TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOPPUKESÄLLÄ 2016

Transkriptio

1 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOPPUKESÄLLÄ YLEISTÄ Väliraportti nro Turun ympäristön merialueen vuoden 2016 velvoitetarkkailun kesäkauden tutkimukset jatkuivat heinä- ja elokuussa. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki vedenlaatututkimukseen kuuluvan suppean tarkkailun Loppukesän laajan tarkkailukerran näytteet otettiin Laajassa tutkimuksessa oli merialueella yhteensä 36 havaintopaikkaa (kuva 1). Lisäksi velvoitetarkkailussa näytteet otettiin laajan tutkimuksen yhteydessä Aurajoesta Halisista (58K). Ajoittain näytteitä otetaan joen ravinnevirtaaman laskentaa varten myös ylempää Ravattulasta (AU54). Tutkimuksen tarkoituksena on seurata Turun kaupunkiseudun kuntien ja teollisuuslaitosten jätevesien vaikutuksia merialueen tilaan ja veden laatuun. Velvoitetutkimukseen osallistuvat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki (Paraisten jätevedenpuhdistamo), Neste Oyj:n Naantalin jalostamo, Finnfeeds Finland Oy:n Naantalin tehdas ja Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE) Naantalin voimalaitos. Lisäksi tarkkailuun on osallistunut ExxonMobil Oy Ab. Lemun jätevedenpuhdistamon jälkitarkkailuvelvoite oli päättynyt, eikä Askaistenlahden sisäosasta (asema 304) kesällä 2016 otettu näytteitä. Seuraavassa esitetään lyhyt yhteenveto loppukesän vesitutkimustuloksista (liite 1 ja 2), mutta suppean tarkkailun yhteydessä otettujen kasviplanktonnäytteiden tulokset valmistuvat myöhemmin. Avovesikauden aineistoa kootaan osin syksyn väliraporttiin, ja tuloksia tarkastellaan myös vuosiraportissa. 2. SÄÄ- JA VIRTAAMAOLOT Heinäkuussa sää oli kesäisen lämmin, ja Ilmatieteen laitoksen tietojen mukaan Kaarinassa Yltöisissä keskilämpötila oli lähellä pitkänajan keskiarvoa. Heinäkuun sademäärä oli maan länsiosassa ja lounaissaaristossa monin paikoin alle 80 prosenttia tavanomaisesta, ja esimerkiksi Kaarinan Yltöisissä noin 56 % tavanomaisesta. Pääosa sateista tuli Turussa kuun puolivälissä mutta Yltöisissä jo kuun alussa, ja erot johtuivat ilmeisesti kuurosateiden paikallisuudesta. Aurajoen Halistenkoskessa virtaama oli Suomen ympäristökeskuksen avoimen tietopalvelun mukaan (tiedot poimittu ) heinäkuussa hyvin pieni (<1 m 3 /s), ja vain heinäkuun puolivälissä sateiden aikaan noin 3 m 3 /s. Heinäkuun viimeisten päivien ja elokuun alun virtaamatiedot puuttuvat. Julkisen valvonnan alainen vesitutkimuslaitos, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101 Osoite Puh. Telekopio/S-posti ALV rek. Lounais-Suomen Telekatu 16 (02) Y vesi- ja ympäristötutkimus Oy TURKU *(02) enimi.snimi@lsvsy.fi Krnro

2 2

3 3 Ilmatieteen laitoksen vedenkorkeustietojen mukaan Turussa kesäkuun puolivälissä vesi oli tasossa noin -30 cm ja lähti nousuun, mutta kuun lopulla nousu pysähtyi tasolle -10 cm. Heinäkuun alussa vesi kääntyi nopeaan nousuun ja oli kuun puolivälissä noin korkeudessa +20 cm, mutta kuun lopussa vesi oli laskenut taas 0-linjan tuntumaan. Elokuun alussa Turun merialueen näytteenotto osui jaksoon, jolloin vesi oli jälleen kääntynyt nousuun. 3. MENETELMÄT JA TULOKSET 3.1. Yleistä Havaintopaikkojen paikannuksessa käytettiin apuna merikarttaa ja GPS-paikanninta sekä kokonaissyvyyttä, joka mitattiin kaikuluotaimella. Näkösyvyys mitattiin Limnos-vesinoutimen valkoisen kannen avulla ilman vesikiikaria. Kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteen syvyys määrättiin näkösyvyyden perusteella, ja kokoomanäyte kerättiin putkinoutimella saaviin siten, että osanäytteitä otettiin tuotantokerroksen kaikista osista yhtä monta noutimellista (vähintään kaksi). Muut vesinäytteet otettiin Limnos-vesinoutimella. Vesinäytteet analysoitiin Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa. Näytteenotto- ja analyysimenetelmät on kuvattu tarkemmin tarkkailuohjelmassa. Tekstissä pinta tarkoittaa 1 metrin syvyyttä ja pohjan läheinen näyte 1 metri pohjan yläpuolelta otettua näytettä; Raisionlahden pohjukassa on mataluuden vuoksi näytesyvyys vain 0,5 m. Kokoomanäytteellä tarkoitetaan kasviplanktonin tuotantokerroksesta kerättyä näytettä. Tuloksia on koottu karttapohjille (kuvat 2 6). Ne on laadittu siten, että pinnan (1 m) tai kokoomanäytteen osalta kunkin havaintopaikan tulosten on ajateltu kuvaavan laajempaa aluetta, mutta alueiden rajaus on varsin karkea. Pohjanläheinen happitulos edustaa vain kyseistä paikkaa, sillä syvänteiden lähialueilla happitilanne voi olla olennaisesti erilainen kuin syvänteen pohjalla. Kokonaisfosforia, klorofylliä ja hygieenistä tilaa käsittelevissä kuvissa luokkarajat ja -värit perustuvat Suomen ympäristökeskuksen (2015) vesien yleiseen käyttökelpoisuusluokitukseen. Muut kuvat on tehty tulosten havainnollistamista mutta ei varsinaisesti luokittamista ajatellen, ja raja-arvot on laadittu Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ssä. Heinäkuun puolivälin ( , liite 1) suppean tutkimuksen aikana ilman lämpötila oli ºC. Taivas oli lähes pilvetön ja pohjoisen puoleinen tuuli vaihteli heikosta navakkaan. Elokuun alun ( , liite 2) laajan tutkimuksen päivinä lämpötila oli noin ºC. Pilvisyys vaihteli puolipilvisestä täysin pilviseen, ja etelän ja lännen välinen tuli oli heikkoa tai kohtalaista. Näytteenottotiedoissa ei ollut mainintoja poikkeuksellisista havainnoista.

4 Meriveden lämpötila Heinäkuun puolivälissä suppean tutkimuksen havaintopaikoilla veden lämpötila oli pinnassa (1 metri) ºC. Heinäkuun alkuun verrattuna veden lämpötilassa ei ollut tapahtunut suurta muutosta. Elokuun alussa laajassa tutkimuksessa veden pinnassa lämpötilat olivat ºC. Vesi oli viileintä Airistolla, mutta lämpötilaerot olivat pieniä. Intensiiviasemien (135, 175, 180, 210, 220, 225, 240, 260, 275, 285, 297 ja 300) perusteella lämpötilat olivat lähellä ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet ). Noin 20 metrin syvyisillä havaintopaikoilla pohjan läheiset lämpötilat olivat 3 16 ºC, ja vesi oli edelleen kerrostunut. Myös Haarlansalmessa oli edelleen selvä lämpötilaero, mutta Kallanpäässä lämpötilaero oli tasoittumassa Suolaisuus ja sameus Heinäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa sähkönjohtavuuden perusteella laskettu meriveden suolaisuus oli pinnassa 5,0. Suolaisuus ei missään ollut voimakkaasti alentunut (suolaisuus<5 ). Suolaisuus oli selvästi alentunut (suolaisuus 5 5,4 ) vain Pitkässäsalmessa ja Turussa jäteveden purkupaikalla. Muilla suppean tutkimuksen paikoilla aleneminen oli lievää (suolaisuus 5,5 5,9 ). Elokuun alussa laajassa tutkimuksessa suolaisuus pinnassa oli 4,8 6,0 (kuva 2). Suolaisuus oli voimakkaasti alentunut (suolaisuus<5 ) vain Turussa jäteveden purkupaikalla. Muualla aleneminen oli lievää (suolaisuus 5,5 5,9 ) tai Airismaalla hyvin lievää (suolaisuus 6 %). Syvyyssuunnassa suolaisuuserot olivat pieniä. Sameusarvoja määritettiin elokuun laajalla tarkkailukerralla, ja Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä sameus oli 12 FNU. Merialueella sameusarvoja määritettiin pinnasta noin 10 m syvyyteen saakka. Pinnassa sameusarvot olivat 1,9 31 FNU (kuva 2). Sameusarvot olivat voimakkaasti kohonneita (>10 FNU) tai vesi erittäin sameaa (>20 FNU) Linnanaukolla, koko Pitkässäsalmessa, Pukin- ja Pohjoissalmessa keskiosiin saakka, Raisionlahdessa ja Paraisten Kirkkoselällä. Sameusarvot olivat pinnassa Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (2015) mukaan lähellä erinomaista (>1,5 FNU) vain Airismaalla. Turussa jäteveden purkupaikalla pinnassa sameus oli jätevesien vaikutuksesta hieman pienempi kuin Aurajokisuulla. Intensiiviasemien (135, 175, 180, 210, 220, 225, 240, 260, 275, 285, 297 ja 300) perusteella sameusarvo oli pinnassa lähellä ajankohdan keskiarvoa (vuodet ). Paikoin sameusarvo oli hieman keskiarvoa suurempi mutta ei poikkeuksellinen. Pintakerroksen suolaisuuden perusteella heinäkuun puolivälissä ja elokuun alussa joki- ja valumavesien vaikutus tuntui tutkimusalueella vain lievänä. Etenkin matalilla alueilla vesi oli hyvin sameaa, mikä johtui ilmeisesti veden liikkeiden nostamasta

5 5 aineksesta ja kasviplanktonista. Turussa purkupaikalla pinnassa jätevedet alensivat suolapitoisuutta ja lievensivät sameutta. Paraisilla purkupaikalla tai Naantalinsalmessa jätevesistä johtuvia eroja ei ollut havaittavissa Happitilanne Happitilannetta kartoitettiin elokuun alun laajassa tarkkailussa. Happi oli käynyt hyvin vähiin Bläsnäsin ja Kirkkoherransaaren syvänteiden pohjalta (kuva 3) ja alusvedestä. Pohjan lähellä hapenvajaus oli voimakasta (happikyllästys <40 %) myös Vapparin syvänteissä, Haarlansalmessa, Naantalinsalmessa ja Väskin edustalla. Alusvedessä happea oli esimerkiksi Airistolla vähemmän kuin tarvitaan lohensukuisten kalojen viihtymiseen (7 mg/l). Pinnassa kasviplanktonin aiheuttamaa hapen ylikyllästystä oli monin paikoin, mutta ylikyllästys ei ollut missään voimakasta (happikyllästys>110 %). Kesällä 2016 syvänteissä vesi oli kerrostunutta kesäkuun alussa. Loppukesällä syvänteiden pohjalla veden happitilanne oli heinä- ja elokuun alun tutkimusten välissä heikentynyt, mutta happi ei ollut loppu edes Bläsnäsin ja Kirkkoherransaaren syvänteiden pohjalta. Ennen syystäyskiertoa happi loppui ainakin Bläsnäsin syvänteestä mutta mahdollisesti paikoin pohjan läheltä muualtakin.

6 6 Merimasku 5,7 Luonnonmaa Rymättylä 5,9 5,7 Naantali Raisio 5,6 5,7 5,7 Satava 5,6 5,7 5,7 Kakskerta 5,5 4,8 5,5 5,5 5,5 Kaarina Kuusisto 5,6 5,7 5,7 5,7 5,6 5,5 Suolaisuus ( ), pinta Elokuu ,5 5,5 4,8 5,4 5,5 5,5 Airismaa 6,0 5,9 Parainen -3,9 4-4,9 5-5,4 5,5-5,9 > km Merimasku 2,3 2,2 7,3 Luonnonmaa Rymättylä 2,1 4,9 4,9 Naantali 4,7 6,2 Raisio 31 7, Satava ,3 9, Kakskerta Kaarina Kuusisto 17 6,9 8,9 4, Sameus (FNU), pinta Elokuu Airismaa 1,9 2,8 4,9 Parainen 2,4 2,8 14 <1,5 FNU 1,5-3 FNU 3,1-5 FNU 5,1-10 FNU >10 FNU km KUVA 2. Suolaisuus ja sameus pinnassa (1 m) Turun merialueella elokuun alussa 2016.

7 7 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Kaarina Kuusisto Satava Kakskerta Happikyllästys (%) pohjan lähellä Elokuu Airismaa Parainen km KUVA 3. Happikyllästys pohjassa (pohja -1 m) Turun merialueella elokuun alussa 2016.

8 Typpipitoisuus Heinäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaistyppipitoisuus oli µg/l. Turussa jäteveden purkupaikalla pitoisuus oli korkein ja Pitkässäsalmessa 860 µg/l. Pienin pitoisuus oli Kotkanaukolla, ja Airistolla pitoisuus oli µg/l. Elokuun alussa Aurajoen Halisissa jokivedessä kokonaistypen määrä oli µg/l. Ammoniumtypen määrä oli alle määritysrajan ( µg/l), ja pääosa typestä oli nitraatti- ja nitriittityppenä (290 µg/l). Merialueella laajassa tutkimuksessa tuotantokerroksen kokoomanäytteissä typpipitoisuudet olivat µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla µg/l (kuva 4). Turun Kaarinan salmialueilla ja Raisionlahdessa pitoisuus oli noin µg/l. Vapparilla ja Airistolla sekä Viheriäistenaukolta Väskin edustalle kokonaistyppeä oli noin µg/l. Ammoniumtypen määrä ei ollut pinnassa voimakkaasti kohonnut (>100 µg/l, kuva 4), ja määrät olivat pieniä. Nitraatti- ja nitriittitypen yhteismäärä oli selvästi korkein Turussa jäteveden purkupaikalla (1 800 µg/l) ja muita alueita korkeampi myös Linnanaukolla, Aurajokisuulla ja Pukinsalmen sisäosassa ( µg/l). Muualla yhteismäärä oli pääosin alle määritysrajan (<5 µg/l). Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen kokonaistyppipitoisuudet olivat ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet ) korkeampia Vapparin pohjoisosassa ja Väskissä sekä Kotkanaukolla, ja myös Rajakarilla ja Airismaalla pitoisuus oli jonkin verran tavallista korkeampi. Vertikaalinäytteissä erot pinnan ja pohjan kokonaistyppipitoisuuksissa olivat pääosin pieniä. Turussa jäteveden purkupaikalla pinnassa typpipitoisuus oli selvästi korkeampi kuin pohjan lähellä. Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteiden pohjalla typpipitoisuus oli hyvin korkea, sillä heikon happitilanteen vuoksi sedimentti oli hapeton ja ravinteita vapautui veteen. Turussa jätevesien vaikutus näkyi heinäkuun puolivälissä typpiyhdisteiden määrässä purkualueella vain lievästi. Elokuun alussa jätevesien vaikutus tuntui purkupaikalla voimakkaana, mutta vaikutus laimeni Linnanaukolla. Aurajoesta tuleva kuormitus oli pieni. Paraisilla tai Naantalinsalmessa paikallinen jätevesikuormitus ei erottunut typpiyhdisteiden määrissä.

9 9 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kokonaistyppi (µg/l), koonta Elokuu Airismaa Parainen µg/l > µg/l > µg/l > µg/l >1000 µg/l km Merimasku Luonnonmaa Rymättylä 4 Naantali 3 Raisio 10 Satava 27 3 Kakskerta Kaarina Kuusisto Ammoniumtyppi (µg/l), koonta Elokuu Airismaa 7 Parainen -10 µg/l >10-50 µg/l > µg/l > µg/l >700 µg/l km KUVA 4. Kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuudet tuotantokerroksen kokoomanäytteissä Turun merialueella elokuun alussa 2016.

10 Fosforipitoisuus Heinäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli µg/l. Korkein pitoisuus oli Raisionlahden Hahdenniemessä. Pitkässäsalmessa pitoisuus oli hieman korkeampi kuin Turussa jäteveden purkupaikalla. Pienin pitoisuus oli Airistolla Airismaalla, ja Rajakarilla pitoisuus oli 27 µg/l. Fosfaattifosforia oli kokoomanäytteissä 3 19 µg/l, ja pitoisuudet olivat varsin pieniä. Elokuun alussa Aurajoen Halisissa jokivedessä kokonaisfosforin määrä oli 82 µg/l ja fosfaattifosforin 28 µg/l. Merialueen laajassa tutkimuksessa tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli µg/l (kuva 5). Pitoisuus oli selvästi korkein Raisionlahden pohjukassa (<100 µg/l), ja Suomen ympäristökeskuksen (2015) vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen fosforiraja-arvojen mukaan tila oli huono myös Hahdenniemessä ja Pitkänsalmen eteläpäässä. Turussa jäteveden purkupaikalla ja Linnanaukon tuntumassa pitoisuus oli µg/l. Pienimmät pitoisuudet olivat Rajakarilla ja Airismaalla. Tila ei ollut missään erinomainen tai hyvä. Fosfaattifosforia oli 3 14 µg/l paitsi Raisionlahden pohjukassa 44 µg/l. Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen kokonaisfosforipitoisuus oli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet ) korkeampi Vapparin pohjoisosassa, Airismaalla ja Kotkanaukolla mutta muualla tavanomainen. Vertikaalinäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli erittäin korkea (>100 µg/l) Bläsnäsinlahden syvänteen pohjalla, missä heikon happitilanteen vuoksi sedimentti oli hapeton ja fosforia vapautui veteen. Turussa jätevedenpurkupaikalla jätevedet nostivat kokonaisfosforipitoisuutta pinnassa lievästi elokuun alussa, mutta Linnanaukolla ei pystynyt erottamaan jätevesien vaikutusta savisameudesta ja jokivesistä. Paraisten jätevedenpuhdistamon purkupaikalla tai Naantalinsalmessa ei erottunut jätevesien vaikutusta Klorofyllipitoisuus Heinäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä klorofyllipitoisuus oli 3,0 14 µg/l. Pitoisuudet korkeimmat Paraisilla jäteveden purkupaikalla ja Vapparin pohjoisosassa. Airistolla Rajakarilla ja Airismaalla pitoisuus oli noin 7 8 µg/l. Elokuun alussa klorofyllipitoisuudet olivat 5,5 32 µg/l (kuva 5). Korkein klorofyllimäärä oli Pitkänsalmen eteläpäässä ja Turussa jäteveden purkupaikalla, ja tila oli huono Suomen ympäristökeskuksen (2015) vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen klorofylliraja-arvojen mukaan. Muun muassa Pitkässäsalmessa, Linnanaukon tuntumassa ja Pohjoissalmen keskiosiin saakka tila oli välttävä. Pääosassa aluetta tila oli tyydyttävä.

11 11 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kok.fosfori (µg/l), koonta Elokuu Airismaa Parainen Erinomainen (<12 µg/l) Hyvä (12-20 µg/l) Tyydyttävä (20-40 µg/l) Välttävä (40-80 µg/l) Huono (>80 µg/l) km Merimasku 9,8 9,2 9,4 Luonnonmaa Rymättylä 5, Naantali 8,7 13 Raisio Satava ,5 9, Kakskerta Kaarina Kuusisto , Klorofylli (µg/l), koonta Elokuu Airismaa 8,0 7,1 11 Parainen 8,2 7,2 20 Erinomainen (<2 µg/l) Hyvä (2-4 µg/l) Tyydyttävä (4-12 µg/l) Välttävä (12-30 µg/l) Huono (>30 µg/l) km KUVA 5. Kokonaisfosfori- ja klorofyllipitoisuudet tuotantokerroksen koontanäytteessä Turun merialueella elokuun alussa Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

12 Veden hygieeninen tila Hygieenistä tilaa kartoitettiin elokuun alun laajassa tarkkailussa fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärän mukaan. Aurajoen Halisissa jokivedessä pesäkemäärä oli 27 kpl/100 ml, ja jokiveden hygieeninen tila oli hyvä. Merialueella pinnassa (1 m) fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli kpl/100 ml (kuva 6). Merialueen hygieeninen tila pinnassa vaihteli Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (2015) perusteella erinomaisesta välttävään. Suurimmassa osassa aluetta tila oli erinomainen tai hyvä. Tila oli välttävä Turussa jäteveden purkupaikalla ja Linnaukolla, eikä huonoksi luokiteltuja alueita ollut. Merialueen tulosten mukaan Turussa jätevedet heikensivät hygieenistä tilaa jonkin verran Linnanaukolla. Paraisilla purkupaikalla tai Naantalinsalmessa ei näkynyt jätevesien vaikutusta. Merimasku Naantali 1 Luonnonmaa 7 0 Rymättylä 0 Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Hygieeninen tila pinnassa Elokuu Airismaa Parainen Erinomainen (<10 kpl) Hyvä (10-<50 kpl) Tyydyttävä (50-<100 kpl) Välttävä (100-<1000 kpl) Huono (>1000 kpl) km KUVA 6. Hygieeninen tila (fek. kolimuotoiset bakteerit kpl/100 ml) Turun merialueella elokuun alussa 2016.

13 13 4. TIIVISTELMÄ Turun merialueen vuoden 2016 kesäkauden velvoitetarkkailu jatkui loppukesän tutkimuksilla. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki suppean tarkkailun ja loppukesän laajan tarkkailun Merialueelle joki- ja valumavesissä tullut kuormitus oli Aurajoen virtaamatietojen perusteella heinäkuun loppupuolelle asti pieni, mutta heinä-elokuun vaihteen virtaamatiedot puuttuivat. Meriveden korkeus oli Turussa noussut heinäkuun alusta ja oli kuun puolivälissä korkeudessa noin +20. Heinäkuun lopussa vesi oli laskenut 0- linjan tuntumaan ja kääntyi taas nousuun heinä-elokuun vaihteessa Turun merialueen laajan näytteenoton aikaan. Veden lämpötila oli pinnassa heinäkuun puolivälissä ºC ja elokuun alussa ºC. Intensiiviasemien (135, 175, 180, 210, 220, 225, 240, 260, 275, 285, 297 ja 300) perusteella lämpötilat olivat lähellä ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet ). Sähkönjohtavuudesta lasketun suolaisuuden perusteella molemmilla kerroilla jokija valumavesien vaikutus tuntui vain lievänä. Heinäkuun puolivälissä suolaisuus oli pinnassa selvästi alentunut (suolaisuus 5 5,4 ) vain Pitkässäsalmessa ja Turussa jäteveden purkupaikalla. Elokuun alussa suolaisuus oli voimakkaasti alentunut (suolaisuus<5 ) vain Turussa jäteveden purkupaikalla. Muutoin aleneminen oli lievää (suolaisuus 5,5 5,9 ), ja myös syvyyssuunnassa erot olivat pieniä. Elokuun alussa pinnassa sameusarvot olivat 1,9 31 FNU. Sameusarvot olivat voimakkaasti kohonneita (>10 FNU) tai vesi erittäin sameaa (>20 FNU) Linnanaukolla, koko Pitkässäsalmessa, Pukin- ja Pohjoissalmessa keskiosiin saakka, Raisionlahdessa ja Paraisten Kirkkoselällä. Merialueella happitilanne oli syvänteiden pohjalla heinä- ja elokuun alun tutkimusten välissä heikentynyt, mutta happi ei ollut loppu edes Bläsnäsin ja Kirkkoherransaaren syvänteiden pohjalta. Pohjan lähellä hapenvajaus oli voimakasta (happikyllästys <40 %) myös Vapparin syvänteissä, Haarlansalmessa, Naantalinsalmessa ja Väskin edustalla. Alusvedessä happea oli esimerkiksi Airistolla vähemmän kuin tarvitaan lohensukuisten kalojen viihtymiseen (7 mg/l). Ennen syystäyskiertoa happi loppui ainakin Bläsnäsin syvänteestä mutta mahdollisesti paikoin pohjan läheltä muualtakin. Typpipitoisuudet olivat pintakerroksessa koontanäytteissä heinäkuun puolivälissä µg/l ja elokuun alussa noin µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla µg/l. Airistolla pitoisuus oli molemmilla kerroilla noin µg/l. Ammoniumtypen määrä ei ollut pinnassa voimakkaasti kohonnut (>100 µg/l). Elokuun alussa nitraatti- ja nitriittitypen yhteismäärä oli selvästi korkein Turussa jäteveden purkupaikalla (1 800 µg/l) ja muita alueita korkeampi myös Linnanaukolla, Aurajokisuulla ja Pukinsalmen sisäosassa ( µg/l). Vertikaalinäytteissä erot pinnan ja pohjan kokonaistyppipitoisuuksissa olivat pääosin pieniä. Turussa jäteveden purkupaikalla pinnassa typpipitoisuus oli selvästi korkeampi kuin pohjan lähellä. Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteiden pohjalla typpipitoisuus oli

14 14 hyvin korkea, sillä heikon happitilanteen vuoksi sedimentti oli hapeton ja ravinteita vapautui veteen. Fosforipitoisuudet olivat kasviplanktonin tuotantokerroksen koontanäytteissä heinäkuun puolivälissä µg/l ja elokuun alussa µg/l. Korkein pitoisuus oli Raisionlahdessa heinäkuun kerralla Hahdenniemessä ja elokuun kerralla pohjukassa. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen fosforiraja-arvojen mukaan tila oli elokuun alussa huono myös Pitkänsalmen eteläpäässä. Tila ei ollut missään erinomainen tai hyvä. Vertikaalinäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli erittäin korkea (>100 µg/l) Bläsnäsinlahden syvänteen pohjalla, missä heikon happitilanteen vuoksi sedimentti oli hapeton ja fosforia vapautui veteen. Klorofyllipitoisuudet olivat tuotantokerroksen koontanäytteissä heinäkuun puolivälissä 3,0 14 µg/l. Pitoisuudet korkeimmat Paraisilla jäteveden purkupaikalla ja Vapparin pohjoisosassa. Elokuun alussa klorofylliä oli 5,5 32 µg/l. Korkein klorofyllimäärä oli Pitkänsalmen eteläpäässä ja Turussa jäteveden purkupaikalla, ja tila oli huono vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen klorofylliraja-arvojen mukaan. Muun muassa Pitkässäsalmessa, Linnanaukon tuntumassa ja Pohjoissalmen keskiosiin saakka tila oli välttävä. Pääosassa aluetta tila oli tyydyttävä. Hygieenistä tilaa kartoitettiin elokuun alun laajassa tarkkailussa. Pinnassa fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli kpl/100 ml. Suurimmassa osassa aluetta tila oli erinomainen tai hyvä. Tila oli välttävä Turussa jäteveden purkupaikalla ja Linnaukolla, eikä huonoksi luokiteltuja alueita ollut. Keskikesällä Aurajoen virtaama oli pieni, mutta vesi oli elokuun alun tulosten perusteella selvästi kuormittamatonta merivettä sameampaa ja ravinnepitoisempaa; hygieeninen tila oli hyvä. Turussa jätevesien vaikutus näkyi heinäkuun puolivälissä typpiyhdisteiden määrässä purkualueella vain lievästi. Elokuun alussa jätevesien vaikutus tuntui purkupaikalla typpimäärässä voimakkaana ja lievästi myös kokonaisfosforimäärässä, mutta vaikutus laimeni Linnanaukolla. Purkupaikalla myös klorofyllipitoisuus oli korkea. Hygieeninen tila heikkeni jätevesien johdosta Turussa purkupaikalla ja Linnanaukolla lievästi. Paraisilla tai Naantalinsalmessa paikallinen jätevesikuormitus ei erottunut jätevesien vaikutusta. Turussa 22. elokuuta 2016 Reetta Räisänen biologi

15 15 Jakelu ExxonMobil Finland Oy Ab/Jonna Timperi Finnfeeds Finland Oy/Naantalin tehdas/åsa Korsman TSE/ Fortum Power and Heat Oy/Satu Viranko Naantalin kaupunki/kirjaamo/kaavoitus- ja ympäristölautakunta Neste Oyj/Naantalin jalostamo/maarit Arpalo Paraisten kaupunki/paraisten jätevedenpuhdistamo/käyttöpäällikkö Mika Laaksonen Turun kaupunki/ympäristö- ja kaavoituslautakunta Sähköpostitse Finnfeeds Finland Kaarinan Naantalin Neste Paraisten Paraisten Raision Raision kaupunki/tekninen Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen

16

17 Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 1, sivu 1/2 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Levä kvane Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 12:35; Näytt.ottaja LSvytOyJaakko Laurikainen,Hnrh; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. N; 1 19, , < P TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,5 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja LSvytOyJaakko Laurikainen,Hnrh; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. N; 1 18, , ,6 P TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja LSvytOyJaakko Laurikainen,Hnrh; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. N; 1 18, , ,0 P TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 13:35; Näytt.ottaja LSvytOyJaakko Laurikainen,Hnrh; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. N; 1 18, < ,4 P TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 13:20; Näytt.ottaja LSvytOyJaakko Laurikainen,Hnrh; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. N; 1 18, ,7 P TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 13:05; Näytt.ottaja LSvytOyJaakko Laurikainen,Hnrh; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. N; 1 18, < ,5 P TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja LSvytOyJaakko Laurikainen,Hnrh; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. N; 1 19, , < ,8 P TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 14:35; Näytt.ottaja LSvytOyJaakko Laurikainen,Hnrh; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. N; 1 18, , < ,0 P TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 14:30; Näytt.ottaja LSvytOyJaakko Laurikainen,Hnrh; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. N; 1 18, , < ,0 P TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 14:20; Näytt.ottaja LSvytOyJaakko Laurikainen,Hnrh; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. N; 1 18, , ,4 P TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 13:55; Näytt.ottaja LSvytOyJaakko Laurikainen,Hnrh; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. N; 1 18, < ,6 P Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

18 Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 1, sivu 2/2 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Levä kvane Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 14:10; Näytt.ottaja LSvytOyJaakko Laurikainen,Hnrh; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. N; 1 19, , < ,8 P TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 09:55; Näytt.ottaja LSvytOyJaakko Laurikainen,Hnrh; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. N; 1 18, , , TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja LSvytOyJaakko Laurikainen,Hnrh; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. N; 1 19, , < Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

19 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja LSVYT Oy,J. Laurikainen,HnrH; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. S; 1 20,6 8,0 92 8, ,7 8,1 500 < , , ,7 8, , ,4 4, < TURM / 136 Loskarnäs pohj 136 (L42) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja LSVYT Oy,J. Laurikainen,HnrH; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1 20,9 8, , , ,8 5, ,2 5,3 59 9, , ,2 1, , < TURM / 137 Lessor 137(L 137) Kok.syv. 19,5 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja LSVYT Oy,J. Laurikainen,HnrH; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. S; 1 21,0 8, , , ,8 6, , ,0 5,9 65 7, , ,5 11,7 1, < , TURM / 140 Bläsnäsinlahti 140(L 44) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 12:25; Näytt.ottaja LSVYT Oy,J. Laurikainen,HnrH; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1 20,6 8,3 95 2, , ,4 2, ,9 5,1 55 2, , ,8 2, , ,0 2, ,1 28 3,0 0, , < ,2 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 1/8

20 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 143 Kruunukari 143 (L143) Kok.syv. 28,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Kari Lehtonen,HnrH; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 20,7 9, , ,9 8, ,4 2, , ,8 8,2 93 3, ,9 8, ,2 6, , ,9 5, , < , TURM / 148 Kirkkoselkä Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja LSVYT Oy,J. Laurikainen,HnrH; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1 21,5 7, , ,4 7, , < TURM / 165 Kirkkoh saari 165 (L 61) Kok.syv. 32,5 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja LSVYT Oy,J. Laurikainen,HnrH; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 21,2 8, , ,7 8,2 510 < ,1 8, , , ,9 2,4 26 9, ,7 7, ,3 1, ,7 20 5,5 2, , ,5 2, ,9 30 3,4 1, , ,5 3,2 1, < TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 6,5 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 14:05; Näytt.ottaja LSVYT Oy,J. Laurikainen,HnrH; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1 21,4 8, ,6 8,1 580 < ,5 20,8 5, ,6 7, < TURM / 179 Katariinanlaakson ed. 179 (L 31) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 14:15; Näytt.ottaja LSVYT Oy,J. Laurikainen,HnrH; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. S; 1 21,1 9, ,5 8, ,0 9, ,5 8, < Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 2/8

21 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 14:25; Näytt.ottaja LSVYT Oy,J. Laurikainen,HnrH; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. W; 1 20,7 9, ,5 8, ,8 8, ,5 8, TURM / 190 Aurajokisuu 190 (L 28) Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 14:45; Näytt.ottaja LSVYT Oy,J. Laurikainen,HnrH; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. W; 1 20,6 8, ,5 7, , ,5 7 20,5 7, ,5 7, TURM / 200 Pikisaari 200 (L 22) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 15:00; Näytt.ottaja LSVYT Oy,J. Laurikainen,HnrH; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. S; 1 20, , TURM / 201 Haarlansalmi Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja LSVYT Oy,J. Laurikainen,HnrH; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. E; 1 21,3 8, ,7 8, ,5 6, ,2 2, , < TURM / 205 Kalkkiniemi 205 (L 23) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 15:10; Näytt.ottaja LSVYT Oy,J. Laurikainen,HnrH; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. S; 1 20,5 8, , , ,4 8, , < Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 3/8

22 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 09:40; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Kari Lehtonen,HnrH; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 20,5 8, , ,3 500 < ,4 7, ,2 8, , ,3 460 < ,2 6, , < , TURM / 215 Saaronniemi 215 (L 53) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 09:10; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Kari Lehtonen,HnrH; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 20,4 9, , , ,3 5, ,1 8, , , ,8 6, ,0 40 6,9 6, , , , < , TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Kari Lehtonen,HnrH; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 20,1 9, , ,9 8,4 430 < ,1 9, , , ,9 9, , ,9 8,3 410 < ,5 6, , ,3 6, , ,2 6, , < , TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Kari Lehtonen,HnrH; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 19,7 8, , ,0 8,3 430 < E 5 19,6 9, , , ,1 8,3 92 1, ,0 8,1 380 < ,4 7, , ,2 7, , ,1 7, , ,9 6, , < ,0 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 4/8

23 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 235 Marjaniemi NW 235(L19) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Jaakko Laurikainen,R; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 21,8 7, ,5 7,9 660 < ,3 6, ,5 7, < TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Jaakko Laurikainen,R; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 21,9 8, ,7 8,1 590 < , ,0 4, , < TURM / 245 Kallanpää 245 (L 15) Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Jaakko Laurikainen,R; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 21,3 8,5 99 9, , ,1 8, ,5 8, ,7 1, , < , TURM / 250 Raisionlahden pohjukka 250 (L 12) Kok.syv. 1,5 m; Näk.syv. 0,3 m; Klo 09:35; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Jaakko Laurikainen,R; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; ,4 6, ,6 7, < TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Jaakko Laurikainen,R; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 21,5 7, ,7 8,0 620 < ,4 7, ,7 8,0 570 < < Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 5/8

24 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 265 Kukonpää 265 ( L14) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 10:05; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Jaakko Laurikainen,R; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 21,4 8, ,7 8, , ,8 8, , < TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Jaakko Laurikainen,R; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 20,9 8, , ,3 480 < ,8 5, ,7 8, ,3 460 < < TURM / 280 Ajonpää 280 (L 6) Kok.syv. 32,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 14:15; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Kari Lehtonen; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 21,0 8, , , ,7 6, ,3 7,8 89 7, , ,5 5, ,9 7, ,3 4, , < TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 13:50; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Kari Lehtonen,HnrH; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 21,1 7,9 92 4, ,2 510 < ,8 3, ,1 7,8 89 4, , ,8 4, , ,4 4, , < Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 6/8

25 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 290 Kuparivuori 290 (L 2) Kok.syv. 24,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Kari Lehtonen,HnrH; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 21,6 8, , ,7 8, ,1 4, , ,1 5,0 53 6, , ,4 2, ,3 1, , < TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Kari Lehtonen,HnrH; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 20,9 9, , ,5 460 < ,9 2, ,8 6,2 68 3, ,8 360 < ,3 5, , ,2 5, , < , TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 18,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 13:10; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Kari Lehtonen,HnrH; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 21,6 7,7 90 7, ,7 8,1 480 < ,5 7, , ,3 5,2 56 4, ,7 7, ,9 3, , ,3 2, < , TURM / 308 Lapila 308 (L 308) Kok.syv. 43,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Kari Lehtonen,HnrH; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 P 10,2 81 2, , ,7 3, ,7 7,2 80 2, , ,2 30 7,1 6, , ,3 6, , < ,8 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 7/8

26 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / KANAV W Kanavaniemi lä Kok.syv. 12,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Jaakko Laurikainen,R; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 20, , TURM / LATOK N Latokari po Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,3 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Jaakko Laurikainen,R; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 20, , TURM / RUISS E n silta et Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,3 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Jaakko Laurikainen,R; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 20, , < TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 11:55; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Jaakko Laurikainen,R; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 20,6 9, ,8 7, , , ,9 7, ,5 7, TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja LSVYT Oy,J. Laurikainen,HnrH; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1 20,7 8,5 98 2, ,3 430 < ,6 2, , ,0 5,1 56 2, , ,0 3, < , TURM / 58K Halisten kalaporras Näk.syv. 0,3 m; Klo 5; Näytt.ottaja JaLa; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; Lämpöt 21,0 C; 0, Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 8/8