TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESKIKESÄLLÄ 2014

Transkriptio

1 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESKIKESÄLLÄ YLEISTÄ Väliraportti nro Turun ympäristön merialueen vuoden 2014 velvoitetarkkailun kesäkauden tutkimukset jatkuivat kesä- ja heinäkuussa. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki vedenlaatututkimukseen kuuluvan suppean tarkkailun , ja keskikesän laajan tarkkailukerran näytteet otettiin Laajassa tutkimuksessa oli merialueella yhteensä 37 havaintopaikkaa (kuva 1); näistä 33 paikkaa kuului tarkkailuohjelmaan ja 4 paikkaa ohjelmaan vuonna 2010 tehtyyn täydennykseen. Lisäksi näytteet otettiin Aurajoesta Halisista mereen virtaavasta vedestä. Tutkimuksen tarkoituksena on seurata Turun kaupunkiseudun kuntien ja teollisuuslaitosten jätevesien vaikutuksia merialueen tilaan ja veden laatuun. Velvoitetutkimukseen osallistuvat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki (Paraisten jätevedenpuhdistamo), Maskun kunta (Lemun jätevedenpuhdistamo), ExxonMobil Oil Oy Ab, Neste Oil Oyj Naantalin jalostamo, Finnfeeds Finland Oy Naantalin tehdas ja Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE). Seuraavassa esitetään lyhyt yhteenveto keskikesän tuloksista. Avovesikauden aineistoa kootaan osin syksyn väliraporttiin, ja tuloksia tarkastellaan myös vuosiraportissa. 2. SÄÄ- JA VIRTAAMAOLOT Kesäkuun alussa oli Turun seudulla kesäisen lämmintä, jopa helteistä, mutta kuun puolivälissä ilma viileni. Kuun loppupuoli oli poikkeuksellisen kolea, sillä päivälämpötilat olivat matalia, tuuli navakkaa ja sade tuli ajoittain rakeina. Heinäkuun ensimmäisellä viikolla sää oli edelleen kolea mutta muuttui hyvin nopeasti helteiseksi; jo kuun puolivälissä helle väistyi mutta sää oli lämmin. Ympäristöhallinnon OIVA -ympäristö- ja paikkatietopalvelun mukaan (tiedot poimittu ) Aurajoen Halisissa virtaama oli toukokuun lopulta kesäkuun puoliväliin hyvin pieni (<1 m 3 /s, ). Sitten virtaama nousi hieman mutta oli suurimmillaankin kuun lopulla hetkellisesti noin 5 m 3 /s. Heinäkuun alussa virtaama oli taas hyvin pieni (<1 m 3 /s). Ilmatieteen laitoksen vedenkorkeusmittausten mukaan Turussa meriveden korkeus oli kesäkuun alkupuolella vedenkorkeus noin -30 cm (korkeusjärjestelmä: teoreettinen keskivesi), mutta kuun puolivälissä vesi nousi nopeasti 0-linjan tuntumaan. Heinäkuun alussa vesi kääntyi jälleen laskuun. Julkisen valvonnan alainen vesitutkimuslaitos, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101 Osoite Puh. Telekopio/S-posti ALV rek. Lounais-Suomen Telekatu 16 (02) Y vesi- ja ympäristötutkimus Oy TURKU *(02) enimi.snimi@lsvsy.fi Krnro

2 2 3. MENETELMÄT JA TULOKSET 3.1. Yleistä Havaintopaikkojen paikannuksessa käytettiin apuna merikarttaa ja GPS-paikanninta sekä kokonaissyvyyttä, joka mitattiin kaikuluotaimella. Näkösyvyys mitattiin Limnos-vesinoutimen valkoisen kannen avulla ilman vesikiikaria. Kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteen syvyys määrättiin näkösyvyyden perusteella, ja kokoomanäyte kerättiin putkinoutimella saaviin siten, että osanäytteitä otettiin tuotantokerroksen kaikista osista yhtä monta noutimellista (vähintään kaksi). Muut vesinäytteet otettiin Limnos-vesinoutimella. Vesinäytteet analysoitiin Lounais- Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa. Näytteenotto- ja analyysimenetelmät on kuvattu tarkemmin tarkkailuohjelmassa. Tekstissä pinta tarkoittaa 1 metrin syvyyttä ja pohjan läheinen näyte 1 metri pohjan yläpuolelta otettua näytettä; Raisionlahden pohjukassa on mataluuden vuoksi näytesyvyys vain 0,5 m. Kokoomanäytteellä tarkoitetaan kasviplanktonin tuotantokerroksesta kerättyä näytettä. Tuloksia on koottu karttapohjille (kuvat 2 7). Ne on laadittu siten, että pinnan (1 m) tai kokoomanäytteen osalta kunkin havaintopaikan tulosten on ajateltu kuvaavan laajempaa aluetta, mutta alueiden rajaus on varsin karkea. Pohjanläheinen happitulos edustaa vain kyseistä paikkaa, sillä syvänteiden lähialueilla happitilanne voi olla olennaisesti erilainen kuin syvänteen pohjalla. Kokonaisfosforia, klorofylliä ja hygieenistä tilaa käsittelevissä kuvissa luokkarajat ja -värit perustuvat Suomen ympäristökeskuksen (2005) laatimaan vesien yleiseen käyttökelpoisuusluokitukseen. Muut kuvat on tehty tulosten havainnollistamista mutta ei varsinaisesti luokittamista ajatellen, ja raja-arvot on laadittu Lounais- Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ssä. Kesäkuun puolivälin suppean tutkimuksen aikaan (16.6., liite 1) ilman lämpötila oli noin ºC, taivas lähes pilvetön tai puolipilvinen ja luoteenpuoleinen tuuli vaihteli kohtalaisesta navakkaan. Heinäkuun alun laajan tutkimuksen aikaan ( , liite 2) ilman lämpötila oli ºC ja taivas oli puolipilvinen tai täysin pilvessä. Tuuli oli pääosin heikkoa ja pohjoisen lännen puolelta. Näytteenottotiedoissa ei ollut mainintoja poikkeuksellisista havainnoista.

3 3

4 Veden lämpötila Kesäkuun puolivälissä suppean tutkimuksen havaintopaikoilla veden lämpötila oli pinnassa (1 m) ºC. Kesäkuun alun näytteenoton tuloksiin verrattuna vesi ei ollut juurikaan lämmennyt. Heinäkuun alussa laajassa tutkimuksessa veden lämpötila oli pinnassa ºC. Intensiiviasemien (135, 175, 180, 210, 220, 225, 240, 260, 275, 285, 297 ja 300) perusteella vesi oli 4 5 ºC viileämpää kuin ajankohdan pitkäaikainen keskiarvo (vuodet ). Ylimmät vesikerrokset olivat lämmenneet muutaman asteen kesäkuun alun jälkeen, ja kymmenen metrin syvyydessä veden lämpötila oli noin ºC. Pohjan lähellä yli 10 metrin syvyisillä paikoilla lämpötila oli 4 11 ºC. Matalammilla alueilla Pitkänsalmen Papinsaaren edustalla, Haarlansalmessa, Pohjoissalmessa Kallanpään edustalla sekä Raisionlahdessa Kukonpäässä lämpötilaero oli noin 2 3 ºC Meriveden suolaisuus ja sameus Kesäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa sähkönjohtavuuden perusteella laskettu veden suolaisuus oli pinnassa (1 m) 5,1 6,1 ºC. Turussa jäteveden purkupaikalla suolaisuus oli alentunut selvästi (suolaisuus 5 5,4 ), mutta muualla suolaisuuden aleneminen oli lievää (5,5 5,9 ) tai ei havaittavissa (suolaisuus 6 ). Heinäkuun alussa laajassa tutkimuksessa suolaisuus oli pinnassa 4,3 6,0 (kuva 2). Suolaisuus oli alin Raisionlahden pojukassa, ja siellä suolaisuus oli alentunut voimakkaasti (suolaisuus <5 ). Turussa jäteveden purkupaikalla ja Aurajokisuulla Suolaisuus oli alentunut selvästi (suolaisuus 5 5,4 ). Muualla suolaisuus oli alentunut lievästi (5,5 5,9 ) tai ei havaittavissa (suolaisuus 6 ). Syvänteissä suolaisuus kasvoi pohjaa kohti, ja korkeimmillaan suolaisuus oli noin 6,1. Suolaisuuden perusteella kesäkuun puolivälissä joki- ja valumavesien määrä oli pieni, ja pinnassa suolapitoisuus aleni lievästi lähinnä Pitkässäsalmessa ja Raisionlahdessa. Myös heinäkuun alussa jokivesiä tuli vähän, ja valumavedet alensivat veden suolaisuutta selvästi Raisionlahden pohjukassa, ja jäte- ja jokivesien vaikutus tuntui Linnanaukon tuntumassa, Pitkässäsalmessa ja myös Pohjois- ja Pukinsalmen sisäosissa. Sameusarvoja määritettiin heinäkuun laajalla tarkkailukerralla, ja Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä sameus oli 24 FNU. Merialueella sameusarvoja määritettiin pinnasta noin 10 m syvyyteen saakka. Pinnassa sameusarvot olivat 3,2 26 FNU (kuva 2). Vesi erittäin sameaa (>20 FNU) Pitkässäsalmessa Uittamolta Katariinanlaaksoon saakka. Sameusarvot olivat voimakkaasti kohonneita (>10 FNU) Pukinsalmen keskiosiin asti ja Pohjoissalmen sisäosassa sekä Pitkänsalmen eteläpäässä. Sameusarvot eivät olleet pinnassa missään Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (2005) mukaan erinomaisia (>1,5 FNU), eikä lähelle raja-arvoa päästy Airistollakaan edes 10 metrin syvyydessä.

5 5 5,8 Merimasku 5,9 6,0 5,9 Luonnonmaa Rymättylä 5,9 5,9 5,9 Naantali 5,9 5,9 Raisio 4,3 5,8 5,8 5,9 Satava 5,6 5,7 5,6 5,7 5,7 5,6 Kakskerta 5,5 5,2 5,4 5,5 5,5 Kaarina Kuusisto 5,6 5,6 5,8 5,8 5,6 5,7 5,6 5,5 Suolaisuus ( ), pinta Heinäkuu ,5 5,6 5,2 5,2 5,4 5,5 Airismaa 5,9 5,8 5,8 Parainen 5,9 5,9 6,0-3,9 4-4,9 5-5,4 5,5-5,9 > km 5,6 Merimasku 3,9 3,2 4,5 Luonnonmaa Rymättylä 5,7 4,6 5,2 Naantali 5,3 5,4 Raisio 11 5,3 9,8 7,2 Satava ,6 7,3 7,1 9,1 Kakskerta Kaarina Kuusisto 11 5,7 4,3 4,4 9, Sameus (FNU), pinta Heinäkuu Airismaa 3,5 5,6 4,9 Parainen 4,3 4,3 5,1 <1,5 FNU 1,5-3 FNU 3,1-5 FNU 5,1-10 FNU >10 FNU km KUVA 2. Suolaisuus ja sameus pinnassa (1 m) Turun merialueella heinäkuun alussa 2014.

6 Happitilanne Happitilannetta kartoitettiin heinäkuun alun laajassa tarkkailussa. Pohjan läheisistä kerroksista happi oli loppumassa Bläsnäsin syvänteessä (kuva 3), missä happitilanne oli hyvin huono pohjasta noin 20 metrin syvyyteen saakka. Pohjan lähellä myös Kirkkoherransaaren syvänteessä happi oli käymässä hyvin vähiin, mutta alusvedessä happitilanne oli parempi kuin Bläsnäsissä. Hapenvajaus oli voimakasta (happikyllästys<40 %) Vapparilla Loskarnäsin ja Lessorin syvänteissä lähellä pohjaa. Edellä mainittujen syvännealueiden lisäksi pohjan lähellä ei ollut riittävästi happea lohensukuisten kalojen viihtymiseen (7 mg/l) Vapparin pohjoisosassa, Haarlansalmessa, Kallanpäässä ja Kuparivuorella sekä Askaistenlahdella Väskin edustalla ja Papinluodossa. Muutoin happea oli lohikaloille riittävästi. Pinnassa kasviplanktonin aiheuttamaa voimakasta hapen ylikyllästystä (happikyllästys>110 %) ei ollut. 54 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Kaarina Kuusisto Satava Kakskerta Happikyllästys (%), pohja Heinäkuu Airismaa Parainen km KUVA 3. Happikyllästys pohjassa (pohja -1 m) Turun merialueella heinäkuun alussa 2014.

7 Typpipitoisuus Kesäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaistyppipitoisuus oli µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla µg/l. Myös nitriitti- ja nitraattitypen määrä oli hyvin korkea Turussa purkupaikalla; Uittamolla määrä oli 140 µg/l mutta muualla alle määritysrajan (<5 µg/l). Ammoniumtyppimäärät olivat pieniä. Paraisten jätevedenpurkupaikalla tai Naantalinsalmessa typpiyhdisteiden määrät eivät poikenneet vertailualueiden tuloksista. Heinäkuun alussa laajassa tutkimuksessa Aurajoen Halista virtaavassa vedessä oli kokonaistyppeä µg/l, nitriitti- ja nitraattityppeä µg/l ja ammoniumtyppeä 14 µg/l. Merialueella kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä typpipitoisuus oli µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla ja Linnanaukolla noin µg/l (kuva 4). Turun lähisalmissa ja Raisionlahden perukassa pitoisuus oli noin µg/l, Vapparilla ja Askaistenlahdella noin µg/l ja muualla hieman alle 400 µg/l. Mineraalityppiyhdisteiden pitoisuudet olivat hyvin pieniä lukuun ottamatta Turussa jäteveden purkupaikkaa ja Linnanaukkoa, mutta niissäkin ammoniumtypen määrä oli selvästi alle 100 µg/l (kuva 4) ja nitriitti- ja nitraattitypen määrä noin µg/l. Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen kokonaistyppipitoisuudet olivat ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja (vuodet ) pienempiä Pitkässäsalmessa Papinsaaren edustalla, Raisionlahdessa Hahdenniemessä ja Viheriäistenaukolla. Kuuvannokalla oli kokonaistyppeä tavanomaista enemmän. Muilla intensiivipaikoilla typpimäärä oli lähellä pitkäaikaiskeskiarvoja. Vertikaalinäytteissä syvyyssuunnassa erot kokonaistyppipitoisuuksissa olivat pääosin pieniä. Turussa jäteveden purkupaikalla pohjalla kokonaistyppimäärä oli selvästi pienempi kuin pinnassa. Etenkin Kirkkoherransaaren edustalla mutta myös Bläsnäsinlahden syvänteen pohjalla kokonaistyppipitoisuus oli korkea, sillä heikon happitilanteen vuoksi sedimentti oli ilmeisesti hapeton ja ravinteita saattoi vapautua sedimentistä. Ammoniumtypen määrät olivat korkeita pohjan lähellä Vapparin pohjoisosassa ja Väskin edustalla. Turussa jätevesien vaikutus näkyi purkualueella korkeina kokonaistyppipitoisuuksina, ja jätevedet todennäköisesti nostivat hieman myös ammoniumtyppipitoisuuksia Linnanaukolla. Myös Aurajoki toi alueelle typpikuormitusta, eikä Pitkänsalmen suuntaan voinut erottaa toisistaan jäte- ja jokiveden vaikutusta. Paraisten jätevesien vaikutus tuntui typpiyhdisteiden määrissä jonkin verran. Naantalinsalmessa paikallinen kuormitus ei näkynyt typpipitoisuuksissa.

8 8 400 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kokonaistyppi (µg/l), koonta Heinäkuu Airismaa Parainen µg/l > µg/l > µg/l > µg/l >1000 µg/l km Merimasku Naantali Luonnonmaa 14 4 Rymättylä Raisio 4 Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Ammoniumtyppi (µg/l), koonta Heinäkuu Airismaa Parainen µg/l >10-50 µg/l > µg/l > µg/l >700 µg/l km KUVA 4. Kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuudet tuotantokerroksen kokoomanäytteissä Turun merialueella heinäkuun alussa 2014.

9 Fosforipitoisuus Kesäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli µg/l. Pitoisuudet olivat korkeimmat Uittamolla, Hahdenniemessä ja Turussa jäteveden purkupaikalla. Salmi- ja lahtialueilla fosforia oli hieman yli 20 µg/l ja Airistolla noin 18 µg/l. Fosfaattifosforia oli alle 10 µg/l lukuun ottamatta Hahdenniemeä ja Uittamon edustaa, jossa fosfaattifosforia oli noin µg/l. Heinäkuun alussa laajassa tutkimuksessa Aurajoen Halisista virtaavan veden kokonaisfosforipitoisuus oli 110 µg/l ja fosfaattifosforipitoisuus 44 µg/l. Merialueella kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli µg/l (kuva 5), joten matalilla savisameilla alueillakin määrä oli varsin pieni. Suomen ympäristökeskuksen (2005) vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen fosforiraja-arvojen mukaan tila oli tyydyttävä välttävä, sillä pienimmilläänkin pitoisuudet olivat hyvän tyydyttävän rajalla. Missään tila ei ollut huono. Fosfaattifosforia oli 3 10 µg/l paitsi Aurajokisuulla, Linnanaukolla ja sieltä salmien sisäosiin noin µg/l. Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen kokonaisfosforipitoisuus oli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa selvästi pienempi Hahdenniemessä ja myös Pitkässäsalmessa ja Vapparin pohjoisosassa. Muissa intensiivipaikoissa pitoisuudet olivat lähellä keskimääräistä paitsi Kuuvannokalla hieman tavallista korkeampi. Vertikaalinäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli erittäin korkea (>100 µg/l) pohjan lähellä Vapparilla Lessorilla ja Bläsnäsinlahdella, missä heikon happitilanteen vuoksi sedimentti oli ilmeisesti hapeton ja fosforia vapautui sedimentistä. Turussa jätevedenpurkualueella ei veden fosforipitoisuuksissa ollut havaittavissa jätevesikuormituksen vaikutuksia, ja n sillan lähellä sekä Uittamolla fosforipitoisuus nousi todennäköisesti savisameuden vuoksi. Paraisten jätevedenpuhdistamon purkupaikalla tai Naantalinsalmessa ei fosforipitoisuuksissa erottunut jätevesien vaikutusta.

10 10 25 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kokonaisfosfori (µg/l), koonta Heinäkuu Airismaa Parainen Erinomainen (<12 µg/l) Hyvä (12-20 µg/l) Tyydyttävä (20-40 µg/l) Välttävä (40-80 µg/l) Huono (>80 µg/l) km KUVA 5. Kokonaisfosforipitoisuudet tuotantokerroksen koontanäytteessä Turun merialueella heinäkuun alussa Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus Klorofyllipitoisuus Kesäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä klorofyllipitoisuus oli 3,6 25 µg/l. Määrä oli selvästi muita korkeampi Turussa jätevedenpurkupaikalla ja Pitkänsalmen eteläosassa, missä vesi oli Suomen ympäristökeskuksen (2005) vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen klorofylliraja-arvojen mukaan laadultaan välttävää. Muualla laatu oli tyydyttävä. Heinäkuun alussa kokoomanäytteissä klorofyllipitoisuus oli 3,8 22 µg/l (kuva 6). Korkeimmat pitoisuudet olivat Lemunaukolla ja Kuuvannokalla. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen klorofylliraja-arvojen perusteella heinäkuun alussa ei tavattu huonoksi luokiteltavia alueita. Merialue kuului tyydyttävään tai välttävään luokkaan, sillä hyvään luokkaan (<4 µg/l) päästiin juuri ja juuri vain Vapparin keskiosassa. Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen klorofyllipitoisuus oli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja (v ) selvästi korkeampi Kuuvannokalla. Keskiarvoa selvästi pienempi klorofyllipitoisuus oli Pitkänsalmen eteläpäässä, Hahdenniemessä, Viheriäistenaukolla ja Naantalinsalmessa.

11 11 Turussa purkupaikalla ei ollut selvästi havaittavissa jätevesien aiheuttamaa klorofyllimäärän nousua. Paraisten jätevesien purkupaikalla ja Naantalinsalmessa ei ollut eroja vertailualueisiin nähden. 5,8 Merimasku 4,6 5,0 5,6 Luonnonmaa Rymättylä 6,0 7,3 6,5 Naantali 5,8 5,3 Raisio 12 7,3 7,5 6,8 Satava ,8 7,9 13 Kakskerta 10 8,1 9, Kaarina Kuusisto 8,9 22 9,3 5, Klorofylli (µg/l), koonta Heinäkuu ,0 6,6 8,1 8,5 9,3 19 Airismaa 5,6 5,8 3,8 Parainen 6,9 6,5 7,5 Erinomainen (<2 µg/l) Hyvä (2-4 µg/l) Tyydyttävä (4-12 µg/l) Välttävä (12-30 µg/l) Huono (>30 µg/l) km KUVA 6. Klorofyllipitoisuudet tuotantokerroksen koontanäytteessä Turun merialueella heinäkuun alussa Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

12 Veden hygieeninen tila Hygieenistä tilaa kartoitettiin heinäkuun alun laajassa tarkkailussa. Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli 56 kpl/100 ml. Merialueella pinnassa fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli kpl/100 ml (kuva 7). Turussa jäteveden purkupaikalla sekä Linnanaukolla ja Aurajokisuulla hygieeninen tila oli jonkin verran heikentynyt ja Suomen ympäristökeskuksen (2005) yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella välttävä. Pohjoissalmen sisäosassa ja Raisionlahden pohjukassa tila oli tyydyttävä ja muualla erinomainen tai hyvä. Turussa jätevedet heikensivät hygieenistä tilaa jonkin verran purkupaikalla ja lievästi Linnanukolle ja Aurajokisuulle saakka. Naantalinsalmessa jätevedet saattoivat lievästi vaikuttaa veden hygieeniseen tilaan. Paraisten jätevedenpuhdistamon purkupaikalla ei näkynyt jätevesien vaikutusta. Merimasku Naantali 1 Luonnonmaa 4 1 Rymättylä 1 Raisio Satava 40 < Kakskerta Kaarina Kuusisto < Hygieeninen tila pinnassa Heinäkuu Airismaa Parainen Erinomainen (<10 kpl) Hyvä (10-<50 kpl) Tyydyttävä (50-<100 kpl) Välttävä (100-<1000 kpl) Huono (>1000 kpl) km KUVA 7. Hygieeninen tila (fek. kolimuotoiset bakteerit kpl/100 ml) Turun merialueella heinäkuun alussa Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

13 13 4. TIIVISTELMÄ Turun merialueen vuoden 2014 kesäkauden velvoitetarkkailu jatkui kesäkuun puolivälissä ja heinäkuun alussa. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki suppean tarkkailun ja keskikesän laajan tarkkailun Aurajoen virtaama pysyi alku- ja keskikesän taitteessa pienenä, sillä sademäärät olivat pieniä. Heinäkuun alussa Halisista otettujen näytteiden perusteella jokivesi oli sameaa ja etenkin typpi- mutta myös fosforipitoisuus selvästi korkeampi kuin merivedessä. Hygieeninen laatu oli tyydyttävä. Koska virtaama oli pieni, merialueelle joki- ja valumavesissä tullut kuormitus oli pieni kesäkaudelle tyypilliseen tapaan. Kesäkuun puolivälissä vesi ei ollut juurikaan lämmennyt kuun alkuun verrattuna. Heinäkuun alkuun tultaessa veden lämpötila oli pinnassa ºC, ja intensiiviasemien perusteella vesi oli 4 5 ºC viileämpää kuin ajankohdan pitkäaikainen keskiarvo (vuodet ). Pohjan lähellä yli 10 metrin syvyisillä paikoilla lämpötila oli 4 11 ºC, joten vesi oli kerrostunut lämpötilaerojen vuoksi. Kesäkuun puolivälissä ja heinäkuun alussa sähkönjohtavuudesta laskettuna suolaisuus oli pinnassa noin 4,3 6,1. Suolaisuuden perusteella joki- ja valumavesien määrä oli pieni, ja etenkin kesäkuun puolivälissä suolaisuuden aleneminen oli lievää. Heinäkuun alussa suolaisuus oli alentunut voimakkaasti vain Raisionlahden pohjukassa (suolaisuus <5 ), ja Turussa jäteveden purkupaikalla ja Aurajokisuulla Suolaisuus oli alentunut selvästi (suolaisuus 5 5,4 ). Heinäkuun alun tulosten mukaan syvänteissä suolaisuus kasvoi pohjaa kohti, ja korkeimmillaan suolaisuus oli noin 6,1. Sameusarvoja ja happitilannetta kartoitettiin heinäkuun alussa. Sameusarvot eivät olleet pinnassa missään Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (2005) mukaan erinomaisia (>1,5 FNU). Happi oli loppumassa pohjan läheisistä kerroksista Bläsnäsin syvänteessä, ja myös alusvedessä happitilanne oli huono. Myös Kirkkoherransaaren syvänteessä happi oli käymässä hyvin vähiin. Hapenvajaus oli voimakasta (happikyllästys<40 %) Vapparilla Loskarnäsin ja Lessorin syvänteissä lähellä pohjaa. Monin paikoin etenkin salmialueilla pohjan lähellä ei ollut riittävästi happea lohensukuisten kalojen viihtymiseen (7 mg/l), mutta muutoin happea oli lohikaloille riittävästi. Tuotantokerroksen ravinnetuloksissa erot kesäkuun puolivälin ja heinäkuun alun kesken olivat pieniä. Heinäkuun alussa laajan tutkimuksen aikaan Aurajoen Halisissa jokivedessä kokonaistypen määrä oli µg/l ja kokonaisfosforin 110 µg/l. Suuri osa typestä oli nitraatti- ja nitriittityppenä (1 700 µg/l), mutta ammoniumtypen määrä (14 µg/l) oli varsin pieni. Merialueella kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä typpipitoisuus oli µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla ja Linnanaukolla noin µg/l. Turun lähisalmissa ja Raisionlahden perukassa pitoisuus oli noin µg/l, Vapparilla ja Askaistenlahdella noin µg/l ja muualla hieman alle 400 µg/l. Mineraalityppiyhdisteiden pitoisuudet olivat hyvin pieniä lukuun ottamatta Turussa jäteveden purkupaikkaa ja Linnanaukkoa, mutta niissäkin ammoniumtypen määrä oli selvästi alle 100 µg/l.

14 14 Kokonaisfosforipitoisuus oli µg/l, joten matalilla savisameilla alueillakin määrä oli varsin pieni. Ravinteita vapautui sedimentistä heikon happitilanteen vuoksi syvänteissä Vapparilla Lessorilla ja Bläsnäsinlahdella. Klorofyllipitoisuudet olivat tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kesäkuun puolivälissä 3,6 25 µg/l ja heinäkuun alussa 3,8 22 µg/l. Kesäkuun puolivälissä Turussa jätevedenpurkupaikalla ja Pitkänsalmen eteläosassa määrä oli selvästi korkeampi kuin muualla, ja heinäkuun alussa korkeimmat pitoisuudet olivat Lemunaukolla ja Kuuvannokalla. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen klorofylliraja-arvojen perusteella heinäkuun alussa ei tavattu huonoksi luokiteltavia alueita. Merialue kuului tyydyttävään tai välttävään luokkaan, sillä hyvään luokkaan (<4 µg/l) päästiin juuri ja juuri vain Vapparin keskiosassa. Hygieenistä tilaa kartoitettiin heinäkuun alun laajassa tarkkailussa fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärän avulla. Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä pesäkemäärä oli 56 kpl/100 ml. Merialueella pinnassa pesäkemäärä oli kpl/100 ml. Turussa jäteveden purkupaikalla sekä Linnanaukolla ja Aurajokisuulla hygieeninen tila oli jonkin verran heikentynyt ja Suomen ympäristökeskuksen (2005) yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella välttävä. Pohjoissalmen sisäosassa ja Raisionlahden pohjukassa tila oli tyydyttävä ja muualla erinomainen tai hyvä. Turussa jätevesien vaikutus tuntui purkupaikalla selvästi typpiyhdisteiden suurina määrinä sekä suppealla että laajalla tarkkailukerralla. Heinäkuun alussa jätevedet nostivat typpipitoisuuksia ja heikensivät jonkin verran hygieenistä tilaa Linnanaukolla. Klorofyllipitoisuus nousi purkualueen tuntumassa ilmeisesti vain vähän. Turussa purkupaikan ulkopuolella fosforipitoisuuksissa ollut havaittavissa jätevesikuormituksen vaikutuksia, sillä fosforimäärät olivat varsin pieniä savisameisiin vesiin verrattuna. Naantalinsalmessa jätevedet eivät vaikuttaneet havaittavasti veden laatuun, mutta Paraisilla jätevesien vaikutus tuntui purkupaikalla typpiyhdisteiden määrissä jonkin verran. Turussa 18. heinäkuuta 2014 Reetta Räisänen biologi

15 15 Jakelu: ExxonMobil Finland Oy Ab/Sami Soisalo Finnfeeds Finland Oy/Naantalin tehdas/åsa Korsman Maskun kunta/tekninen osasto/marika Nurmikko Neste Oil Oyj/Naantalin jalostamo/maarit Arpalo Paraisten kaupunki/paraisten jätevedenpuhdistamo/käyttöpäällikkö Mika Laaksonen Fortum Power and Heat Oy/Satu Viranko Turun kaupunki/ympäristö- ja kaavoituslautakunta Sähköpostitse: Finnfeeds Finland Kaarinan Naantalin Paraisten Paraisten Paraisten Raision Raision kaupunki/tekninen Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun Turun Varsinais-Suomen

16

17 Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 1, sivu 1/2 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja RM KL; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 15, , < , TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,5 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja RM KL; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 15, , < TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 13:50; Näytt.ottaja RM KL; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 13, , , TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja RM KL; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 13, , < , TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja RM KL; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 13, , < , TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja RM KL; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 14, , < , TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 14:40; Näytt.ottaja RM KL; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 11 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 13, , < , TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 15:00; Näytt.ottaja RM KL; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 14, , < , TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 9:00; Näytt.ottaja RM KL; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. W; 1 12, , < , TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 26,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 9:20; Näytt.ottaja RM KL; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. W; 1 10, , < , TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 9:55; Näytt.ottaja RM KL; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 12, , < , TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 18,5 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 9:35; Näytt.ottaja RM KL; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 15, , < ,3 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

18 Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 1, sivu 2/2 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 14:10; Näytt.ottaja RM KL; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 12, , TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja RM KL; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 16, , < ,7 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

19 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. W; 1 14,1 9,7 97 4, ,8 8, ,7 5, , ,0 5, ,9 7, ,4 6, , , TURM / 136 Loskarnäs pohj 136 (L42) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 10:55; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. W; 1 14,2 8,9 90 4, ,8 8, ,1 4, , ,2 8,4 80 5, ,0 7, ,0 3, , , TURM / 137 Lessor 137(L 137) Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. W; 1 14,4 9, , ,8 8, ,3 4, , ,1 7, ,0 7, ,9 2, , , TURM / 140 Bläsnäsinlahti 140(L 44) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 14,5 10, , ,9 8, ,6 4, ,6 7,3 70 6, ,9 7, ,6 4, , ,5 0, ,0 28 4,1 0, , ,5 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 1/8

20 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l TURM / 143 Kruunukari 143 (L143) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja JaLa,HnrH; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. N; 1 14,6 9,7 99 5, ,8 8, ,5 6, , ,8 9,0 84 4, ,0 7, ,1 8, , ,0 6, , , TURM / 148 Kirkkoselkä Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 13:05; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 15,0 9,4 97 5, ,0 8, ,6 7, ,9 7, , TURM / 165 Kirkkoh saari 165 (L 61) Kok.syv. 33,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 1 15,4 10, , ,6 8, ,5 8,8 88 5, , ,0 7,4 71 8, ,9 7, ,4 6, ,9 20 7,3 3, , ,5 3, ,9 30 6,1 2, , ,0 1, , TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 13:45; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 15,2 9, ,6 8, ,0 7, , ,0 7, ,9 7, , TURM / 179 Katariinanlaakson ed. 179 (L 31) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 14:00; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 14,8 7, ,5 7, ,6 7, ,5 7, Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 2/8

21 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,3 m; Klo 14:15; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 13,5 9, ,5 7, ,5 9, ,5 7, TURM / 190 Aurajokisuu 190 (L 28) Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 14:35; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 13,4 9, ,4 7, , ,6 7 12,6 8, ,7 7, , TURM / 200 Pikisaari 200 (L 22) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 15:25; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. W; 1 13, , TURM / 201 Haarlansalmi Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 1 15,2 9,4 96 7, ,7 7, ,8 8,3 83 9, , ,1 5, ,9 7, , TURM / 205 Kalkkiniemi 205 (L 23) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 15:40; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. W; 1 13,5 10, ,7 8, < , , ,0 9, ,9 8, Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 3/8

22 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja JaLa,HnrH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. N; 1 13,8 10, , ,6 8, ,3 8, , ,6 9,0 86 8, ,9 7, ,9 8, , ,8 8, , TURM / 215 Saaronniemi 215 (L 53) Kok.syv. 53,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 09:45; Näytt.ottaja JaLa,HnrH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. N; 1 13,9 10, , ,9 8, ,2 6, , ,4 9,1 87 7, ,9 7, ,0 8, ,0 40 7,0 8, , ,0 8, , , TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja JaLa,HnrH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. N; 1 9,9 79 5, ,72 5,9 8, ,8 1,1 5 13,1 4, , ,3 9,5 92 4, ,79 5,9 8, ,4 0, ,5 9, , ,7 8, , ,7 7, ,90 6, , , TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja JaLa,HnrH; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. N; 1 9,9 79 3, ,76 5,9 8, ,7 0, ,4 3, , ,6 9,5 92 3, ,80 6,0 8, ,5 0, ,4 9, , ,1 9, , ,3 8, , ,8 7, ,93 6, , ,6 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 4/8

23 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l TURM / 235 Marjaniemi NW 235(L19) Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja RM,RR; Ilm.lt. 14 C; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 13,2 9, ,5 7, ,5 13,1 9, ,6 7, TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 10,5 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 14 C; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 13,6 10, , ,6 8, , ,8 9,5 11,9 7, ,9 7, TURM / 245 Kallanpää 245 (L 15) Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja RM,RR; Ilm.lt. 13 C; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. N; 1 13,8 11, , ,7 8, ,0 7, , ,7 8, , ,9 6, ,9 7, , TURM / 250 Raisionlahden pohjukka 250 (L 12) Kok.syv. 0,8 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 09:45; Näytt.ottaja RM,RR; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. N; ,6 9, ,3 8, TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja RM,RR; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. N; 1 13,8 9,7 97 9, ,8 8, ,5 13,2 9, ,9 7, , TURM / 265 Kukonpää 265 ( L14) Kok.syv. 10,5 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja RM,RR; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. N; 1 14,1 10, , ,9 8, ,7 7, ,9 24 9,5 11,6 8, ,9 7, ,8 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 5/8

24 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja RM,RR; Ilm.lt. 13 C; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. N; 1 14,2 10, , ,8 8, ,6 6, ,8 9 11,4 8, ,9 7, , TURM / 280 Ajonpää 280 (L 6) Kok.syv. 32,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 15:25; Näytt.ottaja JaLa,HnrH; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. E; 1 14,3 10, , ,9 8, ,9 5, , ,6 8,8 82 8, ,9 7, ,9 8, ,0 7, ,2 8, , , TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 15:05; Näytt.ottaja JaLa,HnrH; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. E; 1 14,0 10, , ,9 8, ,2 5, , ,6 8,9 85 8, ,9 7, ,4 7, , ,2 8, , , TURM / 290 Kuparivuori 290 (L 2) Kok.syv. 24,5 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 14:35; Näytt.ottaja JaLa,HnrH; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. N; 1 14,1 10, , ,9 8, ,9 5, , ,0 8,6 81 8, ,9 7, ,5 6, ,0 23,5 7,5 5, , ,3 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 6/8

25 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja JaLa,HnrH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. N; 1 14,2 10, , ,0 8, ,1 3, , ,4 9,5 90 3, ,0 7, ,4 8, , ,7 8, , , TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 18,5 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 13:40; Näytt.ottaja JaLa,HnrH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. N; 1 14,7 10, , ,9 8, ,6 5, , ,5 8,0 75 7, ,9 7, ,1 7, ,9 17,5 8,4 6, , , TURM / 304 Papinluoto 304 (L 304) Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 14:05; Näytt.ottaja JaLa,HnrH; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. N; 1 14,3 9, , ,8 8, ,9 7, , ,1 8,1 76 6, ,9 7, ,4 6, ,9 19 8,5 6, , , TURM / 308 Lapila 308 (L 308) Kok.syv. 43,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja JaLa,HnrH; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. N; 1 13,8 10, , ,9 8, ,5 3, , ,3 9,7 94 3, ,0 8, ,8 30 6,7 8, , ,7 8, , ,6 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 7/8

26 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l TURM / KANAV W Kanavaniemi lä Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 14:55; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 1 13, , , TURM / LATOK N Latokari po Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 14:45; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 13, , , TURM / RUISS E n silta et Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,3 m; Klo 15:15; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. W; 1 14, , , TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 15:00; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 1 13,0 9, ,2 7, , , ,4 8, ,7 7, , TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. W; 1 15,4 9,6 99 4, ,9 8, ,5 4, , ,3 7,1 67 8, ,8 7, ,0 6, , , TURM / 58K Halisten kalaporras Näk.syv. 0,5 m; Klo 14:30; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. N; 0,5 11, Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 8/8