TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESKIKESÄLLÄ 2016

Transkriptio

1 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESKIKESÄLLÄ YLEISTÄ Väliraportti nro Turun ympäristön merialueen vuoden 2016 velvoitetarkkailun kesäkauden tutkimukset jatkuivat kesä- ja heinäkuussa. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki vedenlaatututkimukseen kuuluvan suppean tarkkailun , ja keskikesän laajan tarkkailukerran näytteet otettiin Laajassa tutkimuksessa oli merialueella yhteensä 36 havaintopaikkaa (kuva 1). Lisäksi velvoitetarkkailussa näytteet otettiin laajan tutkimuksen yhteydessä Aurajoesta Halisista (58K). Ajoittain näytteitä otetaan joen ravinnevirtaaman laskentaa varten myös ylempää Ravattulasta (AU54). Tutkimuksen tarkoituksena on seurata Turun kaupunkiseudun kuntien ja teollisuuslaitosten jätevesien vaikutuksia merialueen tilaan ja veden laatuun. Velvoitetutkimukseen osallistuvat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki (Paraisten jätevedenpuhdistamo), Neste Oyj:n Naantalin jalostamo, Finnfeeds Finland Oy:n Naantalin tehdas ja Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE) Naantalin voimalaitos. Lisäksi tarkkailuun on osallistunut ExxonMobil Oy Ab. Lemun jätevedenpuhdistamon jälkitarkkailuvelvoite oli päättynyt, eikä Askaistenlahden sisäosasta (asema 304) heinäkuussa 2016 otettu näytteitä. Seuraavassa esitetään lyhyt yhteenveto keskikesän tuloksista. Avovesikauden aineistoa kootaan osin syksyn väliraporttiin, ja tuloksia tarkastellaan myös vuosiraportissa. 2. SÄÄ- JA VIRTAAMAOLOT Kesäkuun alun hellepäivien jälkeen sää hieman viileni Turun seudulla. Kuun puolivälissä sää jälleen lämpeni, mutta samalla saatiin muutamina päivinä rankkoja sateita. Loppukuu oli kesäisen lämmin. Kaarinan Yltöisten tietojen mukaan kesäkuu oli hieman keskimääräistä lämpimämpi ja sateisempi. Heinäkuun alussa sää jatkui kesäisen lämpimänä ja vähäsateisena. Aurajoen Halistenkoskessa virtaama oli Suomen ympäristökeskuksen avoimen tietopalvelun mukaan (tiedot poimittu ) toukokuun lopun huipun jälkeen laskenut nopeasti touko-kesäkuun vaihteessa ja painui kesäkuun alkupäivien jälkeen hyvin pieneksi (<1 m 3 /s). Kesäkuun puolivälin sateet nostivat virtaamaa hieman; jakso osui Turun merialueen suppeaan näytteenottoon, mutta tällöinkin virtaama oli alle 5 m 3 /s. Kesäkuun lopussa ja heinäkuun alussa virtaama pysyi hyvin pienenä. Ilmatieteen laitoksen vedenkorkeustietojen mukaan kesäkuussa Turussa merivesi oli 0-linjan alapuolella (korkeusjärjestelmä: teoreettinen keskivesi), ja vedenkorkeuden vaihtelut olivat ajoittain suuria. Kuun puolivälissä vesi oli tasossa noin -30 cm ja lähti nousuun. Kuun lopulla nousu pysähtyi tasolle -10 cm, mutta heinäkuun laajan tutkimuksen aikaan vesi kääntyi nopeaan nousuun ja ylitti 0-linjan. Julkisen valvonnan alainen vesitutkimuslaitos, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101 Osoite Puh. Telekopio/S-posti ALV rek. Lounais-Suomen Telekatu 16 (02) Y vesi- ja ympäristötutkimus Oy TURKU *(02) enimi.snimi@lsvsy.fi Krnro

2 2

3 3 3. MENETELMÄT JA TULOKSET 3.1. Yleistä Havaintopaikkojen paikannuksessa käytettiin apuna merikarttaa ja GPS-paikanninta sekä kokonaissyvyyttä, joka mitattiin kaikuluotaimella. Näkösyvyys mitattiin Limnos-vesinoutimen valkoisen kannen avulla ilman vesikiikaria. Kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteen syvyys määrättiin näkösyvyyden perusteella, ja kokoomanäyte kerättiin putkinoutimella saaviin siten, että osanäytteitä otettiin tuotantokerroksen kaikista osista yhtä monta noutimellista (vähintään kaksi). Muut vesinäytteet otettiin Limnos-vesinoutimella. Vesinäytteet analysoitiin Lounais- Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa. Näytteenotto- ja analyysimenetelmät on kuvattu tarkemmin tarkkailuohjelmassa. Tekstissä pinta tarkoittaa 1 metrin syvyyttä ja pohjan läheinen näyte 1 metri pohjan yläpuolelta otettua näytettä; Raisionlahden pohjukassa on mataluuden vuoksi näytesyvyys vain 0,5 m. Kokoomanäytteellä tarkoitetaan kasviplanktonin tuotantokerroksesta kerättyä näytettä. Tuloksia on koottu karttapohjille (kuvat 2 6). Ne on laadittu siten, että pinnan (1 m) tai kokoomanäytteen osalta kunkin havaintopaikan tulosten on ajateltu kuvaavan laajempaa aluetta, mutta alueiden rajaus on varsin karkea. Pohjanläheinen happitulos edustaa vain kyseistä paikkaa, sillä syvänteiden lähialueilla happitilanne voi olla olennaisesti erilainen kuin syvänteen pohjalla. Kokonaisfosforia, klorofylliä ja hygieenistä tilaa käsittelevissä kuvissa luokkarajat ja -värit perustuvat Suomen ympäristökeskuksen (2015) vesien yleiseen käyttökelpoisuusluokitukseen. Muut kuvat on tehty tulosten havainnollistamista mutta ei varsinaisesti luokittamista ajatellen, ja raja-arvot on laadittu Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ssä. Kesäkuun puolivälin suppean tutkimuksen aikaan ( , liite 1) ilman lämpötila oli ºC, taivas lähes täysin pilvessä ja luoteenpuoleinen tuuli heikkoa. Heinäkuun alun laajan tutkimuksen aikaan ( , liite 2) ilman lämpötila oli noin 20 ºC. Ensimmäisenä päivänä taivas oli lähes täysin pilvessä ja tuuli lännen tai lounaan puolella. Toisena päivänä taivas oli selkeä tai puolipilvinen ja tuuli lännen tai koillisen puolella. Näytteenottotiedoissa ei ollut kesäkuun puolivälissä mainintoja poikkeuksellisista havainnoista. Heinäkuun alussa Kruunukarilla ja Saaronniemessä havaittiin paikoin varsin paljon levää (asema 143 ja 215; runsausarvio 2), ja lievä leväesiintymä havaittiin Airistolla ja sen tuntumassa sekä Naantalin alueella (asema 210, 220, 225, 275, 280, 285, 295, 297, 300, 308; runsausarvio 1). Papinsaaren itäpuolella olevan aseman 175 ympäristö luodattiin , koska alue on mataloitunut selvästi. Alueelta löytyi ja 1990-luvulla vielä noin 8 metrin syvyinen paikka. Sittemmin kokonaissyvyys oli enintään 7,5 metriä, jota ei kuitenkaan enää viime vuosina ole löytynyt. Luotauksessa maksimisyvyys oli 6,0 metriä. Ilmatieteen laitoksen kotisivuilla olevan Turun vedenkorkeuskäyrän mukaan korkeus oli 0-linjan tuntumassa (korkeusjärjestelmä: teoreettinen keskive-

4 4 si). Kokonaissyvyys vaikuttaisi siis olevan enintään noin 7 metriä, vaikka vedenkorkeus nousisi hieman 0-linjan yläpuolelle Veden lämpötila Kesäkuun puolivälissä suppean tutkimuksen havaintopaikoilla veden lämpötila oli pinnassa (1 m) noin ºC. Kesäkuun alun näytteenoton tuloksiin verrattuna vesi oli suojaisissa salmissa lämmennyt noin 5 ºC, mutta muualla nousu oli vain pari astetta tai vähemmän. Heinäkuun alussa laajassa tutkimuksessa Aurajoen Halisissa jokiveden lämpötila oli noin 20 ºC. Meriveden lämpötila oli pinnassa ºC. Intensiiviasemien (135, 175, 180, 210, 220, 225, 240, 260, 275, 285, 297 ja 300) perusteella lämpötila oli hieman ajankohdan keskiarvoa korkeampi, ja ylimmät vesikerrokset olivat kesäkuun puolivälin jälkeen lämmenneet 3 5 ºC. Syvänteiden pohjalla veden lämpötila oli alle 10 ºC, ja vesi oli kerrostunut lämpötilaerojen vuoksi. Harppauskerros oli metrin syvyydessä. Myös Haarlansalmessa ja Pohjoissalmessa Kallanpään edustalla vesi oli kerrostunut Suolaisuus ja sameus Kesäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa sähkönjohtavuuden perusteella laskettu veden suolaisuus oli pinnassa (1 m) 3,8 5,9. Vain Turussa jäteveden purkupaikalla suolaisuus oli alentunut voimakkaasti (suolaisuus <5 ). Pitkässä- ja Pohjoissalmessa suolaisuus oli alentunut selvästi (suolaisuus 5 5,4 ), ja muualla suolaisuuden aleneminen oli lievää (5,5 5,9 ). Heinäkuun alussa laajassa tutkimuksessa suolaisuus oli pinnassa 4,4 5,8 (kuva 2). Suolaisuus oli alin Raisionlahden pohjukassa, ja myös Turussa jäteveden purkupaikalla ja paikoin sen tuntumassa sekä Pohjoissalmen itäpäässä suolaisuus oli alentunut voimakkaasti (suolaisuus <5 ). Linnanaukolla ja Pitkässäsalmessa sekä Pukin- ja Pohjoissalmen sekä Raisionlahden keskiosiin saakka suolaisuus oli alentunut selvästi (suolaisuus 5 5,4 ), ja muualla suolaisuuden aleneminen oli lievää (5,5 5,9 ). Syvänteissä suolaisuus kasvoi pohjaa kohti, ja korkeimmillaan suolaisuus oli noin 6,1. Suolaisuuden perusteella joki- ja valumavesien vaikutusta tuntui pinnassa kesäkuun puolivälissä ja heinäkuun alussa jonkin verran vain Turun-Kaarinan salmialueiden ja Raisionlahden keskiosiin asti. Sameusarvoja määritettiin heinäkuun laajalla tarkkailukerralla, ja Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä sameus oli 17 FNU. Merialueella sameusarvoja määritettiin pinnasta noin 10 m syvyyteen saakka. Pinnassa sameusarvot olivat 2,6 31 FNU (kuva 2). Vesi erittäin sameaa (>20 FNU) koko Pitkässäsalmessa ja Pukinsalmessa keskiosiin asti sekä Pohjoissalmen sisäosassa ja Raisionlahden pohjukassa. Sameusarvot olivat voimakkaasti kohonneita (>10 FNU) Aurajokisuulla ja Linnanaukolla, Haarlansalmessa ja Raisionlahdesta Viheriäistenaukolle saakka.

5 5 Sameusarvot eivät olleet pinnassa missään Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (2015) mukaan erinomaisia (>1,5 FNU), eikä raja-arvo alittunut Airistollakaan vielä 10 metrin syvyydessä. Merimasku 5,7 5,8 5,6 Luonnonmaa Rymättylä 5,7 5,6 5,6 Naantali 5,7 5,6 Raisio 4,4 5,6 5,3 5,6 Satava 5,2 5,4 5,6 5,5 5,7 5,3 Kakskerta 4,9 4,9 5,2 5,1 5,1 Kaarina Kuusisto 5,2 5,5 5,6 5,6 5,3 5,4 5,2 4,9 Suolaisuus ( ), pinta Heinäkuu ,7 5,0 4,9 5,0 5,2 5,1 Airismaa 5,8 5,7 5,7 Parainen 5,7 5,7 5,8-3,9 4-4,9 5-5,4 5,5-5,9 > km Merimasku 3,6 4,5 5,2 Luonnonmaa Rymättylä 5,0 6,4 5,3 Naantali 5,5 5,6 Raisio Satava ,5 8, Kakskerta Kaarina Kuusisto 22 8,4 5,3 4, Sameus (FNU), pinta Heinäkuu Airismaa 2,6 3,6 4,4 Parainen 3,6 3,5 5,8 <1,5 FNU 1,5-3 FNU 3,1-5 FNU 5,1-10 FNU >10 FNU km KUVA 2. Suolaisuus ja sameus pinnassa (1 m) Turun merialueella heinäkuun alussa 2016.

6 Happitilanne Happitilannetta kartoitettiin heinäkuun alun laajassa tarkkailussa. Happi ei ollut loppu pohjan läheisistä kerroksista missään paikassa, mutta monin paikoin happea oli jäljellä vain vähän. Hapenvajaus oli voimakasta (happikyllästys<40 %) harppauskerroksen alla Bläsnäsin ja Kirkkoherransaaren syvänteissä sekä lähellä pohjaa syvänteissä Vapparilla Loskarnäsissä ja Lessorilla sekä Haarlansalmessa ja Kallanpäässä. Edellä mainittuja syvännealueita lukuun ottamatta pohjan lähellä happitilanne oli hyvä ja pääosin happea oli riittävästi lohensukuisten kalojen viihtymiseen (7 mg/l). Pinnassa oli paikoin kasviplanktonin aiheuttamaa ylikyllästystä, mutta se oli voimakasta (happikyllästys>110 %) vain Pohjoissalmen itäpäässä. Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Kaarina Kuusisto Satava Kakskerta Happikyllästys (%), pohja Heinäkuu Airismaa Parainen km KUVA 3. Happikyllästys pohjassa (pohja -1 m) Turun merialueella heinäkuun alussa 2016.

7 Typpipitoisuus Kesäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaistyppipitoisuus oli µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla µg/l, missä myös nitriitti- ja nitraattitypen määrä oli hyvin korkea. Uittamollakin sekä kokonaistypen että nitriitti- ja nitraattitypen määrä hieman korkeampi kuin muualla. Ammoniumtyppimäärät olivat pieniä. Paraisten jätevedenpurkupaikalla tai Naantalinsalmessa typpiyhdisteiden pitoisuudet eivät poikenneet vertailualueiden tuloksista. Heinäkuun alussa laajassa tutkimuksessa Aurajoen Halista virtaavassa vedessä oli kokonaistyppeä µg/l, nitriitti- ja nitraattityppeä µg/l ja ammoniumtyppeä 25 µg/l. Merialueella kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä typpipitoisuus oli µg/l (kuva 4). Turussa purkupaikalla ja satama-altaan suulla Kanavaniemessä pitoisuus oli yli µg/l ja Aurajokisuulla noin 900 µg/l. Pitkässäsalmessa pitoisuus oli noin µg/l. Muualla Turun lähisalmien keskiosiin saakka pitoisuus oli noin µg/l ja ulko-osissa µg/l. Airistolla ja sen tuntumassa typpeä oli µg/l. Nitraatti- ja nitriittitypen määrä oli korkea Linnanaukolla ja Pitkässäsalmessa sekä Pukinsalmen keskiosaan saakka. Ammoniumtypen määrät olivat varsin pieniä jäteveden purkupaikoillakin (kuva 4). Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen kokonaistyppipitoisuudet olivat ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja (vuodet ) hieman korkeampia paitsi Väskin edustalla. Samoin Raisionlahdessa Hahdenniemessä typpimäärä oli ajankohdan keskiarvoa hieman pienempi, mutta jakson tuloksissa on yhä mukana vuosia jätevesikuormituksen ajalta. Vertikaalinäytteissä syvyyssuunnassa erot kokonaistyppipitoisuuksissa olivat pääosin pieniä. Turussa jäteveden purkupaikalla pohjalla kokonaistyppimäärä oli selvästi pienempi kuin pinnassa. Bläsnäsinlahden syvänteiden pohjalla kokonaistyppipitoisuus oli erittäin korkea, sillä heikon happitilanteen vuoksi sedimentti oli hapeton ja ravinteita vapautui sedimentistä. Myös Kirkkoherransaaren syvänteessä kokonaistyppimäärä oli selvästi kohonnut. Ammoniumtypen pitoisuutta pojan lähellä tutkittiin paikoin, ja pitoisuudet olivat hyvin korkeita (>100 µg/l) Vapparin pohjoisosassa, Haarlansalmessa, Pohjoissalmessa Pansion edustalla, Väskinsaaressa ja Paraisilla jäteveden purkupaikalla. Turussa jätevesien vaikutus näkyi purkualueella ja sen tuntumassa korkeina kokonaistyppipitoisuuksina. Myös Aurajoen vedessä kokonaistyppipitoisuus oli korkea, eikä Linnanaukon ulkopuolella voinut erottaa toisistaan jäte- ja jokiveden vaikutusta. Paraisten jätevesien vaikutus ei tuntunut typpiyhdisteiden määrissä pinnassa, ja lähellä pohjaa typpimäärissä saattoi tuntua jäteveden ohella myös Bläsnäsin syvänteen vaikutusta. Naantalinsalmessa paikallinen kuormitus ei näkynyt typpipitoisuuksissa.

8 8 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kokonaistyppi (µg/l), koonta Heinäkuu Airismaa Parainen µg/l > µg/l > µg/l > µg/l >1000 µg/l km Merimasku Luonnonmaa Rymättylä 19 Naantali Raisio Satava 6 8 Kakskerta Kaarina Kuusisto Ammoniumtyppi (µg/l), koonta Heinäkuu Airismaa Parainen -10 µg/l >10-50 µg/l > µg/l > µg/l >700 µg/l km KUVA 4. Kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuudet tuotantokerroksen kokoomanäytteissä Turun merialueella heinäkuun alussa 2016.

9 Fosforipitoisuus Kesäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli µg/l ja korkeimmat Pitkässäsalmessa ja Turussa jäteveden purkupaikalla. Pohjoissalmessa, Raisionlahdessa ja Viheriäistenaukolla pitoisuus oli noin µg/l. Airistolla pitoisuus oli noin 20 µg/l. Fosfaattifosforia oli alle 10 µg/l lukuun ottamatta Hahdenniemeä ja Turussa jäteveden purkupaikkaa, joissa fosfaattifosforia oli noin µg/l. Heinäkuun alussa laajassa tutkimuksessa Aurajoen Halisista virtaavan veden kokonaisfosforipitoisuus oli 86 µg/l ja fosfaattifosforipitoisuus 65 µg/l. Merialueella kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli µg/l (kuva 5). Pitoisuus oli noin 100 µg/l tai enemmän matalissa savisameissa paikoissa Raisionlahden pohjukassa ja Hahdenniemessä sekä Pohjoissalmen itäpäässä. Turussa purkupaikalla kokonaisfosforipitoisuus oli noin 70 µg/l kuten Linnanaukolla, Aurajokisuulla ja Pitkässäsalmessa. Airistolla pitoisuus oli noin µg/l. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat varsin pieniä. Suomen ympäristökeskuksen (2015) vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen fosforiraja-arvojen mukaan tila oli avoimilla alueilla tyydyttävä. Turussa purkupaikalla, Linnanaukolla, Pitkässäsalmessa, Pukin- ja Pitkänsalmen keskiosiin saakka sekä Viheriäistenaukolla ja Raisionlahdessa tila oli välttävä tai paikoin huono. Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen kokonaisfosforipitoisuus oli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoon nähden selvästi tavallista korkeampi Rajakarilla, Viheriäistenaukolla, Väskin edustalla ja Kotkanaukolla. Muissa intensiivipaikoissa pitoisuudet olivat keskimääräistä hieman korkeampia tai lähellä keskimääräistä. Vertikaalinäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli erittäin korkea (>100 µg/l) pohjan lähellä vain Bläsnäsinlahdella, missä heikon happitilanteen vuoksi sedimentti oli ilmeisesti hapeton ja fosforia vapautui sedimentistä. Turussa purkupaikalla fosforimäärässä ei erottunut selvästi jätevesien vaikutus, sillä pitoisuus oli samaa tasoa kuin Aurajokisuulla ja savisameilla alueilla. Paraisten jätevedenpuhdistamon purkupaikalla tai Naantalinsalmessa ei fosforipitoisuuksissa erottunut jätevesien vaikutusta.

10 Klorofyllipitoisuus Kesäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä klorofyllipitoisuus oli 5,3 26 µg/l. Määrä oli korkein Turussa jäteveden purkupaikalla, mutta myös Uittamolla ja Pansion edustalla klorofylliä oli lähes 20 µg/l. Muissa paikoissa pitoisuus oli 10 µg/l tai sen alle. Heinäkuun alussa kokoomanäytteissä klorofyllipitoisuus oli 6,9 51 µg/l (kuva 5). Pitoisuudet olivat korkeita, ja suuressa osassa paikoista pitoisuus oli yli 10 µg/l. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen klorofylliraja-arvojen perusteella heinäkuun alussa merialue kuului välttävään tai tyydyttävään luokkaan paitsi Pohjoissalmen sisäosa, missä tila oli huono. Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen klorofyllipitoisuus oli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (v ) pienempi vain Hahdenniemessä, jossa jakson tuloksissa on yhä mukana vuosia jätevesikuormituksen ajalta. Jonkin verran tavanomaista korkeampi tulos oli Uittamolla ja Väskinsaaren edustalla, mutta muissa paikoissa tulos oli selvästi ajankohdan keskiarvoa korkeampi. Turussa purkupaikalla ei ollut havaittavissa jätevesien aiheuttamaa voimakasta klorofyllimäärän nousua. Naantalinsalmessa ei ollut eroja vertailualueisiin nähden. Paraisten purkupaikalla klorofyllipitoisuus oli hieman korkeampi kuin lähialueilla.

11 11 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kokonaisfosfori (µg/l), koonta Heinäkuu Airismaa Parainen Erinomainen (<12 µg/l) Hyvä (12-20 µg/l) Tyydyttävä (20-40 µg/l) Välttävä (40-80 µg/l) Huono (>80 µg/l) km Merimasku ,9 Luonnonmaa Rymättylä 12 7,9 12 Naantali Raisio Satava ,8 26 Kakskerta Kaarina Kuusisto ,9 8, Klorofylli (µg/l), koonta Heinäkuu Airismaa 8,3 9,5 7,9 Parainen 10 8,3 7,0 Erinomainen (<2 µg/l) Hyvä (2-4 µg/l) Tyydyttävä (4-12 µg/l) Välttävä (12-30 µg/l) Huono (>30 µg/l) km KUVA 5. Kokonaisfosfori- ja klorofyllipitoisuudet tuotantokerroksen koontanäytteessä Turun merialueella heinäkuun alussa Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

12 Veden hygieeninen tila Hygieenistä tilaa kartoitettiin heinäkuun alun laajassa tarkkailussa. Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli 86 kpl/100 ml. Suomen ympäristökeskuksen (2015) yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella jokiveden hygieeninen tila oli tyydyttävä. Merialueella pinnassa fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli kpl/100 ml (kuva 6). Yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella hygieeninen tila oli lähes koko alueella erinomainen tai hyvä. Tila oli välttävä Raisionlahden pohjukassa sekä paikoin Linnanaukolla ja tyydyttävä Turun lähisalmien sisäosissa. Turussa ilmeisesti jätevedet heikensivät hygieenistä tilaa lievästi Linnanaukolla, mutta alueelle tuli kuormitusta myös Aurajoesta. Paraisten jätevedenpuhdistamon purkupaikalla tai Naantalinsalmessa ei näkynyt jätevesien vaikutusta. Merimasku Naantali 0 Luonnonmaa 0 0 Rymättylä 0 Raisio Satava Kakskerta 60 < Kaarina Kuusisto Hygieeninen tila pinnassa Heinäkuu < Airismaa Parainen Erinomainen (<10 kpl) Hyvä (10-<50 kpl) Tyydyttävä (50-<100 kpl) Välttävä (100-<1000 kpl) Huono (>1000 kpl) km KUVA 6. Hygieeninen tila (fek. kolimuotoiset bakteerit kpl/100 ml) Turun merialueella heinäkuun alussa Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

13 13 4. TIIVISTELMÄ Turun merialueen vuoden 2016 kesäkauden velvoitetarkkailu jatkui kesäkuun puolivälissä ja heinäkuun alussa. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki suppean tarkkailun ja keskikesän laajan tarkkailun Aurajoen virtaama oli alku- ja keskikesän taitteessa pieni. Kesäkuun alkupäivien jälkeen hyvin pieneksi (<1 m 3 /s); kuun puolivälin sateiden yhteydessäkin virtaama oli alle 5 m 3 /s, ja tämä jakso osui Turun merialueen suppeaan näytteenottoon. Kesäkuun lopussa ja heinäkuun alussa virtaama pysyi hyvin pienenä. Heinäkuun alussa merialueen laajan näytteenoton yhteydessä Halisista otettujen näytteiden perusteella jokiveden sameus oli voimakasta (>10 FNU). Typpipitoisuus oli hyvin korkea, ja etenkin typpi- mutta myös fosforipitoisuus oli selvästi korkeampi kuin merivedessä. Hygieeninen laatu oli tyydyttävä. Kesäkuun puolivälissä veden lämpötila oli pinnassa ºC, ja vesi oli lämmennyt kuun alkuun verrattuna suojaisissa paikoissa noin 5 ºC, mutta muualla nousu oli vain pari astetta tai vähemmän. Heinäkuun alkuun tultaessa veden lämpötila oli pinnassa ºC, mikä oli hieman ajankohdan keskiarvoa korkeampi. Syvänteiden pohjalla veden lämpötila oli alle 10 ºC, ja vesi oli kerrostunut lämpötilaerojen vuoksi kuten myös Haarlansalmessa ja Pohjoissalmessa Kallanpään edustalla. Sähkönjohtavuudesta laskettuna suolaisuus oli pinnassa kesäkuun puolivälissä 3,8 5,9 ja heinäkuun alussa 4,4 5,8. Syvänteissä suolaisuus kasvoi pohjaa kohti, ja heinäkuun alussa korkeimmillaan suolaisuus oli noin 6,1. Suolaisuuden perusteella joki- ja valumavesien vaikutusta tuntui pinnassa kesäkuun puolivälissä ja heinäkuun alussa jonkin verran vain Turun-Kaarinan salmialueiden ja Raisionlahden keskiosiin asti. Jätevedet alensivat suolapitoisuutta Turussa purkupaikalla. Sameusarvoja ja happitilannetta kartoitettiin heinäkuun alussa. Sameusarvot eivät olleet pinnassa missään Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (2015) mukaan erinomaisia (>1,5 FNU). Heinäkuun alun laajassa tutkimuksessa happi ei ollut loppu pohjan läheisistä kerroksista missään paikassa, mutta monin paikoin happea oli jäljellä vain vähän. Hapenvajaus oli voimakasta (happikyllästys<40 %) harppauskerroksen alla Bläsnäsin ja Kirkkoherransaaren syvänteissä sekä lähellä pohjaa syvänteissä Vapparilla Loskarnäsissä ja Lessorilla sekä Haarlansalmessa ja Kallanpäässä. Edellä mainittuja syvännealueita lukuun ottamatta pohjan lähellä happitilanne oli hyvä ja pääosin happea oli riittävästi lohensukuisten kalojen viihtymiseen (7 mg/l). Tuotantokerroksen typpipitoisuudet olivat kesäkuun puolivälissä pienemmät kuin heinäkuun alussa, mutta fosforimäärissä ei ollut selvää eroa. Heinäkuun alussa laajan tutkimuksen aikaan Aurajoen Halisissa jokivedessä kokonaistypen määrä oli µg/l ja kokonaisfosforin 86 µg/l. Suuri osa typestä oli nitraatti- ja nitriittityppenä (2 700 µg/l), mutta ammoniumtypen määrä (25 µg/l) oli varsin pieni. Merialueella kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä typpipitoisuus oli µg/l.

14 14 Turussa purkupaikalla ja satama-altaan suulla Kanavaniemessä pitoisuus oli yli µg/l ja Aurajokisuulla noin 900 µg/l. Pitkässäsalmessa pitoisuus oli noin µg/l. Airistolla ja sen tuntumassa typpeä oli µg/l. Nitraatti- ja nitriittitypen määrä oli korkea Linnanaukolla ja Pitkässäsalmessa sekä Pukinsalmen keskiosaan saakka. Ammoniumtypen määrät olivat varsin pieniä jäteveden purkupaikoillakin. Kokonaisfosforipitoisuus oli tuotantokerroksen kokoomanäytteissä µg/l. Pitoisuus oli korkea matalissa savisameissa paikoissa Raisionlahden pohjukassa ja Hahdenniemessä sekä Pohjoissalmen itäpäässä. Turussa purkupaikalla kokonaisfosforipitoisuus oli noin 70 µg/l kuten Linnanaukolla, Aurajokisuulla ja Pitkässäsalmessa. Airistolla pitoisuus oli noin µg/l. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat varsin pieniä. Vertikaalinäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli erittäin korkea (>100 µg/l) pohjan lähellä vain Bläsnäsinlahdella, missä heikon happitilanteen vuoksi sedimentti oli ilmeisesti hapeton ja fosforia vapautui sedimentistä. Klorofyllipitoisuudet olivat tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kesäkuun puolivälissä 5,3 26 µg/l. Määrä oli korkein Turussa jäteveden purkupaikalla, mutta myös Uittamolla ja Pansion edustalla klorofylliä oli lähes 20 µg/l. Heinäkuun alussa klorofylliä oli 6,9 51 µg/l. Suuressa osassa paikoista pitoisuus oli yli 10 µg/l, ja intensiivipisteiden perusteella pitoisuus oli monin paikoin ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa selvästi korkeampi. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen klorofyllirajaarvojen perusteella heinäkuun alussa merialue kuului välttävään tai tyydyttävään luokkaan paitsi Pohjoissalmen sisäosa, missä tila oli huono. Hygieenistä tilaa kartoitettiin heinäkuun alun laajassa tarkkailussa fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärän avulla. Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä pesäkemäärä oli noin 90 kpl/100 ml, ja yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella jokiveden hygieeninen tila oli tyydyttävä. Merialueella pinnassa pesäkemäärä oli kpl/100 ml. Yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella hygieeninen tila oli lähes koko alueella erinomainen tai hyvä. Tila oli välttävä Raisionlahden pohjukassa sekä paikoin Linnanaukolla ja tyydyttävä Turun lähisalmien sisäosissa. Jätevesien vaikutus näkyi Turussa purkualueella ja sen tuntumassa korkeina kokonaistyppipitoisuuksina. Myös Aurajoen vedessä kokonaistyppipitoisuus oli hyvin korkea, eikä Linnanaukon ulkopuolella voinut erottaa toisistaan jäte- ja jokiveden vaikutusta. Turussa ilmeisesti jätevedet heikensivät lievästi hygieenistä tilaa Linnanaukolla, mutta alueelle tuli kuormitusta myös Aurajoesta. Paraisten purkupaikalla jätevesien vaikutus ei tuntunut pinnassa, ja lähellä pohjaa typpimäärää saattoi nostaa jäteveden ohella myös Bläsnäsin syvänteen sedimentistä vapautuvat typpiyhdisteet. Naantalinsalmessa jätevedet eivät vaikuttaneet havaittavasti veden laatuun. Turussa 8. elokuuta 2016 Reetta Räisänen biologi

15 15 Jakelu ExxonMobil Finland Oy Ab/Jonna Timperi Finnfeeds Finland Oy/Naantalin tehdas/åsa Korsman TSE/ Fortum Power and Heat Oy/Satu Viranko Naantalin kaupunki/kirjaamo/kaavoitus- ja ympäristölautakunta Neste Oyj/Naantalin jalostamo/maarit Arpalo Paraisten kaupunki/paraisten jätevedenpuhdistamo/käyttöpäällikkö Mika Laaksonen Turun kaupunki/ympäristö- ja kaavoituslautakunta Sähköpostitse Finnfeeds Finland Kaarinan Naantalin Neste Paraisten Paraisten Raision Raision kaupunki/tekninen Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen

16

17 Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 1, sivu 1/2 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja LSvyt Oy Janne Sinervo, HnrH; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 15, , < , TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,5 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja LSvyt Oy Janne Sinervo, HnrH; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 16, , < TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja LSvyt Oy Janne Sinervo, HnrH; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 16, , TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 11:20; Näytt.ottaja LSvyt Oy Janne Sinervo, HnrH; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1 15, , < , TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja LSvyt Oy Janne Sinervo, HnrH; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1 14, , < , TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja LSvyt Oy Janne Sinervo, HnrH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1 14, , < , TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja LSvyt Oy Janne Sinervo, HnrH; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 16, , < TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja LSvyt Oy Janne Sinervo, HnrH; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 16, , < , TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja LSvyt Oy Janne Sinervo, HnrH; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 14, , < , TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja LSvyt Oy Janne Sinervo, HnrH; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 14, , < , TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja LSvyt Oy Janne Sinervo, HnrH; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1 14, , < ,6 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

18 Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 1, sivu 2/2 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja LSvyt Oy Janne Sinervo, HnrH; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 15, , < , TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja LSvyt Oy Janne Sinervo, HnrH; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 15, , TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja LSvyt Oy Janne Sinervo, HnrH; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 16, , < ,6 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

19 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja LSvyt Oy Raimo Mattila; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. W; 1 19,6 7,3 83 5, ,6 8, ,4 4, , ,5 3, ,6 8, ,6 4, , , TURM / 136 Loskarnäs pohj 136 (L42) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja LSvyt Oy Raimo Mattila; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. W; 1 19,3 8,5 95 4, ,7 8, ,1 5, , ,5 6,7 72 6, ,7 7, ,7 2, , , TURM / 137 Lessor 137(L 137) Kok.syv. 19,5 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja LSvyt Oy Raimo Mattila; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. W; 1 19,3 8,8 98 4, ,6 8, ,1 4, , ,7 7,8 87 3, ,7 8, ,5 8,1 2, , < , TURM / 140 Bläsnäsinlahti 140(L 44) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja LSvyt Oy Raimo Mattila; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. W; 1 19,7 9, , ,7 8, ,6 4, ,7 7,0 75 3, ,6 7, ,5 4, , ,5 3, ,1 28 2,5 2, , < ,3 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 1/8

20 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 143 Kruunukari 143 (L143) Kok.syv. 28,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja LSvyt Oy Janne Sinervo, HnrH; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. W; 1 19,2 9, , ,7 8, ,6 3, , ,5 6,7 71 5, ,7 7, ,0 7, , ,5 6, , < , TURM / 148 Kirkkoselkä Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja LSvyt Oy Raimo Mattila; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. W; 1 19,7 8,4 95 5, ,8 8, ,4 6,6 73 8, ,8 7, < , TURM / 165 Kirkkoh saari 165 (L 61) Kok.syv. 32,5 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 09:40; Näytt.ottaja LSvyt Oy Raimo Mattila; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. W; 1 19,9 8,5 96 8, ,5 8,1 670 < ,7 8,4 95 8, , ,3 4,9 51 9, ,6 7, ,9 4, ,8 20 4,3 4, , ,9 3, ,9 30 2,7 3, , ,7 3, , TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja LSvyt Oy Raimo Mattila; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 19,6 8, ,2 8, ,6 5, , TURM / 179 Katariinanlaakson ed. 179 (L 31) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja LSvyt Oy Raimo Mattila; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 19,1 8, ,1 7, ,0 8, ,1 7, Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 2/8

21 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 13:10; Näytt.ottaja LSvyt Oy Raimo Mattila; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 19,3 7, ,1 8, ,5 19,3 8, ,1 8, TURM / 190 Aurajokisuu 190 (L 28) Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja LSvyt Oy Raimo Mattila; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 19,2 7, ,2 7, , ,2 7 19,2 8, ,2 7, TURM / 200 Pikisaari 200 (L 22) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja LSvyt Oy Jani Hannula, ALJ; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 19, , TURM / 201 Haarlansalmi Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 09:15; Näytt.ottaja LSvyt Oy Raimo Mattila; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. W; 1 19,1 8, ,7 8, ,0 8, , ,0 1, ,7 7, < , TURM / 205 Kalkkiniemi 205 (L 23) Kok.syv. 12,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 13:45; Näytt.ottaja LSvyt Oy Raimo Mattila; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 18,8 8, ,4 8, , , ,7 7, ,8 8, Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 3/8

22 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 09:45; Näytt.ottaja LSvyt Oy Janne Sinervo, HnrH; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. W; 1 19,1 9, , ,6 8,4 470 < ,5 5,9 E E 10 17,8 8,5 93 6, ,8 8,2 350 < ,2 7, , < TURM / 215 Saaronniemi 215 (L 53) Kok.syv. 53,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 09:20; Näytt.ottaja LSvyt Oy Janne Sinervo, HnrH; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. W; 1 18,7 9, , ,7 8, ,5 5, , ,0 8,5 93 3, ,8 8, ,5 7, ,0 40 5,5 7, , ,4 7, , < TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja LSvyt Oy Janne Sinervo, HnrH; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 18,7 9, , ,7 8,3 430 < ,3 4, , ,5 8,1 88 3, ,8 8,2 330 < ,5 7, , ,2 7, , ,1 6, , < TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 79,5 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja LSvyt Oy Janne Sinervo, HnrH; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 18,5 9, , ,8 8,4 380 < ,1 2, , ,0 8,3 89 2, ,9 8,2 340 < ,5 7, ,0 330 < ,5 9, , ,2 8, , ,5 3,9 8, , < ,3 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 4/8

23 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 235 Marjaniemi NW 235(L19) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja LSvyt Oy Jani Hannula, ALJ; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 20,3 10, ,9 8,4 840 < ,8 7, ,1 8, < TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja LSvyt Oy Jani Hannula, ALJ; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 19,9 8, ,3 8, , , ,6 5, ,6 7, TURM / 245 Kallanpää 245 (L 15) Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja LSvyt Oy Jani Hannula, ALJ; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 20,0 8, , ,5 8, ,3 7, , ,4 7, , ,2 3, ,7 7, < TURM / 250 Raisionlahden pohjukka 250 (L 12) Kok.syv. 1,5 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja LSvyt Oy Jani Hannula; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; ,5 7, ,4 8, < TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja LSvyt Oy Jani Hannula, ALJ; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 20,8 8, ,3 8,2 640 < ,5 20,0 8, ,6 8,2 520 < < Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 5/8

24 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 265 Kukonpää 265 ( L14) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 11:50; Näytt.ottaja LSvyt Oy Jani Hannula, ALJ; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 20,2 9, ,6 8, , , ,5 7, ,8 8, < TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja LSvyt Oy Jani Hannula, ALJ; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 19,8 8, ,6 8,4 540 < ,1 6, ,7 9 17,6 7,6 82 6, ,8 8, < TURM / 280 Ajonpää 280 (L 6) Kok.syv. 32,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 13:20; Näytt.ottaja LSvyt Oy Janne Sinervo, HnrH; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 1 19,3 8,1 88 5, ,6 8, ,9 5, , ,1 7,4 79 7, ,7 8, ,5 8, ,9 7, ,5 7, , < TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 13:10; Näytt.ottaja LSvyt Oy Janne Sinervo, HnrH; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. W; 1 19,3 8,7 97 5, ,6 8,1 430 < ,7 4, , ,5 7,9 85 4, ,7 8, ,1 7, , ,8 7, , < Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 6/8

25 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / 290 Kuparivuori 290 (L 2) Kok.syv. 24,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja LSvyt Oy Janne Sinervo, HnrH; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 1 19,8 8, , ,6 8, ,4 5, , ,6 7,1 76 8, ,6 7, ,5 5, ,8 23 6,4 5, , < , TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja LSvyt Oy Janne Sinervo, HnrH; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 19,4 9, , ,8 8,3 460 < ,0 3, , ,4 7,6 82 4, ,7 8,0 340 < ,2 7, , ,5 7, , < TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 18,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja LSvyt Oy Janne Sinervo, HnrH; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 1 20,5 8, , ,6 8,1 300 < ,7 4, , ,0 6,4 67 4, ,6 7,7 400 < ,8 5, ,7 17 8,6 5, , < , TURM / 308 Lapila 308 (L 308) Kok.syv. 43,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja LSvyt Oy Janne Sinervo, HnrH; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. W; 1 19,3 9, , ,7 8, ,8 4, , ,5 8,5 92 3, ,7 8, ,1 30 5,2 8, , ,0 8, ,1 350 < < Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 7/8

26 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l TURM / KANAV W Kanavaniemi lä Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 10:05; Näytt.ottaja LSvyt Oy Jani Hannula; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 19, , TURM / LATOK N Latokari po Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja LSvyt Oy Jani Hannula; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 19, , TURM / RUISS E n silta et Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja LSvyt Oy Jani Hannula, ALJ; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 19, , TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 09:45; Näytt.ottaja LSvyt Oy Jani Hannula; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 19,0 7, ,9 7, < , , ,9 7, ,3 7, TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja LSvyt Oy Raimo Mattila; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 19,6 9, , ,7 8,3 480 < ,3 4, , ,2 7,0 77 3, ,7 7, ,1 4, , < TURM / 58K Halisten kalaporras Näk.syv. 0,4 m; Klo 13:50; Näytt.ottaja LSvyt Oy Jani Hannula; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. W; 0,5 20, Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 8/8