Paimion kaupunki Henkilöstöraportti 2020 Yhteistyöryhmä 15.3.2021 / Kaupunginhallitus 31.3.2021
Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 2.1 Henkilöstön määrä... 2 2.2 Henkilötyövuodet... 4 2.3 Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne... 5 2.4 Henkilöstön vaihtuvuus... 7 2.5 Rekrytoinnit... 7 3. Työvoimakustannukset... 8 3.1 Henkilöstökulut... 8 3.2 Eläkemaksut... 10 4. Työterveyshuolto... 11 5. Poissaolot... 12 5.1 Sairauspoissaolot ja työtapaturmat... 13 5.2 Mehiläisen sairauspoissaolotilastot... 14 5.3 Poissaolojen kustannukset... 15 6. Työhyvinvointi... 15 6.1 Työsuojelu... 15 6.2 Yhteistoiminta... 15 7. Henkilöstön kehittäminen, virkistystoiminta ja palkitseminen... 16 8. Työhyvinvointikyselyn 2020 päätulokset... 17 Kannen kuva: Lehtori Teija Jalava etäopettaa lukiolla historiaa. Kuva: lukion rehtori Olli-Pekka Lehtonen 1
1. Johdanto Henkilöstöraportilla pyritään kuvamaan henkilöstöä ja työhyvinvointia koskevat tilastotiedot ylimmän johdon, esimiesten, henkilöstön ja päättäjien käyttöön. Henkilöstöraportti on johdon päätöksenteon apuväline, jossa arvioidaan kaupungin henkilöstöresursseja voimavarana, investointina ja kustannuksena kaupungin palvelutoiminnan kokonaisuudessa. Henkilöstövoimavarojen arviointi edistää henkilöstöjohtamisen tuloksellisuutta ja tukee myös päätöksentekijöitä resurssien suuntaamisessa. Kaupungin toiminnan tärkein voimavara on monipuolisesti osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 2.1 Henkilöstön määrä Henkilöstön kokonaismäärää kuvataan vuoden viimeisen päivän tilanteella. Henkilöstön kokonaismäärä 31.12.2020 nousi edellisen vuoden 31.12.2019 tilanteeseen verrattuna. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä oli yhteensä 553, mikä on 5 henkilöä enemmän kuin edellisenä vuonna (2019: 548). Vakinaiset palvelussuhteet ovat lisääntyivät 16 henkilöllä kun taas määräaikaiset palvelussuhteet ovat vähentyneet 11 henkilöllä. Kuvassa 1. on esitetty henkilöstön määrän kehitys vuoden viimeisenä päivänä vuosina 2015-2020. 700 Henkilöstön määrä 31.12. 600 500 400 300 479 417 375 373 385 401 200 100 0 186 154 185 195 163 152 2015 2016 2017 2018 2019 2020 määräaikaiset vakituiset Kuva 1. Henkilöstön määrä vuoden viimeisenä päivänä 2
Paimion kaupungin eri tehtävissä tarvitaan erilaisia työntekemisen muotoja. Pääsääntöisesti Paimiossa työskennellään kokoaikaisissa ja vakituisissa tehtävissä. Vuoden 2020 lopussa koko kaupungin henkilöstöstä oli vakinaisessa palvelussuhteessa 72,5 % (v. 2019, 70 %) ja määräaikaisessa 27,5 % (v. 2019; 30 %). Määräaikaisissa palvelussuhteissa työskentelevät eri tehtävien sijaiset, palkkatukityöllistetyt, projekti- ja hanketyöntekijät ja oppisopimussuhteiset työntekijät. Työllistettyjä oli palveluksessa vuoden viimeisenä päivänä 14 henkilöä (v. 2019, 17). Kuntatyönantajien lokakuun 2019 tilaston mukaan vuonna 2019 henkilöstöstä vakinaisia oli 77 % eli saman verran kuin vuonna 2018. Määräaikaiset työ- ja virkasuhteet johtuvat pääasiassa vakituisen henkilöstön eri perustein myönnetyistä sijaisuuksista. Perhevapaiden, vuosilomien sekä opinto- ja vuorotteluvapaiden ajaksi tarvitaan sijaisia, sillä lakisääteiset peruspalvelut on hoidettava myös vakinaisen henkilöstön poissa ollessa. Paimion kaupungin tehtävistä suurin osa on kokoaikaisia 77 % (v. 2019; 70%). Palvelussuhteiden rakenne vuoden viimeisenä päivänä on kuvattu taulukossa 1. Osa-aikaisuus voi perustua osa-aikaeläkepäätökseen, osatyökyvyttömyyspäätökseen tai osittaiseen hoitovapaaseen. Osa-aikainen työ voi olla mahdollista myös henkilön toivomuksen ja työnantajan kanssa tehdyn sopimuksen perusteella, mikäli työtehtävät ja sijaisjärjestelyt sen mahdollistavat. Paimiossa osa-aikaisia palvelussuhteita vuoden viimeisenä päivänä oli yhteensä 128 (v. 2019; 129). Näistä palvelussuhteista vakituisia oli 45 (36) ja määräaikaisia 83 (93), joista työllistettyjä oli 11 (10). Taulukko 1 Palvelussuhteen rakenne 31.12.2020 Palvelussuhteet 31.12.2020 Kokoaikaisia Osa-aikainen/sivutoimi Määräaikaisia 152 69 12 % 83 15 % Vakituisia 401 356 64 % 45 8 % Yhteensä 553 425 77 % 128 23 % Suurin osa kaupungin henkilökunnasta työskentelee sivistyspalvelujen toimialueella, jossa suurimmat henkilöstöryhmän ovat opetuspalvelut ja varhaiskasvatus. Henkilökunnan jakautumista eri hallintokuntiin kuvaa kuva 2 vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaan. Hallintopalvelut toimiala sisältää myös työllistämispalvelujen palkkatuella palkattua henkilökuntaa, vaikka työntekijät työskentelevätkin kaupungin eri työpaikoilla. 3
Henkilökunta 31.12.2020 39; 7 % 40; 7 % 380; 69 % 94; 17 % Hallintopalvelut Sivistyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Tekninen ja ympäristöpalvelut Kuva 2. Henkilökunta 31.12.2020 hallintokunnittain 2.2 Henkilötyövuodet Paimion kaupungin henkilökunnan tekemää työmäärää kuvataan henkilötyövuosina. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän koko vuoden työskentelyä. Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä. Yksi henkilötyövuosi on työaika, jonka yksi kokopäiväinen työntekijä tekee vuodessa. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. Paimion kaupungin teoreettinen henkilötyövuosien määrä vuonna 2020 oli 515,88 htv, kun se edellisenä vuonna oli 511,86 htv. 700 Henkilötyövuodet 2015-2020 600 594,49 557,14 500 507,86 507,62 511,86 515,88 400 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Kuva 3 Teoreettiset henkilötyövuodet (HTV1) 2015-2020 4
Taulukko 2 Raportoitu henkilötyövuoden muutos toimialoittain. HTV1, henkilötyövuodet HTV2, vähennetty määritellyt HTV3, vähennetty palkattomat 2019 2020 muutos 2019 2020 muutos 2019 2020 muutos Hallintopalvelut 32 35 9,4 % 27 35 29,6 % 31 30-3,2 % Sosiaali- ja terveyspalvelut 100 99-1,0 % 73 85 16,4 % 90 70-22,2 % Sivistyspalvelut 336 341 1,5 % 300 325 8,3 % 301 288-4,3 % Tekninen ja ympäristöpalvelut 43 40-7,0 % 35 39 11,4 % 41 33-19,5 % YHTEENSÄ 511 515 0,8 % 435 484 11,3 % 463 421-9,1 % Taulukon henkilötyövuosien selitteet: - HTV1: palvelussuhteen keston perusteella (yhden 100% työaikaa tekevän henkilön koko vuoden kestänyt palvelussuhde vastaa yhtä henkilötyövuotta). -HTV2: vähennetty palkalliset poissaolot sekä palkattomat poissaolot, jotka eivät ole työaikaa (esim. lapsen sairaus, palkallinen isyysloma, muu palkallinen keskeytys, vuosiloma, vuosiloma-ajan palkka, säästövapaa). -HTV 3: vähennetty palkattomat poissaolot. Kun henkilötyövuosista vähennetään palkalliset ja palkattomat poissaolot, voidaan tarkastella työnantajan käytettävissä olevaa työaikaa tarkemmin. 2.3 Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne Kuntasektorille tyypilliseen tapaan Paimion kaupungin henkilökunnasta suurin osa on naisia, 79,5 % koko henkilökunnasta 31.12.2020 tilaston mukaan (v. 2019, 80 %). Miesten osuus koko henkilökunnasta on 20,5 % (v.2019, 20%). Henkilöstön sukupuolijakaumassa ei ole havaittavissa merkittäviä muutoksia edellisiin vuosiin verrattuna. Myös kuntatyönantajien lokakuun 2019 tilastojen mukaan kuntien koko henkilöstöstä 81 % on naisia. Tämä suhde on sama myös vakinaisen henkilökunnan osalta. Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä oli vuoden viimeisenä päivänä 47,02 vuotta (v. 2019, 48,4 vuotta). Vakinaisesta henkilökunnasta naisten keski-ikä oli 47 vuotta (2019 49,6 vuotta) ja miesten 47,17 vuotta (v. 2019 46,4 vuotta). 5
Henkilökunta 31.12.2020 ikäjakauma 60 tai yli 50-59v 40-49v 30-39v alle 30v 0 20 40 60 80 100 120 140 160 Nainen Mies Kuva 4. koko henkilökunnan ikäjakauma vuoden viimeisenä päivänä sukupuolittain Suurimmat ikäryhmät ovat 31.12.2020 tilanteen mukaan ovat 40 49 -vuotiaat, joiden osuus koko henkilökunnasta on 30,1 %, seuraavaksi eniten on 50 59 -vuotiaita (39,4 %). Koko henkilökunnasta pienin ikäryhmä ovat alle 30 -vuotiaat, 7,9 %. Kunta-alalla vakituisen henkilökunnan keski-ikä oli Kuntatyönantajien 2019 tilastojen mukaan 45,7 vuotta. Henkilöstön keski-ikä on tyypillisesti kunta-alalla korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla. Korkea keski-ikä voi olla haaste tulevan eläkepoistuman vuoksi sekä myös työkyvyn tukemisen ja työssä jatkamisen näkökulmasta tarkasteltuna. Vakinainen henkilökunta, 31.12.2020 ikäjakauma 51; 13 % 18; 4 % 123; 31 % 80; 20 % 131; 32 % Alle 30 vuotta 30-39 vuotiaat 40-49 vuotiaat 50-59 vuotiaat 60 vuotta tai yli Kuva 5. Vakinaisen henkilökunnan ikäjakauma vuoden viimeisenä päivänä. 6
2.4 Henkilöstön vaihtuvuus Henkilökunnasta eläkkeelle jäi vuoden 2020 aikana yhteensä kahdeksan henkilöä (2019, 4). Yhteensä 12 henkilöä (2019, 25) erosi kaupungin vakituisesta palvelussuhteesta muista syistä. Lähtövaihtuvuus oli 3 % vuoden 2020 aikana (2019 5 %). Uusia vakinaisia palvelussuhteita alkoi vuoden aikana 35 kpl (2019, 22) mikä näkyi tulovaihtuvuuden + 2 %:n kasvuna. Vakinaisessa palvelussuhteessa olevien henkilöiden vuoden aikana kaupungissa alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet (irtisanoutuneet, ml. eläkkeelle siirtyneet, irtisanotut) raportoidaan lukumäärinä sekä tulo- ja lähtövaihtuvuusprosentteina. Prosentit lasketaan suhteuttamalla em. henkilöiden lukumäärät edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön kokonaismäärään. Paimiossa lähtövaihtuvuutta on tarkasteltava ilman liikkeen luovutuksella siirtynyttä henkilöstöä, koska se antaa paremman kuvan henkilöstön tulo- ja lähtövaihtuvuudesta pidemmällä aikavälillä. Taulukko 3 Lähtö- ja tulovaihtuvuus 2016-2020 2016 2017 2018 2019 2020 Päättyneet 90 70 36 29 19 joista eronnut, erotettu 19 25 28 25 12 60 (66 31 ( 44 joista liikkeen luovutukset joista siirtyi eläkkeelle %) 11 (12 %) %) 0 0 0 14 (20 %) 7 (19 %) 4 (14 %) 8 (42 %) Alkaneet 16 30 27 22 35 lähtövaihtuvuus % 16 % 13 % 6 % 5 % 3 % lähtövaihtuvuus % ilman liikkeen luovutusta 5 % 7 % 6 % 5 % 3 % tulovaihtuvuus % 3 % 5 % 5 % 4 % 6 % 2.5 Rekrytoinnit Vuoden aikana rekrytointeja oli yhteensä 54 ja avoimia työpaikkoja oli 73. Hakemusten määrä suhteessa avoimiin paikkoihin nousi hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Vuodesta 2018 alkaen tilastoissa näkyvät nuorten kesätyöpaikat, jotka ovat olleet haettavana Kuntarekry palvelun kautta. Haettavista tehtävistä suurin osa on joko lakisääteisiä tai henkilöstömitoitettuja tehtäviä. Eniten rekrytoitiin opetuspalveluihin opettajien ja koulunkäynnin ohjaajien tehtäviin, seuraavaksi eniten rekrytointeja kohdistui sosiaalipalvelujen tehtäviin (sosiaalityöntekijät, perhetyö). Eniten hakemuksia saapui opettajien eri tehtäviin. Haasteita löytää päteviä työntekijöitä on erityisesti sosiaalityössä ja var- 7
haiskasvatuksessa sekä eräissä asiantuntijatehtävissä. Rekrytoinnin haasteet ovat lisääntyneet selvästi myös sijaisten saatavuudessa niin vanhuspalveluissa kuin yhä enenevässä määrin myös varhaiskasvatuksen tehtävissä. Taulukko 4 Rekrytointien tilastot 2015-2020 VUOSI Rekrytoinnit Työpaikat Työsuhde Virkasuhde Vakinainen Määräaikainen Saapuneita hakemuksia yhteensä Keskimäärin hakemuksia / rekrytointi 2020 54 73 45 23 40 31 826 15,30 2019 59 85 54 31 49 50 730 12,37 2018 72 85 57 29 37 53 1532 21,28 2017 58 65 48 17 30 35 1334 23 2016 49 52 42 10 27 25 749 15,29 2015 45 50 39 11 28 22 1124 24,98 Henkilöstön riittävyyttä ja tiettyjen tehtävien toimintavarmuutta on pyritty vahvistamaan vuoden aikana tehdyillä uusilla henkilöstörekrytoinneilla, jotka ovat kohdentuneet mm. taloushallintoon (taloussuunnittelija), sosiaalipalveluihin sekä oppilashuoltoon ja hanketyöhön. 3. Työvoimakustannukset 3.1 Henkilöstökulut Työvoimavaltaisella kunta-alalla työvoimakustannukset muodostavat merkittävän osan kunnan taloudesta. Tilinpäätösvuoden palkat (kuvattu alla olevassa taulukossa) olivat 17,2 milj. euroa ja henkilösivukulut 4,6 milj. euroa, yhteensä henkilöstökulut olivat 21,9 milj.. Kaupungin henkilöstökulut kasvoivat 3,2 % vuodesta 2019. Henkilöstökulujen toteutuma% talousarvioon nähden oli 100,3 %. Henkilösivukulut koostuvat sosiaaliturva, työttömyysvakuutus, tapaturmavakuutusmaksuista sekä muista sosiaaliturvamaksuista. Kunta-alan virka- ja työehtosopimuksiin sisältyi vuonna 2020 yleiskorotus 1.8.2020 lukien, jonka suuruus oli 26 euroa, kuitenkin vähintään 1,22 %. Myös henkilökohtaiset lisät korottuivat 1,22 %:lla. Edellisenä vuonna palkkoja korotettiin 1 % yleiskorotuksella 8
1.4.2019 lukien. Henkilösivukulut koostuvat sosiaaliturva-, työttömyysvakuutus- ja tapaturmavakuutusmaksuista sekä muista sosiaaliturvamaksuista. Tapaturmavakuutusmaksujen kasvuun ovat vaikuttaneet kaupungin vastuut, jotka perustuvat työtapaturmien ja ammattitautien toteutumaan. Sairausvakuutusmaksu oli vuonna 2020 1,34 % kun se 2019 oli 0,77 %. Kunta-alan työnantajan työttömyysvakuutusmaksuprosentti oli n. 2,05 % (v. 2019 n. 1,70 %). Taulukko 5 Henkilöstökulut 2020 2019 +/- % Palkat ja palkkiot 17 230 543 16 941 096 1,7 % Henkilösivukulut Eläkekulut 3 720 458 3 670 230 1,4 % Muut henkilösivukulut 903 236 546 698 65,2 % Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 21 854 237 21 158 023 3,3 % Henkilöstökuluja aktivoitu aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin 66 699 74 076-10,0 % Henkilöstökulut yhteensä 21 920 936 21 232 099 3,2 % Henkilöstökulujen kehitykseen ovat vaikuttaneet organisaatiossa tapahtuneet ulkoistamiset vuoden 2015 jälkeen, jolloin suuri määrä henkilöstöä on siirtynyt toisten organisaatioiden palvelukseen. 30 000 000 Henkilöstökulujen kehitys 2015-2020 25 000 000 20 000 000 15 000 000 10 000 000 5 000 000 0 2015 2016 2017 2018 2019 2020 euroa 24 407 498 23 134 672 20 355 614 20 756 358 21 232 099 21 920 936 Kuva 6 Henkilöstökulujen kehitys vuosina 2015 2019 9
3.2 Eläkemaksut Työnantaja on vuoden 2018 loppuun saakka maksanut varhaiseläkemenoperusteista maksua, kun työntekijä siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle. Vuodesta 2019 alkaen palkkaperusteisen eläkemaksun yhteydessä maksetaan työnantajakohtaista työkyvyttömyyseläkemaksua, jonka suuruus korreloi työnantajan työkyvyttömyysriskin laskennassa huomioitujen työkyvyttömyyseläketapausten kustannusten kanssa Työnantaja on voinut omilla toimillaan vaikuttaa varhaiseläke- ja työkyvyttömyyseläkemaksuihin. Työnantaja on voinut pyrkiä pienentämään näitä maksuja esim. tukemalla työssä jaksamista. Työkyvyttömyydestä koituva maksu voidaan usein välttää, jos työntekijän työkyvyn menetyksen uhkaan kiinnitetään huomiota hyvissä ajoin. Työtä keventämällä, työtehtäviä muuttamalla tai uudelleensijoituksen keinoin voidaan ylläpitää työkykyä tai jatkaa työuraa pidempään, mikä vaikuttaa myös eläkemaksuihin. Palkkaperusteinen eläkemaksu muodostuu työansiopohjaisesta eläkemaksusta 23,4 % (v. 2019, 23,5 %) ja työnantajakohtaisesta työkyvyttömyyseläkemaksusta 0,98 % (v. 2019, 0,75%). Palkkaperusteista maksua maksetaan kaikista vuoden aikana maksetuista eläkkeeseen oikeuttavista ansioista. Palkkaperusteisen maksun tasoon vaikuttaa eläkemaksu % sekä myös maksun perusteena olevan palkkasumman nousu. Palkkaperusteisen maksun alaisia eläkkeeseen oikeuttavia palkkoja maksettiin + 2,34 % eli noin 363 000 euroa enemmän kuin vuonna 2019. Eläkemenoperusteinen maksu perustuu ennen vuotta 2005 ansaittuihin eläkkeisiin. Eläkemenoperusteiseen maksuun eivät siten vaikuta nykyiset työsuhteet eikä nykyiset maksussa olevat palkat. Taulukko 6 Lähde. Keva, eläkemaksut vuosittain euroissa Vuosi Palkkaperusteinen maksu Eläkemenoperusteinen maksu Varhemaksu / 2019 lask. Tk-eläkemaksu Maksut yhteensä 2012 3 114 404 1 013 930 184 913 4 313 247 2013 3 347 880 1 087 776 177 448 4 613 104 2014 3 635 829 995 152 171 312 4 802 293 2015 3 951 831 962 017 161 889 5 075 736 2016 3 767 475 897 169 121 793 4 786 436 2017 3 499 204 670 747 138 550 4 308 501 2018 3 437 003 660 933 167 040 4 264 976 2019 3 644 321 704 453 116 309 4 465 083 2020 tilinpäätösarvio 3 713 715 730 916 155 531 4 600 162 10
4. Työterveyshuolto Kaupungin henkilökunnan työterveyshuollon palvelut ostetaan Mehiläinen Oy:ltä. Mehiläiseltä ostettavat palvelut käsittävät lakisääteisten palveluiden lisäksi työterveyspainotteiset yleislääkäritasoiset sairaanhoitopalvelut. Työkyvyn ylläpitämisen ja työssäjaksamisen tueksi palvelut sisältävät työterveyslääkärin lähetteellä myös erikoislääkärin konsultaation sekä työpsykologin palvelut. Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, hyvin toimiva työyhteisö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ennalta ehkäisy ja myös työntekijän terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman yleisiä tavoitteita ovat mm. työstä johtuvien terveys- ja turvallisuusriskien vähentäminen, työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn tukeminen ja sairauspoissaolojen hallinta, työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistäminen sekä laadukas työterveyspainotteinen sairaanhoito. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan kaudelle 2020-2023 asetettuja tavoitteita ovat terveystarkastusten toteutuminen ns. erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä (ns. lakisääteiset terveystarkastukset), kuntoutusryhmän säännölliset tapaamiset sekä varhaisen tuen mallin mukaiset keskustelut ja yhteistyö työnantajan ja työterveyshuollon välillä. Varhaisen tuen mallista, työterveyshuollon palveluista ja työterveyshuollon yhteistyöstä on pidetty tilaisuudet sekä esimiehille että henkilökunnalle. Vuonna 2020 Mehiläisen työterveyshuollon kustannukset olivat 453 euroa / henkilö, kun laskennassa jakajana käytettiin työterveyshuollon asiakasrekisterissä olevien työntekijöiden keskimääräistä määrä vuoden 2020 aikana. Taulukko 7 Mehiläinen Oy, työterveyshuollon kustannukset Mehiläinen työterveyshuollon kustannukset euroa Yhteensä euroa kustannukset/ henkilömäärä ka. Mehiläisen rekisteri kustannukset/ 31.12. henkilömäärä kustannukset/htv 2020 238 447 453 431 462 2019 218 282 419 398 430 2018 224 219 461 395 442 2017 247 813 523 423 488 2016 255 420 482 447 459 Muutos 2019 vs 2020 9 % 8 % 8 % 7 % Työterveyshuollon kustannukset on jaettu Kela 1 ja Kela 2 luokkaan sekä muihin eikorvattaviin kustannuksiin. Ennaltaehkäisevän Kela 1 luokan kustannukset olivat 92 074 euroa eli 39,72 %) (v. 2019, 81 437 ). Ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon 11
kuuluu mm. työpaikkaselvitykset ja lakisääteiset terveystarkastukset. Kela 2 korvauksien piiriin kuuluvan työkykypainotteisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset olivat 139 750 euroa (v. 2019, 129 760 euroa) eli 60,94 % korvattavista kustannuksista. Työterveyshuolto ja työnantaja toimivat yhteistyössä ja seuraavat säännöllisesti mm. henkilökunnan työkykyriskejä ja sairaspoissaoloja. Tavoitteena tässä työssä on tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa työkyvyn alenemiseen liittyvät riskit ja sopia yhteisesti työkyvyn tukemiseen liittyvistä toimista yksilökohtaisesti. Työpsykologi toimii tarvittaessa työyhteisön asiantuntijana työhyvinvoinnin tukemisessa. 5. Poissaolot Paimion kaupungin poissaolot raportoidaan palkkahallinnon tietojärjestelmästä. Lukujen vertailtavuuden vuoksi poissaoloja on tarkasteltu kalenteripäivinä (sisältää viikkovapaat). Vuodesta 2020 alkaen on saatavissa tietoa myös työpäivinä. 2020 2019 2018 2017 Muutos 2016 2019/2020 Sairaus 8176 7404 7165 7549 7487 10 % Työtapaturma 231 265 642 204 187-13 % Kuntoutus, kuntoutustuki 2392 2108 2033 1715 1722 13 % Perhevapaat ml. Tilapäinen hoitovapaa 2020 5707 4326 5393 5379 5631 25 % Tilapäinen hoitovapaa 308 342 340 462 Vuosiloma 13861 13617 13739 14729 17078 2 % Opintovapaa 877 2016 2282 1275 1365-56 % Koulutus 600 555 504 305 213 8 % Vuorotteluvapaa 292 72 280 219 682 306 % Lomautus 800 819 731 803 1201-2 % Talkoovapaa 459 369 454 453 790 24 % Muu syyt 2460 4386 4698 1559 1389-44 % Yhteensä 35855 36245 38136 34653 38384-1 % Taulukko 8 Poissaolot syittäin 2016-2020, kalenteripäivinä Henkilökunnan palkallisten ja palkattomien poissaolojen määrä on vähentynyt kokonaisuudessaan -1%. Eniten on vähennystä muiden syiden perusteella myönnetyissä vapaissa (sis. mm. yksityisvapaat). Muut syyt ryhmä sisältää myös palvelusvuosivapaat; joita pidettiin 86 kalenteripäivää (v. 2019, 109) ja merkkipäivävapaat. 12
Opintovapaalain mukaisilla opintovapailla oli yhteensä 10 kaupungin työntekijää ja viranhaltijaa (2019 17 henkilöä). Kaikkia koulutuspäiviä mm. opettajien vuosittaisia vesopäiviä ei ole tilastoitu järjestelemään. Kaupunki hakee vuosittain koulutuskustannusten korvausta Työttömyysvakuutusrahastolta. Koulutuskustannusten korvausta voi saada enintään 3 koulutuspäivältä työntekijää kohti vuodessa. Vuoden 2020 osalta korvausta haettiin yhteensä 687 koulutuspäivän mukaan, minkä perusteella kaupunki sai korvausta 10 694,53 euroa (v. 2019, 670 pv, 10 123 euroa). Vapaaehtoisia palkattomia työ- ja virkapaita eli ns. talkoovapaita pidettiin vuonna 2020 yhteensä 459 kalenteripäivää kun (v. 2019 yhteensä 369 pv.). Talkoovapaan aikana ei saa muodostua sijaiskustannuksia, joten kaikilla ammattiryhmillä ei ole samanlaisia mahdollisuuksia sen käyttöön. Vuoden 2020 lomautukset kohdentuivat pääosin koulunkäyntiohjaajien tehtäviin. Koronapandemian johdosta työstä poissaoloja aiheutui myös eräiden työpaikkojen toiminnan sulkemisesta keväällä 2020, mikä vaikutti mm. uimahallin ja Paimion opiston toimintaan. Osalle henkilökunnasta mahdollistui korvaavan työn tekeminen kaupungin muissa tehtävissä tai opetuksen järjestäminen etäopetuksena. 5.1 Sairauspoissaolot ja työtapaturmat Sairauspäivien määrä on noussut + 772 kalenteripäivällä eli 10 %:lla edelliseen vuoteen verrattuna. Työtapaturmista aiheutuneiden poissaolopäivien määrä sen sijaan väheni hieman. Kaupungin sairaspoissaolokäytäntöön ei tehty koronapandemian johdosta muutoksia vaan esimiehen päätöksellä on voinut olla 1 5 päivää poissa töistä äkillisen flunssatyyppisen sairauden vuoksi. Sairauspoissaolojen tunnusluku henkilöä kohden suhteutettuna htv1 tunnuslukuun oli 15,88 kalenteripäivää (v. 2019, 14,41 / htv). Työterveyslaitoksen vuoden 2019 Kunta 10-tutkimuksen mukaan sairauspoissaoloja oli tutkimukseen osallistuneissa kunnissa keskimäärin 16,5 työpäivää henkilötyövuotta kohden. Uusi palkka- ja henkilöstöhallinnon raportointijärjestelmä antaa poissaolojen tiedot myös työpäivinä, jonka mukaan sairaspoissaoloja oli vuonna 2020 yhteensä 6085 työpäivää, mikä suhteutettuna työpäivien kokonaismäärään antaa sairaspoissaoloprosentiksi 3,14 % ja tunnusluvuksi 11,8 pv/htv1. Sairaspoissaolojen jakauma keston mukaan, työpäivinä 1-3 4-29 30-60 61-90 91-180 yli 181 Yht 1305 2295 682 619 820 364 6085 21,45 % 37,72 % 11,21 % 10,17 % 13,48 % 5,98 % 100,00 % Taulukko 9 Sairauspoissaolojen jakauma työpäivinä, keston mukaan. Esimiehen päätöksellä eli ns. omailmoituksella, myönnettiin yhteensä 490 (2019, 508 sairausjaksoa (yht. 995 kalenteripäivää, v. 2019, 876 kalenteripäivää; 2018 1042 pv.) Omailmoitukset ovat pääsääntöisesti 1-3 kalenteripäivän pituisia sairauspoissaoloja. 13
Lyhyitä 4 5 päivää kestäneitä sairauspoissaoloja oli 51 kpl kun vuonna 2019 niitä oli 17 kpl. Esimiehen myöntämissä lyhyissä sairauspoissaoloissa, työkyvyn ja työhön paluun tilannetta on ohjeistettu seurattavan päivittäin. Suurin osa sairauspoissaoloista oli 60 päivää tai alle kestäneitä poissaoloja (64,6 %). Työtapaturmaperusteisten sairauspoissaolojen määrä laski hieman vuoteen 2019 verrattuna ja samoin laski työtapaturmien määrä. Työtapaturmia sattui vakuutusyhtiö Ifin tilastojen mukaan vuonna 2020 yhteensä 31 kappaletta (v. 2019, 48). Eniten työtapaturmia sattui työpaikalla (29), työmatkatapaturmia sattui 2 kpl. Työtapaturmatilastot antavat tietoa myös työtapaturman aiheuttavasta syystä, eli poikkeamasta työssä. Eniten tapaturmia sattui henkilön putoamisen, hyppäämisen, kaatumisen tai liukastumisen vuoksi. 5.2 Mehiläisen sairauspoissaolotilastot Sairauspoissaolopäiviä seurataan myös työterveyshuolto Mehiläisessä. Mehiläisen vuoden 2020 tilastot eivät pidä sisällään kaikkia sairauspoissaoloja vaan ainoastaan työterveydestä kirjoitetut sairaslomatodistukset. Tämän vuoksi Mehiläisen tilasto ei ole vertailukelpoinen kaupungin Populus raportoinnista saatavan tilaston kanssa vuoden 2020 osalta. Kaupungin ja työterveyshuollon yhteisellä kuntoutustiimillä on kuitenkin ollut käytössään sairaspoissaolojen toteutuma sisältäen kaikki sairaspoissaolot. Sairauspoissaoloista suurin osa eli 38 % (2019, 43%) johtuu tuki- ja liikuntaelinsairauksista. Kuvassa 10 on kuvattuna eri sairauspoissaolojen jakaumat päädiagnoosiryhmittäin koko kaupungin osalta vuonna 2020. Tämä jakauma on suuntaa antava ja se sisältää työterveyshuollon kautta kirjoitetut sairauslomatodistukset. Tilastosta puuttuvat mm. esimiehen myöntämät lyhyet sairauspoissaolot, joissa ei lääkärintodistusta vaadita. Kuva 7 Sairaspoissaolojen jakauma päädiagnoosiryhmittäin. Lähde Mehiläinen. 14
5.3 Poissaolojen kustannukset Poissaolojen kustannukset raportoidaan palkka- ja henkilöstöhallinnon Populus järjestelmästä. Vuoden 2020 terveysperusteiset kustannukset olivat yhteensä 515 552 euroa. Edellisen vuoden 2019 tilastoinnissa sairauspoissaolojen kustannukset ja työtapaturmat yhteensä olivat n. 531 800 euroa. Perhevapaisen kustannukset vuonna 2020 olivat 71 040 euroa (v. 2019, 98 050 eur). Suurin osa poissaolojen kustannuksista aiheutui vuosilomista, yhteensä 1 171 000 euroa (v. 2019; 1 114 040 eur). 6. Työhyvinvointi 6.1 Työsuojelu Työsuojelutoimikunnan tehtävänä on seurata työturvallisuutta ja työterveyttä sekä tehdä niihin kohdistuvia kehittämisehdotuksia. Työsuojelu seuraa säännöllisesti mm. häiriötilanneilmoituksia eli ns. läheltä piti tilanteita. Työsuojelun normaaliin työhön kuuluvat yhdessä työterveyshuollon kanssa vuosittain tehtävät työpaikkakäynnit (ns. työterveyshuollon tekemät perusselvitykset työpaikan riskien ja vaarojen kartoituksen perusteella). Vuonna 2020 työpaikkaselvitykset eli ns. perusselvitykset tehtiin kaikkiin kaupungin päiväkoteihin ja perhepäivähoitoon alkuvuonna 2020. Koronapandemia vaikutti vuoden 2020 toimintaan siten, riskien ja vaarojen kartoituksessa tuli huomioida koronan aiheuttamat biologiset riskit ja niihin varautuminen työpaikoilla mm. toimintatapoja muuttamalla, suojavarusteita käyttämällä viranomaisten antamien ohjeiden ja suosituksien mukaan. Korona vaikutti myös monella muulla tavoin. Kaupungin Kelalta hakemaa Kiila ryhmämuotoista kuntoutusta ei voitu toteuttaa vaan kuntoutuksen aloitus siirtyi ja toteutui lopulta yksilökuntoutuksena. Koronatilanne on haastanut työpaikat ja esimiehet uuteen tilanteeseen työhyvinvoinnin tukemisen kannalta. Paimion kaupungissa on kolme osa-aikaista työsuojeluvaltuutettua ja henkilöstöpäällikkö toimii myös kaupungin työsuojelupäällikkönä. Työsuojelutoimikuntana on toiminut vuodesta 2006 lähtien yhteistyöryhmä. 6.2 Yhteistoiminta Yhteistyöryhmä on kaupungin yhteistoimintalain mukainen työnantajan ja henkilökunnan yhteistoimintaelin. Yty-ryhmässä ovat edustettuina työnantajan edustajat ja henkilöstöä edustavien pääsopijajärjestöjen pääluottamusmiehet sekä varsinaiset työsuojeluvaltuutetut. 15
7. Henkilöstön kehittäminen, virkistystoiminta ja palkitseminen Kaupunki tukee henkilökuntansa liikuntaa tarjoamalla uimahalli Solinan palvelut henkilökunnan käyttöön. Viime vuonna tarjottiin mahdollisuutta valita yksi liikunnan kurssi Paimion opiston kurssivalikoimasta ja tätä mahdollisuutta käytti n. 40 kaupungin työntekijää Koronapandemia on vaikuttanut myös tähän tarjontaan ja osa liikunnan kursseista jouduttiin kokonaan perumaan ja osa kyettiin järjestämään etäohjauksen avulla. Tämän lisäksi kaupunki tukee henkilöstön työpaikkaruokailua ateriatuella. Taulukko 10: Kaupungin henkilökunnan kehittämiseen käytetyt voimavarat Muut henkilöstömenot 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Kaupunki kannustaa henkilökuntaansa kouluttautumaan ja kehittymään työssään vuosittain laadittavan henkilöstö- ja koulutussuunnitelman sekä kehityskeskusteluissa sovittujen kehittymissuunnitelmien mukaan. Yhteistyössä Kaarinan, Liedon ja Sauvon kanssa kaupunki on viime vuosina tarjonnut eri teemaisia esimieskoulutuksia ja kuntien yhteisiä henkilöstökoulutuksia mm. vuorovaikutuksesta ja työhyvinvoinnista. Tämä yhteistyö mahdollisti sen, että vuonna 2019 alkoi esimiehille suunnattu oppisopimusperusteinen koulutusohjelma, joka päättyi vuoden 2020 joulukuussa. Kaupunki on tarjonnut harkinnan mukaan myös yksilökohtaista valmennusta esimiehille (n. 1 2 esimiestä / vuosi). Vuonna 2020 keskitetysti tarjotut yhteiset koulutukset keskittyivät vahvasti uusien Unit4 taloushallinnon, Populus palkka- ja henkilöstöhallinnon sekä uuden Dynasty 10 ohjelmistojen käyttöönottoihin. Nämä muutokset koskettivat laajasti koko henkilökuntaa. Lisäksi toimialakohtaisesti on koulutettu henkilöstöä mm. laatujärjestelmän käyttöönottamiseen, etäopetuksen ja uusien toimintatapojen opastukseen oman toimialan normaalien täydennyskoulutuksien lisäksi. Henkilöstöä palkitaan palvelusvuosivapailla Paimion kaupungin pitkäaikaisesta palveluksesta sekä 50- ja 60 vuotismerkkipäivinä. Kaupunki hakee vuosittain myös Suomen Kuntaliiton ansiomerkkejä pitkäaikaisesta kunta-alan palveluksesta ja tekee esityksiä Tasavallan Presidentin kunniamerkkien saajiksi. Poikkeuksellisena koronavuonna 2020 kaupungin virkistysrahaa kohdennettiin koko henkilöstön muistamiseen, mikä toteutettiin paikallisista yrityksistä hankitun jouluisen tuotekorin muodossa. 16 Muutos 2019/2018 % Koulutus 81 382 71 125 78 794 81 851 69 530 42 573-38,8 % Virkistystoiminta (virkistysrahat, liikuntaryhmät) 7 539 4 048 6 512 4 911 9 812 13 059 33,1 % Virkistystoiminta/ uimahallimaksut 15 802 21 905 19 803 15 980 12 875 7 330-43,1 % Merkkipäivälahjat 5 509 11 518 12 059 9 708 7 625 3 868-49,3 % Työpaikkaruokailu 9 751 11 153 13 425 15 146 15 775 7 366-53,3 %
8. Työhyvinvointikyselyn 2020 päätulokset Työhyvinvointikyselyn kuvaavat tilannetta vuodenvaihteessa 2019 / 2020 sekä alkuvuonna 2020. Henkilöstökertomukseen on koottu tieto muutamasta keskeisestä osioista kyselystä kaikkien vastaajien osalta. 17
18
Kyselyn tuloksien perusteella voidaan todeta, että työ kaupungissa on koettu pääosin mielekkääksi ja yhteistyö työpaikoilla sujuvaksi niin esimiesten kuin työkavereidenkin kanssa. Työsuojelun näkökulmasta kyselyssä kartoitettiin työntekijöiden kokemaa väkivallan uhan tilanteita, joihin voidaan vaikuttaa mm. työntekijöiden koulutuksella sekä ennakoivia toimintatapoja kehittämällä. Kyselyn perusteella kehitettävää on ainakin palautteen antamisessa työssä. Kyselyyn vastanneista 34 % suosittelisi Paimion kaupunkia työpaikkana erittäin mielellään (5) ja melko mielellään (4) 38 % vastaajista. 19