvojen huomioon ottaminen. Lähimetsissä huolehditaan puuston elinvoimaisuudesta ja kulutuskestävyydestä sekä reittien ja varusteiden kunnosta. Lähimetsien siisteydestä ja turvallisuudesta huolehditaan. C3 Suojametsät Suojametsän hoidolla pyritään edistämään suojavaikutuksia ja reunavyöhykkeiden maisemanhoitoa. Hoidon tavoitteena on puuston ja muun kasvillisuuden elinvoimaisuuden ja kerroksellisuuden säilyttäminen. Suojametsien virkistyskäyttö on vähäistä, alueella ei yleensä ole ulkoiluun tarkoitettuja reittejä tai rakenteita. E Erityisalueet Erityisalueita ovat rakennetut ympäristöt, jotka poikkeavat ominaisuuksiltaan hoitoluokkien A, B ja C luonteesta. Erityisalueet vaativat ympäröivästä hoitoluokasta poikkeavaa hoitotapaa. Hoidon tavoitteet määritellään erikseen kohteittain toteutussuunnittelun yhteydessä. E1 Urheilukentät ja liikunta-alueet Urheilukenttien ja liikunta-alueiden ryhmään kuuluvat esimerkiksi jalkapallokentät, jääkiekkokentät, uimarannat ja talviuintipaikat. E2 Erikoispuistot, erikoiskohteet Erikoispuistoja ja erikoiskohteita ovat esimerkiksi kasvitieteelliset puutarhat, teemapuistot, ympäristötaideteokset ja muut vastaavat kohteet. Perhepuiston ydinalue kuuluu tähän hoitoluokkaan. E4 Viljelypalstat ja ryhmäpuutarha-alueet Hoitoluokka sisältää asukkaiden omatoimista viljelyä varten tarjolla olevia alueita, kuten viljelypalstoja tai siirtolapuutarha-alueita. E5 Koira-aitaukset ja koirien uittoalueet Koiraharrastuksille osoitetut alueet, kuten koira-aitaukset, koirapuistot tai koirien uittoalueet kuuluvat tähän ryhmään. E6 Matonpesupaikat Matonpesupaikoille tarvitaan oma hoitosuunnitelma, koska riski ympäristön pilaantumiselle on matonpesupaikoilla ympäröivää aluetta suurempi. S SUOJELUALUEET Suojelualueiden tarkoituksena on ylläpitää ja säilyttää alueen ominaispiirteet. Alueet voivat olla pieniä, yksittäisiä elinympäristöjä tai laajempia aluekokonaisuuksia. Ne voivat samalla olla virkistysalueita, joilla on mahdollisuus ulkoiluun ja luonnon kokemiseen. Suojelualueet ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta, vaalivat luonto- ja maisema- ja kulttuuriarvoja sekä tukevat luontoympäristön kestävää kehitystä. S1 Luonnonsuojelualueet Luonnonsuojelualueita ovat luonnonsuojelulain nojalla suojellut alueet, luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit ja alueellisen ympäristökeskuksen rajauspäätöksellä määritellyt erityissuojeltujen lajien elinympäristöt tai kasvupaikat. Luonnonsuojelualueiden tavoitteena on säilyttää alueen erityispiirteet ja luonnonarvot. Luonnonsuojelualueita hoidetaan alueellisen ympäristökeskuksen hyväksymän hoito- ja käyttösuunnitelman tai rauhoitusmääräysten mukaan. TAMPEREEN KAUPUNKI Kaupunkiympäristön kehittäminen Tampereen Infra Suunnittelupalvelut Vihersuunnittelu 30 IIDESJÄRVI OYK MAISEMASUUNNITELMA PERHEPUISTO