TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS ALKUKESÄLLÄ 2018

Transkriptio

1 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS ALKUKESÄLLÄ YLEISTÄ Väliraportti nro Turun ympäristön merialueen vuoden 2018 velvoitetarkkailu jatkui avovesikauden tutkimuksilla touko- ja kesäkuussa. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki vedenlaatututkimukseen kuuluvan suppean tarkkailun , ja alkukesän laajan tarkkailukerran näytteet otettiin Laajassa tutkimuksessa oli merialueella yhteensä 36 havaintopaikkaa (kuva 1). Lisäksi velvoitetarkkailussa näytteet otettiin laajan tutkimuksen yhteydessä Aurajoesta Halisista (58K). Ajoittain näytteitä otetaan joen ravinnevirtaaman laskentaa varten myös ylempää Ravattulasta (AU54). Tutkimuksen tarkoituksena on seurata Turun kaupunkiseudun kuntien ja teollisuuslaitosten jätevesien vaikutuksia merialueen tilaan ja veden laatuun. Velvoitetutkimukseen osallistuvat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki (Paraisten jätevedenpuhdistamo), Neste Oyj:n Naantalin jalostamo, Finnfeeds Finland Oy:n Naantalin tehdas ja Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE) Naantalin voimalaitos. Lisäksi tarkkailuun on osallistunut ExxonMobil Oy Ab. Tutkimuksissa noudatettiin Lounais-Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2007 hyväksymään tarkkailuohjelmaa (hyväksymispäätös ( Nro 20 YLO, Dnro LOS-2006-Y , , LSY-2007-Y-123) ja siihen vuosille tehtyä, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hyväksymää täydennystä ( , Dno VARELY/976/07.00/2010). Lisäksi vuonna 2012 sovittiin, että Raision entinen jätevedenpurkupaikka (asema 256) voitiin jättää pois tarkkailusta. Toukokuussa 2016 jätettiin ELY-keskuksen hyväksyttäväksi päivitetty tarkkailusuunnitelmaehdotus. Askaistenlahden sisäosasta (asema 304) ei ole enää kesäkuun 2016 jälkeen otettu näytteitä, sillä Lemun jätevedenpuhdistamon jälkitarkkailuvelvoite on päättynyt. Seuraavassa esitetään lyhyt yhteenveto loppukevään ja alkukesän tilanteesta. Avovesikauden aineistoa kootaan osin syksyn väliraporttiin, ja tuloksia käsitellään myös vuosiraportissa. 2. SÄÄ- JA VIRTAAMAOLOT Talvinen sää jatkui Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen mukaan pitkään, sillä vielä maaliskuun lopulla oli Turun seudulla pakkasta ( haku ). Maaliskuu oli Turun seudulla noin 2 ºC vertailukauden keskiarvoa kylmempi (vuodet ). Sademäärä jäi vain noin kolmannekseen tavanomaisesta mutta lunta oli maassa vielä kuun lopussa. Turun merialue oli osin jäässä. Huhtikuun alussa yöpakkaset hidastivat kevään tuloa; kuun puolivälissä sää lämpeni, mutta kuun lopussa oli viileämpi jakso. Huhtikuun keskilämpötila ja sademäärä oli lähellä vertailukauden keskiarvoa. Toukokuu oli ennätyksellisen lämmin, ja myös Julkisen valvonnan alainen vesitutkimuslaitos, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101 Osoite Puh. Telekopio/S-posti ALV rek. Lounais-Suomen Telekatu 16 (02) Y vesi- ja ympäristötutkimus Oy TURKU *(02) enimi.snimi@lsvsy.fi Krnro

2 2 sateeton kausi oli poikkeuksellisen pitkä. Hellepäiviä oli ennätyksellisen paljon, ja sadepäiviä kaikkiaan vain 7. Turun seudulla lämpötila oli 4 5 ºC vertailukauden keskiarvoa korkeampi ja sademäärä noin 40 % keskiarvoa pienempi. Kesäkuun alussa sää jatkui lämpimänä, mutta Turun merialueen näytteenoton aikoihin oli hieman viileämpää. Suomen ympäristökeskuksen hydrologisten tietojen mukaan ( vesitilannekatsaukset, haku ) Varsinais-Suomessa virtaamat laskivat koko maaliskuun ajan. Kuun lopussa vedenpinnat olivat monin paikoin ajankohdan keskimääräisten lukemien alapuolella, koska sulamiskauden alku viivästyi. Huhtikuussa kevättulvat jäivät Etelä- ja Lounais-Suomessa tavanomaisiksi tai tavanomaista pienemmiksi. Toukokuussa jokien virtaamat laskivat tavallista pienemmiksi etelä- ja länsirannikolla lämpimän ja vähäsateisen sään johdosta. Suomen ympäristökeskuksen avoimen tietopalvelun mukaan (tiedot poimittu ) Aurajoessa Halisissa maaliskuussa virtaama oli suurimmillaankin alle 2 m 3 /s ja pääosan ajasta hyvin pieni (<1 m 3 /s). Huhtikuun alussa virtaama käväisi tasolla 34 m 3 /s, mutta tämän jälkeen virtaama pääosin laski ja oli kuun lopussa noin 6 7 m 3 /s. Toukokuun alussa nousi nopea virtaamahuippu (36 m 3 /s), jonka jälkeen virtaama alkoi pienentyä nopeasti. Turun merialueen suppean tutkimuksen aikaan virtaama oli enää noin 9 m 3 /s, ja pieneneminen jatkui. Toukokuun loppupuolella ja kesäkuun alussa virtaama oli hyvin pieni (<1 m 3 /s). Ilmatieteen laitoksen vedenkorkeustietojen mukaan ( haku ) Turussa merivesi oli maalis-kesäkuussa keskivedenkorkeuden alapuolella (korkeusjärjestelmä: teoreettinen keskivesi). Maaliskuussa vedenkorkeus vaihteli noin tasolla cm. Huhtikuun loppupuolella vesi nousi, ja korkeus oli huhti-toukokuun vaihteessa noin -10 cm. Toukokuun aikana vesi pääosin laski tasolle -40 cm mutta kääntyi nousuun kesäkuun alussa. Turun merialueen toukokuun alkupuolen suppean tutkimuksen aikoihin vesi oli laskemassa, kun taas kesäkuun alun laaja tarkkailukerta osui jaksoon, jolloin vesi oli alkanut nousta.

3 3

4 4 3. MENETELMÄT JA TULOKSET 3.1. Yleistä Havaintopaikkojen paikannuksessa käytettiin apuna merikarttaa ja GPS-paikanninta sekä kokonaissyvyyttä, joka mitattiin kaikuluotaimella. Näkösyvyys mitattiin Limnos-vesinoutimen valkoisen kannen avulla ilman vesikiikaria. Kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteen syvyys määrättiin näkösyvyyden perusteella, ja kokoomanäyte kerättiin putkinoutimella saaviin siten, että osanäytteitä otettiin tuotantokerroksen kaikista osista yhtä monta noutimellista (vähintään kaksi). Muut vesinäytteet otettiin Limnos-vesinoutimella. Vesinäytteet analysoitiin Lounais- Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa. Veden sähkönjohtavuudesta laskettiin suolaisuus kaavalla, joka oli tehty aikanaan Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksessä. Näytteenotto- ja analyysimenetelmät on kuvattu tarkemmin tarkkailuohjelmassa. Tekstissä pinta tarkoittaa 1 metrin syvyyttä ja pohjan läheinen näyte 1 metri pohjan yläpuolelta otettua näytettä; Raisionlahden pohjukassa on mataluuden vuoksi näytesyvyys vain 0,5 m. Kokoomanäytteellä tarkoitetaan kasviplanktonin tuotantokerroksesta kerättyä näytettä. Tuloksia on koottu karttapohjille (kuvat 2-6). Ne on laadittu siten, että pinnan (1 m) tai kokoomanäytteen osalta kunkin havaintopaikan tulosten on ajateltu kuvaavan laajempaa aluetta, mutta alueiden rajaus on varsin karkea. Pohjanläheinen happitulos edustaa vain kyseistä paikkaa, sillä syvänteiden lähialueilla happitilanne voi olla olennaisesti erilainen kuin syvänteen pohjalla. Kokonaisfosforia, klorofylliä ja hygieenistä tilaa käsittelevissä kuvissa luokkarajat ja -värit perustuvat Suomen ympäristökeskuksen (2015) vesien yleiseen käyttökelpoisuusluokitukseen. Muut kuvat on tehty tulosten havainnollistamista mutta ei varsinaisesti luokittamista ajatellen, ja raja-arvot on laadittu Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ssä. Toukokuun alkupuolella suppean tutkimuksen aikaan ( ) päivälämpötila oli noin ºC ja taivas oli kirkas (liite 1). Lounaistuuli oli heikkoa. Kesäkuun alun laajan tutkimuksen aikaan Aurajoen Halisista näyte otettiin (liite 2), jolloin ilman lämpötila oli noin 10 ºC ja pohjoistuuli navakkaa. Mereltä näytteet otettiin , jolloin päivälämpötila oli ºC ja taivas oli puolipilvinen tai pilvinen. Ensimmäisenä päivänä tuuli oli luoteesta, ja voimakkuus vaihteli heikosta navakkaan. Toisena päivänä tuuli oli lounaasta ja voimakkuudeltaan kohtalaista tai navakkaa Veden lämpötila Keväällä toukokuun alussa suppean tutkimuksen havaintopaikoilla veden lämpötila oli pinnassa (1 metri) 7 12 ºC. Viileintä vesi oli Airismaalla ja lämpimintä Raisionlahdessa.

5 5 Kesäkuun alussa veden lämpötila oli pinnassa noin 4 15 ºC, ja vesi oli viileintä Kotkanaukolla. Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteissä lämpötilaero oli suuri, sillä pinnassa lämpötila oli noin 15 ºC ja pohjan lähellä noin 2 ºC Suolaisuus ja sameus Toukokuun alussa suppeassa tutkimuksessa sähkönjohtavuuden perusteella laskettu veden suolaisuus oli pinnassa 2,1 5,7. Suolaisuus oli pienin Turussa jäteveden purkupaikalla ja Uittamolla, mutta suolaisuus oli alentunut voimakkaasti (suolaisuus<5 ) Turun lähisalmissa ja Raisionlahdessa. Kesäkuun alussa sähkönjohtavuudesta laskettuna veden suolaisuus oli pinnassa 5,5 6,3 (kuva 2). Suolaisuus oli alin Naantalissa kuparivuoren edustalla ja Paraisten Kirkkoselällä, mutta missään aleneminen ei ollut voimakasta. Sameusarvoja määritettiin kesäkuun laajalla tarkkailukerralla. Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä sameus oli 35 FNU, mikä oli ajankohdan keskiarvon lähellä. Merialueella sameusarvoja määritettiin pinnasta noin 10 m syvyyteen saakka. Pinnassa sameusarvot olivat 1,9 27 FNU (kuva 2). Sameinta vesi Raisionlahden pohjukassa ja Marjaniemen edustalla. Sameusarvot olivat voimakkaasti kohonneita (>10 FNU) myös salmialueilla, Väskin ja Kuparivuoren edustalla sekä Paraisten Kirkkoselällä. Airistolla sameus oli pinnassa noin 2 3 FNU. Intensiivipisteiden (135, 175, 180, 210, 220, 225, 240, 260, 275, 285, 297 ja 300) perusteella sameusarvo pinnassa oli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet ) alempi Raisionlahdessa ja Viheriäistenaukolla, kun taas Väskin edustalla tulos oli selvästi keskimääräistä korkeampi. Muilla paikoilla tulokset olivat tavanomaisia.

6 6 Merimasku 6,1 6,3 5,6 Luonnonmaa Rymättylä 6,0 5,5 5,9 Naantali 6,0 6,2 Raisio 5,8 6,1 5,9 5,8 Satava 5,8 6,0 6,0 5,8 5,6 5,7 Kakskerta 5,8 5,7 5,7 5,7 5,6 Kaarina Kuusisto 5,6 5,6 5,6 5,6 5,7 6,0 5,8 5,8 Suolaisuus ( ), pinta Kesäkuu ,8 5,7 5,7 5,8 5,7 5,7 Airismaa 6,0 6,0 5,8 Parainen 5,6 5,7 5,5-3,9 4-4,9 5-5,4 5,5-5,9 > km Merimasku 2,2 2,7 12 Luonnonmaa Rymättylä 2,7 12 7,6 Naantali 5,0 4,0 Raisio 27 4,6 8,4 11 Satava 12 9,3 3,6 9, Kakskerta 16 8, Kaarina Kuusisto 13 7,4 6,9 5,3 12 9, Sameus (FNU), pinta Kesäkuu , Airismaa 1,9 2,3 7,3 Parainen 4,2 5,5 11 <1,5 FNU 1,5-3 FNU 3,1-5 FNU 5,1-10 FNU >10 FNU km KUVA 2. Suolaisuus ja sameus pinnassa (1 m) Turun merialueella kesäkuun alussa 2018.

7 Happitilanne Happitilannetta kartoitettiin kesäkuun alun laajassa tarkkailussa. Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteessä hapenvajaus oli pohjan lähellä voimakasta (happikyllästys<40 %, kuva 3). Muissa paikoissa happitilanne oli hyvä. Mahdollisesti kasviplanktonin yhteyttämisen aiheuttamaa hapen ylikyllästystä (happikyllästys>100 %) havaittiin lievänä Pitkäsalmessa ja Raisionlahden suulla Kukonpäässä. 75 Merimasku 76 Luonnonmaa Naantali Raisio Rymättylä Kaarina Kuusisto Satava Kakskerta Happikyllästys (%), pohjan lähellä Kesäkuu 2018 Airismaa Parainen km KUVA 3. Happikyllästys pohjassa (pohja -1m) Turun merialueella kesäkuun alussa 2018.

8 Typpipitoisuus Toukokuun alussa suppeassa tutkimuksessa kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaistyppipitoisuus oli µg/l. Korkein pitoisuus oli Turussa jäteveden purkupaikalla, mutta myös Uittamolla ja Pansion sataman edustalla pitoisuus oli yli µg/l. Alimmat pitoisuudet olivat Airistolla. Ammoniumtyppeä oli 19 µg/l, ja pitoisuus oli pieni myös Turussa jäteveden purkupaikalla. Nitriitti- ja nitraattitypen yhteismäärä oli < µg/l, ja korkein pitoisuus oli Turussa jäteveden purkupaikalla sekä Uittamolla. Kesäkuun alussa Aurajoen Halista virtaavassa vedessä oli kokonaistyppeä µg/l ja nitriitti- ja nitraattityppeä 400 µg/l, ja pitoisuudet olivat hieman ajankohdalle tavanomaista pienempiä. Ammoniumtyppeä oli 49 µg/l, mikä oli hieman tavallista enemmän. Merialueella kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä typpipitoisuus oli µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla, jossa pitoisuus oli 870 µg/l (kuva 4). Aurajokisuulla pitoisuus oli selvästi matalampi kuin Turussa jätevedenpurkupaikalla. Ammoniumtyppeä oli kokoomanäytteessä 10 µg/l (kuva 4), ja pitoisuus oli pieni myös Turussa jäteveden purkupaikalla. Nitriitti- ja nitraattitypen yhteispitoisuus oli <5 11 µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla 460 µg/l ja sieltä Linnanaukolle ja Pikisaareen µg/l. Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen kokonaistyppipitoisuudet olivat ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja (vuodet ) selvästi pienempiä etenkin salmialueilla mutta myös Airistolla. Vertikaalinäytteissä kesäkuun alussa kokonaistyppipitoisuus oli hieman kohonnut pohjan lähellä Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteissä, mutta muualla erot pinnan ja pohjan välillä olivat tavanomaisia. Aurajoen virtaama oli pieni ja jokiveden kokonaistyppipitoisuus oli ajankohtaan nähden hieman tavallista pienempi. Turussa jätevedenpurkupaikalla kokonaistyppipitoisuus oli selvästi suurempi kuin Aurajokisuulla. Linnanaukon ja Aurajokisuun kokonaistyppimäärässä ei ollut suurta eroa, mutta jätevedet nostivat lievästi nitraatti- ja nitraattitypen määrää Linnanaukolla ja Pikisaaren suuntaan. Naantalinsalmessa tai Paraisten purkupaikalla typpiyhdisteiden määrässä ei näkynyt paikallisen jätevesikuormituksen vaikutusta.

9 9 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kokonaistyppi (µg/l), koonta) Kesäkuu Airismaa Parainen µg/l > µg/l > µg/l > µg/l >1000 µg/l km Merimasku Luonnonmaa Rymättylä 7 Naantali Raisio Satava 9 Kakskerta 10 5 Kaarina Kuusisto 9 Ammoniumtyppi (µg/l), koonta Kesäkuu Airismaa Parainen -10 µg/l >10-50 µg/l > µg/l > µg/l >700 µg/l km KUVA 4. Kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuudet tuotantokerroksen kokoomanäytteissä Turun merialueella kesäkuun alussa 2018.

10 Fosforipitoisuus Toukokuun alkupuolella suppeassa tutkimuksessa kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli µg/l. Fosfaattifosforipitoisuudet olivat samoin alhaisia ja monin paikoin alle määritysrajan µg/l. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat ajankohdan keskiarvoa korkeampia Turussa Uittamolla ja Pansion edustalla, ja paikoin muuallakin tulos oli hieman tavallista korkeampi. Fosfaattifosforipitoisuudet olivat samoin alhaisia ja monin paikoin alle määritysrajan µg/l. Kesäkuun alussa Aurajoen Halisissa veden kokonaisfosforipitoisuus oli 140 µg/l ja fosfaattifosforipitoisuus 36 µg/l. Fosfaattifosforin osuus oli noin neljännes (26 %). Merialueella kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli µg/l paitsi matalassa Raisionlahden pohjukassa 110 µg/l (kuva 5). Pukin- ja Pohjoissalmen pitoisuus oli noin µg/l. Airiston tuntumassa pitoisuus oli noin 20 µg/l. Veden yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Airiston tuntumassa tila oli paikoin hyvä ja muualla tyydyttävä lukuun ottamatta salmialueita ja Raisionlahden pohjukkaa. Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen fosforipitoisuudet olivat lähellä ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (v ), mutta Väskin edustalla tulos oli keskiarvoa korkeampia ja Raisionlahden Hahdenniemessä puolestaan pienempi. Vertikaalinäytteissä erot kokonaisfosforipitoisuuksissa pinnassa ja pohjan lähellä olivat pääosin pieniä tai kohtalaisia. Pohjan lähellä kokonaisfosforipitoisuus oli erittäin korkea (>100 µg/l) vain Bläsnäsinlahden syvänteessä. Fosfaattifosforin pitoisuus oli vesipatsaassa 14 µg/l, joten pitoisuudet olivat pieniä. Turussa jäteveden purkupaikalla ja Linnanaukon lähipisteillä kokonaisfosforipitoisuus oli pienempi kuin Aurajokisuulla, eikä jätevesien vaikutusta voinut erottaa. Naantalinsalmessa tai Paraisten purkupaikalla fosforiyhdisteiden pitoisuuksissa ei näkynyt paikallisen jätevesikuormituksen vaikutusta Klorofyllipitoisuus Toukokuun alussa suppeassa tutkimuksessa kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä a-klorofyllipitoisuus oli 7,0 75 µg/l. Airistolla pitoisuus oli noin µg/l, joten kasviplanktonin kevätkukinta oli todennäköisesti meneillään. Kesäkuun alussa a-klorofyllipitoisuus oli 1,8 19 µg/l (kuva 5). Selvästi korkeimmat pitoisuudet havaittiin Aurajokisuulla, ja myös Uittamolla ja Raisionlahden pohjukassa vesi oli yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan välttävää. Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen a-klorofyllipitoisuus oli kesäkuun alussa ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet ) selvästi matalampi Pansion edustalla ja Raisionlahdessa.

11 11 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kokonaisfosfori (µg/l), koonta Kesäkuu Airismaa Parainen Erinomainen (<12 µg/l) Hyvä (12-20 µg/l) Tyydyttävä (20-40 µg/l) Välttävä (40-80 µg/l) Huono (>80 µg/l) km Merimasku 1,8 2,9 6,9 Luonnonmaa Rymättylä 3,7 8,9 5,4 Naantali 2,8 3,8 Raisio 12 4,2 2,7 4,1 Satava 6,4 8,3 2,5 5,0 10 5,9 Kakskerta 4,2 6, Kaarina Kuusisto 9,4 6,4 3,8 4,0 5,9 8,3 6,4 4,2 Klorofylli (µg/l), koonta Kesäkuu ,8 5,3 6,3 6, Airismaa 3,6 2,8 4,5 Parainen 4,3 3,7 11 Erinomainen (<2 µg/l) Hyvä (2-4 µg/l) Tyydyttävä (4-12 µg/l) Välttävä (12-30 µg/l) Huono (>30 µg/l) km KUVA 5. Kokonaisfosfori- ja a-klorofyllipitoisuus tuotantokerroksen koontanäytteessä Turun merialueella kesäkuun alussa Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

12 Veden hygieeninen tila Hygieenistä tilaa kartoitettiin kesäkuun alun laajassa tarkkailussa. Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli 45 kpl/100 ml. Hygieeninen tila oli Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan hyvä. Merialueella pinnassa (1 m) fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli 0 50 kpl/100 ml paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla kpl/100 ml ja Kanavaniemen tuntumassa 590 kpl/100 ml (kuva 6). Merialueen hygieeninen tila oli yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan pääosin erinomainen tai hyvä. Turussa jäteveden purkupaikalla hygieeninen tila oli huono, Kanavaniemen tietämillä välttävä ja Latokarin pohjoispuolella tyydyttävä. Intensiivipisteiden perusteella bakteeritulokset olivat ajankohdalle tyypillisiä (vuodet ). Jätevedet eivät heikentäneet hygieenistä tilaa muualla kuin Turussa purkupaikalla ja Linnanaukolla. Merimasku Naantali 1 Luonnonmaa 1 0 Rymättylä 3 Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Hygieeninen tila pinnassa Kesäkuu Airismaa Parainen Erinomainen (<10 kpl) Hyvä (10-<50 kpl) Tyydyttävä (50-<100 kpl) Välttävä (100-<1000 kpl) Huono (>1000 kpl) km KUVA 6. Hygieeninen tila (fek. kolimuotoiset bakteerit, pesäkemäärä kpl/100 ml) Turun merialueella kesäkuun alussa Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

13 13 4. TIIVISTELMÄ Turun merialueen vuoden 2018 velvoitetarkkailu jatkui avovesikauden tutkimuksilla touko- ja kesäkuussa. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki vedenlaatututkimukseen kuuluvan suppean tarkkailun , ja alkukesän laajan tarkkailukerran näytteet otettiin merialueelta ja Aurajoesta Suomen ympäristökeskuksen virtaamatietojen mukaan Aurajoessa Halisissa maaliskuussa virtaamassa ei ollut huippuja, ja virtaama oli pääosan ajasta hyvin pieni (<1 m 3 /s). Huhtikuun alussa virtaama käväisi tasolla 34 m 3 /s, mutta tämän jälkeen virtaama pääosin laski. Myös toukokuun alussa oli virtaamahuippu (36 m 3 /s), jonka jälkeen virtaama alkoi pienentyä nopeasti. Turun merialueen suppean tutkimuksen aikaan virtaama oli enää noin 9 m 3 /s, ja pieneneminen jatkui. Toukokuun loppupuolella ja kesäkuun alussa virtaama oli hyvin pieni (<1 m 3 /s). Sähkönjohtavuudesta lasketun suolaisuuden perusteella joki- ja valumavesien vaikutus tuntui alueella toukokuun alun suppean tutkimuksen aikaan. Suolaisuus oli veden pinnassa alentunut voimakkaasti (suolaisuus<5 ) Turun lähisalmissa ja Raisionlahdessa. Kesäkuun alussa veden suolaisuus oli pinnassa 5,5 6,3. Missään aleneminen ei ollut voimakasta, joten joki- ja valumavesien vaikutus oli lievää. Veden lämpötila oli pinnassa toukokuun alussa 7 12 ºC. Viileintä vesi oli Airismaalla ja lämpimintä Raisionlahdessa. Kesäkuun alussa pinnassa lämpötila oli noin 4 15 ºC, ja vesi oli viileintä Kotkanaukolla. Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteissä lämpötilaero oli suuri, sillä pinnassa lämpötila on noin 15 ºC ja pohjan lähellä noin 2 ºC. Kesäkuun alussa pohjan lähellä oli voimakasta hapenvajausta (happikyllästys<40 %) Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteessä hapenvajaus oli pohjan lähellä voimakasta. Muissa paikoissa happitilanne oli hyvä. Kokonaistyppipitoisuus oli kasviplanktonin tuotantokerroksessa toukokuun suppeassa tutkimuksessa µg/l. Korkein pitoisuus oli Turussa jäteveden purkupaikalla, mutta myös Uittamolla ja Pansion sataman edustalla pitoisuus oli yli µg/l. Alimmat pitoisuudet olivat Airistolla. Kesäkuun alun laajassa tutkimuksessa kokonaistyppeä oli merialueella µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla, jossa pitoisuus oli 870 µg/l. Aurajokisuulla pitoisuus oli selvästi matalampi kuin Turussa jätevedenpurkupaikalla tai Aurajoen vedessä. Ammoniumtyppipitoisuus oli kokoomanäytteessä toukokuun ja kesäkuun alussa 19 mg/l, ja molemmilla kerroilla pitoisuus oli pieni myös Turussa jäteveden purkupaikalla. Kesäkuun alussa nitriitti- ja nitraattitypen yhteispitoisuus oli <5 11 µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla 460 µg/l ja sieltä Linnanaukolle ja Pikisaareen µg/l. Aurajokisuulla pitoisuus oli selvästi matalampi kuin Turussa jätevedenpurkupaikalla. Kokonaisfosforipitoisuus oli kasviplanktonin tuotantokerroksessa toukokuun suppeassa tutkimuksessa µg/l. Kesäkuun alussa laajassa tutkimuksessa pitoi-

14 14 suus oli µg/l paitsi matalassa Raisionlahden pohjukassa 110 µg/l. Turussa jäteveden purkupaikalla ja Linnanaukon lähipisteillä kokonaisfosforipitoisuus oli pienempi kuin Aurajokisuulla, eikä jätevesien vaikutusta voinut erottaa. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat pieniä. Vertikaalinäytteissä erot pinnan ja pohjan läheisissä kokonaisfosforipitoisuuksissa olivat pääosin pieniä tai kohtalaisia. Pohjan lähellä kokonaisfosforipitoisuus oli erittäin korkea (>100 µg/l) Bläsnäsinlahden syvänteessä. Fosfaattifosforin pitoisuus oli vesipatsaassa 14 µg/l, joten pitoisuudet olivat pieniä. Kasviplanktonin tuotantokerroksessa a-klorofyllipitoisuus oli toukokuun alussa 7,0 75 µg/l. Kasviplanktonin kevätkukinta oli meneillään. Kesäkuun alussa a- klorofyllipitoisuus oli 1,8 19 µg/l. Selvästi korkeimmat pitoisuudet havaittiin Aurajokisuulla, ja myös Uittamolla ja Raisionlahden pohjukassa vesi oli yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan välttävää. Kesäkuun alun laajalla tarkkailukerralla fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli Aurajoessa 45 kpl/100 ml. Merialueella pinnassa pesäkemäärä oli 0 50 kpl/100 ml paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla kpl/100 ml ja Kanavaniemen tuntumassa 590 kpl/100 ml. Merialueen hygieeninen tila oli yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan pääosin erinomainen tai hyvä. Turussa jäteveden purkupaikalla hygieeninen tila oli huono, Kanavaniemen tietämillä välttävä ja Latokarin pohjoispuolella tyydyttävä. Aurajoen virtaama oli toukokuun alun nousun jälkeen pieni, ja veden ravinnepitoisuudet olivat kesäkuun alussa pitkänajan keskiarvoihin nähden alhaisia. Turussa jätevedenpurkupaikalla jätevesien vaikutus tuntui voimakkaasti bakteerimäärässä ja myös kokonaistypen määrässä. Satama-altaan ulkopuolella jätevesien vaikutus tuntui enää lievänä. Naantalinsalmessa tai Paraisten purkupaikalla ravinnepitoisuuksissa tai bakteerimäärissä ei näkynyt paikallisen jätevesikuormituksen vaikutusta. Turussa 10. heinäkuuta 2018 Reetta Räisänen biologi

15 15 Jakelu ExxonMobil Finland Oy Ab/Mika Mikkola Fortum Power and Heat Oy/Satu Viranko Naantalin kaupunki/kirjaamo/kaavoitus- ja ympäristölautakunta Neste Oyj/Naantalin jalostamo/maarit Arpalo Turun kaupunki/ympäristö- ja kaavoituslautakunta Sähköpostitse Finnfeeds Finland Finnfeeds Finland Fortum Power and Heat Kaarinan Naantalin Neste Paraisten Paraisten Paraisten Raision Raision kaupunki/tekninen Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen

16

17 Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 1, sivu 1/2 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 0,70 m; Klo.; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 8, , TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,20 m; Klo 10:49; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 9, , TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,20 m; Klo 10:34; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 9, , , TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 0,40 m; Klo 12:13; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 8, , TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 12:06; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 7, , < TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 11:37; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 6, , < TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,20 m; Klo.; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 10, , TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 0,60 m; Klo 14:18; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 11, , TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,50 m; Klo.; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 9, , TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 0,50 m; Klo.; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 9, , TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 8, , < Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

18 Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 1, sivu 2/2 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 0,60 m; Klo.; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 10, , < TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,10 m; Klo.; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 9, , , TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo.; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lauronen; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 8, , < Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

19 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Sinervo; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 14,7 9,4 95 6, ,6 8,4 380 < ,6 6, , ,7 9, ,7 8,2 340 < ,3 8, , < , TURM / 136 Loskarnäs pohj 136 (L42) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:18; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Sinervo; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 13,6 10,0 99 7, ,8 8, ,5 7, , ,3 9, ,8 8, ,9 8, , < , TURM / 137 Lessor 137(L 137) Kok.syv. 19,5 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 11:32; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Sinervo; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 14,9 9,7 99 5, ,6 8, ,2 6, , ,7 8, ,7 7, ,5 4,0 8, , < , TURM / 140 Bläsnäsinlahti 140(L 44) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 13:37; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Sinervo; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 14,8 9,5 97 5, ,7 8, ,4 5,9 10 5,0 9,1 74 3, ,9 7, ,1 6, , ,8 3, ,3 28 1,8 2, , < ,7 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 1/8

20 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 143 Kruunukari 143 (L143) Kok.syv. 28,5 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 8:44; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Lauronen; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 9,5 9,4 86 2, ,0 8, ,3 2, ,0 10 9,0 9,5 85 2, ,0 8, ,5 10, , ,5 3,3 9, , < , TURM / 148 Kirkkoselkä Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 12:22; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Sinervo; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 14,9 8, ,5 7, ,1 7, ,5 7, < TURM / 165 Kirkkoh saari 165 (L 61) Kok.syv. 32,5 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 10:19; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Sinervo; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 14,8 9,6 98 7, ,6 8,3 340 < ,6 9,5 96 8, , ,6 7, ,7 7, ,2 7, ,9 20 2,2 6, , ,8 5, ,2 30 1,8 5, , ,5 1,8 5, , < , TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 14:06; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Sinervo; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 14,4 9, ,6 8,1 360 < ,0 13,6 9, ,6 8,0 380 < < , TURM / 179 Katariinanlaakson ed. 179 (L 31) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,50 m; Klo 14:24; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Sinervo; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 13,3 10, ,6 8, ,3 10, ,7 8, < Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 2/8

21 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,50 m; Klo 14:38; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Sinervo; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 13,0 11, ,7 8,2 420 < ,0 11, ,7 8, < TURM / 190 Aurajokisuu 190 (L 28) Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 0,70 m; Klo 14:55; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Sinervo; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 12,3 10, ,7 8, , ,8 7 10,0 10, ,9 7, < TURM / 200 Pikisaari 200 (L 22) Kok.syv. 12,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 12:07; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Saarika; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 11, , , TURM / 201 Haarlansalmi Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 9:57; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Sinervo; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 13,9 9, ,6 8, ,8 9, ,6 10 8,8 6, ,8 7, < TURM / 205 Kalkkiniemi 205 (L 23) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,90 m; Klo 15:15; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Sinervo; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 10,1 10, , ,0 8, ,6 9, ,0 10 8,2 10, ,1 8, <5 31 8,3 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 3/8

22 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 9:52; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Lauronen; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 7,0 9,9 85 3, ,0 8,1 310 < ,0 2, ,1 10 4,4 10,0 80 3, ,2 7, ,7 9, , ,6 9, , < , TURM / 215 Saaronniemi 215 (L 53) Kok.syv. 53,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 9:33; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Lauronen; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 7,0 9,6 82 5, ,0 8, ,6 3, ,1 10 4,2 9,9 79 2, ,2 7, ,8 9, ,3 40 2,3 9, , ,2 9, , , TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 10:01; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Lauronen; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 7,2 9,5 82 2, ,0 8,1 300 < ,1 2, ,0 10 6,8 9,6 82 2, ,0 8, ,7 9, , ,9 9, , ,5 9, , , TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 8:32; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Lauronen; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 11,4 10,4 99 1, ,0 8,4 310 < ,4 2, , ,1 10,0 92 2, ,0 8,3 300 < ,4 11, ,0 300 < ,5 11, , ,1 11, , ,7 11, , < ,6 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 4/8

23 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 235 Marjaniemi NW 235(L19) Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 0,60 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Saarika; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 14,2 9, ,8 8,1 330 < < , TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:16; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Saarika; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 13,9 8, ,7 8,1 360 < ,7 9, ,0 9 3,5 9,8 77 3, ,3 7, < , TURM / 245 Kallanpää 245 (L 15) Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 10:54; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Saarika; Ilm.lt. 11 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 12,8 9,7 95 9, ,8 8, ,9 4, ,1 10 3,4 10,5 82 2, , ,2 9, ,2 7, < , TURM / 250 Raisionlahden pohjukka 250 (L 12) Kok.syv. 1,5 m; Näk.syv. 0,30 m; Klo 10:01; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Saarika; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. NW; 0.5 9,8 10, ,8 7, < TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:19; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Saarika; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 11,9 10,2 98 8, ,9 8,1 310 < ,0 10,2 96 8, ,9 8,0 310 < < , TURM / 265 Kukonpää 265 ( L14) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:36; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Saarika; Ilm.lt. 11 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 12,7 11, ,8 8, ,3 7, , ,7 10,6 83 3, ,2 7, < ,1 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 5/8

24 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 13:06; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Lauronen; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 7,2 10,3 89 4, ,1 7,9 320 < ,4 4, ,1 9 3,8 10,4 83 2, ,3 7, < , TURM / 280 Ajonpää 280 (L 6) Kok.syv. 32,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo.; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Lauronen; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 6,4 9,6 81 4, ,2 7, ,1 3, ,1 10 4,6 10,1 81 2, ,2 7, ,2 10, ,3 7, ,7 10, , , TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 12:27; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Lauronen; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 10,0 9,4 86 7, ,9 8, ,1 2, ,3 10 3,5 9,5 75 2, ,2 7, ,2 9, , ,4 10, , , TURM / 290 Kuparivuori 290 (L 2) Kok.syv. 24,5 m; Näk.syv. 0,70 m; Klo 12:01; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Lauronen; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 15,2 8, ,5 8, , ,5 10 8,6 9,0 80 8, ,9 7, ,4 7, ,2 23,5 3,1 8, , < ,9 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 6/8

25 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo.; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Lauronen; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 3,7 9,7 76 2, ,3 7, ,3 2, ,3 10 3,2 10,0 78 2, ,3 7, ,6 9, , ,2 10, , , TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 18,5 m; Näk.syv. 0,70 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Lauronen; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 14,4 9, ,6 8,1 390 < , ,7 10 8,8 9,5 85 8, ,9 7,9 360 < ,4 9, ,1 17,5 4,9 9, , < , TURM / 308 Lapila 308 (L 308) Kok.syv. 43,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo.; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Lauronen; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 6,1 10,8 91 2, ,1 8, ,7 3, ,2 10 4,1 10,7 85 2, ,3 7, ,2 30 2,4 10, , ,7 10, , , TURM / KANAV W Kanavaniemi lä Kok.syv. 12,8 m; Näk.syv. 0,70 m; Klo 12:52; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Saarika; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 9, , , TURM / LATOK N Latokari po Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,60 m; Klo 12:26; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Saarika; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 10, , ,5 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 7/8

26 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / RUISS E n silta et Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,60 m; Klo 11:51; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Saarika; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 13, , < , TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,70 m; Klo 12:42; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Saarika; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 9,3 10,1 91 8, ,7 7, , , ,4 10, ,0 7, , TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 11:51; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Sinervo; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 15,2 9, , ,6 8,4 400 < ,7 5, ,7 10 9,9 8,9 81 7, ,8 7, ,0 8, , < , TURM / 58K Halisten kalaporras Näk.syv. 0,15 m; Klo 14:29; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. N; Lämpöt 15,8 C; 0,10 15, Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 8/8