TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESKIKESÄLLÄ 2015

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESKIKESÄLLÄ 2015 1. YLEISTÄ Väliraportti nro 153-15-5469 Turun ympäristön merialueen vuoden 2015 velvoitetarkkailun kesäkauden tutkimukset jatkuivat kesä- ja heinäkuussa. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki vedenlaatututkimukseen kuuluvan suppean tarkkailun 15.6.2015, ja keskikesän laajan tarkkailukerran näytteet otettiin 6. 7.7.2015. Laajassa tutkimuksessa oli merialueella yhteensä 37 havaintopaikkaa (kuva 1). Lisäksi velvoitetarkkailussa näytteet otettiin laajan tutkimuksen yhteydessä Aurajoesta Halisista (58K). Ajoittain näytteitä otetaan joen ravinnevirtaaman laskentaa varten myös ylempää Ravattulasta (AU54). Tutkimuksen tarkoituksena on seurata Turun kaupunkiseudun kuntien ja teollisuuslaitosten jätevesien vaikutuksia merialueen tilaan ja veden laatuun. Velvoitetutkimukseen osallistuvat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki (Paraisten jätevedenpuhdistamo), Neste Oyj Naantalin jalostamo, Finnfeeds Finland Oy Naantalin tehdas ja Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE) sekä vielä vuonna 2015 Maskun kunta jo lopetetun Lemun jätevedenpuhdistamon n.s. jälkitarkkailun osalta. Lisäksi tarkkailuun osallistuu ExxonMobil Oil Oy Ab. Seuraavassa esitetään lyhyt yhteenveto keskikesän tuloksista. Avovesikauden aineistoa kootaan osin syksyn väliraporttiin, ja tuloksia tarkastellaan myös vuosiraportissa. 2. SÄÄ- JA VIRTAAMAOLOT Kesäkuu oli Turun seudulla lämpötiloiltaan lähellä keskimääräistä, mutta kova tuuli sai ilman tuntumaan kolealta. Sademäärä oli tavanomaista suurempi, ja etenkin kuun puolivälin jälkeen oli useita sateisia päiviä. Kesäkuun viimeisinä päivinä ja heinäkuun alussa päivälämpötila oli yli 20 ºC ja ilma poutainen. Aurajoen Halistenkoskessa virtaama oli ympäristöhallinnon OIVA -ympäristö- ja paikkatietopalvelun mukaan (tiedot poimittu 11.8.2015) kesäkuun puolivälissä reilun viikon ajan hyvin pieni (<1 m 3 /s). Kuun loppupuolella sateet nostivat virtaaman hyvin nopeasti, ja 25.6.-15 keskivirtaama oli 33 m 3 /s, mutta alkoi heti pienetä. Kesä-heinäkuun vaihteessa virtaama painui <5 m 3 /s, ja heinäkuun alussa Turun merialueen laajan näytteenoton aikoihin virtaama oli noin 1 2 m 3 /s. Ilmatieteen laitoksen vedenkorkeustietojen mukaan Turussa kesäkuussa ja heinäkuun alussa meriveden korkeus vaihteli 0 ja noin +20 cm:n välillä (korkeusjärjestelmä: teoreettinen keskivesi). Kesäkuun puolivälin suppean tutkimuksen aikaan merivesi oli nousussa ja kesä-heinäkuun vaihteessa laskemassa. Julkisen valvonnan alainen vesitutkimuslaitos, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101 Osoite Puh. Telekopio/S-posti ALV rek. Lounais-Suomen Telekatu 16 (02) 238 1838 Y 1564941-9 vesi- ja ympäristötutkimus Oy 20360 TURKU *(02) 274 0200 enimi.snimi@lsvsy.fi Krnro 774822

2

3 3. MENETELMÄT JA TULOKSET 3.1. Yleistä Havaintopaikkojen paikannuksessa käytettiin apuna merikarttaa ja GPS-paikanninta sekä kokonaissyvyyttä, joka mitattiin kaikuluotaimella. Näkösyvyys mitattiin Limnos-vesinoutimen valkoisen kannen avulla ilman vesikiikaria. Kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteen syvyys määrättiin näkösyvyyden perusteella, ja kokoomanäyte kerättiin putkinoutimella saaviin siten, että osanäytteitä otettiin tuotantokerroksen kaikista osista yhtä monta noutimellista (vähintään kaksi). Muut vesinäytteet otettiin Limnos-vesinoutimella. Vesinäytteet analysoitiin Lounais- Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa. Näytteenotto- ja analyysimenetelmät on kuvattu tarkemmin tarkkailuohjelmassa. Tekstissä pinta tarkoittaa 1 metrin syvyyttä ja pohjan läheinen näyte 1 metri pohjan yläpuolelta otettua näytettä; Raisionlahden pohjukassa on mataluuden vuoksi näytesyvyys vain 0,5 m. Kokoomanäytteellä tarkoitetaan kasviplanktonin tuotantokerroksesta kerättyä näytettä. Tuloksia on koottu karttapohjille (kuvat 2 6). Ne on laadittu siten, että pinnan (1 m) tai kokoomanäytteen osalta kunkin havaintopaikan tulosten on ajateltu kuvaavan laajempaa aluetta, mutta alueiden rajaus on varsin karkea. Pohjanläheinen happitulos edustaa vain kyseistä paikkaa, sillä syvänteiden lähialueilla happitilanne voi olla olennaisesti erilainen kuin syvänteen pohjalla. Kokonaisfosforia, klorofylliä ja hygieenistä tilaa käsittelevissä kuvissa luokkarajat ja -värit perustuvat Suomen ympäristökeskuksen (2005) laatimaan vesien yleiseen käyttökelpoisuusluokitukseen. Muut kuvat on tehty tulosten havainnollistamista mutta ei varsinaisesti luokittamista ajatellen, ja raja-arvot on laadittu Lounais- Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ssä. Kesäkuun puolivälin suppean tutkimuksen aikaan (15.6.-15, liite 1) ilman lämpötila oli 12 17 ºC, taivas lähes täysin pilvessä ja luoteenpuoleinen tuuli heikkoa tai kohtalaista. Heinäkuun alun laajan tutkimuksen aikaan (6. 7.7.-15, liite 2) ilman lämpötila oli 15 22 ºC, ja taivas oli ensimmäisen päivänä aluksi puolipilvinen mutta myöhemmin lähes täysin pilvessä. Etelänpuoleinen tulli oli heikkoa tai kohtalaista. Näytteenottotiedoissa ei ollut kesäkuun puolivälissä mainintoja poikkeuksellisista havainnoista. Heinäkuun alussa Raisionlahdessa vesi virtasi siltojen alla kohti pohjukkaa, ja Kallanpäässä (245) pohjan läheinen näyte oli samea.

4 3.2. Veden lämpötila Kesäkuun puolivälissä suppean tutkimuksen havaintopaikoilla veden lämpötila oli pinnassa (1 m) 13 15 ºC. Kesäkuun alun näytteenoton tuloksiin verrattuna vesi oli lämmennyt pari astetta. Heinäkuun alussa laajassa tutkimuksessa Aurajoen Halisissa jokiveden lämpötila oli noin 22 ºC. Meriveden lämpötila oli pinnassa 16 20 ºC. Intensiiviasemien (135, 175, 180, 210, 220, 225, 240, 260, 275, 285, 297 ja 300) perusteella lämpötila oli varsin lähellä ajankohdan pitkänajan keskiarvoa (vuodet 2005 2014). Ylimmät vesikerrokset olivat lämmenneet viitisen astetta, ja kymmenen metrin syvyydessä veden lämpötila oli noin 14 18 ºC. Pohjan lähellä yli 10 metrin syvyisillä paikoilla lämpötila oli 6 13 ºC. Matalammilla alueilla Pitkänsalmen Papinsaaren edustalla lämpötilaero oli alle 1 ºC, mutta Haarlansalmessa, Pohjoissalmessa Kallanpään edustalla sekä Raisionlahdessa Kukonpäässä lämpötilaero oli viitisen astetta. 3.3. Meriveden suolaisuus ja sameus Kesäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa sähkönjohtavuuden perusteella laskettu veden suolaisuus oli pinnassa (1 m) 4,7 5,6. Turussa jäteveden purkupaikalla ja Uittamolla suolaisuus oli alentunut voimakkaasti (suolaisuus <5 ). Useimmilla paikoilla suolaisuus oli alentunut selvästi (suolaisuus 5 5,4 ), ja vain Rajakarilla, Airismaalla ja Kotkanaukolla suolaisuuden aleneminen oli lievää (5,5 5,9 ). Heinäkuun alussa laajassa tutkimuksessa suolaisuus oli pinnassa 3,1 5,6 (kuva 2). Suolaisuus oli alin Turussa jäteveden purkupaikalla, ja myös Pitkässäsalmessa, Haarlansalmessa ja Pohjoissalmen itäosassa suolaisuus oli alentunut voimakkaasti. Turussa muilla salmialueilla sekä Vapparilla, Raisionlahdessa, Viheriäistenaukolla ja Askaistenlahdessa suolaisuus oli alentunut selvästi (suolaisuus 5 5,4 ). Airistolla ja sen tuntumassa aleneminen oli lievää. Syvänteissä suolaisuus kasvoi pohjaa kohti, ja korkeimmillaan suolaisuus oli noin 5,8. Suolaisuuden perusteella kesäkuun puolivälissä joki- ja valumavesien vaikutusta tuntui pinnassa jonkin verran, vaikka Aurajoen virtaama oli näytteenoton aikaan pieni. Samoin heinäkuun alussa valumavesien vaikutus tuntui Turun-Kaarinan salmialueella, Vapparilla, Raisionlahdessa ja Askaistenlahdessa. Sameusarvoja määritettiin heinäkuun laajalla tarkkailukerralla, ja Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä sameus oli 47 FNU. Merialueella sameusarvoja määritettiin pinnasta noin 10 m syvyyteen saakka. Pinnassa sameusarvot olivat 3,9 38 FNU (kuva 2). Vesi erittäin sameaa (>20 FNU) Pitkässäsalmessa Papinsaaren tietämille sekä Pohjois- ja Pukinsalmessa keskiosiin saakka ja myös Raisionlahden pohjukassa. Sameusarvot olivat voimakkaasti kohonneita (>10 FNU) Vapparin pohjoisosaan ja Viheriäistenaukolle saakka sekä Paraisten Kirkkoselällä. Sameusarvot eivät olleet pinnassa missään Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (2005) mukaan erinomaisia (>1,5 FNU), eikä raja-arvo alittunut Airistollakaan vielä 10 metrin syvyydessä.

5 5,3 Merimasku 5,5 5,5 5,3 Luonnonmaa Rymättylä 5,5 5,5 5,5 Naantali 5,5 5,5 Raisio 5,2 5,4 5,4 5,4 Satava 5,1 5,3 5,5 5,3 4,9 5,3 Kakskerta 4,9 3,1 4,7 4,6 4,8 Kaarina Kuusisto 4,9 5,1 5,1 5,3 5,3 5,3 5,1 4,9 Suolaisuus ( ), pinta Heinäkuu 2015 4,8 5,0 3,1 4,8 4,7 4,6 Airismaa 5,6 5,5 5,3 Parainen 5,3 5,3 5,5 <3-3,9 4-4,9 5-5,4 5,5-5,9 >6 0 1 2 4 km 8,2 Merimasku 4,2 3,9 9,2 Luonnonmaa Rymättylä 6,2 6,0 7,9 Naantali 6,4 6,0 Raisio 26 12 15 14 Satava 20 26 9,9 12 17 21 Kakskerta 29 12 31 38 36 Kaarina Kuusisto 17 11 14 10 21 26 20 29 Sameus (FNU), pinta Heinäkuu 2015 18 29 12 21 31 38 Airismaa 3,9 5,2 9,7 Parainen 8,5 7,6 12 <1,5 FNU 1,5-3 FNU 3,1-5 FNU 5,1-10 FNU >10 FNU 0 1 2 4 km KUVA 2. Suolaisuus ja sameus pinnassa (1 m) Turun merialueella heinäkuun alussa 2015.

6 3.4. Happitilanne Happitilannetta kartoitettiin heinäkuun alun laajassa tarkkailussa. Happi oli loppumassa pohjan läheisistä kerroksista Bläsnäsin ja Kirkkoherransaaren syvänteissä (kuva 3), ja happitilanne oli hyvin huono pohjasta noin 25 metrin syvyyteen saakka. Pohjan lähellä myös Haarlansalmessa happi oli käymässä hyvin vähiin. Hapenvajaus oli voimakasta (happikyllästys<40 %) syvänteissä lähellä pohjaa Pohjoissalmessa, Vapparilla Loskarnäsissä ja Lessorilla sekä Kuparivuorella ja Askaistenlahdella Papinluodossa. Edellä mainittujen syvännealueiden lisäksi pohjan lähellä ei monissa muissakaan paikoissa ollut riittävästi happea lohensukuisten kalojen viihtymiseen (7 mg/l). Raisionlahdella ja Viheriäistenaukolla koko vesipatsaassa ja paikoin muualla alusvedessä happimäärä oli tätä alempi. Pinnassa kasviplanktonin aiheuttamaa voimakasta hapen ylikyllästystä (happikyllästys>110 %) ei ollut. 39 Merimasku 42 Luonnonmaa 28 57 Naantali 63 59 53 59 57 Raisio 65 20 37 71 84 83 92 96 37 86.. 71.... 84.. 83 92 63 58 Rymättylä 58 86 Kaarina 62 14 Kuusisto Satava Kakskerta 71 8 48 31 Happikyllästys (%), pohja Heinäkuu 2015 Airismaa 63 50 33 Parainen 46 5 74 0 1 2 4 km KUVA 3. Happikyllästys pohjassa (pohja -1 m) Turun merialueella heinäkuun alussa 2015.

7 3.5. Typpipitoisuus Kesäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaistyppipitoisuus oli 380 1 000 µg/l. Tulos oli selvästi muita korkeampi Uittamolla ja Turussa jäteveden purkupaikalla, ja näissä paikoissa myös nitriitti- ja nitraattitypen määrä oli hyvin korkea. Ammoniumtyppimäärät olivat pieniä. Paraisten jätevedenpurkupaikalla tai Naantalinsalmessa typpiyhdisteiden määrät eivät poikenneet vertailualueiden tuloksista. Heinäkuun alussa laajassa tutkimuksessa Aurajoen Halista virtaavassa vedessä oli kokonaistyppeä 6 100 µg/l, nitriitti- ja nitraattityppeä 5 200 µg/l ja ammoniumtyppeä 20 µg/l. Merialueella kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä typpipitoisuus oli 420 1 500 µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla 4 500 µg/l (kuva 4). Lähes koko Pitkässäsalmessa sekä Pohjois- ja Pukinsalmen sisäosissa kokonaistyppeä oli noin 1 000 µg/l. Pitkänsalmen eteläosasta Vapparin pohjoispäähän, Pukinsalmen keski-osassa ja Haarlansalmessa ja Raisionlahden pohjukassa typpeä oli noin 600 800 µg/l. Muualla typpimäärä oli 400 500 µg/l. Nitraatti- ja nitriittitypen määrä oli korkea samalla alueella kuin kokonaistyppikin. Ammoniumtypen määrät olivat varsin pieniä jäteveden purkupaikoillakin (kuva 4). Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen kokonaistyppipitoisuudet olivat ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja (vuodet 2005 2014) selvästi korkeampia Pitkässäsalmessa, Vapparin pohjoisosassa, Kuuvannokalla ja Airistolla ja jonkin verran tavallista korkeampia myös Naantalin- ja Kotkanaukolla. Tarkastelujaksoon sisältyi vuosia, jolloin Raision kaupungin jätevedenpuhdistamo oli toiminnassa, ja Raisionlahdessa Hahdenniemessä typpimäärä oli ajankohdan keskiarvoa selvästi pienempi. Pohjois- ja Naantalinsalmessa sekä Viheriäistenaukolla typpimäärä oli lähellä pitkäaikaiskeskiarvoja. Vertikaalinäytteissä syvyyssuunnassa erot kokonaistyppipitoisuuksissa olivat pääosin pieniä. Turussa jäteveden purkupaikalla pohjalla kokonaistyppimäärä oli selvästi pienempi kuin pinnassa. Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteiden pohjalla kokonaistyppipitoisuus oli erittäin korkea, sillä heikon happitilanteen vuoksi sedimentti oli hapeton ja ravinteita vapautui sedimentistä. Ammoniumtypen määrät olivat hyvin korkeita (>100 µg/l) pohjan lähellä Vapparin pohjoisosassa, Haarlansalmessa, Pohjoissalmessa Pansion edustalla, Naantalinsalmessa, Väskin edustalla ja Paraisilla jäteveden purkupaikalla. Turussa jätevesien vaikutus näkyi purkualueella ja sen tuntumassa korkeina kokonaistyppipitoisuuksina. Myös Aurajoen vedessä kokonaistyppipitoisuus oli korkea, eikä Linnanaukon ulkopuolella voinut erottaa toisistaan jäte- ja jokiveden vaikutusta. Paraisten jätevesien vaikutus ei tuntunut typpiyhdisteiden määrissä pinnassa, ja lähellä pohjaa ammoniumtyppimäärässä saattoi tuntua jäteveden ohella myös Bläsnäsin syvänteen vaikutusta. Naantalinsalmessa paikallinen kuormitus ei näkynyt typpipitoisuuksissa.

8 450 Merimasku 430 400 450 Luonnonmaa Rymättylä 440 400 430 Naantali 480 440 Raisio 670 450 540 460 Satava 870 730 530 490 770 540 Kakskerta 920 4500 1200 1200 960 Kaarina Kuusisto 780 610 590 480 540 730 870 920 Kokonaistyppi (µg/l), koonta Heinäkuu 2015 1500 950 4500 1100 1200 1200 Airismaa 420 420 490 Parainen 460 420 460 <300-400 µg/l >400-500 µg/l >500-700 µg/l >700-1000 µg/l >1000 µg/l 0 1 2 4 km Merimasku 7 5 <3 <3 Luonnonmaa Rymättylä 6 19 <3 Naantali 9 5 Raisio 54 5 3 4 Satava 30 12 7 7 34 41 Kakskerta 10 39 11 5 21 Kaarina Kuusisto 22 21 24 13 41 12 30 10 Ammoniumtyppi (µg/l), koonta Heinäkuu 2015 19 22 39 11 11 5 Airismaa 6 8 12 Parainen 8 16 7 <3-10 µg/l >10-50 µg/l >50-100 µg/l >100-700 µg/l >700 µg/l 0 1 2 4 km KUVA 4. Kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuudet tuotantokerroksen kokoomanäytteissä Turun merialueella heinäkuun alussa 2015.

9 3.6. Fosforipitoisuus Kesäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli 20 80 µg/l ja korkeimmat Hahdenniemessä ja Pitkässäsalmessa. Pitoisuus oli noin 30 50 µg/l Pohjoissalmessa, Vapparilla, Naantalin edustalla ja Kotkanaukolla. Airistolla pitoisuus oli 20 µg/l. Fosfaattifosforia oli alle 10 µg/l lukuun ottamatta Hahdenniemeä ja Uittamon edustaa, jossa fosfaattifosforia oli noin 15 30 µg/l. Heinäkuun alussa laajassa tutkimuksessa Aurajoen Halisista virtaavan veden kokonaisfosforipitoisuus oli 150 µg/l ja fosfaattifosforipitoisuus 69 µg/l. Merialueella kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli 22 120 µg/l (kuva 5). Pitoisuus oli korkea matalissa savisameissa paikoissa Raisionlahden pohjukassa ja Pitkässäsalmessa sekä jätevesien vuoksi Turussa purkupaikalla. Suomen ympäristökeskuksen (2005) vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen fosforiraja-arvojen mukaan tila oli suurimmassa osassa aluetta tyydyttävä. Turun- Kaarinan salmissa tila oli välttävä mutta Pitkässäsalmessa huono kuten myös Turussa jätevesien purkupaikalla ja Raisionlahden pohjukassa. Fosfaattifosforia oli Raisionlahden pohjukassa noin 70 µg/l ja Turussa jäteveden purkupaikalla noin 30 µg/l. Muualla fosfaattifosforin määrä oli pieni. Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen kokonaisfosforipitoisuus oli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoon nähden tavallista korkeampi Vapparin pohjoisosassa, Uittamolla ja Rajakarilla. Raisionlahdessa Hahdenniemessä fosforimäärä oli ajankohdan keskiarvoa selvästi pienempi. Muissa intensiivipaikoissa pitoisuudet olivat lähellä keskimääräistä. Vertikaalinäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli erittäin korkea (>100 µg/l) pohjan lähellä Bläsnäsinlahdella ja Kallanpäässä, missä heikon happitilanteen vuoksi sedimentti oli ilmeisesti hapeton ja fosforia vapautui sedimentistä. Turussa jätevedet nostivat fosforipitoisuutta purkupaikalla, mutta Linnanukolla vaikutusta ei voinut erottaa. Purkualueella tuntui myös Aurajoen ja matalien savisameiden alueiden vaikutus. Paraisten jätevedenpuhdistamon purkupaikalla tai Naantalinsalmessa ei fosforipitoisuuksissa erottunut jätevesien vaikutusta.

10 3.7. Klorofyllipitoisuus Kesäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä klorofyllipitoisuus oli 3,9 22 µg/l. Määrä oli noin 20 µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla myös Pitkänsalmen eteläosassa, Pohjoissalmessa ja Raisionlahdessa. Kasviplanktonin kevätkukinta oli todennäköisesti vielä meneillään, sillä vesi oli viileää. Heinäkuun alussa kokoomanäytteissä klorofyllipitoisuus oli 6,0 26 µg/l (kuva 5). Korkeimmat pitoisuudet olivat Pitkässäsalmessa ja Pohjoissalmen itäosassa. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen klorofylliraja-arvojen perusteella heinäkuun alussa ei tavattu huonoksi tai hyviksi luokiteltavia alueita, ja merialue kuului tyydyttävään tai välttävään luokkaan. Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen klorofyllipitoisuus oli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja (v. 2005 2014) pienempi vain Hahdenniemessä ja ajankohdan keskiarvon mukainen Pohjoissalmessa. Pitoisuus oli ajankohdan keskiarvoa selvästi suurempi Pitkänsalmen eteläosassa, Vapparin pohjoisosassa sekä Airistolla ja hieman tavallista korkeampi Kotkanaukolla ja Naantalin edustalla. Turussa purkupaikalla ei ollut havaittavissa jätevesien aiheuttamaa klorofyllimäärän nousua. Paraisten purkupaikalla ja Naantalinsalmessa ei ollut eroja vertailualueisiin nähden.

11 28 Merimasku 25 24 28 Luonnonmaa Rymättylä 29 24 28 Naantali 28 28 Raisio 120 34 58 38 Satava 52 55 29 52 51 56 Kakskerta 72 96 75 85 82 Kaarina Kuusisto 52 40 41 34 56 55 52 72 Kokonaisfosfori (µg/l), koonta Heinäkuu 2015 59 62 96 62 75 85 Airismaa 22 27 37 Parainen 31 33 38 Erinomainen (<12 µg/l) Hyvä (12-20 µg/l) Tyydyttävä (20-40 µg/l) Välttävä (40-80 µg/l) Huono (>80 µg/l) 0 1 2 4 km 7,7 Merimasku 7,2 6,5 6,5 Luonnonmaa Rymättylä 9,4 6,0 8,4 Naantali 10 9,2 Raisio 14 12 12 10 Satava 16 17 13 12 21 15 Kakskerta 26 22 26 25 22 Kaarina Kuusisto 23 20 17 14 15 17 16 26 Klorofylli (µg/l), koonta Heinäkuu 2015 19 17 22 25 26 25 Airismaa 8,4 7,2 11 Parainen 11 8,0 10 Erinomainen (<2 µg/l) Hyvä (2-4 µg/l) Tyydyttävä (4-12 µg/l) Välttävä (12-30 µg/l) Huono (>30 µg/l) 0 1 2 4 km KUVA 5. Kokonaisfosfori- ja klorofyllipitoisuudet tuotantokerroksen koontanäytteessä Turun merialueella heinäkuun alussa 2015. Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

12 3.8. Veden hygieeninen tila Hygieenistä tilaa kartoitettiin heinäkuun alun laajassa tarkkailussa. Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli <10 kpl/100 ml. Suomen ympäristökeskuksen (2005) yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella jokiveden hygieeninen tila oli hyvä. Merialueella pinnassa fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli 0 390 kpl/100 ml paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla 2 000 kpl/100 ml (kuva 6). Yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella hygieeninen tila oli purkupaikalla huono ja lähialueilla välttävä tai tyydyttävä. Lähes koko tutkimusalueella hygieeninen tila oli erinomainen tai hyvä. Turussa jätevedet heikensivät hygieenistä tilaa selvästi purkupaikalla ja lievemmin Linnanaukolla sekä Pohjois-, Pukin- ja Pitkänsalmen sisäosissa. Paraisten jätevedenpuhdistamon purkupaikalla tai Naantalinsalmessa ei näkynyt jätevesien vaikutusta. Merimasku 0 0 4 9 2 Naantali 2 Luonnonmaa 1 0 Rymättylä 3 Raisio <2 <2 4 4 Satava 90 41 21 0 2 8 Kakskerta 160 2000 160 49 11 Kaarina Kuusisto 5 2 1 1 8 41 90 160 Hygieeninen tila pinnassa Heinäkuu 2015 390 87 2000 330 160 49 Airismaa 1 1 1 Parainen 2 1 0 Erinomainen (<10 kpl) Hyvä (10-<50 kpl) Tyydyttävä (50-<100 kpl) Välttävä (100-<1000 kpl) Huono (>1000 kpl) 0 1 2 4 km KUVA 6. Hygieeninen tila (fek. kolimuotoiset bakteerit kpl/100 ml) Turun merialueella heinäkuun alussa 2015. Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

13 4. TIIVISTELMÄ Turun merialueen vuoden 2015 kesäkauden velvoitetarkkailu jatkui kesäkuun puolivälissä ja heinäkuun alussa. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki suppean tarkkailun 15.6.2015 ja keskikesän laajan tarkkailun 6. 7.7.2015. Aurajoen virtaama vaihteli alku- ja keskikesän taitteessa paljon. Kesäkuun puolivälin lyhyt alivirtaamajakso päättyi kesäkuun lopulla, kun sateiden johdosta virtaama oli äkkiä 33 m 3 /s. Heinäkuun alussa keskikesän laajan tarkkailun aikaan virtaama oli jälleen 1 2 m 3 /s. Koska virtaama vaihteli paljon, myös joki- ja valumavesissä mereen tullut kuormitus vaihteli paljon. Heinäkuun alussa Halisista otettujen näytteiden perusteella jokivesi oli sameaa. Typpipitoisuus oli hyvin korkea, ja etenkin typpi- mutta myös fosforipitoisuus oli selvästi korkeampi kuin merivedessä. Hygieeninen laatu oli hyvä. Kesäkuun puolivälissä veden lämpötila oli pinnassa 13 15 ºC, ja vesi oli lämmennyt kuun alkuun verrattuna vain pari astetta. Heinäkuun alkuun tultaessa veden lämpötila oli pinnassa 16 20 ºC. Intensiiviasemien perusteella lämpötila oli varsin lähellä ajankohdan pitkänajan keskiarvoa (vuodet 2005 2015). Pohjan lähellä yli 10 metrin syvyisillä paikoilla lämpötila oli 6 13 ºC, joten vesi oli kerrostunut lämpötilaerojen vuoksi. Myös Haarlansalmessa, Pohjoissalmessa Kallanpään edustalla sekä Raisionlahdessa Kukonpäässä lämpötilaero oli viitisen astetta. Sähkönjohtavuudesta laskettuna suolaisuus oli pinnassa kesäkuun puolivälissä 4,7 5,6 ja heinäkuun alussa 3,1 5,6. Suolaisuuden perusteella kesäkuun puolivälissä jokija valumavesien vaikutusta tuntui pinnassa jonkin verran, vaikka Aurajoen virtaama oli näytteenoton aikaan pieni. Samoin heinäkuun alussa valumavesien vaikutus tuntui Turun-Kaarinan salmialueella, Vapparilla, Raisionlahdessa ja Askaistenlahdessa. Heinäkuun alun tulosten mukaan syvänteissä suolaisuus kasvoi pohjaa kohti, ja korkeimmillaan suolaisuus oli noin 5,8. Sameusarvoja ja happitilannetta kartoitettiin heinäkuun alussa. Sameusarvot eivät olleet pinnassa missään Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (2005) mukaan erinomaisia (>1,5 FNU). Happi oli loppumassa pohjan läheisistä kerroksista Bläsnäsin ja Kirkkoherransaaren syvänteissä, ja happitilanne oli hyvin huono pohjasta noin 25 metrin syvyyteen saakka. Pohjan lähellä myös Haarlansalmessa happi oli käymässä hyvin vähiin. Hapenvajaus oli voimakasta (happikyllästys<40 %) syvänteissä lähellä pohjaa Pohjoissalmessa, Vapparilla Loskarnäsissä ja Lessorilla sekä Kuparivuorella ja Askaistenlahdella Papinluodossa. Lisäksi pohjan lähellä ei monissa muissakaan paikoissa ollut riittävästi happea lohensukuisten kalojen viihtymiseen (7 mg/l), ja Raisionlahdella ja Viheriäistenaukolla koko vesipatsaassa ja paikoin muualla alusvedessä happimäärä oli tätä alempi. Tuotantokerroksen typpipitoisuudet olivat kesäkuun puolivälissä pienemmät kuin heinäkuun alussa, mutta fosforimäärissä ei ollut selvää eroa. Heinäkuun alussa laajan tutkimuksen aikaan Aurajoen Halisissa jokivedessä kokonaistypen määrä oli 6 100 µg/l ja kokonaisfosforin 150 µg/l. Suuri osa typestä oli nitraatti- ja nitriittityppenä (5 200 µg/l), mutta ammoniumtypen määrä (20 µg/l) oli varsin pieni. Merialueella kas-

14 viplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä typpipitoisuus oli 420 1 500 µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla 4 500 µg/l. Lähes koko Pitkässäsalmessa sekä Pohjois- ja Pukinsalmen sisäosissa kokonaistyppeä oli noin 1 000 µg/l. Pitkänsalmen eteläosasta Vapparin pohjoispäähän, Pukinsalmen keski-osassa ja Haarlansalmessa ja Raisionlahden pohjukassa typpeä oli noin 600 800 µg/l. Muualla typpimäärä oli 400 500 µg/l. Nitraatti- ja nitriittitypen määrä oli korkea samalla alueella kuin kokonaistyppikin, mutta ammoniumtypen määrät olivat varsin pieniä jäteveden purkupaikoillakin. Tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli 22 120 µg/l. Pitoisuus oli korkea matalissa savisameissa paikoissa Raisionlahden pohjukassa ja Pitkässäsalmessa sekä jätevesien vuoksi Turussa purkupaikalla. Ravinteita vapautui sedimentistä heikon happitilanteen vuoksi Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteissä sekä Kallanpäässä, ja lisäksi ammoniumtypen määrät olivat pohjan lähellä monin paikoin hyvin korkeita (>100 µg/l). Klorofyllipitoisuudet olivat tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kesäkuun puolivälissä 3,9 22 µg/l, ja kasviplanktonin kevätkukinta oli todennäköisesti vielä meneillään. Heinäkuun alussa klorofylliä oli 6,0 26 µg/l, ja pitoisuudet olivat korkeimmat Pitkässäsalmessa ja Pohjoissalmen itäosassa. Pitoisuus oli ajankohdan keskiarvoa selvästi suurempi Pitkänsalmen eteläosassa, Vapparin pohjoisosassa sekä Airistolla ja hieman tavallista korkeampi Kotkanaukolla ja Naantalin edustalla. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen klorofylliraja-arvojen perusteella heinäkuun alussa ei tavattu huonoksi luokiteltavia alueita, ja merialue kuului tyydyttävään tai välttävään luokkaan. Hygieenistä tilaa kartoitettiin heinäkuun alun laajassa tarkkailussa fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärän avulla. Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä pesäkemäärä oli <10 kpl/100 ml, ja yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella jokiveden hygieeninen tila oli hyvä. Merialueella pinnassa pesäkemäärä oli 0 390 kpl/100 ml paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla 2 000 kpl/100 ml. Yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella hygieeninen tila oli purkupaikalla huono ja lähialueilla välttävä tai tyydyttävä. Lähes koko tutkimusalueella hygieeninen tila oli erinomainen tai hyvä. Jätevesien vaikutus näkyi Turussa purkualueella ja sen tuntumassa korkeina kokonaistyppipitoisuuksina. Myös Aurajoen vedessä kokonaistyppipitoisuus oli hyvin korkea, eikä Linnanaukon ulkopuolella voinut erottaa toisistaan jäte- ja jokiveden vaikutusta. Aurajoki toi hyvin vähän bakteerikuormitusta, ja sen perusteella jätevedet heikensivät hygieenistä tilaa voimakkaasti purkupaikalla ja lievästi lähisalmien sisäosissa. Paraisten purkupaikalla tai Naantalinsalmessa jätevedet eivät vaikuttaneet havaittavasti veden laatuun. Turussa 17. elokuuta 2015 Reetta Räisänen biologi

15 Jakelu ExxonMobil Finland Oy Ab/Sami Soisalo Finnfeeds Finland Oy/Naantalin tehdas/åsa Korsman TSE Oy/ c/o Fortum Power and Heat Oy/Satu Viranko Maskun kunta/tekninen osasto/marika Nurmikko Neste Oyj/Naantalin jalostamo/maarit Arpalo Paraisten kaupunki/paraisten jätevedenpuhdistamo/käyttöpäällikkö Mika Laaksonen Turun kaupunki/ympäristö- ja kaavoituslautakunta Sähköpostitse Finnfeeds Finland Oy/gunilla.hagman@dupont.com Kaarinan kaupunki/jouni.saario@kaarina.fi Naantalin kaupunki/marjut.taipaleenmaki@naantali.fi Paraisten kaupunki/carl-sture.osterman@parainen.fi Paraisten kaupunki/ymparistolautakunta@parainen.fi Raision kaupunki/kirsi.anttila@raisio.fi Raision kaupunki/tekninen keskus/ympäristöpalvelut/tuija.lojander@raisio.fi Turun seudun puhdistamo Oy/jarno.arfman@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/jyrki.haapasaari@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/jarkko.laanti@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/mirva.levomaki@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/esa.malmikare@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/mika.makila@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/kaarlo.merikallio@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/juha.m.nurmi@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/jouko.tuomi@turku.fi Turun kaupunki/ympäristönsuojelutoimisto/olli-pekka.maki@turku.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/asko.sydanoja@ely-keskus.fi

Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 1, sivu 1/2 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 15.6.2015 TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja JaLa,HnrH; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 14,5 900 5,1 0-2 480 <5 10 34 5 11 15.6.2015 TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,5 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja JaLa,HnrH; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 15,0 870 5,0 0-2 650 50 19 60 11 22 15.6.2015 TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja JaLa,HnrH; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 14,4 830 4,7 0-2 1000 380 37 77 15 13 15.6.2015 TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja JaLa,HnrH; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 13,9 940 5,4 0-2 510 33 5 31 4 15 15.6.2015 TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja JaLa,HnrH; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 13,3 960 5,5 0-4 380 <5 8 20 <2 5,9 15.6.2015 TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja JaLa,HnrH; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 13,0 980 5,6 0-4 380 <5 <3 20 <2 7,7 15.6.2015 TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 9:35; Näytt.ottaja JaLa,HnrH; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 14,0 910 5,2 0-2 570 8 11 46 5 17 15.6.2015 TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja JaLa,HnrH; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 14,8 910 5,2 0-2 550 <5 <3 80 26 17 15.6.2015 TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 13:10; Näytt.ottaja JaLa,HnrH; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 13,5 940 5,4 0-2 430 <5 21 30 5 5,5 15.6.2015 TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 26,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja JaLa,HnrH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 13,8 930 5,4 0-4 410 <5 27 28 5 3,9 15.6.2015 TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 12:05; Näytt.ottaja JaLa,HnrH; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 13,6 960 5,5 0-4 390 <5 14 26 2 4,7 15.6.2015 TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja JaLa,HnrH; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 14,8 910 5,2 0-4 430 <5 23 33 7 4,0 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 1, sivu 2/2 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 15.6.2015 TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja JaLa,HnrH; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 14,1 850 4,8 0-2 930 370 31 58 8 18 15.6.2015 TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja JaLa,HnrH; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 14,3 910 5,2 0-4 470 <5 7 32 3 10 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 7.7.2015 TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja RR, HnrH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. S; 1 18,7 8,7 95 14 900 5,1 8,1 600 83 24 45 7 1 5 18,5 14 900 5,2 10 14,3 10 940 5,4 7,7 490 25 82 30 5 20 12,7 4,9 48 960 5,5 550 15 170 44 18 0-2 590 88 24 41 5 17 7.7.2015 TURM / 136 Loskarnäs pohj 136 (L42) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja RR, HnrH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 18,6 8,9 98 9,7 920 5,3 8,2 460 33 1 5 18,6 10 920 5,3 10 14,1 7,1 72 7,9 980 5,6 7,8 440 29 20 11,3 3,5 33 980 5,6 670 61 0-2 490 5 12 37 5 11 7.7.2015 TURM / 137 Lessor 137(L 137) Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja RR, HnrH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 18,6 8,9 98 10 920 5,3 8,1 460 33 1 5 18,5 10 920 5,3 10 15,1 7,0 72 8,0 960 5,5 7,7 430 27 19 11,0 3,3 31 970 5,6 660 50 0-2 480 <5 13 34 6 14 7.7.2015 TURM / 140 Bläsnäsinlahti 140(L 44) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja RR, HnrH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 17,8 8,0 86 7,6 920 5,3 7,9 420 33 1 5 16,1 8,7 10 13,7 5,8 58 6,7 940 5,4 7,7 430 25 20 7,3 2,9 25 980 5,6 760 39 25 6,1 1,2 10 990 5,7 28 6,1 0,54 5 990 5,7 1500 370 0-2 420 <5 16 33 5 8,0 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 1/8

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 6.7.2015 TURM / 143 Kruunukari 143 (L143) Kok.syv. 28,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 18,0 9,3 102 5,2 970 5,5 8,2 390 23 1 5 17,9 6,4 970 5,6 10 14,3 7,4 75 5,5 980 5,6 7,8 350 20 20 10,1 6,1 56 1000 5,8 430 27 27 9,1 5,6 50 1000 5,8 510 46 0-2 420 <5 8 27 4 7,2 7.7.2015 TURM / 148 Kirkkoselkä Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 13:40; Näytt.ottaja RR, HnrH; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1 20,0 8,6 97 12 960 5,5 8,0 430 38 0 6 18,5 6,7 74 17 970 5,6 7,7 400 43 0-2 460 <5 7 38 9 10 7.7.2015 TURM / 165 Kirkkoh saari 165 (L 61) Kok.syv. 32,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 16:00; Näytt.ottaja RR, HnrH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. S; 1 18,5 8,9 97 11 900 5,1 8,1 590 45 42 2 5 18,2 8,8 97 12 910 5,2 10 14,8 5,5 56 14 940 5,4 7,5 500 12 33 15 11,5 4,5 42 960 5,5 20 8,6 2,6 23 950 5,5 870 54 43 25 6,9 1,5 13 970 5,6 31 6,8 0,94 8 970 5,6 1200 37 50 0-2 610 48 21 40 4 20 7.7.2015 TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 6,5 m; Näk.syv. 0,3 m; Klo 14:25; Näytt.ottaja RR, HnrH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 19,0 8,9 99 17 870 4,9 8,1 770 190 10 87 11 5 5,5 18,3 6,5 71 51 880 5,0 7,8 800 140 88 51 27 0-2 780 180 22 52 10 23 7.7.2015 TURM / 179 Katariinanlaakson ed. 179 (L 31) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,3 m; Klo 14:40; Näytt.ottaja RR, HnrH; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 19,1 8,8 97 36 840 4,8 8,0 940 77 11 2 19,0 8,7 96 43 840 4,8 8,0 970 90 0-2 960 340 21 82 23 22 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 2/8

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 7.7.2015 TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,3 m; Klo 14:50; Näytt.ottaja RR, HnrH; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 18,9 8,6 95 38 810 4,6 7,9 1200 550 13 86 16 49 2 18,9 8,4 92 46 820 4,7 7,9 1100 90 0-2 1200 540 5 85 23 25 7.7.2015 TURM / 190 Aurajokisuu 190 (L 28) Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 0,3 m; Klo 15:10; Näytt.ottaja RR, HnrH; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 18,3 8,8 96 31 830 4,7 7,9 1200 73 160 5 18,0 27 830 4,7 7 16,7 7,8 83 25 920 5,3 7,9 710 53 0-2 1200 590 11 75 18 26 7.7.2015 TURM / 200 Pikisaari 200 (L 22) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 15:50; Näytt.ottaja RR, HnrH; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 17,2 20 890 5,1 870 54 90 0-2 870 380 30 52 12 16 7.7.2015 TURM / 201 Haarlansalmi Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 09:25; Näytt.ottaja RR, HnrH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 19,4 8,7 97 17 870 4,9 8,0 760 26 51 2 5 19,4 8,4 94 18 890 5,1 10 13,6 1,4 14 35 940 5,4 7,4 840 460 69 0-2 770 170 34 51 9 21 7.7.2015 TURM / 205 Kalkkiniemi 205 (L 23) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 16:00; Näytt.ottaja RR, HnrH; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 17,5 8,7 94 26 920 5,3 8,0 690 49 41 5 17,5 30 920 5,3 10 16,5 8,1 86 25 920 5,3 7,9 710 53 0-2 730 230 12 55 14 17 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 3/8

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 6.7.2015 TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 18,1 9,5 103 9,9 950 5,5 8,2 500 45 6 30 6 21 5 18,0 10 950 5,4 10 14,0 7,8 78 5,3 980 5,6 7,9 370 5 29 21 8 20 9,8 6,8 62 990 5,7 440 36 0-2 530 47 7 29 6 13 6.7.2015 TURM / 215 Saaronniemi 215 (L 53) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 18,2 9,1 100 6,4 950 5,5 8,2 400 25 1 5 17,5 7,1 960 5,5 10 13,5 7,6 75 5,3 980 5,6 7,8 350 19 20 10,1 7,1 65 990 5,7 40 8,5 6,9 61 1000 5,8 490 35 51 8,3 7,1 63 1010 5,8 440 37 0-2 480 <5 9 28 4 10 6.7.2015 TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 17,5 9,3 100 6,2 960 5,46 5,5 8,2 420 <5 6 31 3 3 5,1 0,60 5 16,9 5,7 970 5,6 10 14,5 7,9 80 4,3 980 5,57 5,6 7,9 340 <5 18 20 5 4,8 0,74 20 10,0 7,0 65 1000 5,7 400 8 57 21 10 40 8,0 7,6 67 1010 5,8 390 19 71 31 20 51 7,9 6,6 58 1010 5,78 5,8 460 22 93 54 38 2,1 0-2 440 <5 6 29 5 9,4 6.7.2015 TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 79,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 18,0 9,6 104 3,9 970 5,50 5,6 8,3 420 <5 3 24 2 1 5,2 0,50 5 17,7 3,9 970 5,6 10 16,2 9,3 98 2,5 990 5,61 5,7 8,2 370 <5 9 18 2 4,8 0,50 20 10,0 7,6 69 1010 5,8 350 <5 29 17 6 40 8,0 7,8 68 1010 5,8 370 12 58 24 15 60 8,0 7,5 66 990 5,7 390 14 61 29 19 78 8,0 7,2 63 1010 5,81 5,8 450 18 78 56 40 1,3 0-4 420 <5 6 22 4 8,4 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 4/8

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 6.7.2015 TURM / 235 Marjaniemi NW 235(L19) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja JH, AL-J; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 18,9 7,6 84 29 860 4,9 8,0 940 340 9 72 18 160 2 18,7 6,4 71 34 850 4,9 8,0 1100 83 0-2 920 290 10 72 18 26 6.7.2015 TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 09:40; Näytt.ottaja JH, AL-J; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 18,9 6,9 77 21 930 5,3 8,1 730 <5 21 61 14 8 5 15,2 10 960 5,5 10 13,7 3,7 37 25 970 5,6 7,5 590 17 170 56 27 0-2 540 8 41 56 13 15 6.7.2015 TURM / 245 Kallanpää 245 (L 15) Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja JH, AL-J; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 19,8 7,3 83 12 930 5,3 8,3 470 42 0 5 15,8 7,4 960 5,5 10 13,6 5,3 53 9,4 980 5,6 400 31 14 10,6 2,1 20 990 5,7 7,3 850 120 0-2 490 <5 7 52 7 12 6.7.2015 TURM / 250 Raisionlahden pohjukka 250 (L 12) Kok.syv. 1,5 m; Näk.syv. 0,3 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja JH, AL-J; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SE; 0.5 19,7 4,7 53 26 900 5,2 7,8 120 <2 0-0.5 670 <5 54 120 68 14 6.7.2015 TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja JH, AL-J; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 19,1 5,6 63 15 940 5,4 8,0 490 <5 <3 52 14 4 2,5 18,4 5,4 59 20 950 5,4 7,9 490 <5 7 58 20 0-2 540 <5 4 58 18 12 6.7.2015 TURM / 265 Kukonpää 265 ( L14) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja JH, AL-J; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 19,4 6,9 77 14 940 5,4 8,2 450 37 4 5 17,5 15 960 5,5 34 9 14,3 5,6 57 11 980 5,6 7,8 420 34 0-2 460 <5 3 38 7 10 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 5/8

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 6.7.2015 TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja JH, AL-J; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 19,1 6,5 72 12 940 5,4 8,2 530 <5 5 43 6 <2 5 18,9 11 940 5,4 9 14,1 6,4 65 6,3 970 5,6 7,9 400 7 41 24 7 0-2 450 <5 5 34 6 12 6.7.2015 TURM / 280 Ajonpää 280 (L 6) Kok.syv. 32,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 14:45; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 18,4 9,3 102 6,0 960 5,5 8,1 410 27 2 5 17,9 6,5 960 5,5 10 15,6 8,0 83 9,3 970 5,6 7,9 460 29 20 10,5 6,8 63 1000 5,7 7,7 430 32 31 9,0 6,6 59 1000 5,8 440 33 0-2 440 <5 5 28 5 9,2 6.7.2015 TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 14:30; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 18,6 9,1 100 7,9 950 5,5 8,1 410 <5 <3 28 3 2 5 18,3 7,0 950 5,5 10 17,7 8,7 94 7,4 960 5,5 8,0 400 <5 4 29 4 20 10,3 6,4 59 1000 5,7 460 35 24 9,8 6,2 57 1000 5,7 470 21 130 41 25 0-2 430 <5 <3 28 5 8,4 6.7.2015 TURM / 290 Kuparivuori 290 (L 2) Kok.syv. 24,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 14:05; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 16,3 7,6 80 6,0 960 5,5 7,7 400 24 9 5 14,9 5,3 960 5,5 10 12,5 5,8 57 4,2 970 5,6 7,5 460 24 20 9,7 3,3 30 980 5,6 23 9,6 3,1 28 990 5,7 860 45 0-2 400 <5 19 24 5 6,0 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 6/8

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 6.7.2015 TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 18,3 9,3 102 3,9 960 5,5 8,1 410 <5 4 22 3 0 5 17,9 4,0 960 5,5 10 15,4 8,1 83 3,7 970 5,5 7,9 350 <5 7 19 8 20 9,7 6,9 63 1000 5,7 400 22 28 8,3 6,6 58 1010 5,8 430 32 0-4 400 <5 <3 24 3 6,5 6.7.2015 TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 18,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 13:45; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 20,4 8,9 101 9,2 930 5,3 8,0 440 <5 4 29 6 4 5 20,2 7,5 930 5,4 10 12,3 5,1 50 7,6 970 5,6 7,4 530 15 200 28 14 15 11,4 4,3 40 970 5,6 17 11,3 4,4 42 960 5,5 640 23 290 37 23 0-2 450 <5 <3 28 6 6,5 6.7.2015 TURM / 304 Papinluoto 304 (L 304) Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 13:25; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 19,8 8,6 97 8,2 930 5,3 7,9 440 30 0 5 19,6 8,2 930 5,4 10 18,8 8,0 88 16 940 5,4 7,8 450 39 15 13,5 4,7 47 960 5,5 19 11,7 4,1 39 960 5,5 690 39 0-2 450 <5 5 28 5 7,7 6.7.2015 TURM / 308 Lapila 308 (L 308) Kok.syv. 42,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 12:35; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 18,5 9,1 100 4,2 960 5,5 8,2 390 22 0 5 18,0 4,0 970 5,6 10 14,2 7,8 78 3,3 980 5,6 7,8 340 18 20 9,5 30 8,0 6,8 60 1020 5,9 420 33 41 7,7 7,2 63 1010 5,8 420 39 0-2 430 <5 7 25 4 7,2 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 7/8

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 7.7.2015 TURM / KANAV W Kanavaniemi lä Kok.syv. 12,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 15:20; Näytt.ottaja RR, HnrH; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 17,4 18 840 4,8 1400 60 390 0-2 1500 920 19 59 11 19 7.7.2015 TURM / LATOK N Latokari po Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 15:15; Näytt.ottaja RR, HnrH; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 17,7 21 850 4,8 1100 63 330 0-2 1100 550 11 62 12 25 7.7.2015 TURM / RUISS E n silta et Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,3 m; Klo 15:45; Näytt.ottaja RR, HnrH; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 17,5 29 870 5,0 950 65 87 0-2 950 480 22 62 19 17 7.7.2015 TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 15:30; Näytt.ottaja RR, HnrH; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 15,8 9,1 93 12 570 3,1 7,1 5200 3900 50 110 27 2000 5 17,2 20 880 5,0 54 9 16,8 7,9 84 22 910 5,2 7,8 780 49 0-2 4500 3400 39 96 21 22 7.7.2015 TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja RR, HnrH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1 18,2 8,3 91 8,5 920 5,3 8,0 430 <5 6 31 5 2 5 17,2 8,6 930 5,3 10 14,2 6,1 62 6,8 950 5,5 7,7 440 13 84 27 11 15 12,0 4,8 46 980 5,6 530 12 190 32 19 0-2 460 <5 8 31 5 11 6.7.2015 TURM / 58K Halisten kalaporras Näk.syv. 0,2 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja JH; Ilm.lt. 23 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SE; 0,5 21,7 47 6100 5200 20 150 69 <10 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 8/8