TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS SYKSYLLÄ 2017

Transkriptio

1 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS SYKSYLLÄ YLEISTÄ Väliraportti nro Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Turun ympäristön merialueen vedenlaatututkimukseen kuuluvat suppeat tarkkailut elokuun puolivälissä sekä kahdesti syyskuussa (16.8., 4.9. ja ). Vuoden viimeinen näytteenotto oli lokakuun laaja tarkkailu (2. ja ). Vedenlaadun havaintopaikkoja oli merialueella 35, sillä Paraisten Kirkkoselkä (148) ja Haarlansalmi (201) eivät sisälly syksyn ohjelmaan (kuva 1). Tutkimuksen tarkoituksena on seurata Turun kaupunkiseudun kuntien ja teollisuuslaitosten jätevesien vaikutuksia merialueen tilaan ja veden laatuun. Velvoitetutkimukseen osallistuvat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki (Paraisten jätevedenpuhdistamo), Neste Oyj Naantalin jalostamo ja Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE) sekä n.s. jälkitarkkailuna Finnfeeds Finland Oy Naantalin tehdas, jonka jätevedenpuhdistamon toiminta päättyi syyskuussa Lisäksi tarkkailuun osallistuu ExxonMobil Oil Oy Ab. Seuraavassa esitetään lyhyt yhteenveto syksyn ja osin avovesikauden tuloksista. Kesällä 2017 otetut kasviplanktonnäytteet määritetään myöhemmin ja tulokset liitetään vedenlaatututkimuksen vuosiraporttiin. 2. SÄÄ- JA VIRTAAMAOLOT Elokuu oli Kaarinassa Yltöisissä Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan (haku ) lämpötilaltaan 15,5 ºC ja lähellä vertailujakson (vuodet ) keskiarvoa, eikä hellepäiviä ollut lainkaan. Sademäärä oli hieman keskimääräistä suurempi, mikä johtui alkukuun yhden päivän runsaista sateista. Syyskuun keskilämpötila oli Yltöisissä 11,6 ºC ja lähellä vertailujakson keskiarvoa. Kuun lopulla oli lämmintä, ja Yltöisissä mitattiin korkein lämpötila 19,6 ºC. Sademäärä jäi vertailujakson keskiarvoa pienemmäksi. Suomen ympäristökeskuksen vesitilannekatsausten (haku ) mukaan elokuussa etelä- ja lounaisrannikon joissa vettä virtasi selvästi keskimääräistä elokuuta vähemmän. Syyskuussa loppupuolella satoi hyvin vähän ja vedenpinnat laskivat. Aurajoessa Halisissa virtaamat olivat elokuussa ja syyskuun alussa 0 3 m 3 /s (Suomen ympäristökeskuksen avoin tietopalvelu, haku ). Syyskuun alkupuolen sateiden johdosta virtaama oli kuun puolivälissä lyhyen aikaa noin 6 m 3 /s, mutta painui jälleen syys-lokakuun vaihteeseen mennessä hyvin pieneksi (< 1 m 3 /s). Lokakuun alkupäivinä Turun merialueen laajan näytteenoton aikaan virtaama jälleen hieman kohosi ja oli noin 6 m 3 /s, mutta vasta näytteenottopäivien jälkeen virtaama nousi nopeasti ja oli noin 24 m 3 /s. Julkisen valvonnan alainen vesitutkimuslaitos, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101 Osoite Puh. Telekopio/S-posti ALV rek. Lounais-Suomen Telekatu 16 (02) Y vesi- ja ympäristötutkimus Oy TURKU *(02) enimi.snimi@lsvsy.fi Krnro

2 2

3 3 Ilmatieteen laitoksen vedenkorkeusmittausten mukaan Turussa meriveden korkeus oli elokuussa ja syyskuun loppupuolelle saakka keskiveden tuntumassa (korkeusjärjestelmä: teoreettinen keskivesi). Syyskuun lopussa vesi laski jyrkästi mutta nousi taas lokakuun alkupäivinä keskivettä korkeammalle. 3. VESITUTKIMUKSEN MENETELMÄT JA TULOKSET 3.1. Yleistä Vesinäytteet otettiin ja analysoitiin Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n toimesta. Näytteenotosta vastasivat sertifioidut ympäristönäytteenottajat. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T101, joka täyttää standardin ISO/IEC vaatimukset. Laboratorion voimassaoleva pätevyysalue löytyy FINAS-akkreditointipalvelun internet-sivuilta: kohdasta Akkreditoidut toimielimet» Testauslaboratoriot. Näytteenotto- ja analyysimenetelmät on kuvattu tarkemmin Turun merialueen tarkkailuohjelmassa. Tekstissä pinta tarkoittaa 1 metrin syvyyttä ja pohjan läheinen näyte 1 metri pohjan yläpuolelta otettua näytettä; Raisionlahden pohjukassa on mataluuden vuoksi näytesyvyys vain 0,5 m. Kokoomanäytteellä tarkoitetaan kasviplanktonin tuotantokerroksesta kerättyä näytettä. Tuloksia on koottu karttapohjille (kuvat 2 12). Ne on laadittu siten, että pinnan tai kokoomanäytteen osalta kunkin havaintopaikan tulosten on ajateltu kuvaavan laajempaa aluetta, mutta alueiden rajaus on varsin karkea. Pohjanläheinen happitulos edustaa vain kyseistä paikkaa, sillä syvänteiden lähialueilla happitilanne voi olla olennaisesti erilainen kuin syvänteen pohjalla. Kokonaisfosforia, klorofylliä ja hygieenistä tilaa käsittelevissä kuvissa luokkarajat ja -värit perustuvat Suomen ympäristökeskuksen (2005) laatimaan vesien yleiseen käyttökelpoisuusluokitukseen. Muut kuvat on tehty tulosten havainnollistamista mutta ei varsinaisesti luokittamista ajatellen, ja raja-arvot on laadittu Lounais-Suomen vesija ympäristötutkimus Oy:ssä. Elokuun puolivälissä (16.8.) suppeassa tutkimuksessa laiva ohitti Kuuvannokan havaintopaikan (210) juuri ennen näytteenottoa. Syyskuun alussa (4.9.) suppeassa tutkimuksessa ei päästy Airismaalle (225) kovan tuulen takia. Lokakuun alussa ( ) laajassa tutkimuksessa pohjan lähellä tuntui rikkivedyn haju Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteissä. Naantalinsalmessa oli laiturityömaa noin 200 m asemalta Veden lämpötila Elokuun puolivälissä (16.8.) suppean tutkimuksen havaintopaikoilla veden lämpötila oli pinnassa (1 metri) noin ºC, ja eikä lämpötilassa ollut eroa elokuun alkuun verrattuna. Syyskuun alussa (5.9.) suppeassa tutkimuksessa pintaveden lämpötila oli noin ºC, joten vesi oli viilentynyt muutaman asteen. Syyskuun puolivälin (18.9.) suppealla kerralla lämpötila oli ºC, joten viileneminen jatkui.

4 4 Lokakuun alussa ( ) laajassa tutkimuksessa Aurajoen Halisissa jokiveden lämpötila oli jäänyt mittaamatta. Merialueella veden pinnassa (1 metri) lämpötilat olivat noin ºC paitsi Raisionlahden pohjukassa (0,5 m) noin 10 ºC. Intensiiviasemien (135, 175, 180, 210, 220, 225, 240, 260, 275, 285, 297 ja 300) perusteella pinnassa lämpötila oli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon (vuodet ) mukainen. Matalammilla alueilla vesi oli lähes tasalämpöistä pinnasta pohjaan. Syvimmillä paikoilla vesi oli kuitenkin edelleen selvästi kerrostunutta. Suurimmat lämpötilaerot olivat aiempaan tapaan Bläsnäsinlahden (140) ja Kirkkoherransaaren (165) syvänteissä, joissa pinnan ja pohjan välillä lämpötilaero oli noin 7 10 ºC, ja harppauskerros oli metrin välisellä syvyydellä. Saaronniemen edustalla (215), Rajakarilla (220), Airismaalla (225) ja Lapilan edustalla (308) pinnan ja pohjan välinen lämpötilaero oli noin 3 4 ºC, 3.3. Meriveden suolaisuus ja sameus Elokuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa sähkönjohtavuuden perusteella laskettu veden suolaisuus oli pinnassa (1 metri) noin 5,1 6,1. Suolaisuus ei ollut voimakkaasti alentunut (suolaisuus <5 ) yhdelläkään havaintopaikoista. Selvää alenemista (suolaisuus 5 5,4 ) oli Pohjois- ja Pitkässäsalmessa sekä Turussa jätevedenpurkupaikalla. Muissa paikoissa aleneminen oli lievää (suolaisuus yli 5,5 ). Syyskuun alussa suppeassa tutkimuksessa pinnassa suolaisuus oli noin 5,6 6,2, ja Vapparin pohjoisosassakin suolaisuus oli yli 6. Syyskuun puolivälin jälkeen pinnassa suolaisuus oli 4,9 6,2. Pitkässäsalmessa Uittamolla suolaisuus oli nyt alentunut voimakkaasti tai selvästi, ja Pohjoissalmessakin suolaisuus oli pienempi kuin syyskuun alussa. Muualla ero syyskuun alun tilanteeseen oli pieni. Lokakuun alun laajassa tutkimuksessa veden suolaisuus pinnassa oli 4,9 6,2 (kuva 2) ja Raisionlahden pohjukassa 0,5 metrissä 2,0. Makean veden suolapitoisuutta alentava vaikutus tuntui voimakkaana Raisionlahden pohjukassa ja Pohjoissalmen itäpäässä. Suolaisuus oli alentunut selvästi Linnanaukon tuntumassa ja Turussa jätevedenpurkupaikalla. Muualla suolapitoisuus oli alentunut enintään lievästi. Valumavesien vähyydestä johtuen suolaisuus oli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet ) korkeampi etenkin Pitkässä- ja Pohjoissalmessa mutta jonkin verran korkeampi myös muissa paikoissa. Valumavesien vaikutus merialueella oli pienistä virtaamista johtuen tavanomaista pienempi. Sameusarvoja määritettiin lokakuun alun laajalla tarkkailukerralla. Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä sameus oli 79 FNU. Merialueella sameusarvot olivat pinnassa 2,2 24 FNU paitsi Raisionlahden matalassa pohjukassa 66 FNU (kuva 2). Sameusarvot olivat suuria (>10 FNU) Pitkässäsalmessa, Pukinsalmessa ja Pohjoissalmessa sekä Raisionlahdessa. Missään osassa tutkimusaluetta sameusarvot eivät alittaneet Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen erinomaista luokkaa (<1,5 FNU). Pienin pintaveden sameus oli uloimmalla alueella Ai-

5 5 rismaalla. Ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoon (vuodet ) verrattuna sameusarvo oli keskimääräistä pienempi etenkin Pitkässä- ja Pohjoissalmessa. Valumavesien vaikutus merialueella oli sekä suolaisuuden että sameuden perusteella pienistä virtaamista johtuen tavanomaista pienempi Happitilanne Happitilannetta kartoitettiin lokakuun alun laajassa tarkkailussa. Matalilla alueilla (<20 m) happitilanne oli syyskierrosta johtuen hyvä myös pohjan läheisessä vesikerroksessa (kuva 3). Happi oli käytännössä loppu Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteistä usean metrin matkalta. Molemmilla paikoilla vesi oli jyrkästi lämpötilakerrostunut. Myös usealla muulla syvemmällä havaintopaikalla (215, 220, 225, 280, 297 ja 308) pohjan läheinen happitilanne oli selvästi heikentynyt eikä pohjan läheisessä vedessä ollut happea riittävästi (yli 7 mg/l) lohensukuisten kalojen viihtymiseen. Hapen määrä ei ollut alentunut jätevesien purkupaikoilla Turussa tai Paraisilla.

6 6 Merimasku 6,1 6,2 6,1 Luonnonmaa Rymättylä 6,1 6,1 6,1 Naantali 6,1 6,1 Raisio 2,0 6,0 5,5 5,8 Satava 5,4 5,9 6,0 5,9 5,5 Kakskerta 4,9 5,2 5,7 5,7 5,6 Kaarina Kuusisto 6,0 6,1 6,1 6,2 5,5 5,9 5,4 4,9 Suolaisuus ( ), pinta Lokakuu ,0 4,9 5,2 5,2 5,7 5,7 Airismaa 6,2 6,1 6,2 Parainen 6,1 6,2 <3-3,9 4-4,9 5-5,4 5,5-5,9 > km Merimasku 5,1 5,5 9,7 Luonnonmaa Rymättylä 4,8 8,0 6,4 Naantali 6,4 7,0 Raisio 66 8, Satava , Kakskerta Kaarina Kuusisto 17 7,6 7,6 6, Sameus (FNU), pinta Lokakuu Airismaa 2,2 7,2 7,2 Parainen 7,1 5,5 <1,5 FNU 1,5-3 FNU 3,1-5 FNU 5,1-10 FNU >10 FNU km KUVA 2. Suolaisuus ja sameus pinnassa (1 m) Turun merialueella lokakuussa 2017.

7 7 Merimasku 89 Luonnonmaa Naantali Raisio Rymättylä Kaarina 87 Kuusisto Satava Kakskerta Happikyllästys (%) pohjan lähellä Lokakuu 2017 Airismaa Parainen km KUVA 3. Happikyllästys pohjassa (pohja -1 m) Turun merialueella lokakuussa Typpipitoisuus Elokuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa tuotantokerroksen kokonaistyppipitoisuus oli µg/l paitsi Turussa jätevedenpurkupaikalla µg/l. Epäorgaanisen typen määrät olivat pieniä lukuun ottamatta Turussa jätevedenpurkupaikkaa ja Uittamoa, jossa nitraatti- ja nitriittitypen yhteismäärä oli selvästi korkeampi kuin muualla. Paraisten jätevedenpurkupaikalla typpimäärissä ei näkynyt jäteveden vaikutusta. Syyskuun alussa suppeassa tarkkailussa tuotantokerroksen typpipitoisuus oli µg/l. Turun jätevedenpurkupaikan lisäksi muuta tutkimusaluetta selvästi suurempia pitoisuuksia oli Uittamon edustalla, Papinsaaren itäpuolella ja Pansion edustalla. Ammoniumtypen pitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin elokuun puolivälissä, mutta voimakkaasti kohonneita pitoisuuksia (<100 µg/l) ei tavattu. Paraisten jätevedenpurkupaikalla typpimäärissä ei näkynyt jäteveden vaikutusta. Syyskuun puolivälissä suppeassa tarkkailussa tuotantokerroksen typpipitoisuudet olivat µg/l. Korkein pitoisuus oli jälleen Turussa jätevedenpurkupaikalla, ja Papinsaaren itäpuolella ja Uittamon edustalla pitoisuus oli µg/l. Nitraatti- ja nitriittitypen yhteismäärä oli muita paikkoja korkeampi Turun jätevedenpurkupaikan lisäksi Uittamon edustalla, Papinsaaren itäpuolella ja Pansion edustalla.

8 8 Lokakuun alussa Aurajoen Halisissa jokivedessä kokonaistypen määrä oli µg/l. Typestä 63 % oli nitraatti- ja nitriittityppenä ja noin 2 % ammoniumtyppeä. Merialueella laajassa tutkimuksessa kokonaistyppipitoisuudet pinnassa (1 m) olivat µg/l (kuva 4). Suurimmat pitoisuudet (>1 000 µg/l) oli Raisionlahden pohjukassa sekä Turussa jätevedenpurkupaikalla ja sen lähellä Kanavanimen ulkopuolella. Muualla Turun lähisalmissa sekä Raisionlahden keskiosassa kokonaistyppimäärä oli noin µg/l ja merialueen muissa osissa µg/l. Nitraattija nitriittitypen määrä pinnassa oli <5 730 µg/l; korkein pitoisuus Turussa jätevedenpurkupaikalla oli pienempi kuin Aurajoen vedessä. Ammoniumtypen pitoisuus oli pinnassa <3 110 µg/l (kuva 5). Aurajoen Halisissa pitoisuus (40 µg/l) oli pienempi kuin Turussa jätevedenpurkupaikalla ja n itäpään havaintopaikoilla. Intensiiviasemilla typpipitoisuus oli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet ) selvästi pienempi. Etenkin Uittamolla ja Papinsaaren edustalla selityksenä saattoi olla valumavesien vähyys, mutta myös Airistolla kokonaistyppipitoisuus oli varsin pieni. Pohjan läheiset typpipitoisuudet olivat kohonneita vain Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteissä, joissa esiintyi selvää hapen vajausta. Syvänteiden pohjalla typpipitoisuudet olivat erittäin korkeita (>1 000 µg/l), sillä ravinteita vapautui sedimentistä hapettomuuden vuoksi. Jätevesien vaikutus tuntui lokakuun alussa typpiyhdisteiden määrän perusteella Turussa jäteveden purkupaikalla selvästi, ja vaikutusalue tuntui suuntautuvan Linnanaukolta luoteeseen Pohjoissalmen itäosaan. Paraisten purkupaikalla jäteveden vaikutus ei erottunut typpiyhdisteiden pitoisuuksissa.

9 9 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kokonaistyppi(µg/l), pinta Lokakuu Airismaa Parainen < µg/l > µg/l > µg/l > µg/l >1000 µg/l km KUVA 4. Kokonaistyppipitoisuudet (µg/l) pinnassa (1 m) Turun merialueella lokakuussa Merimasku 8 < Naantali Luonnonmaa Raisio Kaarina Rymättylä Satava Kakskerta Kuusisto 5 Ammoniumtyppi (µg/l), pinta Lokakuu 2017 <3 Airismaa Parainen 16 <3-10 µg/l >10-50 µg/l > µg/l > µg/l >700 µg/l km KUVA 5. Ammoniumtyppipitoisuudet (µg/l) pinnassa (1 m) Turun merialueella lokakuussa 2017.

10 Fosforipitoisuus Elokuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa tuotantokerroksen kokonaisfosforipitoisuus oli µg/l. Airistolla ja Kotkanaukolla pitoisuudet olivat lievästi rehevällä tasolla (12 23 µg/l), mutta muualla vesi oli rehevää. Turussa jätevedenpurkupaikalla ja Pitkänsalmen asemilla pitoisuus oli noin 60 µg/l, ja muualla rehevällä alueella noin µg/l. Fosfaattifosforin pitoisuus oli vain Hahdenniemessä määritysrajaa (<3 µg/l) korkeampi mutta kuitenkin varsin pieni, joten pitoisuudet olivat hyvin pieniä myös Turussa jätevedenpurkupaikalla ja savisameilla alueilla. Syyskuun alussa suppeassa tutkimuksessa tuotantokerroksen fosforipitoisuus oli µg/l. Pitoisuudet olivat rehevällä tasolla lukuun ottamatta Airismaata, jossa vesi oli lievästi rehevää. Fosfaattifosforin pitoisuus oli <3 14 µg/l, joten pitoisuudet oli edelleen varsin pieniä. Syyskuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa tuotantokerroksen fosforipitoisuus oli µg/l. Suurimmat pitoisuudet (>50 µg/l) olivat Pitkässäsalmessa ja Raision Hahdenniemessä. Fosfaattifosforin pitoisuus oli <3 20 µg/l, ja savisameillakin alueilla pitoisuudet olivat pieniä. Lokakuun alussa laajassa tutkimuksessa Aurajoessa Halisissa veden kokonaisfosforipitoisuus oli 240 µg/l ja fosfaattifosforin pitoisuus 99 µg/l. Merialueella pinnassa kokonaisfosforia oli µg/l paitsi Raisionlahden matalassa pohjukassa 200 µg/l (kuva 6). Pitoisuudet olivat noin 80 µg/l Turussa jätevedenpurkupaikalla ja sieltä Linnaukolta n itäpäähän, ja pitoisuus oli korkeampi kuin Aurajokisuulla. Turun lähisalmissa pitoisuus oli noin µg/l ja alueen muissa osissa noin µg/l. Yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan fosforipitoisuudet olivat Turussa jätevedenpurkupaikalta n itäpäähän ja Raisionlahden pohjukassa huonolla tasolla (>80 µg/l), salmi- ja lahtialueilla pääosin välttävällä tasolla (40 80 µg/l) ja muualla tyydyttävällä tasolla (20 40 µg/l). Osalla paikoista määritettiin pinnasta fosfaattifosfori, ja pitoisuus oli 6 29 µg/l. Pitoisuus oli suurin Turussa jäteveden purkupaikalla ja sen lähellä Kanavaniemen edustalla. Intensiiviasemien perusteella pinnassa fosforipitoisuudet olivat pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet ) pienemmät Uittamon ja Pansion edustalla, mutta muutoin tulokset olivat ajankohdan tavallisella tasolla. Fosforipitoisuudet kasvoivat pohjaa kohti varsinkin niillä paikoilla, joissa vesi oli selvästi kerrostunut. Pohjan läheinen fosforipitoisuus oli erittäin voimakkaasti kohonnut hapen puutteen seurauksena Bläsnäsinlahden syvänteessä (2 500 µg/l) ja korkea myös Kirkkoherransaaren syvänteessä (140 µg/l). Lokakuun alussa Turussa jäteveden purkupaikalla veden kokonais- ja fosfaattifosforipitoisuus oli selvästi pienempi kuin Aurajoelta Halisista tulevassa vedessä. Purkupaikalla sekä fosforin että fosfaattifosforin pitoisuus oli kuitenkin korkeampi kuin Aurajokisuulla tai Pitkässäsalmessa, ja jätevedet nostivat fosforipitoisuutta Lin-

11 11 nanaukolta n sillan tietämille. Paraisten jätevedenpurkupaikalla ei fosforimäärissä erottunut jätevesien vaikutusta. Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kok.fosfori (µg/l), pinta Lokakuu Airismaa Parainen Erinomainen (<12 µg/l) Hyvä (12-20 µg/l) Tyydyttävä (20-40 µg/l) Välttävä (40-80 µg/l) Huono (>80 µg/l) km KUVA 6. Kokonaisfosforipitoisuudet (µg/l) pinnassa (1 m) Turun merialueella lokakuussa Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus Klorofyllipitoisuus Elokuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa kasviplanktonin tuotantokerroksen klorofyllipitoisuus oli 3,2 38 µg/l. Rajakarilla ja Airismaalla pitoisuus oli lievästi rehevällä tasolla; muualla vesi oli klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää tai Turussa jäteveden purkupaikalla ja Pitkänsalmen eteläpäässä erittäin rehevää. Syyskuun alussa suppeassa tutkimuksessa klorofyllipitoisuudet olivat 5,1 17 µg/l. Pitoisuudet olivat rehevällä tasolla. Pitkänsalmen eteläosassa pitoisuus oli selvästi korkein. Syyskuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa klorofyllipitoisuudet olivat 6,0 15 µg/l ja edelleen rehevällä tasolla. Kuuvannokalla pitoisuus oli 9,2 µg/l, Rajakarilla 6,0 µg/l ja Pansion edustalla 14 µg/l. Lokakuun alun laajassa tarkkailussa klorofylli määritettiin vain kolmelta paikalta eli Kuuvannokalta, Rajakarilta ja Pohjoissalmesta Pansion edustalta (havaintopaikat 210, 220 ja 240). Klorofyllipitoisuudet olivat 6,0 9,4 µg/l, ja vain Pansion edustalla klorofyllimäärä oli pienempi kuin syyskuun puolivälissä. Vesi oli edelleen rehevää.

12 Veden hygieeninen tila Veden hygieenistä tilaa kartoitettiin lokakuun alun laajassa tarkkailussa kaikilla havaintopaikoilla fekaalisten kolimuotoisten bakteerien avulla. Aurajoen Halisissa jokivedessä bakteerien pesäkemäärä oli 230 kpl/100 ml. Merialueella pinnassa (1 m) bakteerien pesäkemäärä oli 0>200 kpl/100 ml, mutta Turussa sisimmillä alueilla, Naantalinsalmessa ja Raisionlahden pohjukassa ei saatu tarkkaa tulosta, joten tila saattoi olla välttävää huonompi (havaintopaikat 200, 235, 250, 240, 285, TKUPUR, KANAV W, LATOK N ja RUISS E). Suurimmassa osassa aluetta tila oli erinomainen tai hyvä. Turussa jäteveden purkupaikalla ja lähialueilla jätevedet heikensivät hygieenistä tilaa, mutta Aurajokisuulla tila oli hyvän tyydyttävän rajalla. Paraisten jätevedenpurkupaikalla jätevedet heikensivät hygieenistä tilaa lievästi, ja Naantalinsalmessakin oli havaittavissa hygieenisen tilan heikkeneminen. Merimasku >137 Naantali 15 Luonnonmaa 0 0 Rymättylä 1 Raisio > Satava > >100 >200 Kakskerta > Kaarina Kuusisto > >200 >200 Hygieeninentila pinnassa Lokakuu 2017 >200 >200 >200 > Airismaa Parainen 24 0 Erinomainen (<10 kpl) Hyvä (10-<50 kpl) Tyydyttävä (50-<100 kpl) Välttävä (100-<1000 kpl) Huono (>1000 kpl) km KUVA 7. Hygieeninen tila (fek. kolimuotoiset bakteerit kpl/100 ml) Turun merialueella lokakuussa Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

13 Avovesi- ja kesäkauden tutkimusten keskiarvoja Turun merialueen velvoitetarkkailututkimuksen avovesikauden näytteenotot tehtiin touko-lokakuussa ( ). Eri ajankohtina näytteitä otettiin havaintopaikoista ja syvyyksistä eri tavoin, joten kausittaisten keskiarvojen laskentatapa vaihteli. Intensiiviasemilla sekä Turussa ja Paraisilla jätevedenpurkupaikoilla kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteitä tutkittiin touko-syyskuussa yhdeksän kertaa (havaintopaikat 135, 175, 180, 210, 220, 225, 240, 260, 275, 285, 297 ja 300 sekä TKUPUR ja PARPUR). Näillä paikoilla kesäkauden ravinne- ja klorofyllikeskiarvot laskettiin kesä-syyskuun kahdeksasta tuloksesta. Muilla paikoilla kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteitä tutkittiin kolmesti (kesä-, heinä- ja elokuun alku), joten kesäkauden keskiarvot laskettiin kolmen näytteenoton tuloksista. Keskiarvokuvissa on esitetty keskiarvot laskentatavasta riippumatta, ja intensiiviasemien ja muiden paikkojen välillä saattaa olla näytteiden lukumäärästä ja ajankohdasta johtuvia eroja. Hygieenistä tilaa tutkittiin pinnassa (1 m) kesä-lokakuussa neljä kertaa, ja näistä neljästä tuloksesta laskettiin avovesikauden keskiarvo. Poikkeuksen tekivät Paraisten Kirkkoselkä ja Haarlansalmi (havaintopaikat 148 ja 201), jotka eivät kuulu ohjelmaan loppusyksyllä, ja keskiarvon laskennassa käytettiin siten kolmea tulosta Typpiyhdisteet Kasviplanktonin tuotantokerroksessa kokonaistyppipitoisuuden kesäkauden keskiarvo oli µg/l (kuva 8). Selvästi suurin keskiarvo oli Turussa jätevedenpurkupaikalla. Pitkänsalmen kautta Lemunaukolle sekä Pukin- ja Pohjoissalmen keskiosiin keskiarvo oli noin µg/l. Raisionlahden pohjukassa keskiarvo oli 410 g/l, ja tutkimusalueen muissa osissa µg/l. Epäorgaanisen typen eli ammoniumtypen ja nitraatti-nitriittitypen yhteismäärä oli tuotantokerroksen kesäkauden keskiarvona selvästi suurin (2 000 µg/l) Turussa jätevedenpurkupaikalla (kuva 9). Keskiarvo oli korkea myös Pitkässäsalmessa sekä Pukin- ja Pohjoissalmen sisäosissa ( µg/l). Paraisilla sekä kokonaistypen että epäorgaanisen typen keskiarvo oli samaa luokkaa kuin Vapparin pohjoisosan intensiivipaikalla. Naantalinsalmessa sekä kokonaistypen että epäorgaanisen typen keskiarvo oli samalla tasolla kuin Viheriäistenaukon intensiivipaikassa. Intensiivipaikoilla kokonaistyppimäärän kesäkauden keskiarvo tuotantokerroksessa oli pitkäaikaiskeskiarvoa pienempi. Monin paikoin keskiarvo oli poikkeuksellisen pieni, sillä esimerkiksi Airistolla keskiarvo oli <300. Ero saattoi johtua valumavesien vähäisyydestä mutta osin myös määritysmenetelmän muuttumisesta, ja vuosiyhteenvedossa tarkastellaan tilannetta myös ympäristöhallinnon tulosten avulla. Airistolla sekä Vapparin pohjoisosassa ja Paraisten jätevedenpurkupaikallakin keskiarvo oli noin 30 % tavanomaista pienempi. Pitkässäsalmessa ero oli %. Pohjoissalmessa ja Raision Hahdenniemessä ero oli noin 40 %; Hahdenniemessä tosin pitkäaikaiskeskiarvoa nosti yhä jätevesikuormituksen aikaiset vuodet. Turussa jätevedenpurkupaikalla keskiarvo oli tavallista korkeampi, sillä elokuun puolivälin erittäin korkea tulos nosti keskiarvoa.

14 14 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kok.typpi (µg/l), koonta kesä-syyskuun 2017 ka Airismaa Parainen < µg/l > µg/l > µg/l > µg/l >1000 µg/l km KUVA 8. Kokonaistyppipitoisuudet (µg/l) tuotantokerroksen koontanäytteissä Turun merialueella kesä-syyskuun keskiarvona Merimasku 4,0 7,7 7,3 Luonnonmaa Rymättylä 11 5,2 12 Naantali 6,0 4,0 Raisio 4,8 11 9,5 6,3 Satava ,0 6,2 60 Kakskerta Kaarina Kuusisto 120 5,5 7,7 4, Epäorg.typpi (µg/l), koonta kesä-syyskuun 2017 ka Airismaa 5,9 8,2 6,7 Parainen 9,9 5,7 4,0 <3-10 µg/l >10-50 µg/l > µg/l > µg/l >700 µg/l km KUVA 9. Epäorgaanisen typen (NH 4 -N + NO 23 -N) pitoisuudet (µg/l) kesä-syyskuun 2017 tulosten keskiarvona tuotantokerroksen koontanäytteissä Turun merialueella.

15 15 Jätevesien vaikutus tuntui typpiyhdisteiden kesä-syyskuun keskiarvojen perusteella voimakkaana Turussa purkupaikalla. Vaikutus näkyi myös Pitkäsalmessa ja Pukinja Pohjoissalmen sisäosissa. Myös Aurajoen kautta tuli kuormitusta etenkin kesäkuussa, mutta heinäkuussa virtaama oli hyvin pieni ja elo-syyskuussakin pieni (<10 m 3 /s); jokivedessä typen pitoisuudet olivat kuitenkin selvästi korkeampia kuin merivedessä. Paraisilla jätevedenpurkupaikalla jätevedet saattoivat nostaa epäorgaanisen typen määrää lievästi. Naantalinsalmessa typpiyhdisteiden osalta tilanne oli samanlainen kuin Viheriäistenaukolla Kokonaisfosfori Kesäkauden keskiarvona kokonaisfosforipitoisuuden keskiarvo oli kasviplanktonin tuotantokerroksessa µg/l paitsi Raisionlahden matalassa pohjukassa 92 (kuva 10). Turussa jätevedenpurkupaikalla keskiarvo oli korkeampi kuin Linnanaukolla mutta yhtä suuri kuin Uittamolla. Pitkässäsalmessa keskiarvo oli noin µg/l ja Pukin- sekä Pohjoissalmessa noin 40 µg/l. Vapparilla ja Airistolla n tietämiltä pohjoiseen keskiarvo oli noin µg/l ja muualla Airiston tuntumassa hieman alle 20 µg/l. Rehevyystasoluokituksen mukaan kesäkauden kokoomanäytteen vesi oli fosforipitoisuuden keskiarvona lievästi rehevää (12 23 µg/l) Airiston tuntumassa avoimilla alueilla. Muualla keskiarvo oli rehevällä tasolla (P µg/l), ja Raisionlahden pohjukka oli erittäin rehevä (P>80 µg/l). Intensiivipaikoilla kesäkauden fosforipitoisuuden keskiarvo oli yleisesti % pienempi kuin pitkäaikaiskeskiarvo ( ). Ero saattoi johtua valumavesien vähäisyydestä. Jätevesien vaikutus ei näkynyt keskimääräisissä kokonaisfosforipitoisuuksissa Turussa jätevedenpurkupaikalla, ja salmialueilla vaikutus sekoittui jokiveden ja savisameuden vaikutukseen. Myöskään Paraisilla fosforipitoisuuksissa ei näkynyt jätevesien vaikutusta. Naantalinsalmessa fosforitulokset olivat samalla tasolla kuin Viheriäistenaukolla.

16 16 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kok.fosfori (µg/l), koonta kesä-syyskuun 2017 ka Airismaa Parainen Erinomainen (<12 µg/l) Hyvä (12-20 µg/l) Tyydyttävä (20-40 µg/l) Välttävä (40-80 µg/l) Huono (>80 µg/l) km KUVA 10. Kokonaisfosforipitoisuudet (µg/l) tuotantokerroksen koontanäytteissä Turun merialueella kesä-syyskuun 2017 tulosten keskiarvona. Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuus Klorofylli Kesäkauden klorofyllipitoisuuksien keskiarvot olivat 3,6 25 µg/l (kuva 11). Suurimmat keskiarvot (noin 20 µg/l) olivat Pitkässäsalmessa sekä Pukin- ja Pohjoissalmen keskiosiin saakka ja myös Raisionlahden pohjukassa. muualla keskiarvo oli noin 4 10 µg/l. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (Suomen ympäristökeskus 2015) klorofylliraja-arvojen perusteella keskiarvoltaan erinomaiseen luokkaan kuuluvia alueita ei ollut, ja hyvään luokkaan kuului vain Airiston eteläosa. Pääosa merialueesta kuului tyydyttävään luokkaan. Pitkässäsalmessa sekä Pukin- ja Pohjoissalmen keskiosiin saakka ja myös Raisionlahden pohjukassa luokka oli välttävä, mutta huonoja alueita ei ollut. Rehevyystasoluokituksen perusteella noin n tasalta Airistolle ja Kotkanaukolle merialue oli lievästi rehevä (2 5 µg/l). Muu osa tutkimusalueesta oli rehevää (5 25 µg/), mutta erittäin reheviä alueita ei tavattu.

17 17 Intensiivipaikkojen perusteella kesäkauden klorofyllikeskiarvot olivat matalilla salmialueilla ja Vapparilla lähellä pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet ) paitsi Raision Hahdenniemessä, missä pitkäaikaiskeskiarvoa yhä nosti jätevesikuormituksen aikaiset vuodet. Kesäkauden keskiarvo oli pitkäaikaiskeskiarvoa pienempi Airistolla ja Kotkanaukolla sekä myös Naantalinsalmessa ja Väskin edustalla. Kesäkauden keskiarvojen perusteella ei voinut erottaa jätevesien vaikutusta Turussa tai Paraisilla jätevedenpurkupaikoilla. Merimasku 4,2 4,8 6,2 Luonnonmaa Rymättylä 4,2 4,7 6,5 Naantali 4,3 4,3 Raisio 18 6,8 8,9 7,9 Satava ,5 6,7 9,4 13 Kakskerta Kaarina Kuusisto 18 9,1 8,9 5, Klorofylli (µg/l) kesä-syyskuun 2017 ka Airismaa 3,6 4,5 6,4 Parainen 7,5 5,5 6,7 Erinomainen (<2 µg/l) Hyvä (2-4 µg/l) Tyydyttävä (4-12 µg/l) Välttävä (12-30 µg/l) Huono (>30 µg/l) km KUVA 11. Klorofyllipitoisuudet (µg/l) tuotantokerroksen koontanäytteissä Turun merialueella kesä-syyskuun 2017 tulosten keskiarvona. Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuus.

18 Hygieeninen tila Avovesikauden tutkimusten (kesä-lokakuu) fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärien keskiarvot olivat kpl/100 ml (kuva 12). Keskiarvon perusteella hygieeninen tila oli välttävä Turun jätevedenpurkupaikalla sekä sen lähellä Latokarin edustalla ja n sillan tietämillä, mutta lokakuun tulokset jäivät epätarkoiksi, mikä saattoi pienentää keskiarvoa. Mahdollisesti myös Pukin- ja Pohjoissalmen sisäosissa tila olisi voinut olla keskiarvoltaan vain välttävä. Muualla hygieeninen tila oli keskiarvon perusteella hyvä tai erinomainen. Naantalinsalmessa lokakuun alun tulos epätarkkanakin heikensi avovesikauden keskiarvoa erinomaisesta hyväksi. Jätevesien vaikutus näkyi Turussa jätevedenpurkupaikalla selvästi muita paikkoja korkeampina bakteerimäärinä, ja vaikutus ulottui Linnanaukolle ja Pukin- ja Pohjoissalmen sisäosiin. Aurajoen Halisten avovesikauden keskimääräinen bakteerimäärä (90 kpl/100 ml) oli selvästi pienempi kuin Turussa jätevedenpurkupaikalla. Paraisilla jätevedet eivät avovesikauden keskiarvon perusteella heikentäneet hygieenistä tilaa. Naantalinsalmeen tuli lokakuun alun tulosten perusteella edelleen hygieenistä kuormitusta. Merimasku Naantali 4 Luonnonmaa 1 0 Rymättylä 0 Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Hygieeninentila pinnassa Avovesikauden 2017 ka Airismaa Parainen Erinomainen (<10 kpl) Hyvä (10-<50 kpl) Tyydyttävä (50-<100 kpl) Välttävä (100-<1000 kpl) Huono (>1000 kpl) km KUVA 12. Hygieeninen tila (fek. kolimuotoiset bakteerit kpl/100 ml) Turun merialueella avovesikauden keskiarvona (kesä-lokakuu ka) Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

19 19 4. TIIVISTELMÄ Turun merialueen vuoden 2017 veden laadun tarkkailu jatkui loppukesällä ja syksyllä suppeilla tarkkailuilla elokuun puolivälissä ja kahdesti syyskuussa. Vuoden viimeinen tutkimuskerta oli laaja tarkkailu lokakuun alussa. Elo- ja syyskuu olivat Ilmatieteen laitoksen havaintojen mukaan Turun seudulla keskilämpötilaltaan lähellä vertailujakson keskiarvoa. Sademäärä oli elokuussa hieman keskimääräistä suurempi, mikä johtui alkukuun yhdestä sateisesta päivästä, mutta syyskuussa sademäärä jäi vertailujakson keskiarvoa pienemmäksi. Suomen ympäristökeskuksen tietojen mukaan elokuussa lounaisrannikon joissa vettä virtasi selvästi ajankohdan keskimääräistä vähemmän. Syyskuussa loppupuolella satoi hyvin vähän ja vedenpinnat laskivat. Aurajoessa Halisissa virtaamat olivat elokuusta lokakuun alkuun noin 0 6 m 3 /s, ja vasta Turun merialueen laajan näytteenoton jälkeen virtaama nousi nopeasti. Lokakuun alussa pinnassa veden lämpötila oli lähellä ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet ). Syvyyssuunnassa lämpötilaerot olivat pääosin tasoittunut, mutta syvimmillä paikoilla vesi oli kuitenkin edelleen selvästi kerrostunutta. Suurimmat lämpötilaerot olivat aiempaan tapaan Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteissä, joissa pohjan läheinen happi oli loppu usean metrin matkalta ja ravinnepitoisuudet erittäin korkeita. Myös usealla muulla syvemmällä havaintopaikalla pohjan läheinen happitilanne oli selvästi heikentynyt eikä pohjan läheisessä vedessä ollut happea riittävästi (yli 7 mg/l) lohensukuisten kalojen viihtymiseen. Hapen määrä ei ollut alentunut jätevesien purkupaikoilla Turussa tai Paraisilla. Vähäisten valumien ja virtaamien vuoksi suolaisuus oli alentunut voimakkaasti vain syyskuun puolivälissä Uittamolla. Myös lokakuun alussa valumavesien vaikutus oli vähäinen, ja suolaisuus oli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet ) korkeampi etenkin Pitkässä- ja Pohjoissalmessa; sameusarvo puolestaan oli keskimääräistä pienempi. Lokakuun alussa jätevedet heikensivät hygieenistä tilaa Turun jätevedenpurkupaikalla ja sen tuntumassa, mutta tarkkaa tulosta ei saatu, joten tila saattoi olla välttävää huonompi. Paraisten jätevedenpurkupaikalla jätevedet heikensivät hygieenistä tilaa lievästi, ja Naantalinsalmessakin oli havaittavissa hygieenisen tilan heikkeneminen. Suurimmassa osassa aluetta tila oli erinomainen tai hyvä. Lokakuun alussa Aurajoen Halisissa jokivedessä kokonaistypen pitoisuus oli µg/l, ja merialueella pinnassa pitoisuudet olivat µg/l. Jätevesien vaikutus tuntui lokakuun alussa typpiyhdisteiden määrän perusteella Turussa jäteveden purkupaikalla selvästi, ja vaikutusalue tuntui suuntautuvan Linnanaukolta luoteeseen Pohjoissalmen itäosaan. Paraisten purkupaikalla jäteveden vaikutus ei erottunut typpiyhdisteiden pitoisuuksissa. Aurajoessa Halisissa veden kokonaisfosforipitoisuus oli 240 µg/l. Merialueella pinnassa kokonaisfosforia oli µg/l paitsi Raisionlahden matalassa pohjukassa 200 µg/l. Turussa jäteveden purkupaikalla veden kokonais- ja fosfaattifosforipitoisuus oli selvästi pienempi kuin Aurajoelta Halisista tulevassa vedessä. Purkupaikalla sekä fosforin että fosfaattifosforin pitoisuus oli kuitenkin korkeampi kuin Aurajokisuulla tai Pitkässäsalmessa, ja jätevedet

20 20 nostivat fosforipitoisuutta Linnanaukolta n sillan tietämille. Paraisten jätevedenpurkupaikalla ei fosforimäärissä erottunut jätevesien vaikutusta. Kesäkauden kokonaistyppimäärän keskiarvo oli intensiivipaikoilla kasviplanktonin tuotantokerroksessa pitkäaikaiskeskiarvoa pienempi. Monin paikoin keskiarvo oli poikkeuksellisen pieni, sillä esimerkiksi Airistolla keskiarvo oli <300. Ero saattoi johtua valumavesien vähäisyydestä mutta osin myös määritysmenetelmän muuttumisesta, ja vuosiyhteenvedossa tarkastellaan tilannetta myös vertailuaineiston avulla. Myös fosforipitoisuuden keskiarvo oli yleisesti jonkin verran pienempi kuin pitkäaikaiskeskiarvo, ja ero saattoi johtua valumavesien vähäisyydestä. Kesäkauden klorofyllikeskiarvot olivat intensiivipaikkojen perusteella matalilla salmialueilla ja Vapparilla lähellä pitkäaikaiskeskiarvoa paitsi Raision Hahdenniemessä, missä pitkäaikaiskeskiarvoa yhä nosti jätevesikuormituksen aikaiset vuodet. Kesäkauden keskiarvo oli pitkäaikaiskeskiarvoa pienempi Airistolla ja Kotkanaukolla sekä myös Naantalinsalmessa ja Väskin edustalla. Hygieeninen tila oli avovesikauden tutkimusten keskiarvon perusteella välttävä Turun jätevedenpurkupaikalla sekä sen lähellä Latokarin edustalla ja n sillan tietämillä. Lokakuun tulokset jäivät epätarkoiksi, mikä saattoi pienentää keskiarvoa, ja mahdollisesti myös Pukin- ja Pohjoissalmen sisäosissa tila olisi voinut olla keskiarvoltaan vain välttävä. Muualla hygieeninen tila oli keskiarvon perusteella hyvä tai erinomainen. Naantalinsalmessa lokakuun alun tulos epätarkkanakin heikensi avovesikauden keskiarvoa erinomaisesta hyväksi. Aurajoen kautta tuli kuormitusta etenkin kesäkuussa, mutta heinäkuussa virtaama oli hyvin pieni ja elo-syyskuussakin pieni (<10 m 3 /s); jokivedessä ravinnepitoisuudet olivat kuitenkin selvästi korkeampia kuin merivedessä. Merialueella jätevesien vaikutus tuntui typpiyhdisteiden kesä-syyskuun keskiarvojen perusteella voimakkaana Turussa purkupaikalla, mutta fosforimäärissä vaikutus ei ollut selvä. Jätevedet vaikutusta näkyi typpimäärissä myös Pitkäsalmessa ja Pukin- ja Pohjoissalmen sisäosissa. Paraisilla jätevedenpurkupaikalla jätevedet saattoivat nostaa epäorgaanisen typen määrää lievästi. Kesäkauden klorofyllitulosten keskiarvojen perusteella ei voinut erottaa jätevesien vaikutusta Turussa tai Paraisilla jätevedenpurkupaikoilla. Bakteerimäärät olivat jätevesien johdosta Turussa jätevedenpurkupaikalla selvästi muita paikkoja korkeampia, ja vaikutus ulottui Linnanaukolle ja Pukin- ja Pohjoissalmen sisäosiin. Paraisilla jätevedet eivät avovesikauden keskiarvon perusteella heikentäneet hygieenistä tilaa. Naantalinsalmeen tuli lokakuun alun tulosten perusteella edelleen hygieenistä kuormitusta. Turussa 26. lokakuuta 2017 Reetta Räisänen biologi

21 21 Jakelu: ExxonMobil Finland Oy Ab/Jonna Timperi Fortum Power and Heat Oy/Satu Viranko Naantalin kaupunki/kirjaamo/kaavoitus- ja ympäristölautakunta Neste Oyj/Naantalin jalostamo/maarit Arpalo Turun kaupunki/ympäristö- ja kaavoituslautakunta Sähköpostitse: Finnfeeds Finland Finnfeeds Finland Fortum Power and Heat Kaarinan Naantalin Neste Paraisten Paraisten Paraisten Raision Raision kaupunki/tekninen Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen

22

23 Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 1, sivu 1/4 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Levä kvane Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo.; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Hellström; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19, , <5 <3 39 <3 10 P TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 11:33; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Hellström; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19, , < <3 38 P TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 11:23; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Hellström; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19, , <3 21 P TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo.; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Hellström; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19, , < <3 7,9 P TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 9:20; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Hellström; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19, , < <3 3,8 P TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 9:34; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Hellström; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1 18, , < <3 3,2 P TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 10:44; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Hellström; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19, , <3 25 P TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 14:48; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Hellström; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19, , <5 < P TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 10:36; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Hellström; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19, , <5 < ,0 P TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 10:28; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Hellström; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19, , <5 <3 25 <3 7,9 P TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 9:58; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Hellström; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19, , <5 <3 18 <3 5,9 P Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

24 Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 1, sivu 2/4 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Levä kvane Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:12; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Hellström; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19, , <5 <3 27 <3 8,3 P TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Hellström; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19, , < TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 13:43; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Hellström; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19, , <3 29 <3 6, TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 11:17; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Lindell; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. E; 1 16, , , TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 11:29; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Lindel; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. E; 1 15, , TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,3 m; Klo 12:03; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Lindel; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. E; 1 15, , , TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 10:12; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Lindel; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. E; 1 16, , , TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Lindel; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. E; 1 16, , , TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Klo 13:44; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Lindel; Ei näytteitä! TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 12:43; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Lindel; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. E; 1 16, , , TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 12:53; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Lindel; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. E; 1 16, , , TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 9:06; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Lindel; Ilm.lt. 11 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. E; 1 16, , ,0 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

25 Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 1, sivu 3/4 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Levä kvane Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 9:18; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Lindel; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. E; 1 16, , <3 9, TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 9:51; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Lindel; Ilm.lt. 11 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. E; 1 16, , <3 5, TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 9:35; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Lindel; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. E; 1 16, , < , TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 12:21; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Lindel; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. E; 1 16, , , TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:04; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Lindel; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. E; 1 16, , <5 < TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 11:31; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Sinervo; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 14, , <5 < TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 11:44; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Sinervo; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 14, , TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 11:59; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Sinervo; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 14, , , TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 10:19; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Sinervo; Ilm.lt. 8 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 14, , <3 9, TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 10:28; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Sinervo; Ilm.lt. 8 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 15, , , TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 10:41; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Sinervo; Ilm.lt. 9 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 14, , <5 < ,0 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

26 Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 1, sivu 4/4 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Levä kvane Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 12:44; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Sinervo; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 14, , TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 12:54; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Sinervo; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 14, , <5 < TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 9:18; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Sinervo; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 14, , , TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 9:28; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Sinervo; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 14, , , TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 10:02; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Sinervo; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 15, , <5 < , TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 9:48; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Sinervo; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 14, , < , TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 12:16; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Sinervo; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 15, , , TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila, Sinervo; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 15, , ,1 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

27 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N PO4-P Kok.P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 13:14; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Hellstr; Ilm.lt. 11 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. S; 1 13,4 7,8 77 7, ,1 7, ,4 8, , ,3 9, ,1 7, ,3 7, , TURM / 136 Loskarnäs pohj 136 (L42) Kok.syv. 21,5 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Hellstr; Ilm.lt. 11 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 13,4 8,3 83 7, ,2 7, ,5 6, , ,5 7, ,2 7, ,5 13,5 8, , TURM / 137 Lessor 137(L 137) Kok.syv. 19,5 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Hellstr; Ilm.lt. 11 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. S; 1 13,5 8,8 88 6, ,2 7, ,4 7, , ,4 6, ,1 7, ,5 13,4 9, , TURM / 140 Bläsnäsinlahti 140(L 44) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 12:29; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Laurikainen, Hellstr; Ilm.lt. 11 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. S; 1 13,5 8,7 86 5, ,2 7, ,5 5, ,5 8,7 86 5, ,1 7, ,2 3, , ,3 0, ,1 28 4,1 0, , TURM / 143 Kruunukari 143 (L143) Kok.syv. 28,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Hellström, Laurikain; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 13,0 8,7 85 7, ,1 7, ,0 6, , ,0 6, ,1 7, ,9 8, , ,2 3, , Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 1/7