TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOPPUKESÄLLÄ 2013

Transkriptio

1 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOPPUKESÄLLÄ YLEISTÄ Väliraportti nro Turun ympäristön merialueen vuoden 2013 velvoitetarkkailun kesäkauden tutkimukset jatkuivat heinä- ja elokuussa. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki vedenlaatututkimukseen kuuluvan suppean tarkkailun Loppukesän laajan tarkkailukerran näytteet otettiin paitsi Paraisten Kirkkoselältä (148), jonka näytteenotto jouduttiin siirtämään elokuun suppean tutkimuksen yhteyteen ( ), sillä vene ei päässyt kulkemaan Kirkkosalmen läpi. Laajassa tutkimuksessa oli merialueella yhteensä 37 havaintopaikkaa (kuva 1); näistä 33 paikkaa kuului tarkkailuohjelmaan ja 4 paikkaa ohjelmaan vuonna 2010 tehtyyn täydennykseen. Lisäksi näytteet otettiin Aurajoesta Halisista mereen virtaavasta vedestä. Tutkimuksen tarkoituksena on seurata Turun kaupunkiseudun kuntien ja teollisuuslaitosten jätevesien vaikutuksia merialueen tilaan ja veden laatuun. Velvoitetutkimukseen osallistuvat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki (Paraisten jätevedenpuhdistamo), Maskun kunta (Lemun jätevedenpuhdistamo), ExxonMobil Oil Oy Ab, Neste Oil Oyj Naantalin jalostamo, Finnfeeds Finland Oy Naantalin tehdas ja Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy (TSME). Seuraavassa esitetään lyhyt yhteenveto loppukesän vesitutkimustuloksista (liite 1 ja 2), mutta suppean tarkkailun yhteydessä otettujen kasviplanktonnäytteiden tulokset valmistuvat myöhemmin. Avovesikauden aineistoa kootaan osin syksyn väliraporttiin, ja tuloksia tarkastellaan myös vuosiraportissa. 2. SÄÄ- JA VIRTAAMAOLOT Heinäkuun alkupuolella sää viileni kesälle tyypillisiin lukemiin, mutta sekä kuun keskivaiheilla että lopulla oli useita hellepäiviä. Heinäkuussa sademäärä oli varsin pieni. Elokuun alkupuolella oli sää jatkui kesäisenä. Suomen ympäristökeskuksen vesitilannekatsauksen mukaan heinäkuun lopussa Etelä- ja Lounais-Suomessa jokien virtaama oli paikoin selvästi ajankohtaan nähden keskimääräistä pienempi. Aurajoen virtaamatietojen (haku ympäristöhallinnon OIVA -ympäristö- ja paikkatietopalvelusta ) mukaan heinäkuun alussa virtaama oli alle 0,8 m 3 /s, mutta kuun lopussa virtaama nousi lyhytaikaisesti ja oli 1 m 3 /s. Elokuun alussa laajan näytteenoton aikaan virtaama oli taas hyvin pieni (<1 m 3 /s). Turun vesilaitos johti Paimionjoesta vettä Aurajokeen noin 0,5 m 3 /s koko heinäkuun ja ainakin elokuun puoliväliin saakka. Julkisen valvonnan alainen vesitutkimuslaitos, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101 Osoite Puh. Telekopio/S-posti ALV rek. Lounais-Suomen Telekatu 16 (02) Y vesi- ja ympäristötutkimus Oy TURKU *(02) enimi.snimi@lsvsy.fi Krnro

2 2

3 3 Ilmatieteen laitoksen mittausten mukaan Turussa heinäkuussa meriveden korkeus vaihteli 0-linjan tuntumassa. Kuun lopulla vesi laski 0-linjalta lukemaan noin -20 cm, ja ennen elokuun alun laajaa näytteenottoa vesi oli kääntynyt nousuun. 3. MENETELMÄT JA TULOKSET 3.1. Yleistä Havaintopaikkojen paikannuksessa käytettiin apuna merikarttaa ja GPS-paikanninta sekä kokonaissyvyyttä, joka mitattiin kaikuluotaimella. Näkösyvyys mitattiin Limnos-vesinoutimen valkoisen kannen avulla ilman vesikiikaria. Kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteen syvyys määrättiin näkösyvyyden perusteella, ja kokoomanäyte kerättiin putkinoutimella saaviin siten, että osanäytteitä otettiin tuotantokerroksen kaikista osista yhtä monta noutimellista (vähintään kaksi). Muut vesinäytteet otettiin Limnos-vesinoutimella. Vesinäytteet analysoitiin Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa. Näytteenotto- ja analyysimenetelmät on kuvattu tarkemmin tarkkailuohjelmassa. Tekstissä pinta tarkoittaa 1 metrin syvyyttä ja pohjan läheinen näyte 1 metri pohjan yläpuolelta otettua näytettä; Raisionlahden pohjukassa on mataluuden vuoksi näytesyvyys vain 0,5 m. Kokoomanäytteellä tarkoitetaan kasviplanktonin tuotantokerroksesta kerättyä näytettä. Tuloksia on koottu karttapohjille (kuvat 2 6). Ne on laadittu siten, että pinnan (1 m) tai kokoomanäytteen osalta kunkin havaintopaikan tulosten on ajateltu kuvaavan laajempaa aluetta, mutta alueiden rajaus on varsin karkea. Pohjanläheinen happitulos edustaa vain kyseistä paikkaa, sillä syvänteiden lähialueilla happitilanne voi olla olennaisesti erilainen kuin syvänteen pohjalla. Kokonaisfosforia, klorofylliä ja hygieenistä tilaa käsittelevissä kuvissa luokkarajat ja -värit perustuvat Suomen ympäristökeskuksen (2005) laatimaan vesien yleiseen käyttökelpoisuusluokitukseen. Muut kuvat on tehty tulosten havainnollistamista mutta ei varsinaisesti luokittamista ajatellen, ja raja-arvot on laadittu Lounais- Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ssä. Heinäkuun puolivälin ( , liite 1) suppean tutkimuksen aikana ilman lämpötila oli ºC. Pilvisyys oli vaihtelevaa ja luoteistuuli navakkaa. Paraisten jätevedenpurkupaikalla (PARPUR) oli paljain silmin havaittava leväesiintymä. Elokuun alun ( , liite 2) laajan tutkimuksen päivinä lämpötila oli ºC. Pilvisyys vaihteli melkoselkeästä melko pilviseen. Tuuli oli ensimmäisenä päivänä lännestä tai luoteesta ja toisena päivänä lounaasta. Molempina päivinä tulli oli heikkoa. Kuuvannokan havaintopaikan lähellä oli ruoppauslautta, joka seuraavana päivänä oli sisempänä salmessa, mutta ruoppaus ei ollut käynnissä kumpanakaan päivänä.

4 Meriveden lämpötila Heinäkuun puolivälissä suppean tutkimuksen havaintopaikoilla veden lämpötila oli pinnassa (1 metri) ºC. Heinäkuun verrattuna vesi oli hieman viilentynyt, ja Naantalinsalmessa, Viheriäistenaukolla, Väskin edustalla sekä Kotkanaukolla ero oli 2 3 ºC. Elokuun alussa laajassa tutkimuksessa veden pinnassa lämpötilat olivat ºC, joten lämpötilaerot olivat pieniä. Intensiiviasemien (135, 175, 180, 210, 220, 225, 240, 260, 275, 285, 297 ja 300) perusteella lämpötilat olivat ajankohdan pitkäaikaisen keskiarvon (vuodet ) mukaisia. Yli 10 metrin syvyisillä havaintopaikoilla pohjan läheiset lämpötilat olivat 2 9 ºC, joten vesi oli kerrostunut. Noin 10 metrin syvyisillä alueilla Aurajokisuulla ja Kalkkiniemen edustalla lämpötilaero oli edelleen noin 2 ºC, ja kerrostunut kausi jatkui myös Haarlansalmessa, Pohjoissalmessa Kallanpään edustalla sekä Raisionlahdessa Kukonpäässä. Myös Pitkässäsalmessa Papinsaaren kohdalla oli selvä lämpötilaero Suolaisuus ja sameus Heinäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa sähkönjohtavuuden perusteella laskettu meriveden suolaisuus oli pinnassa 5,1. Missään suolaisuus ei ollut alentunut voimakkaasti (suolaisuus <5 ). Selvää suolaisuuden alenemista (suolaisuus 5 5,4 ) oli salmialueilla, ja Airiston tuntumassa aleneminen oli lievää (suolaisuus 5,5 5,9 ). Elokuun alussa laajassa tutkimuksessa suolaisuus pinnassa oli 5,0 5,8 (kuva 2), eikä suolaisuus ollut missään alentunut voimakkaasti (<5 ). Linnanaukon tuntumassa ja Pitkässäsalmessa sekä Raisionlahden pohjukassa suolaisuuden aleneminen tuntui selvänä (suolaisuus 5 5,4 ) mutta muualla lievänä (suolaisuus 5,5 5,9 ). Syvänteissä suolaisuus kasvoi pohjaa kohti, mutta erot pinnan ja pohjaläheisen veden suolaisuudessa olivat pieniä. Korkeimmillaan suolaisuus oli 6,1 alusvedessä Bläsnäsinlahden syvänteessä. Sameusarvoja määritettiin elokuun laajalla tarkkailukerralla, ja Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä sameus oli 12 FNU. Merialueella sameusarvoja määritettiin pinnasta noin 10 m syvyyteen saakka. Pinnassa sameusarvot olivat 1,1 26 FNU (kuva 2). Vesi oli erittäin sameaa (>20 FNU) vain Raisionlahden pohjukassa, ja voimakkaasti kohonneita (>10 FNU) sameusarvoja oli Raisionlahden keskiosassa, Pohjoissalmen sisäosassa ja Pitkässäsalmessa. Sameusarvot olivat pinnassa Airismaalla Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (2005) mukaan erinomaisia (>1,5 FNU), ja myös Rajakarilla, Lapilassa ja Vapparin reunalla päästiin lähelle raja-arvoa. Turussa jäteveden purkupaikalla pinnassa sameus oli jätevesien vaikutuksesta hieman pienempi kuin Aurajokisuulla tai salmissa.

5 5 Intensiiviasemien (135, 175, 180, 210, 220, 225, 240, 260, 275, 285, 297 ja 300) perusteella sameusarvot olivat pinnassa lähellä ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet ) Naantalinsalmessa ja Väskin edustalla. Muissa paikoissa sameusarvot olivat ajankohdan keskiarvoa selvästi pienempiä. Pinnan suolaisuuden ja sameuden perusteella heinäkuun puolivälissä ja elokuun alussa joki- ja valumavesien määrä oli pieni. Turussa purkupaikalla pinnassa jätevedet alensivat suolapitoisuutta ja lievensivät sameutta. Paraisilla purkupaikalla tai Naantalinsalmessa eroja ei ollut havaittavissa Happitilanne Happitilannetta kartoitettiin elokuun alun laajassa tarkkailussa. Happi ei ollut pohjan läheltä täysin loppu missään (happikyllästys<2 %, kuva 3), mutta käytännössä happea ei ollut juuri jäljellä Vapparilla Bläsnäsin syvänteen pohjalla, ja myös Kirkkoherransaaren syvänteessä happi oli käymässä hyvin vähiin; näissä paikoissa happitilanne oli hyvin huono pohjasta noin metrin syvyyteen asti. Pohjan lähellä hapenvajaus oli voimakasta (happikyllästys <40 %) Vapparin, Haarlansalmen, Kuparivuoren, Väskin ja Papinluodon syvänteissä, ja näissä paikoissa alusvedessä happea oli vähemmän kuin tarvitaan lohensukuisten kalojen viihtymiseen (7 mg/l). Pitkässäsalmessa Papinsaaren edustalla pohjan lähellä happitilanne oli hyvin heikko alueen mataluuteen nähden. Pinnassa kasviplanktonin aiheuttamaa hapen ylikyllästystä oli monin paikoin. Ylikyllästys oli voimakasta (happikyllästys>110 %) Vapparilla ja Turun lähisalmissa mutta myös Naantalinsalmessa ja Kotkanaukolla. Kesällä 2013 vesi oli syvänteissä selvästi kerrostunutta kesäkuun alussa. Loppukesällä syvänteiden pohjalla veden happitilanne oli heinä- ja elokuun alun tutkimusten välissä heikentynyt, ja vain Papinluodossa alusvedessä happitilanne oli hieman kohentunut. Pitkässäsalmessa Papinsaaren edustalla pohjan lähellä happitilanne oli kuten heinäkuun alussa hyvin heikko. Bläsnäsin ja Kirkkoherransaaren syvänteessä happi oli hyvin vähissä ja sedimentin pinta oli ilmeisesti jo hapeton, ja elokuun aikana happi todennäköisesti loppui. Ennen syystäyskiertoa happi saattoi loppua pohjan läheltä Lessorilla, mutta Haarlansalmessa lämpötilaero on saattanut tasoittua ja happitilanne kohentua jo tätä ennen. Muilla paikoilla ei ollut hapen loppumisen vaaraa.

6 6 5,5 Merimasku 5,7 5,5 Luonnonmaa Rymättylä 5,7 5,5 Naantali Raisio 5,1 Satava 5,5 5,1 5,0 5,3 5,3 5,5 Kakskerta Kaarina Kuusisto 5,3 5,5 5,7 5,5 5,5 Suolaisuus (%), pinta Elokuu ,3 5,3 5,1 5,3 5,0 5,3 Airismaa 5,8 5,7 5,7 Parainen <3-3,9 4-4,9 5-5,4 5,5-5,9 > km 6,4 Merimasku 1,6 2,2 5,3 Luonnonmaa Rymättylä 1,5 6,4 5,0 Naantali 3,6 2,4 Raisio 4, ,6 Satava 3,1 9,1 12 8,1 9, ,0 9,1 2,9 3,7 Kakskerta Kaarina Kuusisto 7,9 6,0 3,9 1,7 9,1 9,1 9,0 12 Sameus (FNU), pinta Elokuu ,3 11 8,1 9,2 9,5 13 Airismaa 1,1 1,6 4,3 Parainen 1,4 1,9 6,4 <1,5 FNU 1,5-3 FNU 3,1-5 FNU 5,1-10 FNU >10 FNU km KUVA 2. Suolaisuus ja sameus pinnassa (1 m) Turun merialueella elokuun alussa Huom. Paraisten Kirkkoselän näyte otettiin

7 7 40 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Kaarina Kuusisto Satava Kakskerta Happikyllästys (%) pohjan lähellä Elokuu Airismaa Parainen km KUVA 3. Happikyllästys pohjassa (pohja -1 m) Turun merialueella elokuun alussa Huom. Paraisten Kirkkoselän näyte otettiin

8 Typpipitoisuus Heinäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaistyppipitoisuus oli µg/l. Pitoisuus oli korkein Turussa jäteveden purkupaikalla ja korkea myös Uittamolla. Samoissa paikoissa mineraalityppiyhdisteistä nitraatti- ja nitriititypen määrä oli jätevesien vaikutuksesta selvästi korkeampi kuin muualla, mutta ammoniumtypen määrät olivat varsin pieniä. Turussa salmialueilla ja Raisionlahdessa kokonaistypen pitoisuus oli noin µg/l. Airistolla Rajakarilla ja Airismaalla kokonaistyppeä oli noin 340 µg/l. Elokuun alussa Aurajoen Halisissa jokivedessä kokonaistypen määrä oli 870 µg/l. Ammoniumtypen määrä (17 µg/l) sekä nitraatti- ja nitriittitypen yhteismäärä (110 µg/l) olivat varsin pieniä, ja suuri osa typpikuormituksesta tuli ilmeisesti eloperäiseen ainekseen sitoutuneena. Merialueella laajassa tutkimuksessa tuotantokerroksen kokoomanäytteissä typpipitoisuudet olivat µg/l (kuva 4). Pitoisuus oli selvästi korkein Turussa jäteveden purkupaikalla. Linnanaukon tuntumassa ja Pitkässäsalmessa pitoisuus oli noin µg/l. Muualla Turun lähisalimissa ja Askaistenlahdelta Luonnonmaan eteläosiin pitoisuus oli noin µg/l. Vapparilla ja Airistolla sekä Viheriäistenaukolla ja Raisionlahden uloimmissa osissa pitoisuus oli noin µg/l. Ammoniumtypen määrä oli vain Turussa purkualueella voimakkaasti kohonnut (>100 µg/l, kuva 4), ja muualla ammoniumtyppipitoisuudet olivat pieniä tai hyvin pieniä. Nitraatti- ja nitriittitypen yhteismäärä oli korkein Turussa purkupaikalla (940 µg/l) ja muita alueita korkeampi myös Linnanaukolla, Aurajokisuulla ja Uittamolla ( µg/l). Muualla määrät olivat pieniä. Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen kokonaistyppipitoisuudet olivat ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (v ) pienempiä Pohjoissalmessa Pansion edustalla ja Raisionlahdessa Hahdenniemessä. Pitkässäsalmessa Papinsaaren edustalla pitoisuus oli selvästi keskimääräistä suurempi, mutta muissa paikoissa tulokset olivat varsin tavanomaisia. Vertikaalinäytteissä kokonaistyppipitoisuudet olivat pinnassa µg/l, joten erot koontanäytteisiin olivat pieniä; paikoin tosin ilmeisesti jäte- ja valumavedet nostivat koontanäytteissä typpipitoisuutta. Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteissä alusvedessä kokonaistyppipitoisuus oli hyvin korkea, sillä heikon happitilanteen vuoksi sedimentti oli ilmeisesti hapeton ja ravinteita vapautui veteen. Turussa jätevesien vaikutus näkyi selvästi purkualueella korkeina typpipitoisuuksina, ja elokuun alussa jätevedet nostivat typpipitoisuuksia Linnanaukon tuntumassa, mutta kauempana Aurajoen vaikutusta ei voinut erottaa jätevesikuormituksesta. Paraisilla paikallinen jätevesikuormitus ei erottunut typpiyhdisteiden määrissä. Naantalinsalmessa jätevedet saattoivat jonkin verran nostaa kokonaistypen määrää.

9 9 440 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kok.typpi (µg/l), koonta Elokuu Airismaa Parainen < µg/l > µg/l > µg/l > µg/l >1000 µg/l km <3 Merimasku 7 <3 Luonnonmaa Rymättylä Naantali 3 12 Raisio 7 <3 <3 6 Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Ammoniumtyppi (µg/l), koonta Elokuu Airismaa Parainen <3 4 <3 <3-10 µg/l >10-50 µg/l > µg/l > µg/l >700 µg/l km KUVA 4. Kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuudet tuotantokerroksen kokoomanäytteissä Turun merialueella elokuun alussa Huom. Paraisten Kirkkoselän näyte otettiin

10 Fosforipitoisuus Heinäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli µg/l. Korkein pitoisuus oli Papinsaaren edustalla ja Uittamolla. Airistolla Rajakarilla ja Airismaalla pitoisuudet olivat µg/l eli hyvin pieniä. Fosfaattifosforia oli kokoomanäytteissä 3 26 µg/l, ja määrä oli korkein Raisionlahden Hahdenniemessä. Turussa jäteveden purkupaikalla sekä kokonaisfosforin että fosfattifosforin määrä oli tavanomaista pienempi. Elokuun alussa Aurajoen Halisissa jokivedessä kokonaisfosforin määrä oli 74 µg/l ja fosfaattifosforin 13 µg/l. Merialueen laajassa tutkimuksessa tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli µg/l paitsi Turussa purkupaikalla 110 µg/l ja Raisionlahden pohjukassa 130 µg/l (kuva 5), ja Suomen ympäristökeskuksen (2005) vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen fosforiraja-arvojen mukaan korkeimpien pitoisuuksien alueilla tila oli huono. Tila ei ollut missään erinomainen ja hyvä vain osassa Vapparia ja Airistoa. Fosfaattifosforia oli <2 75 µg/l, ja pitoisuus oli selvästi korkein Raisionlahden pohjukassa. Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen kokonaisfosforipitoisuudet olivat ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoihin verrattuna varsin tavanomaisia. Vertikaalinäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli erittäin korkea (>100 µg/l) vain Bläsnäsinlahden syvänteen pohjalla, missä heikon happitilanteen vuoksi sedimentti oli ilmeisesti hapeton ja fosforia vapautui veteen. Turussa jätevedenpurkualueella kokonaisfosforimäärä oli pinnassa oli korkea mutta pitoisuudet pienenivät lähialueilla; fosfaattifosforin määrät olivat pieniä. Jätevesien vaikutuksia ei voinut erottaa Linnanaukolla, sillä savisameus ja jokivedet aiheuttavat alueella suurta vaihtelua fosforimäärissä. Naantalinsalmessa ja Paraisten jätevedenpuhdistamon purkupaikalla ei erottunut jätevesien vaikutusta Klorofyllipitoisuus Heinäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä klorofyllipitoisuus oli 2 14 µg/l. Määrä oli korkein Uittamolla ja lähes yhtä korkea Turussa jäteveden purkupaikalla ja Pitkässäsalmessa Papinsaaren edustalla. Pitoisuudet olivat pienimmät Airistolla ja Vapparilla. Elokuun alussa klorofyllipitoisuudet olivat 3,8 41 µg/l (kuva 5). Selvästi korkein klorofyllimäärä oli Turussa jäteveden purkupaikalla, ja myös Papinsaaren edustalla klorofyllimäärä oli korkea ja tila huono Suomen ympäristökeskuksen (2005) vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen klorofylliraja-arvojen mukaan. Muualla Pitkässäsalmessa ja Pukinsalmessa sekä Naantalinsalmessa klorofylliä oli 9 22 µg/l. Käyttökelpoisuusluokituksen klorofylliraja-arvojen mukaan tila oli tyydyttävä tai välttävä, ja hyvään luokkaan lukeutui vain osa Vapparia.

11 11 29 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kok.fosfori (µg/l), koonta Elokuu Airismaa Parainen Erinomainen (<12 µg/l) Hyvä (12-20 µg/l) Tyydyttävä (20-40 µg/l) Välttävä (40-80 µg/l) Huono (>80 µg/l) km 8,2 Merimasku 7,1 11 7,6 Luonnonmaa Rymättylä 6, Naantali 13 6,0 Raisio 6, ,5 6,2 Satava 8, ,3 13 6,4 Kakskerta Kaarina Kuusisto 32 9,9 6,5 3,8 11 9, Klorofylli (µg/l), koonta Elokuu Airismaa 6,5 7,0 4,2 Parainen 5,0 5,0 10 Erinomainen (<2 µg/l) Hyvä (2-4 µg/l) Tyydyttävä (4-12 µg/l) Välttävä (12-30 µg/l) Huono (>30 µg/l) km KUVA 5. Kokonaisfosfori- ja klorofyllipitoisuudet tuotantokerroksen koontanäytteessä Turun merialueella elokuun alussa Huom. Paraisten Kirkkoselän näyte otettiin Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

12 Veden hygieeninen tila Hygieenistä tilaa kartoitettiin merialueella elokuun alun laajassa tarkkailussa fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärän mukaan. Aurajoen Halisissa jokivedessä pesäkemäärä oli 10 kpl/100 ml, ja jokiveden hygieeninen tila oli hyvä. Merialueella pinnassa (1 m) fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli kpl/100 ml (kuva 6). Merialueen hygieeninen tila pinnassa vaihteli Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (2005) perusteella erinomaisesta välttävään. Suurimmassa osassa aluetta tila oli erinomainen tai hyvä. Linnanaukon tuntumassa ja Aurajokisuulla tila oli tyydyttävä ja vain Raisionlahden pohjukassa välttävä. Aurajoen tulosten perusteella jokiveden mukana tuli bakteerikuormitusta hyvin vähän. Merialueen tulosten mukaan Turussa jätevedet heikensivät hygieenistä tilaa vain lievästi purkupaikan lähialueilla. Naantalinsalmessa tai Paraisilla purkupaikoilla ei näkynyt jätevesien vaikutusta. 11 Merimasku Naantali 0 Luonnonmaa 2 1 Rymättylä 1 Raisio Satava 2 < < Kakskerta Kaarina Kuusisto <2 < Hygieeninen tila pinnassa Elokuu Airismaa Parainen Erinomainen (<10 kpl) Hyvä (10-<50 kpl) Tyydyttävä (50-<100 kpl) Välttävä (100-<1000 kpl) Huono (>1000 kpl) km KUVA 6. Hygieeninen tila (fek. kolimuotoiset bakteerit kpl/100 ml) Turun merialueella elokuun alussa Huom. Paraisten Kirkkoselän näyte otettiin Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

13 13 4. TIIVISTELMÄ Turun merialueen vuoden 2013 kesäkauden velvoitetarkkailu jatkui loppukesän tutkimuksilla. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki suppean tarkkailun ja loppukesän laajan tarkkailun Paraisten Kirkkoselältä (148) laajan tutkimuksen näytteenotto jouduttiin siirtämään elokuun suppean tutkimuksen yhteyteen ( ). Merialueelle joki- ja valumavesissä tullut kuormitus oli Aurajoen virtaamatietojen perusteella hyvin pientä. heinäkuun alussa virtaama oli alle 0,8 m 3 /s, mutta kuun lopussa virtaama nousi lyhytaikaisesti ja oli 1 m 3 /s. Elokuun alussa laajan näytteenoton aikaan virtaama oli taas hyvin pieni (<1 m 3 /s). Turussa heinäkuussa meriveden korkeus vaihteli 0-linjan tuntumassa. Kuun lopulla vesi laski 0-linjalta lukemaan noin -20 cm, ja ennen elokuun alun laajaa näytteenottoa vesi oli kääntynyt nousuun. Veden lämpötila oli pinnassa heinäkuun puolivälissä ºC. Elokuun alussa lämpötila oli ºC, ja intensiiviasemien (135, 175, 180, 210, 220, 225, 240, 260, 275, 285, 297 ja 300) perusteella lämpötilat olivat ajankohdan pitkäaikaisen keskiarvon (vuodet ) mukaisia. Sähkönjohtavuudesta lasketun suolaisuuden perusteella joki- ja valumavesien määrä oli pieni molemmilla kerroilla. Suolaisuus oli pinnassa 5,0 5,8 eikä suolaisuus ollut missään alentunut voimakkaasti (<5 ). Elokuun alun tutkimuksessa syvänteissä suolaisuus kasvoi pohjaa kohti, mutta erot pinnan ja pohjaläheisen veden suolaisuudessa olivat pieniä. Korkeimmillaan suolaisuus oli 6,1 alusvedessä Bläsnäsinlahden syvänteessä. Vesi oli erittäin sameaa (>20 FNU) vain Raisionlahden pohjukassa, ja voimakkaasti kohonneita (>10 FNU) sameusarvoja oli Raisionlahden keskiosassa, Pohjoissalmen sisäosassa ja Pitkässäsalmessa. Sameusarvot olivat pinnassa Airismaalla Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (2005) mukaan erinomaisia (>1,5 FNU), ja myös Rajakarilla, Lapilassa ja Vapparin reunalla päästiin lähelle raja-arvoa. Turussa jäteveden purkupaikalla pinnassa sameus oli jätevesien vaikutuksesta hieman pienempi kuin Aurajokisuulla tai salmissa. Merialueen happitilanne oli heinä- ja elokuun alun tutkimusten välissä heikentynyt. Happi ei ollut pohjan läheltä täysin loppu missään (happikyllästys<2 %). Bläsnäsin ja Kirkkoherransaaren syvänteessä happi oli hyvin vähissä, ja happitilanne oli hyvin huono myös pohjasta noin metrin syvyyteen asti. Näissä paikoissa sedimentin pinta oli ilmeisesti jo hapeton, ja elokuun aikana happi todennäköisesti loppui. Pohjan lähellä hapenvajaus oli voimakasta (happikyllästys <40 %) Vapparin, Haarlansalmen, Kuparivuoren, Väskin ja Papinluodon syvänteissä Ennen syystäyskiertoa happi saattoi loppua pohjan läheltä Lessorilla, mutta Haarlansalmessa lämpötilaero on saattanut tasoittua ja happitilanne kohentua jo tätä ennen. Muilla paikoilla ei ollut hapen loppumisen vaaraa. Typpipitoisuudet olivat heinäkuun puolivälissä µg/l ja elokuun alussa noin µg/l. Pitoisuus oli molemmilla kerroilla korkein Turussa jäteveden purkupaikalla, joskin heinäkuun puolivälissä kokonaistypen määrä oli tavanomaista pienempi. Elokuun alussa Vapparilla ja Airistolla sekä Viheriäistenaukolla ja Raisionlahden uloimmissa osissa pitoisuus oli noin µg/l. Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteissä alusvedessä kokonaistyppipitoisuus oli hyvin korkea, sillä heikon happitilanteen vuoksi sedimentti oli ilmeisesti hapeton ja ravinteita vapautui veteen.

14 14 Ammoniumtypen määrät olivat heinäkuun puolivälissä pieniä. Elokuun alussa määrä oli vain Turussa purkualueella voimakkaasti kohonnut (>100 µg/l), ja muualla ammoniumtyppipitoisuudet olivat pieniä tai hyvin pieniä. Nitraatti- ja nitriittitypen yhteismäärä oli korkein Turussa purkupaikalla (940 µg/l) ja muita alueita korkeampi myös Linnanaukolla, Aurajokisuulla ja Uittamolla ( µg/l). Muualla määrät olivat pieniä. Fosforipitoisuudet olivat heinäkuun puolivälissä ja elokuun alussa kasviplanktonin tuotantokerroksen koontanäytteissä µg/l. Elokuun alussa korkeimmat pitoisuudet olivat Raisionlahden pohjukassa ja Turussa jäteveden purkupaikalla, missä Suomen ympäristökeskuksen vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen fosforiraja-arvojen mukaan tila oli huono. Tila ei ollut missään erinomainen ja hyvä vain osassa Vapparia ja Airistoa. Vertikaalinäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli erittäin korkea (>100 µg/l) vain Bläsnäsinlahden syvänteen pohjalla, missä fosforia vapautui veteen hapettomuuden vuoksi. Klorofyllipitoisuudet olivat tuotantokerroksen koontanäytteissä heinäkuun puolivälissä 2 14 µg/l, ja Airistolla ja Vapparilla pitoisuudet olivat varsin pieniä. Elokuun alussa klorofylliä oli 3,8 41 µg/l. Selvästi korkein klorofyllimäärä oli Turussa jäteveden purkupaikalla, ja myös Papinsaaren edustalla klorofyllimäärä oli korkea ja tila huono. Muualla käyttökelpoisuusluokituksen klorofylliraja-arvojen mukaan tila oli tyydyttävä tai välttävä, ja hyvään luokkaan lukeutui vain osa Vapparia. Hygieenistä tilaa kartoitettiin elokuun alun laajassa tarkkailussa. Pinnassa fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli kpl/100 ml. Suurimmassa osassa aluetta tila oli erinomainen tai hyvä. Linnanaukon tuntumassa ja Aurajokisuulla tila oli tyydyttävä ja vain Raisionlahden pohjukassa välttävä. Aurajoen virtaama oli pieni, mutta jokivesi oli selvästi kuormittamatonta merivettä sameampaa ja ravinnepitoisempaa. Jätevesien vaikutus tuntui Turussa purkupaikalla etenkin typpiyhdisteiden suurina määrinä sekä suppealla että laajalla tarkkailukerralla. Elokuun alussa vaikutus tuntui Linnanaukon tuntumassa typpiyhdisteiden määrässä ja hygieenisen tilan lievänä heikkenemisenä, mutta kauempana Aurajoen ja jätevesien vaikutusta ei voinut erottaa toisistaan. Paraisilla purkupaikoilla ei näkynyt jätevesien vaikutusta. Naantalinsalmessa jätevedet saattoivat lievästi nostaa typpimäärää. Turussa 5. syyskuuta 2013 Reetta Räisänen biologi

15 15 Jakelu: ExxonMobil Finland Oy Ab/Sami Soisalo Finnfeeds Finland Oy/Naantalin tehdas/åsa Korsman TSME c/o Fortum Power and Heat Oy/Satu Viranko Maskun kunta/tekninen osasto/kimmo Thessler Neste Oil Oyj/Naantalin jalostamo/maarit Arpalo Paraisten kaupunki/paraisten jätevedenpuhdistamo/käyttöpäällikkö Laaksonen Turun kaupunki/ympäristö- ja kaavoituslautakunta Sähköpostitse: Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Finnfeeds Finland Kaarinan Naantalin Paraisten Paraisten Paraisten Raision Raision kaupunki/tekninen Turun Varsinais-Suomen

16

17 Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 1, sivu 1/2 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Levä kvanl Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja JH (HH); Ilm.lt. 18 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 19, , < ,5 P TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,5 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja JH (HH); Ilm.lt. 16 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 19, , < P TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja JH (HH); Ilm.lt. 16 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 18, , P TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 09:10; Näytt.ottaja JH (HH); Ilm.lt. 18 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 18, , < ,3 P TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 09:25; Näytt.ottaja JH (HH); Ilm.lt. 18 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 18, , <5 < ,3 P TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 09:40; Näytt.ottaja JH (HH); Ilm.lt. 18 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 18, < ,0 P TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Näytt.ottaja JH (HH); Ilm.lt. 16 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 19, , < ,4 P TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 13:35; Näytt.ottaja JH; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 19, , <5 < ,9 P TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 15:00; Näytt.ottaja RM, TP; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 17, , ,9 P TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 26,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 14:45; Näytt.ottaja RM, TP; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 17, , ,5 P TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 08:45; Näytt.ottaja RM, TP; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. N; 1 15, , < ,1 P TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 14:30; Näytt.ottaja RM, TP; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 19, , < ,5 P Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

18 Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 1, sivu 2/2 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Levä kvanl Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja JH (HH); Ilm.lt. 16 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 18, , TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja JH (HH); Ilm.lt. 18 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 20, , < ,4 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

19 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Levä kvanl Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 20,9 9, , , ,1 2, ,8 3, ,7 7,6 320 < ,2 4, , < <2 6, TURM / 136 Loskarnäs pohj 136 (L42) Kok.syv. 21,5 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 20,1 9, , ,7 8, ,7 2, , ,8 6,7 70 2, , ,5 9,0 4, , < , TURM / 137 Lessor 137(L 137) Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 10:55; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 20,2 9, , ,7 8, ,8 1, ,2 6,2 64 3, , ,8 2, , < <2 3, TURM / 140 Bläsnäsinlahti 140(L 44) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 20,6 10, , , ,6 1, ,6 57 1, , ,1 1, , ,4 0, ,1 28 2,4 0, , < <2 5,0 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 1/8

20 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Levä kvanl Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l TURM / 143 Kruunukari 143 (L143) Kok.syv. 28,0 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja JS/JaLa; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 19,6 10, , ,7 8, ,0 1, , ,6 8,3 88 1, ,7 7, ,1 6, , ,2 7, , < <2 7, TURM / 148 Kirkkoselkä Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 13:45; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,6 8,1 91 6, , ,5 7,7 86 9, , <5 < TURM / 165 Kirkkoh saari 165 (L 61) Kok.syv. 33,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 20,9 9, , ,5 8,1 490 < ,3 8,5 98 6, , ,3 4,7 48 6, , ,5 3, ,2 2, , ,7 1, ,7 30 2,5 1, , ,4 1, , < , TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 12:25; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 21,0 11, , ,3 8, ,2 7, , ,0 18,7 2, ,5 7, TURM / 179 Katariinanlaakson ed. 179 (L 31) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 12:35; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 20,2 11, ,3 8, ,1 11, ,2 8, Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 2/8

21 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Levä kvanl Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 19,8 10, ,3 8, ,4 9, ,3 7, TURM / 190 Aurajokisuu 190 (L 28) Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 13:05; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 20,1 11, , ,0 8, , ,3 7 17,9 7, ,4 7, TURM / 200 Pikisaari 200 (L 22) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 13:45; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 20,1 9, , TURM / 201 Haarlansalmi Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 09:35; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. W; 1 20,2 9, , ,2 400 < ,8 8,8 99 3, ,8 2, , < , TURM / 205 Kalkkiniemi 205 (L 23) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 14:00; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 20,1 10, , , < ,0 8, , ,4 8, , < ,3 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 3/8

22 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Levä kvanl Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 9:50; Näytt.ottaja JS/JaLa; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 19,1 10, , ,3 440 < < ,9 2, ,2 8,2 86 6, , ,1 7, , ,7 6, , < < TURM / 215 Saaronniemi 215 (L 53) Kok.syv. 53,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 9:30; Näytt.ottaja JS/JaLa; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 19,2 10, , , ,8 2, ,4 8,1 86 2, , ,0 8, ,8 40 5,4 8, , ,2 7, , < <2 6, TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja JS/JaLa; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 18,9 10, , ,53 5,7 8, < <2 1 4,9 0, ,3 9, , ,54 5, ,6 9, , ,58 5,7 8,2 340 < <2 4,6 20 6,8 8,3 71 3, ,71 5, ,8 8,8 71 4, ,74 5, ,8 8,5 69 7, ,75 5,9 7,6 7,5 400 < , < <2 6, TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja JS/JaLa; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 1 18,7 10, , ,59 5,8 8,3 7,5 350 < <2 0 4,8 0, ,1 9, , , ,3 8,6 91 1, ,58 5,7 7,9 300 < <2 4,6 20 8,9 8,4 76 1, ,82 5, ,3 9,1 75 2, ,77 5, ,2 9,1 74 2, ,77 5, ,5 8,8 71 5, ,77 5,9 7,5 7, , < <2 6,5 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 4/8

23 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Levä kvanl Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l TURM / 235 Marjaniemi NW 235(L19) Kok.syv. 2,7 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja JH (RS); Ilm.lt. 24 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 20,8 9, ,5 8,2 560 < ,7 9, ,4 8, < TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja JH (RS); Ilm.lt. 24 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 20,6 10, , ,5 470 <5 < <2 5 19,2 5, ,7 7, ,7 370 < < TURM / 245 Kallanpää 245 (L 15) Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja JH (RS); Ilm.lt. 24 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 20,2 10, , , ,2 3, ,6 7,6 80 7, ,8 5, ,8 7, < , TURM / 250 Raisionlahden pohjukka 250 (L 12) Kok.syv. 1,5 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja JH (RS); Ilm.lt. 24 C; Pilv. 2 /8; Tuulsuunt. NW; ,7 7, ,1 7, <5 < TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja JH (RS); Ilm.lt. 24 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 20,9 8, ,2 420 <5 < ,3 8, ,1 400 < <5 < , TURM / 265 Kukonpää 265 ( L14) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja JH (RS); Ilm.lt. 24 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 20,3 9, , , ,3 7, ,8 6,6 69 9, , < ,2 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 5/8

24 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Levä kvanl Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja JH (RS); Ilm.lt. 22 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 19,7 10, , ,3 410 < ,0 2, ,7 9 17,5 8,7 93 7, ,0 340 < < , TURM / 280 Ajonpää 280 (L 6) Kok.syv. 32,5 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 15:00; Näytt.ottaja JS/JaLa; Ilm.lt. 25 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 20,0 11, , , ,6 2, ,0 8,1 85 5, , ,4 7, ,8 7, ,5 6,0 7, , < < TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 26,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 14:45; Näytt.ottaja JS/JaLa; Ilm.lt. 23 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 19,8 10, , ,3 450 < ,4 3, ,3 8,0 82 5, ,7 7,8 330 < ,4 7, , ,6 7, , < < TURM / 290 Kuparivuori 290 (L 2) Kok.syv. 24,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 14:25; Näytt.ottaja JS/JaLa; Ilm.lt. 23 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 1 20,9 10, , ,5 8, ,5 5, , ,2 75 6, , ,8 5, ,7 23 7,6 5, , < Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 6/8

25 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Levä kvanl Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 13:10; Näytt.ottaja JS/JaLa; Ilm.lt. 23 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 20,0 11, , ,5 440 < < ,5 1, ,2 7,3 75 3, ,7 320 < ,4 7, , ,2 7, , <5 <3 26 < TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 18,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 13:40; Näytt.ottaja JS/JaLa; Ilm.lt. 23 C; Pilv. 2 /8; Tuulsuunt. W; 1 20,7 9, , ,5 8,2 430 <5 < ,9 6, , ,1 6,2 61 4, ,5 7, ,6 5, ,4 4, , < <2 7, TURM / 304 Papinluoto 304 (L 304) Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 13:55; Näytt.ottaja JS/JaLa; Ilm.lt. 23 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 1 P 9,2 73 6, ,5 8, ,8 7, , ,3 5,9 58 7, ,5 7, ,9 5, ,7 19 8,4 4, , <5 < , TURM / 308 Lapila 308 (L 308) Kok.syv. 43,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja JS/JaLa; Ilm.lt. 23 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 1 20,0 11, , ,7 8, ,2 1, , ,0 8,1 85 2, ,7 7, ,9 30 5,2 8, , ,9 7, , < <2 7,1 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 7/8

26 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Levä kvanl Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l TURM / KANAV W Kanavaniemi lä Kok.syv. 12,0 m; Näk.syv. 9,0 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 19,3 7, , TURM / LATOK N Latokari po Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 13:10; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 19,4 9, , TURM / RUISS E n silta et Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 13:35; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 19, , TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 13:20; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 19,3 11, , ,1 7, ,6 9, , ,6 9, , ,3 7, TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 20,5 10, , ,4 370 < ,1 1, ,3 56 2, , ,4 3, <5 <3 16 <2 5, TURM / 58K Halisten kalaporras Näk.syv. 0,5 m; Klo 14:25; Näytt.ottaja JH (RS); Ilm.lt. 26 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NW; Lämpöt 21,2 C; 0, Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 8/8