Rauta ja fosfori turvemaissa. Björn Klöve Oulun yliopisto/vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

Samankaltaiset tiedostot
kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut)

Humus - Mitä se on ja mikä on sen merkitys? Peräkkäissuodatukset

Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa

Ojitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla

Turvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla

TuKos-projektin tutkimusten ja alustavien tulosten esittely

Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos hankkeen loppuseminaari

Huuhtoutumisen merkitys metsäojitusalueiden ravinnekierrossa

merkitys kosteikkojen toimivuudelle

Kosteikot vesienhoidossa

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

Uutta tietoa vesiensuojelukosteikkojen merkityksestä

Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Suomen pintavesien ekologinen tila

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turv la. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

TURVETUOTANNON KIINTOAINE- JA RAVINNEKUORMITUKSEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT JA KUORMITUKSEN ENNAKOINTI

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Turvetuotannon valumavesien ympärivuotinen käsittely (TuKos)

Raudan ja humuksen esiintymisestä ja vesistövaikutuksista Jäälinjärven valumaalueella

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Typpeä voidaan poistaa valumavesistä kosteikkojen ja pintavalutuskenttien avulla. Kaisa Heikkinen, erikoistutkija, FT Suomen ympäristökeskus

Turvetuotannon kuormitukseen vaikuttavat tekijät

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Suotyyppeihin ja ojituksen jälkeiseen puuston

Turvetuotannon kuormitus

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari Loppuyhteenveto Raimo Ihme

Soistuvien metsäojitettujen turvemaiden käyttö vesiensuojelurakenteena turvetuotannon vesienpuhdistuksessa

Kunnosta lähivetesi -koulutus

Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja

SORPTIOMATERIAALIEN KÄYTTÖTESTAUKSET OJITETUILLA PINTAVALUTUSKENTILLÄ LOPPUSEMINAARI Heini Postila

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä Antti Leinonen Suomen metsäkeskus

1. Tuhkan koostumus. Kuva: J Issakainen / Metla

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Mitä uusimmat tulokset hydrologisista ja vedenlaadun seurannoista kertovat soiden ennallistamisen onnistumisesta?

Turvepaksuuden ja ojituksen merkitys happamuuskuormituksen muodostumisessa (Sulfa II)

TASO-hankkeen esittely

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla

Ovatko ennallistetut suot suuri metaanin lähde?

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Suositeltavat metsänhoitokäytännöt happamilla sulfaattimailla

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turv la

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

Yli puolet Suomen soista (n. 5 milj. ha) on ojitettu

SIIKALATVAN LAMMENNEVAN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA

Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla Jaakko Soikkeli

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen

FOSFORINPOISTON KEHITTYMINEN

Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY

MUTKU-päivät Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus

Humus pintavalutuskentillä ja rakennetekijöiden vaikutus puhdistustuloksiin ojittamattomilla ja ojitetuilla pintavalutuskentillä

Jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta sekä sadannan ja pohjaveden pinnantason seuranta happamuuden ennakoinnissa

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Suonpohjan uusi elämä turvetuotannon jälkeen

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen

Metsänhoidon perusteet

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Tuhkalannoitus nykytiedon valossa Suometsätalous - kutsuseminaari

Lannoiteravinteiden huuhtoutuminen kuormituksen hallinta

Tämäkö me ollaan menettämässä? Keuruu Kalle Laitinen

VAPO OY JA PELSON VANKILA

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely

Eero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Kipsi vähentää peltomaan

Turvetutkimusraportti 406

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu

Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen

Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon

Lähienergialla huoltovarmuutta sekä hyvinvointia maakuntaan

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELU

Puu- ja turvetuhka kiertoon suopohjat biomassan ja bioenergian tuottajiksi

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

Biohiili ja ravinteet

Metsätalouden vesiensuojelu

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari

Turvetutkimusraportti 391

Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt. Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2014

Turvetuotannosta poistuvien sulfidiriskialueiden jälkikäyttö. Saila Pahkakangas, Heini Postila, Mirkka Hadzic

Valuma-alue kunnostuksen prosessit ja menetelmät. Björn Klöve, Vesi- ja ympäristötekniikka, Teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto

Transkriptio:

Rauta ja fosfori turvemaissa Björn Klöve Oulun yliopisto/vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

Miksi rauta ja vesistöt kiinnostavat? Rauta vaikutta forsforin esiintymiseen, pidättymisen, ja kulkeutumiseen Rauta sitoo forsfori vesiensuojelukosteikoissa Rautaa vapautuu ojituksessa turvemaasta ja pohjavedestä Rauta vaikuttaa vedenlaatuun haitallisesti? Vaikutus kiintoaineen kulkeutumiseen?

Rauta turvemaissa Raudan määrä vaihtelee voimakkaasti turvemaissa Yleensä rauta vaikuttaa turpeen tiheyteen ja sitä kautta muihin turpeen ominaisuuksiin Paikallinen vaihtelu suuri Rauta varmaan yleisin metalli turvemaissa Raudan ja fosforin saostuminen Vaikutus huuhtoutmiseen turvemaissa Vaikutus fosforin poistoon vesiensuojelukosteikoissa

Ojituksen vaikutus raudan ja fosforin huuhtoutumiseen?

Suometsä 5 Soiden käyttö ja ympäristö Turvepelto Turvetuotantoalue Pelso 24.10.2012 Maarit Hyvärinen ja Pirkko Mustamo

kg / m3 Suomaiden käyttö: Fe ja P turpeissa 3,00 2,50 Total P 3,00 2,50 Total Al 2,00 2,00 1,50 1,50 1,00 1,00 0,50 0,00 0-15 45-60 Depth (cm) 0,50 0,00 0-15 45-60 Depth (cm) Hyvärinen, Mustamo, Ronkanen ja Klöve 2012 julkaisematon aineisto kg / m 3 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 Total Fe 0-15 45-60 Depth (cm) 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 Total Ca 0-15 45-60 Depth (cm) Cultivated peatland Peat extraction Peatland forest Pristine bog

Fosforin huuhtoutuminen turvemailta Turvesoiden fosforipitoisuus vaihtelee yleensä soiden välillä Vivianiitti taitaa vaikuttaa fosforin esiintymiseen VIVIANIITTI Fosfaattimineraali, rautafosfaattia. Fe(PO4)2 Fe3(Po4)2 8H2 2[Fe3(PO4)2 8H2O]

Vaikutukset yleensä? Esiteettiset Veden laatu Ekologiset Esimerkki kaivosten valumavcesitä (ei Suomesta)

Turvetuotannon oja

schwertmannite Fe3+16O16(OH,SO4)12-13 10-12H2O

P pidättyminen kosteikoissa TUKOS hankeessa tutkittu miten esim. turvetuotantovesien P pidättyy kosteikoilla, jotka on ennaliistettu metsätalouden ojia tukkimalla Kuva Heini Postila

Kosteikkojen ominaisuuksia Hankilaneva pvk1 Hankilaneva pvk 2 Kapustaneva Luomaneva Savaloneva Äijönneva Kasvillisuus Mesotrofinen Oligo-mesotrofinen Ombro-oligotrofinen Mesotrofinen Oligo-mesotrofinen Oligo-mesotrofinen Harvaa puustoa/voimakasta puustoa Melko voimakas ja iso puusto Lehtipuuvaltaista pääasiassa pikkupuustoa Harvaa puustoa/ Harvaa puustoa/ Puustoisuus avosuota avosuota Turvepaksuus keskimäärin (m) 2,1 1-1,5 1) 1,4 2,6 0,9 1,2 Keräilyoja ulottunee, kosteikon ojat todennäköisesti eivät Jakoallas mineraalimaakumparetta vasten, ojat eivät ulotu Jako-oja ja -kampa ulottuvat ja jokin ojista mahdollisesti Melko voimakas ja iso puusto Ei (Äijönkanava ulottunee) Mineraalimaakontaktia Ei Kyllä Alapuolinen mineraalimaalaji Hiekka/(hieta) Hiekka Savensekainen moreeni Hieta Hiekka Moreeni/hiekka 1) Pintaturpeen maatuneisuus H5-H6 H6-H7 H3-H5 H5-H6 H3-H8 H4-H5 Keskimäärin pintaturpeen maatuneisuus H6 H7 H4 H5 H5 H5 Pääturvelajitekijä rahkaturve rahkaturve rahkaturve rahkaturve rahkaturve rahkaturve Suon pintakasvillisuudessa rahkasammalia vähän vähän runsaasti vähän ei juuri ollenkaan vähän-paljon Turpeen pitoisuudet keskimäärin pintaturpeessa alkutilassa (Kapustaneva ja Äijönneva) tai referenssialueella P (mg/kg kuiva-ainetta) 1628 650 642 1177 1595 1837 Fe (mg/kg kuiva-ainetta) 95750 4348 2285 8787 95000 15127 Al (mg/kg kuiva-ainetta) 5323 1498 650 1833 3500 4280 Ca (mg/kg kuiva-ainetta) 2795 1978 1572 2763 1065 2452 Fe+Al+Mn/P 64 9 5 9 61 11 Ca+Mg/P 2 4 3 3 1 2 Hehkutushäviö (%) 83 95 97 94 76 89 Turpeen pitoisuudet käytössä olevan kosteikon pintaturpeessa P (mg/kg kuiva-ainetta) 1509 1201 782 2075 1861 1714 Fe (mg/kg kuiva-ainetta) 72613 74668 5995 31275 47182 9926 Al (mg/kg kuiva-ainetta) 11185 7488 1292 6088 1541 2959 Ca (mg/kg kuiva-ainetta) 6368 6414 6655 8520 2077 3980 Fe+Al+Mn/P 57 56 10 18 25 8 Ca+Mg/P 5 7 12 6 1 3 Hehkutushäviö (%) 80 79 93 85 88 91

Postil a ym Tukos hanke Kosteikon soveltuvuus uunnittelu- ja mitoitusohjeet

Postil a ym Tukos hanke Suunnittelu- ja mitoitusohjeet jatkuu

Yhteenveto Rauta vaikuttaa turpeen fysikaalisiin ja kemiallisiin ominaisuuksiin Rautaa huuhtoutuu turvemailta turpeesta ja pohjavesipurkautumista (lähteistä) Rauta vaikuttaa forsoforing huuhtoumiseen ja pidättymiseen Haukur, H. Snæfellsnes, Iceland