TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESKIKESÄLLÄ 2013

Transkriptio

1 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESKIKESÄLLÄ YLEISTÄ Väliraportti nro Turun ympäristön merialueen vuoden 2013 velvoitetarkkailun kesäkauden tutkimukset jatkuivat kesä- ja heinäkuussa. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki vedenlaatututkimukseen kuuluvan suppean tarkkailun , ja keskikesän laajan tarkkailukerran näytteet otettiin Laajassa tutkimuksessa oli merialueella yhteensä 37 havaintopaikkaa (kuva 1); näistä 33 paikkaa kuului tarkkailuohjelmaan ja 4 paikkaa ohjelmaan vuonna 2010 tehtyyn täydennykseen. Lisäksi näytteet otettiin Aurajoesta Halisista mereen virtaavasta vedestä. Tutkimuksen tarkoituksena on seurata Turun kaupunkiseudun kuntien ja teollisuuslaitosten jätevesien vaikutuksia merialueen tilaan ja veden laatuun. Velvoitetutkimukseen osallistuvat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki (Paraisten jätevedenpuhdistamo), Maskun kunta (Lemun jätevedenpuhdistamo), ExxonMobil Oil Oy Ab, Neste Oil Oyj Naantalin jalostamo, Finnfeeds Finland Oy Naantalin tehdas ja Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy (TSME). Seuraavassa esitetään lyhyt yhteenveto keskikesän tuloksista. Avovesikauden aineistoa kootaan osin syksyn väliraporttiin, ja tuloksia tarkastellaan myös vuosiraportissa. 2. SÄÄ- JA VIRTAAMAOLOT Kesäkuussa sää oli Turun seudulla Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen mukaan lämmin ja hellepäiviä oli poikkeuksellisen monta. Sademäärä oli ajankohdalle tavanomainen. Heinäkuun alkupuolella sää viileni kesälle tyypillisiin lukemiin, mutta sademäärä oli pieni. Suomen ympäristökeskuksen hydrologisten tietojen mukaan Aurajoen Halisissa virtaama oli kesäkuun alussa <1 m 3 /s (tiedot poimittu ympäristöhallinnon OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelusta ). Kesäkuun puolivälissä virtaama nousi hieman sateiden johdosta Turun merialueen suppean näytteenoton aikaan, jolloin virtaama oli noin 3 4 m 3 /s. Tämän jälkeen virtaama oli jälleen <1 m 3 /s vielä heinäkuun alun laajan tutkimuskerran jälkeenkin. Turun vesilaitos johti Paimionjoesta vettä Aurajokeen noin 0,5 m 3 /s kesäkuun alkupuolelta ainakin heinäkuun puoliväliin saakka. Ilmatieteen laitoksen vedenkorkeusmittausten mukaan Turussa meriveden korkeus vaihteli kesäkuun alusta heinäkuun alkuun välillä noin cm. Turun merialueen laajan näytteenoton aikaan heinäkuun alussa vedenkorkeus oli 0-linjan tuntumassa. Julkisen valvonnan alainen vesitutkimuslaitos, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101 Osoite Puh. Telekopio/S-posti ALV rek. Lounais-Suomen Telekatu 16 (02) Y vesi- ja ympäristötutkimus Oy TURKU *(02) enimi.snimi@lsvsy.fi Krnro

2 2 3. MENETELMÄT JA TULOKSET 3.1. Yleistä Havaintopaikkojen paikannuksessa käytettiin apuna merikarttaa ja GPS-paikanninta sekä kokonaissyvyyttä, joka mitattiin kaikuluotaimella. Näkösyvyys mitattiin Limnos-vesinoutimen valkoisen kannen avulla ilman vesikiikaria. Kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteen syvyys määrättiin näkösyvyyden perusteella, ja kokoomanäyte kerättiin putkinoutimella saaviin siten, että osanäytteitä otettiin tuotantokerroksen kaikista osista yhtä monta noutimellista (vähintään kaksi). Muut vesinäytteet otettiin Limnos-vesinoutimella. Vesinäytteet analysoitiin Lounais- Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa. Näytteenotto- ja analyysimenetelmät on kuvattu tarkemmin tarkkailuohjelmassa. Tekstissä pinta tarkoittaa 1 metrin syvyyttä ja pohjan läheinen näyte 1 metri pohjan yläpuolelta otettua näytettä; Raisionlahden pohjukassa on mataluuden vuoksi näytesyvyys vain 0,5 m. Kokoomanäytteellä tarkoitetaan kasviplanktonin tuotantokerroksesta kerättyä näytettä. Tuloksia on koottu karttapohjille (kuvat 2 7). Ne on laadittu siten, että pinnan (1 m) tai kokoomanäytteen osalta kunkin havaintopaikan tulosten on ajateltu kuvaavan laajempaa aluetta, mutta alueiden rajaus on varsin karkea. Pohjanläheinen happitulos edustaa vain kyseistä paikkaa, sillä syvänteiden lähialueilla happitilanne voi olla olennaisesti erilainen kuin syvänteen pohjalla. Kokonaisfosforia, klorofylliä ja hygieenistä tilaa käsittelevissä kuvissa luokkarajat ja -värit perustuvat Suomen ympäristökeskuksen (2005) laatimaan vesien yleiseen käyttökelpoisuusluokitukseen. Muut kuvat on tehty tulosten havainnollistamista mutta ei varsinaisesti luokittamista ajatellen, ja raja-arvot on laadittu Lounais- Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ssä. Kesäkuun puolivälin suppean tutkimuksen aikaan (17.6., liite 1) ilman lämpötila oli noin ºC, taivas lähes pilvinen tai pilvinen ja lounaanpuoleinen tuuli kohtalainen tai suojaisissa paikoissa heikko. Heinäkuun alun laajan tutkimuksen aikaan ( , liite 2) ilman lämpötila oli ºC. Ensimmäisen päivän kuluessa taivas muuttui lähes selkeästä melko pilviseksi. Tuuli oli heikkoa ja kääntyi etelänpuolelta länteen. Toisena päivänä taivas oli melko pilvinen ja etelätuuli kohtalaista tai navakkaa. Näytteenottotiedoissa ei ollut mainintoja poikkeuksellisista havainnoista.

3 3

4 Veden lämpötila Kesäkuun puolivälissä suppean tutkimuksen havaintopaikoilla veden lämpötila oli pinnassa (1 m) ºC. Kesäkuun alun näytteenoton tuloksiin verrattuna vesi oli pinnassa jäähtynyt muun muassa Naantalin- ja Kotkanaukolla sekä Airismaalla. Heinäkuun alussa laajassa tutkimuksessa veden lämpötila oli pinnassa ºC. Intensiiviasemien (135, 175, 180, 210, 220, 225, 240, 260, 275, 285, 297 ja 300) perusteella vesi oli 2 3 ºC lämpimämpää kuin ajankohdan pitkäaikainen keskiarvo (vuodet ). Ylimmät vesikerrokset olivat selvästi lämmenneet kesäkuun alun jälkeen, ja kymmenen metrin syvyydessä veden lämpötila oli noin ºC. Pohjan lähellä yli 10 metrin syvyisillä paikoilla lämpötila oli 3 10 ºC. Pitkänsalmen Papinsaaren edustalla lämpötilaero oli noin 3 ºC, ja kerrostunut kausi jatkui myös Haarlansalmessa, Pohjoissalmessa Kallanpään edustalla sekä Raisionlahdessa Kukonpäässä Meriveden suolaisuus ja sameus Kesäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa sähkönjohtavuuden perusteella laskettu veden suolaisuus oli pinnassa (1 m) 3,8 5,4 ºC. Turussa jäteveden purkupaikalla, Uittamolla ja Pansion öljysataman edustalla suolaisuus oli alentunut voimakkaasti (suolaisuus <5 ). Muissa suppean tutkimuksen havaintopaikoissa suolaisuus oli alentunut selvästi (suolaisuus 5 5,4 ). Heinäkuun alussa laajassa tutkimuksessa suolaisuus oli pinnassa 3,8 5,5 (kuva 2). Suolaisuus oli alin Turussa jätevedenpurkupaikalla, mutta suolaisuus oli alentunut voimakkaasti (suolaisuus <5 ) myös Pitkässäsalmessa ja Raisionlahden pohjukassa. Suolaisuus oli alentunut selvästi (suolaisuus 5 5,4 ) Rajakarille saakka. Syvänteissä suolaisuus kasvoi pohjaa kohti, ja korkeimmillaan suolaisuus oli 6,1 Bläsnäsin syvänteen pohjalla, missä suolaisuuserot saattoivat ylläpitää veden kerrostuneisuutta lämpötilaerojen ohella. Suolaisuuden perusteella kesäkuun puolivälissä joki- ja valumavesien määrä oli pieni, mutta pinnassa suolapitoisuus aleni Airistolle asti. Myös heinäkuun alussa jokivesiä tuli vähän, ja jäte- ja valumavedet alensivat veden suolaisuutta Turussa jätevedenpurkupaikalla ja Pitkässäsalmessa, ja Pohjoissalmessa tuntui ilmeisesti myös Raisionjoen vaikutusta. Myös Askaistenlahdelta Naantalinsalmeen tuntui jokivesien vaikutusta. Sameusarvoja määritettiin heinäkuun laajalla tarkkailukerralla, ja Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä sameus oli 12 FNU. Merialueella sameusarvoja määritettiin pinnasta noin 10 m syvyyteen saakka. Pinnassa sameusarvot olivat 2,3 30 FNU (kuva 2). Vesi erittäin sameaa (>20 FNU) Pitkässäsalmessa, Pukinsalmen keskiosiin asti sekä Raisionlahden pohjukassa ja n itäpäässä. Sameusarvot olivat voimakkaasti kohonneita (>10 FNU) Pohjoissalmen sisäosassa ja Raisionlahdessa sekä Paraisten Kirkkoselällä.

5 5 Sameusarvot eivät olleet pinnassa missään Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (2005) mukaan erinomaisia (>1,5 FNU), eikä lähelle raja-arvoa päästy edes Airistolla kuin vasta 5 ja 10 metrin syvyydessä. 5,0 Merimasku 5,4 5,3 5,1 Luonnonmaa Rymättylä 5,4 5,1 Naantali 5,3 5,4 5,3 Raisio 4,8 Satava 5,0 5,3 5,4 5,4 Kakskerta 5,0 3,8 5,4 4,8 4,7 Kaarina Kuusisto 5,0 5,3 5,0 5,0 Suolaisuus ( ), pinta Heinäkuu ,9 3,8 5,5 5,4 4,8 Airismaa 5,5 5,4 5,3 Parainen -3,9 4-4,9 5-5,4 5,5-5,9 > km 6,1 Merimasku 3,0 4,8 Luonnonmaa Rymättylä 4,1 5,7 5,0 Naantali 4,7 4,7 12 Raisio 6, Satava ,0 9,9 8,8 9,5 Kakskerta Kaarina Kuusisto 14 5,6 5,6 5,8 9, Sameus (FNU), pinta Heinäkuu Airismaa 2,3 3,1 5,7 Parainen 4,7 4,2 12 <1,5 FNU 1,5-3 FNU 3,1-5 FNU 5,1-10 FNU >10 FNU km KUVA 2. Suolaisuus ja sameus pinnassa (1 m) Turun merialueella heinäkuun alussa 2013.

6 Happitilanne Happitilannetta kartoitettiin heinäkuun alun laajassa tarkkailussa. Pohjan läheisistä kerroksista happi oli loppumassa Bläsnäsin syvänteessä (kuva 3), missä happitilanne oli hyvin huono pohjasta noin 15 metrin syvyyteen saakka. Pohjan lähellä myös Kirkkoherransaaren syvänteessä ja Haarlansalmessa happi oli käymässä hyvin vähiin, mutta alusvedessä happitilanne oli parempi kuin Bläsnäsin syvänteessä. Hapenvajaus voimakasta (happikyllästys<40 %) Askaistenlahdella Papinluodon syvänteen pohjalla ja jälleen matalalla paikalla Pitkässäsalmessa Papinsaaren edustalla. Myös Paraisten Kirkkoselällä paikan mataluuteen nähden happitilanne oli heikko. Edellä mainittujen syvännealueiden lisäksi alusvedessä ei ollut riittävästi happea lohensukuisten kalojen viihtymiseen (7 mg/l) Vapparilla sekä Kuparivuoren ja Väskin edustalla. Airistolla ja Kotkanaukolla happea oli lohikaloille riittävästi koko vesipatsaassa. Pinnassa kasviplanktonin aiheuttamaa voimakasta hapen ylikyllästystä (happikyllästys>110 %) oli etenkin ensimmäisenä näytteenottopäivänä monin paikoin sekä Airistolla että suojaisemmilla alueilla. 29 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Kaarina Kuusisto Satava Kakskerta Happikyllästys (%), pohja Heinäkuu Airismaa Parainen km KUVA 3. Happikyllästys pohjassa (pohja -1 m) Turun merialueella heinäkuun alussa 2013.

7 Typpipitoisuus Kesäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaistyppipitoisuus oli µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla µg/l. Myös nitriitti- ja nitraattitypen sekä ammoniumtypen määrät olivat hyvin korkeita Turussa purkupaikalla mutta muualla alle määritysrajojen tai pieniä. Paraisten jätevedenpurkupaikalla tai Naantalinsalmessa typpiyhdisteiden määrät eivät poikenneet vertailualueiden tuloksista. Heinäkuun alussa laajassa tutkimuksessa Aurajoen Halista virtaavassa vedessä oli kokonaistyppeä µg/l, nitriitti- ja nitraattityppeä µg/l ja ammoniumtyppeä 25 µg/l. Merialueella kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä typpipitoisuus oli µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla µg/l (kuva 4). Purkupaikan lähellä sekä Pitkässäsalmessa ja Pohjoissalmen sisäosassa Raisionlahdessa pitoisuudet olivat noin µg/l ja muualla noin µg/l. Mineraalityppiyhdisteiden pitoisuudet olivat selvästi korkeimmat Turussa jätevedenpurkupaikalla; nitraatti- ja nitriittitypen määrä oli samaa luokkaa kuin Aurajoen vedessä mutta ammoniutypen määrä oli purkupaikalla korkeampi. Purkupaikan ympäristössä ammoniumtypen määrä laski nopeasti (kuva 4) kuten myös nitraatti- ja nitriittitypen määrä, ja pitoisuudet olivat alle määritysrajojen tai pieniä. Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen kokonaistyppipitoisuudet olivat ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja (vuodet ) pienempiä Pohjois- ja Pitkässäsalmessa ja Hahdenniemessä mutta keskimääräistä korkeampia Rajakarilla, Airismaalla, Kotkanaukolla ja Väskin edustalla. Muilla intensiivipaikoilla typpimäärä oli lähellä pitkäaikaiskeskiarvoja. Vertikaalinäytteissä syvyyssuunnassa erot kokonaistyppipitoisuuksissa olivat pääosin pieniä. Turussa jäteveden purkupaikalla pohjalla kokonaistyppimäärä oli selvästi pienempi kuin pinnassa. Etenkin Kirkkoherransaaren edustalla mutta myös Bläsnäsinlahden syvänteen pohjalla kokonaistyppipitoisuus oli korkea, sillä heikon happitilanteen vuoksi sedimentti oli ilmeisesti hapeton ja ravinteita vapautui sedimentistä. Ammoniumtypen määrät olivat korkeita pohjan lähellä myös Väskissä ja Naantalinsalmessa. Turussa jätevesien vaikutus näkyi selvästi purkualueella korkeina typpipitoisuuksina, ja jätevedet todennäköisesti nostivat typpipitoisuuksia Linnanaukolla. Myös Aurajoki toi alueelle typpikuormitusta, eikä Pitkänsalmen suuntaan voinut erottaa toisistaan jäte- ja jokiveden vaikutusta. Naantalinsalmessa paikallinen kuormitus tuntui typpiyhdisteiden määrissä korkeintaan lievänä. Paraisten jätevesien vaikutus ei näkynyt Vapparilla typpipitoisuuksissa.

8 8 480 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kokonaistyppi (µg/l), koonta Heinäkuu Airismaa Parainen µg/l > µg/l > µg/l > µg/l >1000 µg/l km Merimasku 4 Luonnonmaa Rymättylä Naantali 5 4 Raisio Satava 14 6 Kakskerta Kaarina Kuusisto 14 Ammoniumtyppi (µg/l), koonta Heinäkuu Airismaa Parainen 6-10 µg/l >10-50 µg/l > µg/l > µg/l >700 µg/l km KUVA 4. Kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuudet tuotantokerroksen kokoomanäytteissä Turun merialueella heinäkuun alussa 2013.

9 Fosforipitoisuus Kesäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli µg/l. Pitoisuudet olivat selvästi korkeimmat Turussa jäteveden purkupaikalla, Hahdenniemessä, Uittamolla ja Pansion öljysataman edustalla (60 98 µg/l). Salmi- ja lahtialueilla fosforia oli noin µg/l ja Airistolla noin 18 µg/l. Fosfaattifosforia oli <2 9 paitsi Hahdenniemen edustalla 21 µg/l. Heinäkuun alussa laajassa tutkimuksessa Aurajoen Halisista virtaavan veden kokonaisfosforipitoisuus oli 70 µg/l ja fosfaattifosforipitoisuus 21 µg/l. Merialueella kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli µg/l paitsi Raisionlahden pohjukassa 130 µg/l (kuva 5). Suomen ympäristökeskuksen (2005) vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen fosforiraja-arvojen mukaan tila ei ollut missään erinomainen mutta Airiston eteläosassa hyvä. Tila oli huono vain Raisionlahden pohjukassa, Turussa jäteveden purkupaikalla ja Uittamolla. Muut alueet olivat laadultaan tyydyttäviä tai välttäviä. Fosfaattifosforia oli <2 18 µg/l paitsi Raisionlahdessa Hahdenniemessä ja pohjukassa µg/l. Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen kokonaisfosforipitoisuus oli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja selvästi pienempi Airismaalla, Pohjoissalmessa ja Pitkänsalmen eteläosassa mutta tavallista korkeampi Uittamolla ja Kotkanaukolla. Muissa intensiivipaikoissa pitoisuudet olivat varsin keskimääräisiä. Vertikaalinäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli erittäin korkea (>100 µg/l) Bläsnäsinlahden syvänteen pohjalla, missä heikon happitilanteen vuoksi sedimentti oli hapeton ja fosforia vapautui sedimentistä. Turussa jätevedenpurkualueella ei veden fosforipitoisuuksissa ollut havaittavissa jätevesikuormituksen vaikutuksia, sillä savisameus ja valumavedet aiheuttavat suurta vaihtelua fosforimäärissä. Paraisten jätevedenpuhdistamon purkupaikalla tai Naantalinsalmessa ei fosforipitoisuuksissa erottunut jätevesien vaikutusta.

10 10 34 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kokonaisfosfori (µg/l), koonta Heinäkuu Airismaa Parainen Erinomainen (<12 µg/l) Hyvä (12-20 µg/l) Tyydyttävä (20-40 µg/l) Välttävä (40-80 µg/l) Huono (>80 µg/l) km KUVA 5. Kokonaisfosforipitoisuudet tuotantokerroksen koontanäytteessä Turun merialueella heinäkuun alussa Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus Klorofyllipitoisuus Kesäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä klorofyllipitoisuus oli 3,7 44 µg/l. Määrä oli selvästi muita korkeampi Turussa jätevedenpurkupaikalla ja korkea myös Pansion öljysataman edustalla ja Uittamolla. Suomen ympäristökeskuksen (2005) vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen klorofylliraja-arvojen mukaan vain Airismaalla vesi oli laadultaan hyvää. Heinäkuun alussa kokoomanäytteissä klorofyllipitoisuus oli 3,6 29 µg/l (kuva 6). Korkein pitoisuudet oli Uittamon edustalla, mutta myös Turussa jäteveden purkupaikalla sekä Aurajokisuulta Pitkänsalmen keskiosaan asti pitoisuus oli yli 20 µg/l. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen klorofylliraja-arvojen perusteella heinäkuun alussa ei ollut erinomaiseen luokkaan kuuluvia alueita, ja hyvään luokkaan (<4 µg/l) päästiin vain Airiston eteläosassa. Suurin osa tutkimus alueesta kuului tyydyttävään luokkaan. Klorofyllipitoisuudeltaan korkeimmat alueet sekä Raisionlahden pohjukka kuuluivat välttävään luokkaan, mutta huonoksi luokiteltavia alueita ei tavattu.

11 11 Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen klorofyllipitoisuus oli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja (v ) selvästi korkeampi Uittamolla. Keskiarvoa selvästi pienempi klorofyllipitoisuus oli Pohjoissalmessa Pansion öljysataman edustalla, Pitkänsalmen eteläpäässä ja Vapparin pohjoisosassa sekä Raisionlahden Hahdenniemessä. Turussa jätevedet nostivat selvästi klorofyllimäärää purkupaikalla ja sen tuntumassa; vaikutus saattoi ulottua Pitkänsalmen suuntaan, mutta alueelle sekoittui myös Aurajoen kuormitusta. Paraisten jätevesien purkupaikalla ja Naantalinsalmessa ei ollut eroja vertailualueisiin nähden. 5,0 Merimasku 4,6 7,3 6,7 Luonnonmaa Rymättylä 5,3 6,2 7,1 Naantali 6,7 5,4 11 Raisio 8, Satava 16 8,8 5,6 5,6 5,0 6,3 Kakskerta Kaarina Kuusisto 9,2 4,4 3,9 3,9 6,3 8, Klorofylli (µg/l), koonta Heinäkuu Airismaa 3,6 4,2 4,1 Parainen 4,1 4,7 5,6 Erinomainen (<2 µg/l) Hyvä (2-4 µg/l) Tyydyttävä (4-12 µg/l) Välttävä (12-30 µg/l) Huono (>30 µg/l) km KUVA 6. Klorofyllipitoisuudet tuotantokerroksen koontanäytteessä Turun merialueella heinäkuun alussa Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

12 Veden hygieeninen tila Hygieenistä tilaa kartoitettiin heinäkuun alun laajassa tarkkailussa. Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli 10 kpl/100 ml. Merialueella pinnassa fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli 0 90 kpl/100 ml paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla kpl/100 ml (kuva 7). Merialueen hygieeninen tila pinnassa oli Suomen ympäristökeskuksen (2005) yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella Turussa purkupaikalla huono ja Linnanukolla tyydyttävä mutta muualla erinomainen tai hyvä. Turussa jätevedet heikensivät hygieenistä tilaa voimakkaasti purkupaikalla ja lievästi Linnanukolle saakka. Naantalinsalmessa jätevedet saattoivat hyvin lievästi vaikuttaa veden hygieeniseen tilaan. Paraisten jätevedenpuhdistamon purkupaikalla ei näkynyt jätevesien vaikutusta. <2 Merimasku <2 <2 <2 Luonnonmaa Rymättylä Naantali 1 <2 8 Raisio Satava < <10 Kakskerta 2700 < Kaarina Kuusisto <10 Hygieeninen tila pinnassa Heinäkuu <10 40 Airismaa Parainen Erinomainen (<10 kpl) Hyvä (10-<50 kpl) Tyydyttävä (50-<100 kpl) Välttävä (100-<1000 kpl) Huono (>1000 kpl) km KUVA 7. Hygieeninen tila (fek. kolimuotoiset bakteerit kpl/100 ml) Turun merialueella heinäkuun alussa Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

13 13 4. TIIVISTELMÄ Turun merialueen vuoden 2013 kesäkauden velvoitetarkkailu jatkui kesäkuun puolivälissä ja heinäkuun alussa. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki suppean tarkkailun ja keskikesän laajan tarkkailun Aurajoen virtaama pysyi alku- ja keskikesän taitteessa pienenä, sillä sää oli vähäsateinen. Heinäkuun alussa Halisista otettujen näytteiden perusteella jokivesi oli sameaa ja etenkin typpi- mutta myös fosforipitoisuus selvästi korkeampi kuin merivedessä. Hygieeninen laatu oli hyvä. Koska virtaama oli pieni, merialueelle joki- ja valumavesissä tullut kuormitus oli pieni kesäkaudelle tyypilliseen tapaan. Kesäkuun puolivälissä vesi oli pinnassa viilentynyt kuun alkuun verrattuna. Heinäkuun alkuun tultaessa veden lämpötila oli pinnassa ºC, ja intensiiviasemien perusteella vesi oli 2 3 ºC lämpimämpää kuin ajankohdan pitkäaikainen keskiarvo (vuodet ). Pohjan lähellä yli 10 metrin syvyisillä paikoilla lämpötila oli 3 10 ºC, joten vesi oli kerrostunut lämpötilaerojen vuoksi. Sekä kesäkuun puolivälissä että heinäkuun alussa sähkönjohtavuudesta laskettuna suolaisuus oli pinnassa noin 3,8 5,5. Suolaisuuden perusteella joki- ja valumavesien määrä oli pieni, mutta pinnassa suolapitoisuus aleni Airistolle asti. Heinäkuun alussa jäte- ja valumavedet alensivat veden suolaisuutta Turussa jätevedenpurkupaikalla ja Pitkässäsalmessa, ja Pohjoissalmessa tuntui ilmeisesti myös Raisionjoen vaikutusta. Myös Askaistenlahdelta Naantalinsalmeen tuntui jokivesien vaikutusta. Korkeimmillaan suolaisuus oli 6,1 Bläsnäsin syvänteen pohjalla, missä suolaisuuserot saattoivat ylläpitää veden kerrostuneisuutta lämpötilaerojen ohella. Sameusarvoja ja happitilannetta kartoitettiin heinäkuun alussa. Sameusarvot eivät olleet pinnassa missään Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (2005) mukaan erinomaisia (>1,5 FNU). Happi oli loppumassa pohjan läheisistä kerroksista Bläsnäsin syvänteessä ja myös alusvedessä happitilanne oli huono. Myös Kirkkoherransaaren syvänteessä ja Haarlansalmessa happi oli käymässä hyvin vähiin pohjan lähellä. Hapenvajaus voimakasta (happikyllästys<40 %) Askaistenlahdella Papinluodon syvänteen pohjalla ja jälleen matalalla paikalla Pitkässäsalmessa Papinsaaren edustalla. Myös Paraisten Kirkkoselällä paikan mataluuteen nähden happitilanne oli heikko. Edellä mainittujen syvännealueiden lisäksi alusvedessä ei ollut riittävästi happea lohensukuisten kalojen viihtymiseen (7 mg/l) Vapparilla sekä Kuparivuoren ja Väskin edustalla. Airistolla ja Kotkanaukolla happea oli lohikaloille riittävästi koko vesipatsaassa. Heinäkuun alussa laajan tutkimuksen aikaan Aurajoen Halisissa jokivedessä kokonaistypen määrä oli µg/l ja kokonaisfosforin 70 µg/l. Suuri osa typestä oli nitraatti- ja nitriittityppenä (1 700 µg/l), mutta ammoniumtypen määrä (25 µg/l) oli varsin pieni. Merialueella kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä typpipitoisuus oli µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla µg/l. Purkupaikan lähellä sekä Pitkässäsalmessa ja Pohjoissalmen sisäosassa Raisionlahdessa pitoisuudet olivat noin µg/l ja muualla noin µg/l. Mineraa-

14 14 lityppiyhdisteiden pitoisuudet olivat selvästi korkeimmat Turussa jätevedenpurkupaikalla; nitraatti- ja nitriittitypen määrä oli samaa luokkaa kuin Aurajoen vedessä mutta ammoniutypen määrä oli purkupaikalla korkeampi. Purkupaikan ympäristössä ammoniumtypen sekä myös nitraatti- ja nitriittitypen määrä laski nopeasti, ja pitoisuudet olivat alle määritysrajojen tai pieniä. Kokonaisfosforipitoisuus oli µg/l, ja pitoisuus oli pienin Airismaalla ja korkein Raisionlahden pohjukassa. Muualla Raisionlahdessa ja Turun lähisalmissa pitoisuus oli µg/l ja avoimemmilla alueilla µg/l. Ravinteita vapautui sedimentistä hapettomuuden vuoksi syvänteissä Bläsnäsinlahdella ja Kirkkoherransaaren edustalla. Klorofyllipitoisuudet olivat tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kesäkuun puolivälissä 3,7 44 µg/l ja heinäkuun alussa 3,6 29 µg/l. Kesäkuun puolivälissä Turussa jätevedenpurkupaikalla määrä oli selvästi korkeampi kuin muualla, mutta heinäkuun alussa korkeimmat pitoisuudet olivat Uittamolla ja purkupaikan lisäksi Aurajokisuulta Pitkänsalmen keskiosaan. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen klorofylliraja-arvojen perusteella heinäkuun alussa ei ollut erinomaiseen luokkaan kuuluvia alueita, ja hyvään luokkaan (<4 µg/l) päästiin vain Airiston eteläosassa. Suurin osa tutkimus alueesta kuului tyydyttävään luokkaan. Klorofyllipitoisuudeltaa korkeimmat alueet sekä Raisionlahden pohjukka kuuluivat välttävään luokkaan, mutta huonoksi luokiteltavia alueita ei tavattu. Hygieenistä tilaa kartoitettiin heinäkuun alun laajassa tarkkailussa fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärän avulla. Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä pesäkemäärä oli 10 kpl/100 ml. Merialueella pinnassa pesäkemäärä oli 0 90 kpl/100 ml paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla kpl/100 ml. Merialueen hygieeninen tila pinnassa oli Suomen ympäristökeskuksen (2005) yleisen käyttökelpoisuusluokituksen Turussa purkupaikalla huono ja Linnanukolla tyydyttävä mutta muualla erinomainen tai hyvä. Turussa jätevesien vaikutus tuntui purkupaikalla selvästi typpiyhdisteiden suurina määrinä sekä suppealla että laajalla tarkkailukerralla. Heinäkuun alussa jätevedet todennäköisesti nostivat typpipitoisuuksia ja heikensivät jonkin verran hygieenistä tilaa Linnanaukolla. Klorofyllipitoisuus nousi mahdollisesti Pitkässäsalmessa, mutta myös Aurajoki toi alueelle kuormitusta, eikä Pitkänsalmen suuntaan voinut erottaa toisistaan jäte- ja jokiveden vaikutusta. Turussa purkupaikan ulkopuolella fosforipitoisuuksissa ollut havaittavissa jätevesikuormituksen vaikutuksia, sillä savisameus ja valumavedet aiheuttavat suurta vaihtelua fosforimäärissä. Naantalinsalmessa tai Paraisilla jätevedet eivät vaikuttaneet purkualueellaan havaittavasti veden laatuun. Turussa 24. heinäkuuta 2013 Reetta Räisänen biologi

15 15 Jakelu: ExxonMobil Finland Oy Ab/Sami Soisalo Finnfeeds Finland Oy/Naantalin tehdas/åsa Korsman Maskun kunta/tekninen osasto/vt. Kimmo Thessler Neste Oil Oyj/Naantalin jalostamo/maarit Arpalo Paraisten kaupunki/paraisten jätevedenpuhdistamo/käyttöpäällikkö Mika Laaksonen TSME, c/o Fortum Power and Heat Oy/Satu Viranko Turun kaupunki/ympäristö- ja kaavoituslautakunta Sähköpostitse: Finnfeeds Finland Kaarinan Naantalin Paraisten Paraisten Paraisten Raision Raision kaupunki/tekninen Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun Varsinais-Suomen

16

17 Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 1, sivu 1/2 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 12:05; Näytt.ottaja JH,SaKO,(HH); Ilm.lt. 17 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 16, < , TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,5 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja JH,SaKO,(HH); Ilm.lt. 17 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 16, < , TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja JH,SaKO,(HH); Ilm.lt. 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 16, , < TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja JH,SaKO,(HH); Ilm.lt. 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 15, , , TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja JH,SaKO,(HH); Ilm.lt. 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 15, , <5 18 <2 4, TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja JH,SaKO,(HH); Ilm.lt. 15 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 14, , < <2 3, TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 09:15; Näytt.ottaja JH,SaKO,(HH); Ilm.lt. 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 15, , < TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja JH,SaKO,(HH); Ilm.lt. 14 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 16, < TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 09:25; Näytt.ottaja JH,SaKO,(HH); Ilm.lt. 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; , < <2 7, TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 26,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 09:37; Näytt.ottaja JH,SaKO,(HH); Ilm.lt. 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 14, , <2 6, TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja JH,SaKO,(HH); Ilm.lt. 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 14, , < , TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja JH,SaKo,(HH); Ilm.lt. 14 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 15, , < <2 7,0 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

18 Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 1, sivu 2/2 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja JH,SaKO,(HH); Ilm.lt. 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 15, , TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 11:50; Näytt.ottaja JH,SaKO,(HH); Ilm.lt. 17 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 16, , < ,0 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

19 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja JS, ToPi; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. S; 1 20,0 8,6 97 5, ,0 410 < ,8 7, ,8 8, ,3 7,8 350 < ,8 6, , < , TURM / 136 Loskarnäs pohj 136 (L42) Kok.syv. 21,5 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja JS, ToPi; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,5 9, , ,3 8, ,4 6, , ,5 6,6 66 8, ,4 7, ,5 5,8 6, , < , TURM / 137 Lessor 137(L 137) Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja JS, ToPi; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,8 9, , , , , ,8 6,4 63 9, ,4 7, , , < , TURM / 140 Bläsnäsinlahti 140(L 44) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja JS, ToPi; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,9 8, , , ,0 5, ,4 7,2 71 2, ,4 7, ,4 1, , ,5 0, ,1 28 2,5 0, , < ,7 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 1/8

20 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 143 Kruunukari 143 (L143) Kok.syv. 28,5 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,4 9, , ,4 8, ,3 3, , ,8 7,6 76 4, ,5 7, ,1 9, , ,5 4,5 9, , <5 19 <2 4, TURM / 148 Kirkkoselkä Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja JS, ToPi; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. S; 1 20,9 8, , ,5 4, , < , TURM / 165 Kirkkoh saari 165 (L 61) Kok.syv. 33,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 09:55; Näytt.ottaja JS, ToPi; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. S; 1 20,4 8,5 97 5, ,0 390 < ,0 8,3 94 6, ,5 3, ,3 7,6 400 < , ,7 20 2,7 5, , ,5 4, ,8 30 2,3 2, , ,6 2, , < , TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 14:10; Näytt.ottaja JS, ToPi; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. S; 1 20,7 8, ,0 7,9 460 < ,3 7, ,0 17,6 2, ,5 490 < < , TURM / 179 Katariinanlaakson ed. 179 (L 31) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 14:25; Näytt.ottaja JS, ToPi; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. S; 1 20,2 9, ,7 7, ,2 9, ,8 8, < Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 2/8

21 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 14:45; Näytt.ottaja JS, ToPi; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,8 9, ,8 7,9 650 < ,9 9, ,8 7, < TURM / 190 Aurajokisuu 190 (L 28) Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 15:00; Näytt.ottaja JS, ToPi; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,3 9, ,4 8, < , ,9 7 18,1 7, ,0 7, TURM / 200 Pikisaari 200 (L 22) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 15:55; Näytt.ottaja JS, ToPi; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19, , TURM / 201 Haarlansalmi Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja JS, ToPi; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 19,9 8, , ,4 8, ,2 8,1 90 9, , ,9 1, ,5 7, < , TURM / 205 Kalkkiniemi 205 (L 23) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 16:15; Näytt.ottaja JS, ToPi; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,9 9, ,3 8, , ,6 8, , < ,8 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 3/8

22 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 21,5 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 09:55; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 19,4 9, , ,4 8,3 400 < ,6 5, , ,9 8,5 85 2, ,5 7,9 370 < ,5 5,3 9, , < , TURM / 215 Saaronniemi 215 (L 53) Kok.syv. 53,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 09:25; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 19,5 9, , ,4 8, <2 5 18,2 5, , ,9 8,1 84 4, ,4 7, , ,8 40 3,6 10, , ,5 9, , < , TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,3 10, , ,4 8,4 400 < ,3 2, , ,1 8,3 83 3, ,5 7,9 330 < ,5 10, , ,1 10, , ,2 8, , < , TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 11:20; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 18,9 10, , ,5 8,3 340 <5 15 < ,4 1, , ,6 9, , ,5 8,3 330 < ,0 10, , ,3 10, , ,9 10, , ,7 10, , <5 15 <2 3,6 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 4/8

23 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 235 Marjaniemi NW 235(L19) Kok.syv. 2,8 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja JH, (HH); Ilm.lt. 20 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 20,7 8, ,0 7,9 530 < < ,3 8, ,1 7, < TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja JH, (HH); Ilm.lt. 20 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 20,5 9, , ,0 510 < , ,8 6, ,4 7, < , TURM / 245 Kallanpää 245 (L 15) Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja JH, (HH); Ilm.lt. 22 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 20,0 9, , , <2 5 18,7 9, , ,6 7, , ,8 6, ,5 7, < , TURM / 250 Raisionlahden pohjukka 250 (L 12) Kok.syv. 1,5 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 11:50; Näytt.ottaja JH, (HH); Ilm.lt. 24 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; ,0 8, ,8 7, < TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja JH, (HH); Ilm.lt. 24 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 21,4 8, ,9 560 < ,4 7, ,3 7,9 420 < < TURM / 265 Kukonpää 265 ( L14) Kok.syv. 12,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja JH, (HH); Ilm.lt. 24 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 20,5 9, ,3 8, , , ,5 6, ,4 7, < Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 5/8

24 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 10:05; Näytt.ottaja JH, (HH); Ilm.lt. 18 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 19,8 10, , ,2 440 < ,9 7, ,3 9 15,7 7,9 82 4, ,3 7,9 390 < < , TURM / 280 Ajonpää 280 (L 6) Kok.syv. 33,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja JH, (HH); Ilm.lt. 18 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 19,7 10, , ,3 8, ,7 5, , ,7 7,9 78 6, ,4 7, , ,7 7, ,6 9, , < , TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 25,5 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 14:35; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 20,1 9, , ,2 430 < ,5 2, , ,8 8,3 83 4, ,5 7, ,1 8, , ,5 5,6 8, , < , TURM / 290 Kuparivuori 290 (L 2) Kok.syv. 24,5 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 14:10; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 1 21,7 9, , ,1 8, ,6 5, ,9 5,7 55 8, ,3 7, ,8 5, ,7 23,5 3,8 5, , < ,2 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 6/8

25 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. W; 1 20,0 10, , ,3 8,4 440 < <2 5 18,5 4, , ,6 7,1 72 4, ,4 7,8 330 < ,1 9, , ,0 9, , <5 31 <2 7, TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 18,5 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 1 21,2 9, ,1 8,1 480 < <2 5 19,6 5, , ,6 5,7 56 7, , ,1 5, ,6 17,5 4,6 5, , < , TURM / 304 Papinluoto 304 (L 304) Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 13:35; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. W; 1 21,3 9, , ,0 8, <2 5 18,3 5, , ,3 5,4 52 8, ,3 7, ,6 4, ,6 19 5,3 3, , < , TURM / 308 Lapila 308 (L 308) Kok.syv. 43,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 20,7 10, , ,4 8, <2 5 18,3 3, , ,8 7,6 77 4, ,4 7, ,9 30 3,1 9, , ,8 10, , < ,6 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 7/8

26 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / KANAV W Kanavaniemi lä Kok.syv. 12,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 15:35; Näytt.ottaja JS, ToPi; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19, , TURM / LATOK N Latokari po Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 15:15; Näytt.ottaja JS, ToPi; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19, , TURM / RUISS E n silta et Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 15:45; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19, < TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 15:25; Näytt.ottaja JS, ToPi; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. S; 1 18,6 10, ,8 7, , , ,7 8, ,9 7, TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja JS, ToPi; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,9 8, , ,1 370 < ,8 4, ,6 7,0 70 5, ,4 7,9 340 < ,8 8, , < , TURM / 58K Halisten kalaporras Näk.syv. 0,4 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja JH; Ilm.lt. 22 C; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; Lämpöt 22,0 C; x 22, Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 8/8