AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

Transkriptio

1 AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 28 Kari Lehtonen Nro

2 2 (2) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (28)

3 AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (28) 3 (2) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS AINEISTO JA MENETELMÄT SÄÄ- JA VIRTAAMAOLOT KUORMITUS Taajamien jätevesikuormitus Hajakuormitus ja luonnonhuuhtouma TUTKIMUSTEN TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU joki Vedenlaatu talvella Vedenlaatu keväällä Vedenlaatu kesällä Vedenlaatu syksyllä joen alajuoksulla (54 ja 58) Vedenlaatu vuonna 28 alajuoksulla Vähäjoki TIIVISTELMÄ... 2 Liitteet Liite 1. Vesinäytteiden tutkimustulokset (AURA) Liite 2. Vesinäytteiden tutkimustulokset (AU54, AURA_LOS) Liite 3. joen ainevirtaamalaskelma

4 4 (2) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (28) Jakelu n kunta/tekninen lautakunta n kunta/kunnanhallitus n kunta/kunnanhallitus Turun kaupunki/ympäristö- ja kaavoituslautakunta Turun kaupunki/vesilaitos Kaarinan kaupunki/ympäristönsuojelulautakunta Liedon kunta/rakennus- ja ympäristölautakunta Liedon kunta/ympäristöterveydenhuolto/n ja n terveystarkastajat n kunta/ympäristönsuojelulautakunta jokisäätiö/sinikka.kauko-vainio@aurajoki.net joki Oy/Kulmala n kansanterveystyön kuntayhtymä/terveyslautakunta Lounais-Suomen ympäristökeskus/kauko Häkkilä Lounais-Suomen ympäristökeskus/janne Suomela Lounais-Suomen ympäristökeskus/janne.suomela@ymparisto.fi Suomen ympäristökeskus/tutkimusosasto/heidi Vuoristo Yhteystiedot (Y ) Telekatu 16, 236 TURKU puh , sähköp. etunimi.sukunimi@lsvsy.fi

5 AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (28) 5 (2) 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys (vuodesta 2 alkaen Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy) on tarkkaillut vuodesta 1976 lähtien n asemanseudun ja vuodesta 1981 n Riihikosken taajaman jätevesien vaikutuksia joen veden laatuun. n taajaman jätevesien vaikutuksia on seurattu vuodesta 1987 lähtien. Tarkkailututkimukset on tehty mainittujen kuntien toimeksiannosta Turun vesipiirin (nyk. Lounais-Suomen ympäristökeskus) edellyttämällä tavalla (tarkkailuohjelmat on hyväksytty , ja ; n Riihikosken tarkkailuohjelma on päivitetty vuonna 27 uuden ympäristöluvan myötä). Lisäksi vuoden 1989 alusta yhteistarkkailua laajennettiin joen alajuoksulle Turun kaupungin toimeksiannosta. 2. AINEISTO JA MENETELMÄT joen yläjuoksulla ssä veden laatua seurattiin velvoitetarkkailuna kahdessa havaintopaikassa (nrot 14 ja 15, kuva 1) kahdesti (4.2. ja ). llä ja ssa velvoitetarkkailututkimusta tehtiin yhteensä neljässä havaintopaikassa (25, 26, 34 ja 42) kolmena tutkimuskertana (4.2., ja ). Havaintopaikasta 25 ei saatu näytettä helmikuun tutkimuskerralla. Tutkimustulokset on esitetty liitteessä 1. Joen alajuoksulla veden laatua seurattiin Halistenaltaan yläosassa (54) ja Halistenkosken alapuolella (58) yhteensä viisi kertaa (4.2., 23.4., 4.8., 1.1. ja ; liite 1). Lisäksi tarkkailuun sisältyi 4.2., ja tehty Vähäjoen eli Paattistenjoen alajuoksun vedenlaadun seuranta yhdessä havaintopaikassa. Näiden havaintopaikkojen tutkimukset eivät kuulu varsinaiseen velvoitetarkkailuun. selvitti 19:llä lisänäytteenottokerralla joen ainevirtaamia havaintopaikassa 54. Lisäksi Lounais-Suomen ympäristökeskus otti vuonna 28 vesinäytteitä 22 kertaa havaintopaikasta 54. Näiden tutkimusten tuloksia on hyödynnetty tässä raportissa (liite 2). Halistenkosken ainevirtaama (liite 3) on laskettu Suomen ympäristökeskuksen menettelyohjetta soveltaen siten, että kalenterivuosi on jaettu neljään jaksoon (tammi-maaliskuu, huhtikuu, touko-syyskuu ja loka-joulukuu). Kunkin jakson ainevirtaama on laskettu jakson virtaaman ja jaksoon osuneiden pitoisuuksien keskiarvon tulona. Jos jaksoon ei ole sattunut yhtään pitoisuusmittausta, laskelmassa on siltä osin käytetty pitoisuuden vuosikeskiarvoa. Virtaama-arvoina on käytetty joen koko valuma-alueelle (F = 874 km 2 ) Halistenkosken (F = 73 km 2 ) valunta-arvojen perusteella laskettuja virtaama-arvoja. Koska aikaisempina vuosina ainevirtaamat on laskettu käyttämällä suoraan Halistenkosken virtaama-arvoja, vuoden 28 ainevirtaamalaskelmat eivät ole verrattavissa aikaisempien vuosien laskelmiin. Turun kaupungin vesilaitoksen laboratorio on seurannut joen veden laatua lähinnä Halistenaltaan alaosassa.

6 6 (2) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (28) A ORIPÄÄ km Savojärvi B PÖYTYÄ 25 Kaulajoki Järvijoki Hypöistenkoski C 42 Paattistenjoki AURA MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ Peltoalue Koski V34 Vähäjoki Halinen LIETO Oja, joki Havaintopaikka 14 Jauhij. liitt yp n raja Arkkilan silta mts Kuuskosken silta Nahkatehtaan ap Ohikulkutie Halisten uusi s V34 Maarian kk mts A B C Jätevesien purkukohta n kunta n kunta () n kunta TURKU KUVA 1. joen tarkkailututkimuksen havaintopaikat. Lounais-Suomen vesija ympäristötutkimus Oy

7 AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (28) 7 (2) Vesinäytteiden otossa ja analysoinnissa käytettiin vesiviranomaisten hyväksymiä menetelmiä, joista suurin osa on julkaistu SFS-standardeina ja akkreditoitu. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T11, joka täyttää standardin ISO/IEC 1725 vaatimukset. Laboratorion voimassaoleva pätevyysalue löytyy FINAS-akkreditointipalvelun internet-sivuilta: kohdasta Akkreditoidut toimielimet» Testauslaboratoriot. Veden laadun arvostelussa on käytetty neljäportaista asteikkoa: puhdas, lievästi likaantunut, likaantunut ja voimakkaasti likaantunut. Lisäksi veden laatu on luokiteltu ympäristöhallinnon yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan (Suomen ympäristökeskus 25), jolloin veden laadullinen käyttökelpoisuus voi olla erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä tai huono. 3. SÄÄ- JA VIRTAAMAOLOT Tammikuun alkupuolella oli parin viikon pakkasjakso, mutta loppukuu oli leuto ja sateinen. Sateet tulivat pääosin vetenä, mikä näkyi jokien suurina virtaamina. Tammikuun sademäärä oli esimerkiksi Turussa lähes kaksinkertainen vertailujakson (1971 2) keskiarvoon verrattuna (taulukko 1). Talvi jatkui poikkeuksellisen leutona myös helmikuussa; kuukauden keskilämpötila oli 5 6 astetta keskimääräistä suurempi. Helmikuussakin satoi normaalia enemmän ja sateet kasvattivat kuun alku- ja loppupuolella jokien virtaamia. Maaliskuu oli talven kylmin kuukausi, vaikka keskilämpötila olikin asteen verran vertailujaksoa korkeampi. Maaliskuun sademäärä ei poikennut merkittävästi tavanomaisesta. Huhtikuukin oli keskimääräistä lämpimämpi. Huhtikuussa sateet kertyivät kuukauden alkupuoliskolla. Toukokuun keskilämpötila ei poikennut normaalista, mutta kuukauden sademäärä jäi Lounais- Suomessa poikkeuksellisen pieneksi. Jokien virtaamat pienenivät jyrkästi toukokuun aikana. Kesäkuun alku oli paikoin lämmin, mutta viileämmän loppukuun vuoksi keskilämpötila oli lähellä vertailujakson keskiarvoa. Kesäkuun sademäärä oli noin puolitoistakertainen keskimääräiseen nähden, mikä näkyi virtaamien lievänä kasvuna. Heinäkuu oli melko lämmin ja vähäsateinen. Jokien virtaamat olivat heinäkuussa yleisesti pieniä. Elokuu oli tavallista viileämpi ja sateisempi ja jokien virtaamat kasvoivat paikoin ajankohtaan nähden suuriksi. Syyskuu oli Lounais-Suomessa keskimääräistä viileämpi. Sateet painottuivat kuun alkupuolelle. Sademäärä jäi hetkellisesti runsaistakin sateista huolimatta lähelle keskimääräistä; virtaamat olivat hetken suuria kuun alussa, mutta ne pienenivät monissa joissa selvästi kuun loppua kohti. Lokakuu oli pari astetta vertailujaksoa lämpimämpi. Lokakuun sademäärä oli paikoin yli kaksinkertainen ajankohdan keskiarvoon verrattuna ja osassa jokivesistöistä mitattiin vuoden suurimmat virtaamat kuun loppupuolella. Myös marraskuu oli lauha ja sateinen: jokien virtaamat pysyivät suurina. Joulukuukin oli pääosin lauha ja sateinen. Vasta kuukauden lopulla sää muuttui pakkasten myötä talviseksi.

8 8 (2) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (28) Vuonna 28 joen keskivirtaama Hypöistenkoskella oli 4,2 m 3 /s ja Halistenkoskella 1,9 m 3 /s (kuva 2). Virtaamat vaihtelivat suuresti leudon talven aikana ollen ajoittain hyvinkin suuria. Kevätkuukausien virtaamahuippu ajoittui huhtikuuhun, mutta toukokuussa joen virtaamat olivat pieniä. Kesällä virtaamat jäivät kesä-heinäkuun vaihteen ja elokuun puolivälin jaksoja lukuun ottamatta pieniksi. Syksylläkin virtaamat vaihtelivat suuresti sateiden mukaan ollen suurimmillaan lokakuun lopulla. Kaikilla velvoitetarkkailukerroilla joen virtaama oli melko pieni. Turun vesilaitos pumppasi Paimionjoesta jokeen lisävettä ja välisinä aikoina keskimäärin,5 m 3 /s. TAULUKKO 1. Turun lentoaseman säätietoja vuodelta 28 ja normaalijaksolta Lähde: Ilmatieteen laitos, Ilmastokatsaus. I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Lämpötila 28 -,2,3 -,6 5,7 1,1 14,5 17, 14,5 9,4 7,8 2,1,4 (ºC) ,5-5,3-1,8 3,4 1, 14,7 16,9 15,5 1,3 5,5,7-2,7 Sademäärä (mm) VIRTAAMA m 3 /s 9 AURAJOKI I III V VIII X XII 28 KUVA 2. joen virtaamat vuonna 28. Velvoitetarkkailun näytteenottoajankohdat on merkitty valkoisilla neliöillä ja joen alajuoksun näytteenottoajankohdat valkoisilla kolmioilla. (Yhtenäinen sininen viiva = Halisten virtaama, punainen katkoviiva = Hypöistenkosken virtaama).

9 AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (28) 9 (2) 4. KUORMITUS 4.1. Taajamien jätevesikuormitus joen yläjuoksulle johdetaan Jauhijoen kautta n kirkonkylän jätevesiä, jotka on vuodesta 1985 lähtien puhdistettu biologis-kemiallisesti. Puhdistamoa on saneerattu heinäkuussa Vuonna 28 n puhdistamolta tuleva fosforikuormitus jäi selvästi 2-luvun keskiarvoa pienemmäksi (taulukko 2, kuva 3). Myös typpikuormitus oli pienempi kuin muutamana edellisvuonna. n Riihikosken taajaman biologis-kemiallisesti puhdistettujen jätevesien BHK- ja ravinnekuormitus olivat vuonna 28 samaa suuruusluokkaa kuin 2- luvulla keskimäärin (kuva 3). n asemanseudun biologis-kemiallisesti puhdistettujen jätevesien aiheuttama BHK- ja fosforikuormitus olivat vuonna 28 selvästi suurempia kuin 2-luvulla keskimäärin (kuva 3). Typpikuormitus oli edellisvuosien tasolla Hajakuormitus ja luonnonhuuhtouma joen fosforivirtaama on vuosina ollut Halistenkosken tasalla tonnia vuodessa (Lounais-Suomen ympäristökeskus). Vuotuinen typpivirtaama on vastaavasti ollut 29 1 tonnia. Pääosan vuotuisesta ravinnevirtaamasta on arvioitu olevan hajakuormitusta (fosforista n. 83 %; Turun vesi- ja ympäristöpiiri 199). Lisäksi ravinnevirtaama-arvoihin sisältyy luonnonhuuhtouma. Vuonna 28 joen koko valuma-alueen fosforivirtaama oli yhteensä 119 tonnia ja typpivirtaama 1 73 tonnia (liite 3). Ainevirtaamat olivat selvästi suurempia kuin vuonna 27. Hajakuormitus ja luonnonhuuhtouma eivät jakaudu tasaisesti koko vuodelle, vaan ainevirtaamien huiput ajoittuvat tavallisesti kevään ja syksyn runsasvirtaamaisiin kausiin. Kesäisin jätevesikuormitus muodostaa usein pääosan jokeen tulevasta ravinnekuormituksesta. Vuonna 28 talvi oli lauha, ja lähes kolmannes joen kautta tulevasta kuormituksesta päätyi mereen tammi-maaliskuun aikana (liite 3). Kesäkuukausina mereen kulkeutuvien ravinteiden ja kiintoaineen määrä oli vähäinen. Valtaosa (5 6 %) koko vuoden typestä ja fosforista päätyi mereen lokajoulukuussa.

10 1 (2) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (28) TAULUKKO 2. Jätevedenpuhdistamoilta vuonna 28 jokeen johdettu kuormitus. BHK 7ATU Fosfori Kokonaistyppi Ammoniumtyppi kg O 2 /d kg P/d kg N/d kg N/d 1,4,1 4,3 1,6, 1,4,2 12,9 15,6 17 2,5 Yhteensä 17,8,9 33 4,2 BHK 7 kg/d ORIPÄÄ FOSFORI kg/d 1,8,6,4,2 ORIPÄÄ TYPPI kg/d BHK 7 PÖYTYÄ kg/d FOSFORI kg/d PÖYTYÄ 3 2,5 2 1,5 1, TYPPI kg/d BHK 7 kg/d AURA FOSFORI AURA TYPPI kg/d kg/d 1 25,8 2,6 15,4 1, KUVA 3. n, n ja n keskustaajamien jätevesissä jokeen joutunut kuormitus. Oikeanpuoleisissa kuvissa fosforikuormitus on merkitty pylväillä ja typpikuormitus viivakaaviona.

11 AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (28) 11 (2) 5. TUTKIMUSTEN TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU 5.1. joki Vedenlaatu talvella Helmikuussa (4.2.28) joen yläjuoksulla, havaintopaikkojen 14 ja 15 välillä, enterokokkien kaltaisten bakteerien määrä kasvoi selvästi ja veden hygieeninen tila heikkeni välttävästä huonoksi. Hygieenisen tilan heikentyminen saattoi johtua n jätevesien vaikutuksista (kuva 4), mutta toisaalta muilta osin havaintopaikkojen veden laadussa ei havaittu jätevesiin viittaavia eroja. Ammoniumtyppipitoisuudet ja BOD 7 -arvot sekä happipitoisuudet olivat molemmissa paikoissa puhtaille jokivesille tyypillisellä tasolla. Yläjuoksun typpipitoisuudet olivat selvästi joen muita havaintopaikkoja suurempia. Havaintopaikasta 25 ei saatu näytettä. Havaintopaikassa 26 veden ammoniumtyppipitoisuus ja BOD 7 -arvo olivat pieniä ja happipitoisuus hyvä, minkä perusteella vesi oli luokiteltavissa puhtaaksi. Hygieeninen tila oli enterokokkien kaltaisten bakteerien määrän perusteella tyydyttävä-välttävä. n Riihikosken jätevesien vaikutuksista ei ollut nähtävissä selviä viitteitä. Enterokokkien kaltaisten bakteerien määrä kasvoi huomattavasti havaintopaikkojen 34 ja 42 välillä, mikä saattoi johtua n jätevedenpuhdistamolta jokeen johdettavista jätevesistä. Veden hygieeninen tila oli n tasalla välttävä. Muissa tutkituissa muuttujissa ei ollut havaittavissa jätevesiin viittaavia eroja havaintopaikkojen välillä; ammoniumtypen määrä ja BOD 7 -arvot olivat puhtaille vesille ominaisia ja happitilanne pysyi hyvänä. Veden sinkkipitoisuus kasvoi hieman havaintopaikkojen välillä, mutta ero oli melko pieni, eikä joki Oy:n jätevesien vaikutuksia voinut varmuudella osoittaa. joen alajuoksulla havaintopaikoissa 54 ja 58 vesi oli luokiteltavissa hyvän happitilanteensa sekä alhaisen ammoniumtyppipitoisuutensa ja BOD 7 -arvonsa perusteella puhtaaksi. Vedessä oli kuitenkin melko runsaasti enterokokkien kaltaisia bakteereita, joten vesi oli hygieeniseltä tilaltaan välttävälaatuista. Helmikuun tutkimuskerralla joen veden sameus- ja väriarvot olivat kaikissa havaintopaikoissa edellisen kymmenen talven keskiarvoja suurempia. Sen sijaan jokivedessä oli tavanomaista vähemmän ammoniumtyppeä, liuennutta kokonaisfosforia ja happea kuluttavaa orgaanista ainesta BOD 7 -arvon perusteella. Havaintopaikoissa 14, 26 ja 34 vedessä havaittujen enterokokkien määrä oli keskimääräistä alhaisempi, kun taas havaintopaikassa 42 enterokokkimäärä ylitti paikan tavanomaiset lukemat. Tutkimuskertaa edelsi lauha ja sateinen alkutalvi, jolloin joen virtaamat olivat keskimääräistä suurempia.

12 12 (2) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (28) AURAJOKI HAPPIKYLL. % KIINTOAINE mg/l kk kk KOK.FOSFORI µg/l KOK.TYPPI µg/l kk kk AMMONIUMTYPPI µg/l ENTEROKOKIT kpl/1 ml kk kk KUVA 4. joen veden laatu yläjuoksulta alajuoksulle helmikuussa 28 (havaintopaikkojen sijainti on kuvattu vaaka-akselilla mustilla vinoneliöillä, jätevedenpuhdistamot on merkitty valkoisilla neliöillä).

13 AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (28) 13 (2) Vedenlaatu keväällä Huhtikuussa näytteenottopäivänä ( ) joen virtaama oli ajankohtaan nähden keskimääräistä pienempi (Hypöistenkoski 1,4 m 3 /s, Halinen 2,9 m 3 /s). Veden kokonaisravinnepitoisuudet kasvoivat jonkin verran havaintopaikkojen 25 ja 26 välillä. Enterokokkien kaltaisten bakteerien määrän perusteella hygieeninen tila heikkeni välttävästä huonoksi, mutta bakteerimäärissä ei ollut suurta eroa. Ammoniumtypen pitoisuus pieneni havaintopaikkojen välillä ja oli molemmissa paikoissa puhtaille vesille ominainen, joten n Riihikosken jätevesien vaikutuksista ei ollut osoitettavissa selviä viitteitä (kuva 5). BOD 7 -arvot ilmensivät lievää likaantuneisuutta. Tutkimusajankohtana havaintopaikkojen vedessä oli ajankohtaan nähden tavanomaista runsaammin enterokokkeja. Muilta osin vedenlaatu oli ajankohdalle tyypillistä. Jokiveden laatu kohentui mm. enterokokkien kaltaisten bakteerien määrän ja ammoniumtypen sekä sinkkipitoisuuden osalta havaintopaikkojen 34 ja 42 välillä, joten n kunnan ja joki Oy:n jätevesien vaikutuksista ei ollut nähtävissä viitteitä. Vesi oli BOD 7 -arvon, ammoniumtypen ja happitilanteen osalta luokiteltavissa puhtaaksi, mutta hygieeninen tila oli havaintopaikassa 34 huono ja paikassa 42 välttävä. Näytteissä oli hygieenistä likaantumista ilmentäviä bakteereja enemmän kuin keskimäärin edelliskeväinä. joen alajuoksulla (havaintopaikat 54 ja 58) vesi oli muihin havaintopaikkoihin verrattuna sameampaa ja runsasfosforisempaa. Vedessä oli kuitenkin muita paikkoja vähemmän enterokokkien kaltaisia bakteereja ja hygieeninen tila oli tyydyttävä välttävä. Ammoniumtypen määrän ja BOD 7 -arvon perusteella vesi oli luokiteltavissa puhtaaksi ja myös happitilanne oli hyvä kalojen viihtyvyyden kannalta. Molemmissa havaintopaikoissa veden sameus- ja väriarvot olivat ajankohtaan nähden tavanomaista suurempia. Halisten havaintopaikassa (58) myös enterokokkien määrä oli koholla keskimääräiseen verrattuna. Liuenneen fosforin pitoisuudet jäivät sen sijaan tavanomaista alhaisemmiksi Vedenlaatu kesällä Elokuun tutkimuskerralla (4.8.28) n jätevedenpuhdistamon jätevesillä ei ollut osoitettavissa olevaa vaikutusta joen veden laatuun. Runsasravinteinen jokivesi oli luokiteltavissa molemmissa n havaintopaikoissa (14 ja 15) suuren ammoniumtyppipitoisuutensa perusteella voimakkaasti likaantuneeksi. Lisäksi veden hygieeninen tila oli huono; ylemmässä paikassa hygieeniseen likaantumiseen viittaavia bakteereja oli selvästi enemmän kuin alemmassa paikassa (kuva 6). Molemmissa havaintopaikoissa ravinnepitoisuudet (ja etenkin ammoniumtyppipitoisuus) olivat huomattavasti ajankohdan keskiarvoja suurempia. Veden sameusarvot olivat sen sijaan selvästi tavanomaista pienempiä. Samana päivänä tutkitun Krapurannan karavaanarialueen uimalammikosta otetun näytteen ravinnepitoisuudet jäivät kymmenesosaan joen pitoisuuksista.

14 14 (2) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (28) joen veden typpi- ja fosforipitoisuudet pienenivät selvästi n ja n välillä (havaintopaikasta 25 otetun näytteen typpimääritys tehtiin kahteen kertaan). n Riihikosken jätevesien vaikutukset olivat nähtävissä jokiveden ravinnepitoisuuksien kasvuna havaintopaikkojen 25 ja 26 välillä. Myös BOD 7 -arvo ja enterokokkien kaltaisten bakteerien määrä kasvoivat havaintopaikkojen välillä. Ammoniumtyppipitoisuus oli melko pieni ja puhtaiden vesien tasoa, mutta veden hygieeninen tila oli havaintopaikassa 26 välttävä. Vedessä oli selvää hapenvajausta. Veden a-klorofyllipitoisuus oli molemmissa paikoissa samaa suuruusluokkaa kuin lievästi rehevissä karuissa järvissä; näytteissä ei ollut erityisen paljoa planktonleviä. Havaintopaikkojen 34 ja 42 veden laadun perusteella n jätevedet ilmeisesti kasvattivat jokiveden ravinnepitoisuuksia ja huononsivat sen hygieenistä tilaa. Lisäksi veden happipitoisuus laski entisestään. joki Oy:n jätevesien vaikutuksia ei ollut havaittavissa kloridi- tai sinkkipitoisuuksien perusteella. Havaintopaikassa 42 jokivesi oli luokiteltavissa lievästi likaantuneeksi ja hygieeniseltä tilaltaan välttäväksi. Veden sinkkipitoisuus oli pieni molemmissa paikoissa. Havaintopaikan 42 typpipitoisuus oli suurempi kuin kertaakaan kymmenen edelliskesän vastaavissa tutkimuksissa, mutta sameusarvot jäivät nkin tasalla noin puoleen ajankohdan keskimääräisiin arvoihin verrattuina. Happitilanne oli tavallista huonompi. joen alajuoksulla havaintopaikoissa 54 ja 58 veden happitilanne oli parempi kuin joen keskijuoksulla ssa. Alajuoksunkin vesi oli runsasravinteista ja typpipitoisuudet olivat lähes kaksinkertaisia ajankohdan keskiarvoihin nähden. Alajuoksulla vesi oli selvästi sameampaa kuin keski- ja yläjuoksulla. Vesi oli luokiteltavissa muuten lähinnä puhtaaksi, mutta havaintopaikassa 58 veden hygieeninen tila oli enterokokkien kaltaisten bakteerien määrän perusteella välttävä Vedenlaatu syksyllä joen alajuoksulla (54 ja 58) Lokakuun alun tutkimuskertaa (1.1.28) edelsi jakso, jolloin joen virtaama oli suhteellisen pieni. Vesi oli silti sameaa ja sisälsi runsaasti fosforia molemmissa havaintopaikoissa (54 ja 58). Vedenlaatu ei poikennut oleellisesti kymmenen edellissyksyn keskiarvoista. Marraskuun näytteenottokerta ( ) osui runsassateiseen sääjaksoon ja joen virtaamat olivat ajoittain suuria. Vesi oli selvästi sameampaa ja ravinteikkaampaa syyskuun tutkimuskertaan verrattuna. Veden sameusarvo ja fosforipitoisuus kasvoivat havaintopaikkojen 54 ja 58 välillä. Veden sähkönjohtavuusarvo oli selvästi ajankohdan keskiarvoa pienempi; sadevesien suolapitoisuutta laimentava vaikutus näkyi näin. Sameusarvo ja fosforipitoisuus olivat valuma-alueelta tulleiden huuhtoumien vuoksi tavanomaista suurempia. Jokiveden happitilanne oli molemmilla tutkimuskerroilla hyvä.

15 AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (28) 15 (2) AURAJOKI HAPPIKYLL. % KIINTOAINE mg/l kk kk KOK.FOSFORI µg/l KOK.TYPPI µg/l kk kk AMMONIUMTYPPI µg/l ENTEROKOKIT kpl/1 ml kk kk KUVA 5. joen veden laatu yläjuoksulta alajuoksulle huhtikuussa 28 (havaintopaikkojen sijainti on kuvattu vaaka-akselilla mustilla vinoneliöillä, jätevedenpuhdistamot on merkitty valkoisilla neliöillä).

16 16 (2) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (28) AURAJOKI HAPPIKYLL. % KIINTOAINE mg/l kk kk KOK.FOSFORI µg/l KOK.TYPPI µg/l kk kk AMMONIUMTYPPI µg/l ENTEROKOKIT kpl/1 ml kk kk KUVA 6. joen veden laatu yläjuoksulta alajuoksulle elokuussa 28 (havaintopaikkojen sijainti on kuvattu vaaka-akselilla mustilla vinoneliöillä, jätevedenpuhdistamot on merkitty valkoisilla neliöillä).

17 AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (28) 17 (2) Vedenlaatu vuonna 28 alajuoksulla Vuonna 28 joen alajuoksun havaintopaikasta 54 otettiin näytteitä yhteensä 46 kertaa (kuva 7). Kokonais- ja nitraattityppipitoisuudet olivat suurimmillaan heinäkuussa. Ammoniumtyppipitoisuus oli puolestaan suurimmillaan huhtikuussa, jolloin se ilmensi lievää likaantuneisuutta, mutta muilla kerroilla ammoniumin määrä oli puhtaille jokivesille ominainen. Fosforipitoisuudet olivat suurimmillaan loka- ja marraskuussa.

18 18 (2) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (28) AURAJOKI (havaintopaikka 54) Kiintoaine mg/l Kok.typpi µg/l tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kok.fosfori µg/l NO X -typpi µg/l NH 4 -typpi µg/l tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Liuk.kok.P µg/l tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu KUVA 7. joen havaintopaikan 54 veden laatu vuonna 28 (kaaviot perustuvat Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen aineistoihin). Kiintoainepitoisuus on määritetty käyttämällä Nuclepore,4 -suodatinta.

19 AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (28) 19 (2) 5.2. Vähäjoki Helmikuussa (4.2.28) Vähäjoen havaintopaikassa (V34) vesi oli hyvin sameaa ja sisälsi runsaasti fosforia. Fosfori- ja kiintoainepitoisuus sekä sameusarvo olivat selvästi joen alajuoksun lukemia korkeampia. Vähäjoen vedessä oli kuitenkin jokea vähemmän enterokokkien kaltaisia bakteereita, ja hygieeninen tila oli luokiteltavissa tyydyttäväksi. Vähäjoen ammoniumtyppipitoisuus, BOD 7 -arvo ja happitilanne olivat puhtaille jokivesille tyypillisiä. Näytteenottopäivänä veden sameus- ja väriarvot sekä kokonaisfosforipitoisuus olivat edellisen kymmenen talven keskiarvoja suurempia. Ammoniumtyppipitoisuus, BOD 7 - ja sähkönjohtavuusarvot sekä enterokokkimäärä olivat puolestaan tavanomaista pienempiä. Huhtikuun näytteenottokerralla ( ) veden sameus- ja väriarvot olivat hyvin korkeita ja vesi sisälsi runsaasti fosforia; lukemat olivat joen alajuoksun ja ajankohdan keskimääräisiä arvoja suurempia. Vesi oli ammoniumtypen ja BOD 7 - arvon perusteella puhdasta, mutta hygieeninen tila oli välttävä. Vähäjoenkin vedessä oli runsaasti happea. Elokuun tutkimuskerralla (4.8.28) Vähäjoen vesi oli melko sameaa ja runsasravinteista, mutta sen typpi- ja fosforipitoisuudet olivat merkittävästi pienempiä verrattuna joen alajuoksun veteen. Veden sähkönjohtavuusarvo oli sen sijaan lähes kaksinkertainen joen arvoihin verrattuna ja vedessä oli enemmän happea kuluttavaa orgaanista ainesta. Vähäjoen vesi oli havaintopaikassa V34 luokiteltavissa lievästi likaantuneeksi ja hygieeniseltä tilaltaan välttäväksi. Elokuun alussa veden sameus- ja väriarvot olivat tavanomaista pienempiä. Sähkönjohtavuusarvo oli sen sijaan selvästi keskimääräistä suurempi.

20 2 (2) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (28) 6. TIIVISTELMÄ Vuonna 28 alkutalvi oli leuto ja sateinen ja maaliskuu oli talven kylmin kuukausi. Toukokuu oli Lounais-Suomessa poikkeuksellisen vähäsateinen. Alkukesällä satoi tavallista enemmän, heinäkuun sademäärät jäivät normaalista, mutta elokuussa satoi keskimääräistä enemmän. Syyskuu oli tavallista viileämpi. Lokakuun sademäärä kasvoi paikoin yli kaksinkertaiseksi ajankohdan keskiarvoon nähden. Myös marras- ja joulukuu olivat pääosin lauhoja ja sateisia. Joulukuun lopulla sää muuttui talviseksi. Jätevedenpuhdistamoilta jokeen vuonna 28 johdettu BHK- ja fosforikuormitus olivat suurempia kuin 2-luvulla keskimäärin. Typpikuormitus ei poikennut merkittävästi keskimääräisestä. joen fosforivirtaama oli yhteensä noin 119 tonnia ja typpivirtaama 1 73 tonnia. Pääosa kuormituksesta päätyi mereen lauhan talven ja sateisen syksyn aikana. joen yläjuoksulla n jätevesien vaikutukset saattoivat näkyä talven näytteenottokerralla veden hygieenisen tilan huononemisena; joen yläjuoksulle tuleva muu kuormitus näkyi purkupaikan yläpuolisen havaintopaikan muita paikkoja suurempina pitoisuuksina. n tasalla Riihikosken jätevesien vaikutukset näkyivät kesän tutkimuskerralla jokiveden ravinnepitoisuuksien kasvuna ja hygieenisen tilan huononemisena. Myös n jätevesien vaikutus oli nähtävissä selvimmin elokuun tarkkailukerralla, jolloin veden BODarvo ja ravinnepitoisuudet muuttuivat selvimmin havaintopaikkojen välillä. joen veden happitilanne oli kalojen viihtyvyyden kannalta kaikissa havaintopaikoissa talvella ja keväällä hyvä. Elokuun alussa jokivedessä oli hapenvajausta ja erot havaintopaikkojen välillä olivat selviä; vähiten happea oli vedessä n tasalla havaintopaikassa 42. Talvella jokivesi oli luokiteltavissa lähinnä lievästi likaantuneeksi välttävän hygieenisen tilansa vuoksi; veden BOD-arvot ja ammoniumtyppipitoisuudet olivat tavanomaista pienempiä, mutta vesi oli keskimääräistä sameampaa. Myös keväällä vesi oli muuten luokiteltavissa puhtaaksi, mutta hygieeninen tila vaihteli tyydyttävästä huonoon. Elokuussa joki oli yläjuoksultaan luokiteltavissa likaantuneeksi, mutta joen keski- ja alajuoksulla likaantuneisuus oli lievempää ja näkyi paikoin veden välttävänä hygieenisenä tilana. joen vedessä oli paikoin melko runsaasti leviä. Elokuun näytteenottokerralla veden typpipitoisuus oli useimmissa paikoissa selvästi suurempi kuin vastaavana ajankohtana keskimäärin. Vuonna 28 joen vesi oli laadulliselta käyttökelpoisuudeltaan (ympäristöhallinnon yleisluokitus) lähinnä välttävää. Luokitusta heikensivät runsasravinteisuus ja enterokokkien suuri määrä. Vähäjoen veden happitilanne oli talven ja kevään näytteenottokerroilla hyvä, mutta kesällä senkin vedessä oli hapenvajausta. Talvella ja keväällä vesi oli tyydyttävää-välttävää ja hygieenistä tilaa lukuun ottamatta luokiteltavissa lähinnä puhtaaksi. Veden sameus- ja fosforiarvot olivat kuitenkin tavanomaista suurempia. Kesällä BOD-arvo ilmensi lievää likaantuneisuutta, eikä hapenvajauskaan ollut puhtaille vesille ominainen. Laadulliselta käyttökelpoisuudeltaan Vähäjoen vesi oli vuonna 28 lähinnä välttävää. Turussa 4. toukokuuta 29 Kari Lehtonen tutkimuspäällikkö

21 Vesinäytteiden tutkimustuloksia joki (AURA) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht ph Väri.s CODMn BOD 7 Kok.N NH4-N Kok.P KokP.l Enterokok. Klorof. Cl Zn Näyte C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l /1 ml µg/l mg/l µg/l AURA / 14 Jauhij. liitt yp 14 Kok.syv.,6 m; Näk.syv.,2 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 11:25; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8;,3,7 12, , , AURA / 15 n raja 15 (L15) Kok.syv.,4 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 11:4; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8;,2,6 12, , , AURA / 25 Arkkilan silta 25 (L 25) Ei näytteitä! AURA / 26 mts 26 (L 26) Kok.syv. 1,6 m; Näk.syv.,1 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 12:2; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8;,8,3 12, ,1 17 1, AURA / 34 Kuuskosken silta 34(L34) Kok.syv. 2, m; Näk.syv.,1 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 12:4; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 7 /8;,1,3 13, ,1 18 1, ,5 < AURA / 42 Nahkateht ap 42 (L 42) Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv.,1 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 13:; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 7 /8; 1,,3 13, ,1 18 1, , AURA / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 5, m; Näk.syv.,1 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 13:4; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 7 /8; 1,3 13, , , AURA / 58 Halisten uusi s Lumi cm; Jää cm; Klo 14:; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 7 /8;.5,5 14, , , AURA / V34 Maarian kk mts Kok.syv.,8 m; Näk.syv.,1 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 14:15; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 7 /8;,4 1,7 12, , , FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T11 Liite 1, sivu 1/4

22 Vesinäytteiden tutkimustuloksia joki (AURA) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht ph Väri.s CODMn BOD 7 Kok.N NH4-N Kok.P KokP.l Enterokok. Klorof. Cl Zn Näyte C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l /1 ml µg/l mg/l µg/l AURA / 25 Arkkilan silta 25 (L 25) Kok.syv. 2, m; Näk.syv.,4 m; Klo 9:25; Näytt.ottaja JH (JH); Ilm.lt. 5 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. E; X 6, 11, ,3 18 2, AURA / 26 mts 26 (L 26) Kok.syv. 1, m; Näk.syv.,2 m; Klo 9:4; Näytt.ottaja JH (JH); Ilm.lt. 5 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. E; X 5,8 11, ,4 18 2, AURA / 34 Kuuskosken silta 34(L34) Kok.syv. 1,2 m; Näk.syv.,4 m; Klo 9:55; Näytt.ottaja JH (JH); Ilm.lt. 8 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. E; X 6,2 1, ,2 2 1, , AURA / 42 Nahkateht ap 42 (L 42) Kok.syv. 2,8 m; Näk.syv.,2 m; Klo 1:15; Näytt.ottaja JH (JH); Ilm.lt. 8 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. E; X 6,6 11, ,3 2 1, ,8 < AURA / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 4,9 m; Näk.syv.,1 m; Klo 1:55; Näytt.ottaja JH (JH); Ilm.lt. 8 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. E; X 7,5 11, , , AURA / 58 Halisten uusi s Kok.syv. 1,3 m; Näk.syv.,2 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja JH (JH); Ilm.lt. 8 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. E;.5 7,6 11, , , AURA / V34 Maarian kk mts Klo 11:4; Näytt.ottaja JH (JH); Ilm.lt. 8 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. E; X 5,9 11, , , AURA / 14 Jauhij. liitt yp 14 Kok.syv.,4 m; Näk.syv. >,4 m; Klo 11:5; Näytt.ottaja KL; Pilv. 8 /8;,2 13,2 7,2 69 9,5 4,3 16 7,3 4 6,2 4, AURA / 15 n raja 15 (L15) Kok.syv.,2 m; Näk.syv. >,2 m; Klo 12:1; Näytt.ottaja KL; Pilv. 8 /8;,1 13,5 7, , 18 7,4 4 5,8 5, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T11 Liite 1, sivu 2/4

23 Vesinäytteiden tutkimustuloksia joki (AURA) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht ph Väri.s CODMn BOD 7 Kok.N NH4-N Kok.P KokP.l Enterokok. Klorof. Cl Zn Näyte C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l /1 ml µg/l mg/l µg/l AURA / 25 Arkkilan silta 25 (L 25) Kok.syv. 2,5 m; Klo 12:4; Näytt.ottaja KL; Pilv. 8 /8; 1, 17,5 8, ,9 22 7,4 11 1, ,5 7, AURA / 26 mts 26 (L 26) Kok.syv.,4 m; Näk.syv. >,4 m; Klo 13:1; Näytt.ottaja KL; Pilv. 8 /8;,2 17, 6, ,1 3 7,5 12 2, ,2 2, AURA / 34 Kuuskosken silta 34(L34) Kok.syv.,5 m; Klo 14:4; Näytt.ottaja KL; Pilv. 8 /8;,3 18,9 5, , 22 7,4 19 1, <2 -,3 8, AURA / 42 Nahkateht ap 42 (L 42) Kok.syv. 2,5 m; Klo 14:; Näytt.ottaja KL; Pilv. 8 /8; 1, 17,8 4, ,4 18 2, <2 -, AURA / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 4,5 m; Klo 14:45; Näytt.ottaja KL; Pilv. 8 /8; 1, 19,3 6, , , , AURA / 58 Halisten uusi s Kok.syv.,4 m; Klo 15:1; Näytt.ottaja KL; Pilv. 8 /8;,2 19,4 8, , , AURA / V34 Maarian kk mts Kok.syv.,2 m; Klo 15:3; Näytt.ottaja KL; Pilv. 8 /8;,1 17, 6, , , AURA / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 4,8 m; Näk.syv.,3 m; Klo 12:2; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; 1 9,3 9, ,1 15 7,4 13 FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T11 Liite 1, sivu 3/4

24 Vesinäytteiden tutkimustuloksia joki (AURA) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht ph Väri.s CODMn BOD 7 Kok.N NH4-N Kok.P KokP.l Enterokok. Klorof. Cl Zn Näyte C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l /1 ml µg/l mg/l µg/l AURA / 58 Halisten uusi s Kok.syv.,8 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8;.5 9,6 1, , AURA / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 4,6 m; Näk.syv.,1 m; Lumi 5 cm; Klo 12:4; Näytt.ottaja JH; Ilm.lt. C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NE; 2.,2 13, , AURA / 58 Halisten uusi s Kok.syv. 2, m; Näk.syv.,5 m; Lumi 5 cm; Klo 13:25; Näytt.ottaja JH; Ilm.lt. C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. NE;.5,2 13, ,2 32 FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T11 Liite 1, sivu 4/4

25 Vesinäytteiden tutkimustuloksia joen ravinnevirt. (AU54) LOSyk:n seurantatutkimus (joki) (AURA_LOS) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Ka.4N Sähk.joht ph Väri.s CODMn BOD 7 Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P KokP.l Gran alk TOC Näyte C mg/l Kyll % FNU mg/l mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mmol/l mg/l AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 12:3; Näytt.ottaja Lounais-Suomen ympäristökeskus;,5,2 13, , 16, 12, 15, 7, , 1, , 82,,5 19, AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 1,5 m; Näk.syv.,1 m; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 7 /8;,7, AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,1 m; Klo 14:; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. S; 1, AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,1 m; Klo 9:4; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. m/s; 1, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 13:; Näytt.ottaja Lounais-Suomen ympäristökeskus; 1 1,8 24, 2, 9, 6,9 21, , 15, AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,2 m; Lumi cm; Klo 1:45; Näytt.ottaja TS; Ilm.lt. -2 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. W; 1, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 14:; Näytt.ottaja Lounais-Suomen ympäristökeskus; 1,2 13, , 21, 93, 11, 7, , 1, , 81,,39 13, AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 5, m; Näk.syv.,1 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 13:5; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. C; Pilv. 8 /8; 1 1, AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,1 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 14:35; Näytt.ottaja RM AL-J; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T11 Liite 2, sivu 1/5

26 Vesinäytteiden tutkimustuloksia joen ravinnevirt. (AU54) LOSyk:n seurantatutkimus (joki) (AURA_LOS) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Ka.4N Sähk.joht ph Väri.s CODMn BOD 7 Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P KokP.l Gran alk TOC Näyte C mg/l Kyll % FNU mg/l mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mmol/l mg/l AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 12:; Näytt.ottaja Lounais-Suomen ympäristökeskus; 1,4 13, , 26, 63, 9, 7,2 4 19, 1, , 89,,4 12, AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,1 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 9:35; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. S; 1 1, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 13:3; Näytt.ottaja Lounais-Suomen ympäristökeskus; 1 2, 18, 15, 9, 7,3 16, , 13, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 13:15; Näytt.ottaja Lounais-Suomen ympäristökeskus; 1 1,6 12, 13, 7, , AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,2 m; Klo 13:4; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. -4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. NE;,5, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Lumi 2 cm; Jää 4 cm; Klo 13:; Näytt.ottaja Lounais-Suomen ympäristökeskus; 1,3 59, 14, 7, , AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 12:15; Näytt.ottaja Lounais-Suomen ympäristökeskus; 1,8 13, , 16, 48, 15, 7, , 2, , 58,,68 17, AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 6, m; Näk.syv.,2 m; Klo 13:2; Näytt.ottaja JS (JH); Ilm.lt. 8 C; Pilv. 6 /8; 1 2, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 14:2; Näytt.ottaja Lounais-Suomen ympäristökeskus; 1 4, 12, 13, 7, , FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T11 Liite 2, sivu 2/5

27 Vesinäytteiden tutkimustuloksia joen ravinnevirt. (AU54) LOSyk:n seurantatutkimus (joki) (AURA_LOS) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Ka.4N Sähk.joht ph Väri.s CODMn BOD 7 Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P KokP.l Gran alk TOC Näyte C mg/l Kyll % FNU mg/l mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mmol/l mg/l AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,1 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 12:3; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 4, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 14:15; Näytt.ottaja Lounais-Suomen ympäristökeskus; 1 4,1 12, , 19, 38, 11, 7,2 ~56 23, 1, , 13,,53 21, AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 4,5 m; Näk.syv.,2 m; Klo 12:3; Näytt.ottaja JH; Ilm.lt. 8 C; Pilv. 3 /8; 1 4, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 14:; Näytt.ottaja Lounais-Suomen ympäristökeskus; 1 5,9 17, 11, 7, , AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 4, m; Näk.syv.,1 m; Klo 13:1; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 9 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. W; 1 7, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 14:45; Näytt.ottaja Lounais-Suomen ympäristökeskus; 1 7,5 11,4 95 1, 24, 76, 12, 7, ,, , 79,,53 15, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Näytt.ottaja Lounais-Suomen ympäristökeskus; 1 8,2 71, 13, 7, , AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 14:3; Näytt.ottaja Lounais-Suomen ympäristökeskus; 1 12,2 9, , 12, 32, 18, 7, , 1, , 56,,85 13, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 1:; Näytt.ottaja Lounais-Suomen ympäristökeskus; 1 16, 93, 17, 7, , FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T11 Liite 2, sivu 3/5

28 Vesinäytteiden tutkimustuloksia joen ravinnevirt. (AU54) LOSyk:n seurantatutkimus (joki) (AURA_LOS) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Ka.4N Sähk.joht ph Väri.s CODMn BOD 7 Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P KokP.l Gran alk TOC Näyte C mg/l Kyll % FNU mg/l mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mmol/l mg/l AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 8:; Näytt.ottaja Lounais-Suomen ympäristökeskus; 1 17,3 45, 22, 7, , AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 9:11; Näytt.ottaja Lounais-Suomen ympäristökeskus; 1 19,7 47, 22, 7, , AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 14:15; Näytt.ottaja Lounais-Suomen ympäristökeskus; 1 13,8 8, , <2, 54, 12, 7, , 1, , 12,,63 24, AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Klo 16:; Näytt.ottaja KL; 1 12, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 8:; Näytt.ottaja Lounais-Suomen ympäristökeskus; 1 9,8 89, 14, 7, , AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,1 m; Klo 13:2; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 9, AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 4,8 m; Näk.syv.,2 m; Klo 15:; Näytt.ottaja JH; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. W; 1 8, AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,1 m; Klo 13:1; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 7, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 13:45; Näytt.ottaja Lounais-Suomen ympäristökeskus; 1 7,6 12, 14, 7, , FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T11 Liite 2, sivu 4/5

29 Vesinäytteiden tutkimustuloksia joen ravinnevirt. (AU54) LOSyk:n seurantatutkimus (joki) (AURA_LOS) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Ka.4N Sähk.joht ph Väri.s CODMn BOD 7 Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P KokP.l Gran alk TOC Näyte C mg/l Kyll % FNU mg/l mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mmol/l mg/l AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,5 m; Klo 11:2; Näytt.ottaja JH; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 8, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 15:; Näytt.ottaja Lounais-Suomen ympäristökeskus; 1 4,2 11, 87, 12, 7,3 23, , 93, AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,5 m; Klo 15:3; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 5, AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 12:45; Näytt.ottaja Lounais-Suomen ympäristökeskus; 1 2,6 64, 43, 1, 7,1 24, , 22, AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 6, m; Näk.syv.,1 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 9:3; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 6 C; Pilv. 8 /8; 1 3, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T11 Liite 2, sivu 5/5

30 joen ainevirtaama-arvio vuodelta 28 Keskiarvot Jakso Virtaama 1) Kiintoaine, Kiintoaine, hieno 2) karkea 3) Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P m3/s mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l I-III 18, IV 11, V-IX 2, X-XII 25, Koko vuosi Ainevirtaama Jakso Virtaama 1) Kiintoaine, Kiintoaine, hieno 2) karkea 3) Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P m3 t t t t t t t I-III ,5 14,5 IV ,9 3,1 V-IX ,2 6,3 3,2 X-XII ,4 31,3 Yhteensä ,1 52, Jakso Virtaama 1) Kiintoaine, Kiintoaine, hieno 2) karkea 3) Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P % % % % % % % % I-III IV V-IX X-XII Yhteensä Merkintöjen selityksiä: 1) Virtaama on laskettu Halistenkosken virtaama-arvoista vastaamaan koko joen valuma-aluetta. 2) Kiintoainepitoisuus on määritetty käyttämällä Nuclepore,4 µm suodatinta. 3) Kiintoainepitoisuus on määritetty käyttämällä GF/C suodatinta. kok.n = kokonaistyppi NO23-N = nitraatti- ja nitriittitypen yhteismäärä NH4-N = ammoniumtyppi Kok.P = kokonaisfosfori PO4-P = fosfaattifosfori I-III = tammi-maaliskuu IV = huhtikuu V-IX = touko-syyskuu X-XII = loka-joulukuu t = tonnia µg/l = mg/m3