TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESKI- JA LOPPUKESÄLLÄ 2019

Transkriptio

1 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESKI- JA LOPPUKESÄLLÄ YLEISTÄ Väliraportti nro Turun ympäristön merialueen vuoden 2019 velvoitetarkkailu jatkui avovesikauden tutkimuksilla heinä- ja elokuussa. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki merialueen suppea vedenlaatututkimuksen (liite 1). Loppukesän laajan tarkkailukerran näytteet otettiin (liite 2), ja merialueen lisäksi otettiin näyte Aurajoesta Halisista kalaportailta (58K). Turun seudun puhdistamo Oy:n purkupaikan haitallisten aineiden seurantaan kuuluvat näytteet otettiin suppean tutkimuksen yhteydessä (liite 3). Aurajoesta Ravattulasta (AU54) ei tällä jaksolla otettu näytteitä vuoden ravinnevirtaaman laskentaa varten. Merialueella oli suppeassa tutkimuksessa yhteensä 13 havaintopaikkaa ja laajassa tutkimuksessa 40 paikkaa (kuva 1a c). Veden laadun tutkimus tehtiin Varsinais- Suomen ELY-keskuksen hyväksymispäätöksen mukaan ( , päätös 13/2018, VARELY/976/07.00/2010), eikä kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteistä enää tehty ravinnemäärityksiä. Tutkimuksen tarkoituksena on seurata Turun kaupunkiseudun kuntien ja teollisuuslaitosten jäte- ja jäähdytysvesien vaikutuksia merialueen tilaan ja veden laatuun, ja Turun Satama Oy:n ja Naantalin Satama Oy:n edustalla seurataan hulevesien vaikutuksia. Turun seudun puhdistamo Oy:n jätevesien purkupaikalla tehdään vuonna 2019 haitallisten aineiden esiselvitys. Velvoitetutkimukseen osallistuvat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki (Paraisten jätevedenpuhdistamo), Neste Oyj:n Naantalin jalostamo, Finnfeeds Finland Oy:n Naantalin tehdas ja Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE) Naantalin voimalaitos sekä Turun Satama Oy ja Naantalin Satama Oy. Lisäksi tarkkailuun osallistuu ExxonMobil Oy Ab. Seuraavassa esitetään lyhyt yhteenveto tilanteesta. Avovesikauden aineistoa kootaan osin syksyn väliraporttiin, ja tuloksia käsitellään myös vuosiraportissa. Julkisen valvonnan alainen vesitutkimuslaitos, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101 Osoite Puh. Telekopio/S-posti ALV rek. Lounais-Suomen Telekatu 16 (02) Y vesi- ja ympäristötutkimus Oy TURKU *(02) enimi.snimi@lsvsy.fi Krnro

2 2

3 3

4 4 2. SÄÄ- JA VIRTAAMAOLOT Heinäkuun alkupuolella Turun seudulla säätyyppi muuttui viileämmäksi ja sateisemmaksi, mutta loppukuu oli helteinen ja poutainen. Ilmatieteen laitokselta saatujen tietojen mukaan (tallennuspäivä ) kuun keskilämpötila oli 17,8 ºC, mikä oli varsin lähellä ajankohdan keskiarvoa (17,5 ºC). Sademäärä oli 60 mm, mikä oli alle keskiarvon (79 mm). Turussa pääosa sateesta tuli kuun puoliväliin mennessä, ja loppukuu oli vähäsateinen. Elokuun alussa tuli kuuroluonteisia sateita ( haku ). Ilmatieteen laitoksen vedenkorkeustietojen mukaan ( haku ) heinäkuun alussa vesi nousi noin tasolle +20 cm (korkeusjärjestelmä: teoreettinen keskivesi). Sitten vesi laski heinä-elokuun vaihteeseen saakka, jolloin korkeus oli noin -20 cm. Elokuun alun velvoitetarkkailua ennen vesi oli hieman noussut mutta yhä keskivedenkorkeutta alempana. Suomen ympäristökeskuksen mukaan ( vesitilannekatsaukset, haku ) Etelä- ja Lounais-Suomessa jokien virtaamat olivat elokuun alkuun tultaessa pääosin ajankohdalle tyypillisesti pieniä, mutta joidenkin pienten rannikkojokien virtaama oli lähellä mittahistorian alimpia lukemia. Maaperä oli kuiva, ja suuri osa sateesta imeytyi maahan. Suomen ympäristökeskuksen avoimen tietopalvelun mukaan (tiedot haettu ) Aurajoen Halisissa heinäkuun alussa virtaama oli hyvin pieni (<1 m 3 /s), ja kuun puolivälissä sateiden yhteydessäkin virtaama oli vain noin 1 m 3 /s. Tämän jälkeen virtaama oli taas hyvin pieni elokuun alkupuolelle saakka. Turun merialueen laajan näytteenoton aikaan pieniä määriä vettä tuli vain kalaportaiden kautta. Heinäelokuun vaihteessa oli poutaa, eikä taajamien hulevesiä ilmeisesti juuri tullut mereen. Merialueen laajan näytteenoton toisena päivänä satoi, mutta satamien hulevesiviemäreiden edustalta näytteet oli otettu edeltävänä päivänä. 3. MENETELMÄT JA TULOKSET 3.1. Yleistä Havaintopaikkojen paikannuksessa käytettiin apuna merikarttaa ja GPS-paikanninta sekä kokonaissyvyyttä, joka mitattiin kaikuluotaimella. Näkösyvyys mitattiin Limnos-vesinoutimen valkoisen kannen avulla ilman vesikiikaria. Kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteen syvyys määrättiin näkösyvyyden perusteella, ja kokoomanäyte kerättiin putkinoutimella saaviin siten, että osanäytteitä otettiin tuotantokerroksen kaikista osista yhtä monta noutimellista (vähintään kaksi). Muut vesinäytteet otettiin Limnos-vesinoutimella. Vesinäytteet analysoitiin Lounais- Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa lukuun ottamatta osaa haitallisten aineiden määrityksistä, joita tehtiin alihankintana KVVY Tutkimus Oy:n ja Eurofins Scientific Finland Oy:n laboratorioissa. Veden sähkönjohtavuudesta laskettiin suolaisuus kaavalla, joka oli tehty aikanaan Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksessä. Klorofylli määritettiin klorofylli a:na. Näytteenotto- ja analyysimenetelmät on kuvattu tarkemmin tarkkailuohjelmassa.

5 5 Tekstissä pinta tarkoittaa 1 metrin syvyyttä ja pohjan läheinen näyte 1 metri pohjan yläpuolelta otettua näytettä; Raisionlahden pohjukassa on mataluuden vuoksi näytesyvyys vain 0,5 m. Uimavesitutkimuksille suositellusta näytesyvyydestä (0,3 m) otettiin paikoin bakteerinäytteitä. Kokoomanäytteellä tarkoitetaan kasviplanktonin tuotantokerroksesta kerättyä näytettä. Tuloksia on koottu karttapohjille (kuvat 2 6), mutta niissä ei vielä näy Majakkarannan uuden paikan tuloksia. Kuvat on laadittu siten, että pinnan (1 m) tai kokoomanäytteen osalta kunkin havaintopaikan tulosten on ajateltu kuvaavan laajempaa aluetta, mutta alueiden rajaus on varsin karkea. Pohjanläheinen happitulos edustaa vain kyseistä paikkaa, sillä syvänteiden lähialueilla happitilanne voi olla olennaisesti erilainen kuin syvänteen pohjalla. Kokonaisfosforia, klorofylliä ja hygieenistä tilaa käsittelevissä kuvissa luokkarajat ja -värit perustuvat Suomen ympäristökeskuksen (2015) vesien yleiseen käyttökelpoisuusluokitukseen. Muut kuvat on tehty tulosten havainnollistamista mutta ei varsinaisesti luokittamista ajatellen, ja raja-arvot on laadittu Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ssä. Tuloksia verrattiin ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoon. Aurajoen Halisista on velvoitetarkkailuiden yhteydessä otettu näytteitä vuodesta 2011 alkaen (ajoittain jo 2010), ja keskiarvo laskettiin vuosien tuloksista. Merialueen intensiiviasemilla keskiarvo laskettiin kymmenvuotisjaksolta eli vuosien tuloksista, ja intensiiviasemia olivat asemat 137E, 175, 180W, 210, 220, 225, 240SE, 275, 285, 297 ja 300 (huom: asemat 137, 180 ja 240 korvattu uusilla, ja asemat 135 ja 260 eivät ole enää intensiiviasemia). Siirretyillä asemilla vertailu tehtiin aiemman aseman tuloksista. Elokuun alun laajan tutkimuksen näytteenoton aikana kirjattujen havaintojen mukaan rahtilaiva oli ajanut Rajakarin aseman yli juuri ennen näytteenottoa. Raisionlahden pohjukan näytteet otettiin noin 80 m etelään varsinaisesta paikasta, koska lahti oli kasvanut umpeen. Vapparin pohjoisosassa havaittiin vedessä levää. Lessorin itäpuolella pohjan läheinen näyte oli samea Sää ja veden lämpötila Heinäkuun puolivälissä suppean tutkimuksen aikaan ( ) päivälämpötila oli noin ºC ja taivas kirkas (liite 1). Pohjoistuuli oli heikkoa. Elokuun alun laajan tutkimuksen aikaan ( ) ilman lämpötila oli ºC. Molempina päivinä taivas oli pilvinen ja tuuli heikkoa. Tuuli oli ensimmäisen päivänä etelän ja lännen välillä ja toisen päivänä etelän ja idän välillä. Heinäkuun puolivälissä suppean tutkimuksen havaintopaikoilla veden lämpötila oli pinnassa ºC. Elokuun alussa veden lämpötila oli pinnassa noin ºC. Syvyyssuunnassa Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteissä lämpötilaero oli suuri, sillä pinnassa lämpötila oli noin ºC ja pohjan lähellä noin 2 4 ºC. Myös muissa syvänteissä vesi oli kerrostunut lämpötilaerojen vuoksi.

6 Suolaisuus ja sameus Heinäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa sähkönjohtavuuden perusteella laskettu veden suolaisuus oli pinnassa 5,6 6,2, eikä suolaisuus ollut alentunut voimakkaasti (suolaisuus<5 ). Airistolla ja Kotkanaukolla sekä Väskin edustalle saakka suolaisuus oli noin 6. Elokuun alussa sähkönjohtavuudesta laskettuna veden suolaisuus oli pinnassa 5,6 6,2 (kuva 2), joten suolaisuus ei missään ollut voimakkaasti alentunut. Alin suolaisuus oli matalassa Raisionlahden pohjukassa, ja muualla suolaisuus oli 5,9 tai enemmän. Intensiivipisteiden perusteella suolaisuus pinnassa oli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet ) korkeampi etenkin alueen sisäosissa mutta myös Airistolla. Sameusarvoja määritettiin kesäkuun laajalla tarkkailukerralla. Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä sameustulos oli 11 FNU, mikä oli ajankohdan keskiarvoa selvästi alempi. Merialueella sameusarvoja määritettiin pinnasta noin 10 m syvyyteen saakka. Pinnassa sameusarvot olivat 2,6 26 FNU (kuva 2). Sameinta vesi oli Pohjoissalmen itäpäässä ja Linnanaukon tuntumassa. Turussa jäteveden purkupaikalla pinnassa sameus oli samaa luokka kuin Aurajokisuulla. Sameusarvot olivat voimakkaasti kohonneita (>10 FNU) koko Pitkäsalmessa sekä Pukinsalmessa ja Raisionlahdessa keskiosaan saakka. Airistolla sameus oli pinnassa noin 3 4 FNU. Intensiivipisteiden perusteella sameusarvo pinnassa oli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet ) selvästi pienempi Pitkä- ja Pohjoissalmessa, Kuuvannokalla ja Viheriäistenaukolla. Airistolla vesi oli hieman keskimääräistä sameampaa. Muilla intensiivipaikoilla tulokset olivat tavanomaisia. Tulosten perusteella joki- ja valumavesien vaikutus oli heinäkuun puolivälissä ja elokuun alussa hyvin pieni. Koska Aurajoen virtaama oli hyvin pieni, voimakas sameus johtui ilmeisesti muista tekijöistä kuin savisameasta jokivedestä. Turussa jäteveden purkupaikalla pinnassa sameus oli samaa luokkaa kuin Aurajokisuulla.

7 7 Merimasku 6,1 6,2 6,1 Luonnonmaa Rymättylä 6,1 6,1 6,1 Naantali 6,2 6,1 Raisio Ruissalo 5,6 6,2 6,1 6,2 Satava Turku 6,0 Hirvensalo 6,0 6,2 6,1 6,0 6,1 Kakskerta 6,0 5,9 5,9 6,0 6,0 Kaarina Kuusisto 6,1 6,1 6,1 6,1 6,1 Ruissalo 6,0 6,0 6,0 Suolaisuus ( ), 1 m Elokuu ,0 Hirvensalo 5,9 5,9 Turku 5,9 5,9 6,0 Airismaa 6,2 6,1 6,1 Parainen 6,1 6,0-3,9 4-4,9 5-5,4 5,5-5,9 > km Merimasku 2,6 2,9 5,9 Luonnonmaa Rymättylä 3,5 6,1 5,1 Naantali 6,0 6,5 Raisio Ruissalo 14 4,5 15 9,2 Satava Turku 22 Hirvensalo 13 4,9 7,3 10 9,1 Kakskerta Kaarina Kuusisto 6,8 5,7 6,6 5,4 9,1 Ruissalo Sameus (FNU), 1 m Elokuu Hirvensalo 23 Turku Airismaa 2,8 5,8 5,9 Parainen 4,9 6,3 <1,5 FNU 1,5-3 FNU 3,1-5 FNU 5,1-10 FNU >10 FNU km KUVA 2. Suolaisuus ja sameus pinnassa (1 m) Turun merialueella elokuun alussa 2019.

8 Happitilanne Pinnassa happitilanne oli hyvä, ja happea oli riittävästi lohikalojen viihtymistä ajatellen (>7 mg/l). Hapen ylikyllästystä (happikyllästys>100 %) ei todettu. Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteissä hapenvajaus oli voimakasta koko alusvedessä eli noin 15 metrin syvyydestä lähtien pohjaan. Pohjan tuntumassa happi oli loppumassa Kirkkoherransaaren ja Bläsnäsin syvänteissä (kuva 3). Hapenvajaus oli voimakasta (happikyllästys<40 %) monin paikoin. Merimasku 27 Luonnonmaa Naantali Raisio 54 Ruissalo Turku Ruissalo Hirvensalo Turku Rymättylä 54 Hirvensalo 73 Kaarina Kuusisto Satava Kakskerta Happikyllästys (%), pohja -1 m Elokuu 2019 Airismaa Parainen km KUVA 3. Happikyllästys pohjassa (pohja -1 m) Turun merialueella elokuun alussa 2019.

9 Typpipitoisuus Heinäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa pinnassa kokonaistyppipitoisuus oli µg/l. Korkein pitoisuus oli Turussa jäteveden purkupaikalla. Pitkä- ja Pohjoissalmessa pitoisuus oli noin µg/l, ja alimmat pitoisuudet olivat Airismaalla ja Kotkanaukolla. Ammoniumtypen pitoisuus oli alle määritysrajan ( µg/l). Nitriitti- ja nitraattitypen yhteismäärä oli alle määritysrajan (<5 µg/l) tai pieni; Turun ja Paraisten jätevedenpurkupaikoilla tulokset poikkesivat tavanomaisesta, mutta näytteitä ei enää ollut jäljellä tulosten tarkistamiseksi. Elokuun alussa Aurajoen Halista virtaavassa vedessä oli kokonaistyppeä µg/l ja nitriitti- ja nitraattityppeä 430 µg/l eli noin 31 % typestä oli nitriitti- tai nitraattityppenä. Ammoniumtyppeä oli 65 µg/l. Typpitulokset olivat lähellä ajankohdan keskiarvoa (vuodet ). Merialueella pinnassa typpipitoisuus oli µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla 910 µg/l (kuva 4). Linnanaukolla ja Aurajokisuulla pitoisuus oli jonkin verran matalampi kuin Turussa jätevedenpurkupaikalla. Ammoniumtyppeä oli pinnassa 32 µg/l, ja pitoisuus oli varsin alhainen myös Turussa jäteveden purkupaikalla. Nitriitti- ja nitraattitypen yhteispitoisuus oli pinnassa alle määritysrajan (<5µg/l) paitsi Turussa jätevedenpurkupaikalla ja sen tuntumassa sekä Aurajokisuulla µg/l. Intensiivipisteiden perusteella pinnassa kokonaistyppipitoisuus oli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet ) alempi Pitkä- ja Pohjoissalmessa, Kuuvannokalla sekä Naantalinsalmessa ja Kotkanaukolla. Muualla tulokset olivat lähellä ajankohdan keskiarvoa. Vertikaalinäytteissä elokuun alussa kokonaistyppipitoisuus oli voimakkaasti kohonnut pohjan lähellä Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteissä, mutta muualla erot pinnan ja pohjan välillä olivat tavanomaisia. Aurajoen virtaama oli pieni, ja jokiveden kokonaistyppipitoisuus oli ajankohdalle tyypillinen. Turussa jätevedenpurkupaikalla kokonaistyppipitoisuus oli jonkin verran suurempi kuin Aurajokisuulla. Linnanaukolla jätevedet nostivat lievästi typpimäärää, mutta ammoniumtypen määrät olivat pieniä. Paraisten purkupaikalla typpiyhdisteiden määrässä ei näkynyt jätevesikuormituksen vaikutusta. Naantalinsalmessa ei näkynyt paikallisen kuormituksen vaikutusta, vaan Naantalinaukolla typpipitoisuus oli korkeampi kuin Viheriäistenaukolla.

10 10 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Ruissalo Satava Turku 520 Hirvensalo Kakskerta Kaarina Kuusisto Ruissalo Kokonaistyppi (µg/l), 1 m Elokuu Hirvensalo Turku Airismaa Parainen µg/l > µg/l > µg/l > µg/l >1000 µg/l km Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Ruissalo Satava Turku Hirvensalo 5 Kakskerta 32 8 Kaarina Kuusisto 5 Ruissalo Ammoniumtyppi (µg/l), 1 m Elokuu Hirvensalo 32 Turku 26 8 Airismaa Parainen µg/l >10-50 µg/l > µg/l > µg/l >700 µg/l km KUVA 4. Kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuudet pinnassa (1 m) Turun merialueella elokuussa 2019.

11 Fosforipitoisuus Heinäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa pinnassa kokonaisfosforipitoisuus oli µg/l. Fosfaattifosforipitoisuudet olivat pääosin alle määritysrajan ( µg/l) tai alhaisia. Elokuun alussa Aurajoen Halisissa veden kokonaisfosforipitoisuus oli 67 µg/l ja fosfaattifosforipitoisuus µg/l, joten fosfaattifosforin osuus oli pieni. Kokonaisfosforipitoisuus oli alempi kuin vuosien ajankohdan tulokset ja siten myös keskiarvoa pienempi. Merialueella pinnassa kokonaisfosforipitoisuus oli µg/l (kuva 5). Korkein pitoisuus oli matalassa Raisionlahden pohjukassa. Pitkäsalmessa sekä Pohjois- ja Pukinsalmen sisäosassa ja Raisionlahden keskiosassa pitoisuus oli noin µg/l. Muualla pitoisuus oli noin µg/l. Veden yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan luokka oli Airistolla ja Kotkanaukolle asti hyvä mutta muutoin tyydyttävä tai välttävä. Rehevyystasoluokituksen mukaan lievästi rehevä alue ulottui Airistolta Viheriäistenaukolle saakka. Fosfaattifosforipitoisuudet olivat alhaisia ja pääosin alle määritysrajan µg/l. Intensiivipisteillä kokonaisfosforipitoisuus oli pinnassa Pitkäsalmessa ja Pohjoissalmessa ajankohdan keskiarvoa pienempi ja 10-vuotisjaksolla poikkeuksellisen pieni. Myös Kuuvannokalla ja Viheriäistenaukolla fosforia oli selvästi keskimääräistä vähemmän. Airistolla ja Kotkanaukolla pitoisuus oli lähellä ajankohdan keskiarvoa. Vertikaalinäytteissä kokonaisfosforipitoisuuksissa erot pinnasta ja pohjan läheltä otetuissa näytteissä olivat pääosin pieniä tai kohtalaisia. Pohjan lähellä kokonaisfosforipitoisuus oli erittäin korkea (>>100 µg/l) vain Bläsnäsinlahden syvänteessä. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat pieniä. Aurajoen virtaama oli elokuun alussa hyvin pieni, ja jokiveden fosforipitoisuus oli keskimääräistä pienempi mutta kuitenkin korkeampi kuin Aurajokisuulla. Turussa purkupaikalla ja Linnanaukon lähipisteillä kokonaisfosforipitoisuus oli alempi kuin Aurajokisuulla, eikä jäteveden vaikutusta voinut erottaa. Paraisten purkupaikalla fosforimäärässä ei näkynyt jätevesikuormituksen vaikutusta. Naantalinsalmessa fosforimäärä oli hieman korkeampi kuin Väskin edustalla tai Viheriäistenaukolla Klorofyllipitoisuus Heinäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä klorofyllipitoisuus oli 2,3 20 µg/l. Pitoisuus oli selvästi muita koreampi Turussa jäteveden purkupaikalla ja Uittamolla. Pitkäsalmen eteläpäässä ja Pohjoissalmessa pitoisuus oli 8 10 µg/l ja Airistolla noin 3 5 µg/l. Elokuun alussa klorofyllipitoisuus oli 2,5 16 µg/l (kuva 5). Korkein pitoisuus oli Majakkarannan edustalla ja Aurajokisuulla. Pitkä-, Pukin- ja Pohjoissalmen sisäosissa sekä Raisionlahden pohjukassa pitoisuus oli noin 10 µg/l. Airistolla ja sen reunoilla klorofylliä oli noin 3 4 µg/l. Veden yleisen käyttökelpoisuusluokituksen

12 12 mukaan klorofyllipitoisuuden perusteella luokka oli hyvä tai tyydyttävä. Rehevyystasoluokituksen mukaan vesi oli pääosin lievästi rehevää. Rehevää oli Vapparin keski- ja itäosa sekä Pitkäsalmi sekä osin Pohjois- ja Pukinsalmi ja Raisionlahti, mutta erittäin rehevää aluetta ei ollut. Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen klorofyllipitoisuus oli elokuun alussa ajankohdan keskiarvoa alempi Pitkä- ja Pohjoissalmessa, Kuuvannokalla, Viheriäistenaukolla ja Naantalinsalmessa sekä Väskin edustalla ja Kotkanaukolla. Myös Airistolla Rajakarilla klorofylliä oli tavallista vähemmän, mutta Airismaalla pitoisuus oli lähellä keskiarvoa. Turussa jäteveden purkupaikalla klorofyllipitoisuus oli alempi kuin Aurajokisuulla ja Pitkäsalmessa, eikä jätevesien vaikutusaluetta voinut rajata klorofyllin perusteella. Paraisten purkupaikalla jätevedet ilmeisesti nostivat klorofyllipitoisuutta. Naantalinsalmessa, Viheriäistenaukolla ja Väskin edustalla klorofyllipitoisuus oli hyvin yhtenevä eikä kuormituksen vaikutuksia erottunut.

13 13 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Ruissalo Satava Turku 41 Hirvensalo Kakskerta Kaarina Kuusisto Ruissalo Kokonaisfosfori (µg/l), 1 m Elokuu Hirvensalo Turku Airismaa Parainen Erinomainen (<12 µg/l) Hyvä (12-20 µg/l) Tyydyttävä (20-40 µg/l) Välttävä (40-80 µg/l) Huono (>80 µg/l) km Merimasku 2,8 2,5 4,0 Luonnonmaa Rymättylä 2,9 4,3 4,3 Naantali 3,4 4,2 Raisio Ruissalo 9,9 4,1 6,8 3,8 Satava Turku 6,4 Hirvensalo 11 3,2 3,5 6,8 3,9 Kakskerta 10 5, ,3 Kaarina Kuusisto 5,4 5,8 7,5 9,4 3,9 Ruissalo 11 6,4 10 Klorofylli (µg/l), koonta Elokuu ,6 Hirvensalo 9,9 5,0 Turku 6, Airismaa 4,0 4,4 5,9 Parainen 10 6,1.. Erinomainen (<2 µg/l) Hyvä (2-4 µg/l) Tyydyttävä (4-12 µg/l) Välttävä (12-30 µg/l) Huono (>30 µg/l) km KUVA 5. Kokonaisfosforipitoisuus pinnassa (1 m) ja a-klorofyllipitoisuus tuotantokerroksen koontanäytteessä Turun merialueella elokuun alussa Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

14 Veden hygieeninen tila Hygieenistä tilaa kartoitettiin elokuun alussa laajassa tarkkailussa kahdella tavalla. Uimavesien laadunvalvonnan mukaiset indikaattorimikrobit eli varmistetut enterokokit ja E. coli-bakteeri määritettiin Aurajoen Halisista ja merialueella Turussa ja Paraisilla jätevedenpurkupaikan tuntumasta (näytesyvyys 0,3 m). Kaikilta paikoilta määritettiin laajassa tutkimuksessa pinnasta (1 m) fekaalisten kolimuotoisten (eli lämpökestoisten kolimuotoisten) bakteerien pesäkemäärä. Uimavesiluokituksen mukaisia bakteereita tavattiin Aurajoen Halisissa ja merialueella. Varmistettujen enterokokkien tulos oli 1 38 MPN/100 ml ja E. colibakteerien MPN/100 ml. Yksikkömäärät eivät ylittäneet rannikkovesien uimavesiluokituksen uimaveden laadun valvonnan toimenpiderajoja (STM asetus 177/2008, toimenpideraja: suolistoperäiset enterokokit 200 pesäkettä/100 ml, E. coli 500 pesäkettä/100 ml). Fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä oli 60 kpl/100 ml. Hygieeninen tila oli Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan hyvä. Merialueella pinnassa fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli 0 47 kpl/100 ml paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla ja paikoin sen lähellä kpl/100 ml (kuva 6). Merialueen hygieeninen tila oli yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan erinomainen tai hyvä paitsi Turussa purkupaikalla ja paikoin sen tuntumassa välttävä. Intensiivipisteiden perusteella fekaalisten kolimuotoisten bakteerien määrät olivat alhaisia ja ajankohdalle tyypillisiä. Jätevedet eivät heikentäneet hygieenistä tilaa fekaalisten kolimuotoisten bakteerien määrän perusteella muualla kuin Turussa purkupaikalla ja hieman satama-altaan ulkopuolella. Paraisilla purkupaikalla ei näkynyt jätevesien vaikutusta. Naantalinsalmessa oli pieniä määrä bakteereita, vaikka alueelle ei pitäisi tulla ulosteperäisiä jätevesiä. Uimaveden laadun valvonnan bakteerien perusteella toimenpideraja ei ylittynyt yhdyskuntajätevesien purkualueiden tuntumassa.

15 15 Merimasku Naantali 6 Luonnonmaa 0 3 Rymättylä 0 Raisio Ruissalo Satava Turku 27 Hirvensalo Kakskerta Kaarina Kuusisto Ruissalo Hygieeninen tila pinnassa (1 m) Elokuu Hirvensalo Turku Airismaa Parainen 0 2 Erinomainen (<10 kpl) Hyvä (10-<50 kpl) Tyydyttävä (50-<100 kpl) Välttävä (100-<1000 kpl) Huono (>1000 kpl) km KUVA 6. Hygieeninen tila (lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit kpl/100 ml) Turun merialueella elokuun alussa Luokittelu: veden yleinen käyttökelpoisuus.

16 Haitallisten aineiden esiselvitys Turun seudun puhdistamo Oy:n purkupaikalla Haitallisten aineiden esiselvityksen näytteet otettiin Turusta jätevesien purkupaikalta suppean tutkimuksen yhteydessä. Näytteet pyritään ottamaan vuoden 2019 aikana Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hyväksymispäätöksen mukaisesti yhteensä 7 kertaa. Esiselvityksen tulosten perusteella päätetään tarkkailun jatkosta. Haitallisten aineiden määrityksiä varten vesinäytteet otettiin mahdollisimman läheltä pintaa (0,3 metriä), jossa jätevesien vaikutus tuntuu yleensä voimakkaimpana. Vesi oli selvästi murtovettä (taulukko 1, liite 3 ja 4), vaikka suolaisuus olikin voimakkaasti alentunut (<5 ). Sähkönjohtavuus oli pienempi ja kokonaisravinnemäärät selvästi korkeampia kuin vesitutkimuksessa 1 metrin näytteessä, joten ylimmässä vesikerroksessa jäteveden osuus oli suurempi. Hyväksymispäätöksessä edellytetyistä määrityksistä fenolit, di-2-etyyliheksyyliftalaatti (DEHP), nonyylifenoli ja nonyylifenolietoksylaatit jäivät alle määritysrajan. Muista määritysryhmässä mukana olleista aineista näytteessä oli dimetyyliftalaattia (DMP). TAULUKKO 1. Haitallisten aineiden pitoisuuksia Turun seudun puhdistamo Oy:n jäteveden purkupaikalla vuonna Varsinais-Suomen ELY-keskuksen päätöksen ( ) mukaiset aineet. HUOM. kesäkuun AOX-tuloksen yksikkö korjattu. Määritys Huom. Yksikkö Aika elo syys loka Näytesyvyys m 0,3 0,3 0,3 0,3 Veden lämpötila ºC 0,5 6,5 16,1 17,4 Sähkönjohtavuus ms/m Suolaisuus lask. (sähkönjohtavuudesta) 5,6 5,2 3,7 4,5 Kokonaistyppi µg/l Kokonaisfosfori µg/l Halogenoidut orgaaniset yhdisteet (AOX:nä) µg/l 240 * Di-2-etyyliheksyyliftalaatti (DEHP) mg/l <0,3 <0,3 <0,3 <0,3 Fenoliset yhdisteet (yhteensä) µg/l 0,79 # Ei tod. Ei tod. Ei tod. Fenolit (kokonaishiilenä) µg/l 0, Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (COD/3) mg/l 12 9,3 11 9,7 Fluoridit (kokonaisfluorina) µg/l Arseeni (As) kok.pitoisuus µg/l 2,3 1,3 1,1 1,2 Kupari (Cu) kok.pitoisuus µg/l 95 2,7 3,0 2,8 Nikkeli (Ni) liuk. pitoisuus µg/l 1,5 1,3 2,9 1,9 Lyijy (Pb) liuk. pitoisuus µg/l <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 Sinkki (Zn) kok. pitoisuus µg/l Nonyylifenoli isomeeriseos µg/l <0,05 <0,05 <0,05 <0,10 Nonyylifenolietoksylaatit isomeeriseos µg/l <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 * Näytematriisi häiritsee AOX-määritystä. # hydrokinoni

17 Satamien hulevesien purkupaikkojen tarkkailu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen päätöksen mukaisesti tutkittiin Turun Satama Oy:n ja Naantalin Satama Oy:n edustalla hulevesien vaikutuksia meressä. Molemmissa satamissa on yksi havaintoasema hulevesiviemärin kohdalla 20 metrin päässä rannasta (TSH1 ja NSH1) ja vertailuasema 100 metrin päässä (TSH2 ja NSH2). Molemmissa satamissa hulevesiviemäriin tulee vesiä myös satama-alueen ulkopuolelta, joten kuormituksen voi olettaa olevan suuri. Näytteet otetaan 1 metrin syvyydestä, ja niistä määritetään ph, sähkönjohtavuus, kiintoaine ja kokonaisravinteet. Näytteenottotiheys on vastaava kuin lähellä olevilla havaintoasemilla, joka on Turussa asema 200 Pikisaaren edustalla ja Naantalissa asema 280 Ajonpään edustalla. Näytteet pyritään ottamaan vuoden 2019 aikana päätöksen mukaisesti yhteensä 5 kertaa. Ilmatieteen laitoksen mukaan Turussa Artukaisissa heinäkuussa 2019 sademäärä oli 60 mm, joka tuli kuun puoliväliin mennessä, sillä satoi vain 1 mm. Elokuun alussa ei satanut ( tietojen haku ). Merialueen laajan näytteenoton toisena päivänä eli satoi noin 10 mm, mutta satamien hulevesiviemäreiden edustalta näytteet oli otettu edeltävänä päivänä. Turun satamassa sekä vertailupaikassa että hulevesiviemärin edessä typpipitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin vertailupaikalla 200 Pukinsalmen sisäosassa (taulukko 2, liite 2). Myös Aurajokisuulla typpipitoisuus oli alempi kuin hulevesitutkimuksen paikoilla. Naantalin satamassa paikkojen tuloksissa ei ollut eroja. TAULUKKO 2. Turun Satama Oy:n ja Naantalin Satama Oy:n hulevesien vaikutusten seurannan tuloksia vuonna Näytesyvyys 1 metri. Aika Paikka Lämpöt. Ka GF/C Sähk.joht Suol. ph Kok.N Kok.P Huom. C mg/l ms/m (lask) µg/l µg/l Turun Satama Oy TSH1 0,2 7, ,6 7, Jää kiinteää, 5 cm TSH2 0, <1 7, Ajojäätä, 10 cm 200 0, , Avovesi TSH1 14, ,8 7, TSH2 13, ,3 7, , , TSH1 18, ,0 8, TSH2 17, ,8 7, , , TSH1 15, ,9 7, TSH2 15, ,9 7, , , Naantalin Satama Oy NSH1 0,0 3, ,7 7, Jää 1 cm NSH2 0,0 4, ,7 7, Jää 1 cm 280 0, ,8 7, Avovesi NSH1 12,8 5, ,9 8, NSH2 12,8 6, ,0 8, , ,0 8, NSH1 17,2 6, ,0 8, NSH2 17,2 7, ,0 8, , ,0 8, NSH1 15,3 4, ,2 7, NSH2 15,4 5, ,2 7, , ,1 7,

18 18 4. TIIVISTELMÄ JA ARVIO KUORMITUKSEN VAIKUTUKSISTA Turun merialueen vuoden 2019 velvoitetarkkailu jatkui keski- ja loppukesän tutkimuksilla heinä- ja elokuussa. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki vedenlaatututkimukseen kuuluvan suppean tarkkailun , ja loppukesän laajan tarkkailukerran näytteet otettiin merialueelta ja Aurajoesta Velvoitetutkimukseen osallistuvat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki (Paraisten jätevedenpuhdistamo), Neste Oyj:n Naantalin jalostamo, Finnfeeds Finland Oy:n Naantalin tehdas ja Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE) Naantalin voimalaitos sekä Turun Satama Oy ja Naantalin Satama Oy. Lisäksi mukana oli ExxonMobil Finland Oy Ab. Veden laadun tutkimus tehtiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hyväksymispäätöksen mukaan ( , päätös 13/2018, VARELY/976/07.00/2010). Aurajoen Halisissa Suomen ympäristökeskuksen tietojen mukaan heinäkuun alussa virtaama oli hyvin pieni (<1 m 3 /s), ja kuun puolivälissä sateiden yhteydessäkin virtaama oli vain noin 1 m 3 /s. Tämän jälkeen virtaan oli taas hyvin pieni elokuun alkupuolelle saakka. Turun merialueen laajan näytteenoton aikaan vettä tuli kalaportaiden kautta. Veden laatu Sähkönjohtavuudesta lasketun suolaisuuden perusteella joki- ja valumavesien vaikutus oli heinäkuun puolivälissä ja elokuun alussa pieni. Elokuun alussa suolaisuus pinnassa oli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa korkeampi etenkin alueen sisäosissa mutta myös Airistolla. Veden lämpötila oli pinnassa heinäkuun puolivälissä ºC. Elokuun alussa sää oli viileää, ja vesi oli paikoin vain 15 ºC mutta ylimmillään 20 ºC. Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteissä lämpötilaero oli suuri, sillä pinnassa lämpötila oli noin ºC ja pohjan lähellä noin 2 4 ºC. Myös muissa syvänteissä vesi oli kerrostunut lämpötilaerojen vuoksi. Elokuun alussa Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteissä hapenvajaus oli voimakasta koko alusvedessä eli noin 15 metrin alapuolella, ja myös Kirkkoherransaaren syvänteessä pohjan läheltä happi oli loppumassa. Monin paikoin heinäkuun alun jälkeen happitilanne oli edelleen heikentynyt ja hapenvajaus muuttunut voimakkaaksi (happikyllästys<40 %). Kokonaistyppipitoisuus oli heinäkuun suppeassa tutkimuksessa µg/l. Korkein pitoisuus oli Turussa jäteveden purkupaikalla. Pitkä- ja Pohjoissalmessa pitoisuus oli noin µg/l. Elokuun alun laajassa tutkimuksessa kokonaistyppeä oli merialueella µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla 910 µg/l. Linnanaukolla ja Aurajokisuulla pitoisuus oli jonkin verran matalampi kuin Turussa jätevedenpurkupaikalla. Pohjan lähellä Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteissä typpipitoisuus oli erittäin korkea huonon happitilanteen vuoksi. Ammoniumtyppipitoisuus oli pinnassa heinäkuun puolivälissä alle määritysrajan ( µg/l) ja elokuun alussa 32 µg/l, jolloin pitoisuus oli varsin alhainen myös Turussa jäteveden purkupaikalla. Nitriitti- ja nitraattitypen yhteispitoisuus oli pinnassa alle

19 19 määritysrajan (<5µg/l) paitsi Turussa jätevedenpurkupaikalla ja sen tuntumassa sekä Aurajokisuulla µg/l. Kokonaisfosforipitoisuus oli pinnassa heinäkuun suppeassa tutkimuksessa µg/l ja elokuun alun laajassa tutkimuksessa µg/l. Elokuun alussa korkein pitoisuus oli matalassa Raisionlahden pohjukassa. Pitkäsalmessa sekä Pohjois- ja Pukinsalmen sisäosassa ja Raisionlahden keskiosassa pitoisuus oli noin µg/l. Muualla pitoisuus oli noin µg/l. Syvyyssuunnassa erot kokonaisfosforipitoisuuksissa olivat pääosin pieniä tai kohtalaisia, ja vain Bläsnäsinlahden syvänteessä pohjan lähellä kokonaisfosforipitoisuus oli heikon happitilanteen vuoksi erittäin korkea (>>100 µg/l). Kasviplanktonin tuotantokerroksessa klorofyllipitoisuus oli heinäkuun suppeassa tutkimuksessa 2,3 20 µg/l, ja pitoisuus oli selvästi muita koreampi Turussa jäteveden purkupaikalla ja Uittamolla. Elokuun alussa klorofyllipitoisuus oli 2,5 16 µg/l, ja korkein pitoisuus oli Majakkarannan edustalla ja Aurajokisuulla. Pitkä-, Pukin- ja Pohjoissalmen sisäosissa sekä Raisionlahden pohjukassa pitoisuus oli noin 10 µg/l. Airistolla ja sen reunoilla klorofylliä oli noin 3 4 µg/l. Rehevyystasoluokituksen mukaan vesi oli lievästi rehevää pääosassa aluetta. Rehevää oli Vapparin keski- ja itäosa sekä Pitkäsalmi sekä osin Pohjois- ja Pukinsalmi ja Raisionlahti, mutta erittäin rehevää aluetta ei ollut. Elokuun alun laajalla tarkkailukerralla tutkittiin veden hygieenistä tilaa. Fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli Aurajoessa 60 kpl/100 ml ja merialueella 0 47 kpl/100 ml paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla ja paikoin sen lähellä kpl/100 ml. Merialueen hygieeninen tila oli yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan erinomainen tai hyvä paitsi Turussa purkupaikalla ja paikoin sen lähellä välttävä. Uimavesiluokituksen mukaisia bakteereita tavattiin Aurajoen Halisissa ja merialueella, mutta yksikkömäärät eivät ylittäneet rannikkovesien uimavesiluokituksen uimaveden laadun valvonnan toimenpiderajoja (STM asetus 177/2008, toimenpideraja: suolistoperäiset enterokokit 200 pesäkettä/100 ml, E. coli 500 pesäkettä/100 ml). Arvio kuormituksen vaikutuksista Aurajoen virtaama oli heinäkuussa ja elokuun alussa hyvin pieni, ja vesi tuli käytännössä vain kalaportaiden kautta. Jokivesi toi mereen typpiyhdisteitä alivirtaamakaudelle tyypilliseen tapaan, mutta fosforipitoisuus ja sameus olivat keskimääräistä alempia. Jonkin verran saattoi tulla myös bakteerikuormitusta. Turussa jätevedenpurkupaikalla jätevesien vaikutus tuntui typen kokonaismäärässä, mutta sekä heinäkuun puolivälissä että elokuun alussa typpipitoisuus oli purkupaikalla kohtalaisen alhainen (<1 000 µg/l). Pääosa typestä oli nitraatti- tai nitriittityppenä, ja ammoniumtypen osuus oli pieni. Fosforipitoisuuteen jätevesi vaikutti ilmeisesti vain lievästi. Heinäkuun puolivälissä jätevesi ilmeisesti nosti klorofyllipitoisuutta purkupaikalla, mutta elokuun alussa korkeimmat pitoisuudet olivat Pitkäsalmen sisäosassa. Hygieeninen tila heikkeni jäteveden purkupaikalla ja paikoin sen lähellä, mutta uimaveden laadunvalvonnan toimenpiderajat eivät ylittyneet. Haitallisten aineiden tutkimus tehtiin purkupaikalla neljännen kerran, ja tulosten perusteella jäteveden vaikutus näkyi voimakkaana aivan pinnassa (0,3 m), vaikka vesi oli

20 20 selvästi murtovettä. Typpipitoisuuksia lukuun ottamatta tutkittujen aineiden määrät olivat pieniä tai alle määritysrajan. Paraisten purkupaikalla ravinnepitoisuuksissa tai bakteerimäärissä ei näkynyt paikallisen jätevesikuormituksen vaikutusta, mutta elokuun alussa klorofyllimäärä saattoi nousta jäteveden johdosta. Naantalinsalmessa ei ollut erotettavissa paikallisen kuormituksen vaikutusta veden laadussa, mutta pinnassa oli pieniä määrä bakteereita, vaikka alueelle ei pitäisi tulla ulosteperäisiä jätevesiä. Lämpökuorman vaikutusta ei ollut havaittavissa, sillä veden lämpötiloissa ei ollut eroa Kotkanaukon ja Lapilan tuloksiin verrattuna. Heinäkuun loppupuolella ja elokuun alussa oli poutaa, ja hulevesiä tuli mereen Turun merialueen laajan tutkimuksen aikaan todennäköisesti hyvin vähän. Turun satamassa sekä vertailupaikassa että hulevesiviemärin edessä typpipitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin Pukinsalmessa vertailupaikalla. Naantalin satamassa paikkojen tuloksissa ei ollut eroja. Turussa 21. elokuuta 2019 Reetta Räisänen biologi

21 21 Jakelu: ExxonMobil Finland Oy Ab/Mika Mikkola Naantalin kaupunki/kirjaamo/ympäristö- ja rakennuslautakunta Neste Oyj/Naantalin jalostamo/juuli Jokinen Turun Seudun Energiantuotanto Oy/Satu Viranko Turun kaupunki/kaupunkiympäristölautakunta Sähköpostitse: Finnfeeds Finland Finnfeeds Finland Kaarinan Naantalin Naantalin Satama Naantalin Satama Neste Paraisten Paraisten Paraisten Raision kaupunki/ympäristön- ja Raision kaupunki/tekninen Turun Turun Turun Turun Seudun Energiantuotanto Turun Satama Turun seudun puhdistamo Oy/Kaj Piironen Turun seudun puhdistamo Oy/Juha Nurmi Turun seudun puhdistamo Oy/Esa Malmikare Turun seudun puhdistamo Oy/Mika Mäkilä Turun seudun puhdistamo Oy/Jyrki Haapasaari Turun seudun puhdistamo Oy/Mirva Levomäki Turun seudun puhdistamo Oy/Jarno Arfman Turun seudun puhdistamo Oy/Jarkko Laanti Turun seudun puhdistamo Oy/Jouko Tuomi Turun seudun puhdistamo Oy/Jani Hannula Turun seudun puhdistamo Oy/Mari Laaksoharju Turun seudun puhdistamo Oy/Jere Anttila Turun seudun puhdistamo Oy/ Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen

22

23 Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 1, sivu 1/2 Turun seudun merialue (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Levä kvnae Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURM / 137E Lessor E Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 10:53; Näytt.ottaja KaLa, ALJ; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. N; 1 18, , E 5,2 P TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 6,5 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 11:39; Näytt.ottaja KaLa, ALJ; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. N; 1 18, , ,5 P TURM / 180W Uittamo W Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,50 m; Klo 11:56; Näytt.ottaja KaLa, ALJ; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. N; 1 18, ,6 600 < P TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 10:04; Näytt.ottaja KaLa, ALJ; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. N; 1 17, ,0 410 < ,9 P TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 10:13; Näytt.ottaja KaLa, ALJ; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. N; 1 17, ,1 410 < ,6 P TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 10:27; Näytt.ottaja KaLa, ALJ; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. N; 1 17, ,2 380 < ,3 P TURM / 240SW Pansion satama SW Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,90 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja KaLa, ALJ; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. N; 1 17, , P TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 8:58; Näytt.ottaja KaLa, ALJ; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. N; 1 17, ,0 400 < ,7 P TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 9:10; Näytt.ottaja KaLa, ALJ; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. N; 1 16, ,1 420 < ,1 P TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 9:44; Näytt.ottaja KaLa, ALJ; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. N; 1 17, ,1 380 < ,2 P TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 9:27; Näytt.ottaja KaLa, ALJ; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. N; 1 18, ,0 440 < ,7 P Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

24 Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 1, sivu 2/2 Turun seudun merialue (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Levä kvnae Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURM / TKUPUR Tsp Oy, jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,40 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja KaLa, ALJ; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. N; 1 17, ,7 850 <5* TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 11:03; Näytt.ottaja KaLa, ALJ; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. N; 1 18, , * ,5 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

25 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Entlert Fek.k.44 C E.coliCL Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100 ml pmy/100 ml MPN/100 ml µg/l TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:20; Näytt.ottaja JaLa, KaLa; Ilm.lt. 23 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. E; 1 18,5 8,2 90 6, ,1 7,9 440 < ,6 5, , ,4 6, ,2 7,8 380 < ,4 3, , , TURM / 136 Loskarnäs pohj 136 (L42) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 11:38; Näytt.ottaja JaLa, KaLa; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 18,5 7,1 79 5, ,1 7,9 410 < ,0 7, , ,9 4,4 46 5, ,2 7, ,0 3, , , TURM / 137E Lessor E Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:54; Näytt.ottaja JaLa, KaLa; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. S; 0, ,5 8,4 94 5, ,1 8,0 470 < ,7 4, , ,9 4, ,1 7, ,5 3, , , TURM / 140 Bläsnäsinlahti 140 (L 44) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 12:26; Näytt.ottaja JaLa, KaLa; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. S; 0, ,4 8,1 91 6, ,0 8,0 450 < ,2 5, ,7 2,7 27 3, ,1 7, ,4 2, , ,6 0, ,3 28 2,4 0, , ,1 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 1/9

26 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Entlert Fek.k.44 C E.coliCL Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100 ml pmy/100 ml MPN/100 ml µg/l TURM / 143 Kruunukari 143 (L143) Kok.syv. 28,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 11:24; Näytt.ottaja JaLa, KaLa; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 18,1 7,4 81 5, ,1 7,9 390 < ,9 4, , ,2 5,4 57 3, ,1 7, ,6 5, , ,1 5, , , TURM / 165 Kirkkoh saari 165 (L 61) Kok.syv. 32,5 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:53; Näytt.ottaja JaLa, KaLa; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. E; 1 18,1 7,9 86 5, ,1 7,9 430 < ,7 7,4 81 6, , ,2 2, ,1 7, ,2 2, ,0 20 5,5 2, , ,4 1, ,1 30 4,4 1, , ,5 4,4 0, , , TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 6,5 m; Näk.syv. 0,90 m; Klo 13:50; Näytt.ottaja JaLa, KaLa; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. S; 1 18,2 7,6 83 6, ,1 7,9 410 < ,5 4, , ,5 16,4 3, ,1 7, , TURM / 179 Katariinanlaakson ed. 179 (L 31) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,60 m; Klo 13:59; Näytt.ottaja JaLa, KaLa; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. S; 1 18,2 8, ,0 7,8 470 < ,1 8, ,0 7, ,3 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 2/9

27 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Entlert Fek.k.44 C E.coliCL Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100 ml pmy/100 ml MPN/100 ml µg/l TURM / 180W Uittamo W Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,40 m; Klo 14:11; Näytt.ottaja JaLa, KaLa; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. S; 0, ,6 8, ,0 7,9 490 < ,5 8, ,9 7, TURM / 190 Aurajokisuu 190 (L 28) Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 0,40 m; Klo 14:30; Näytt.ottaja JaLa, KaLa; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. S; 0, ,4 8, ,9 7, , ,9 7 16,2 7, ,9 7, TURM / 200 Pikisaari 200 (L 22) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,50 m; Klo 11:54; Näytt.ottaja RM, TKa; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 0, , , , TURM / 201 Haarlansalmi Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,60 m; Klo 9:49; Näytt.ottaja JaLa, KaLa; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. E; 1 18,6 7, ,0 7,7 440 < ,2 6, , ,2 2, ,1 7, , TURM / 205 Kalkkiniemi 205 (L 23) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,40 m; Klo 14:51; Näytt.ottaja JaLa, KaLa; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 17,2 8, ,0 7,8 450 < , , ,2 7, ,1 7, Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 3/9

28 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Entlert Fek.k.44 C E.coliCL Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100 ml pmy/100 ml MPN/100 ml µg/l TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 21,5 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja JaLa, KaLa; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 16,2 7,3 77 4, ,2 7,8 350 < ,9 4, , ,2 6,0 62 4, ,2 7, ,5 11,3 5, , , TURM / 215 Saaronniemi 215 (L 53) Kok.syv. 53,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:02; Näytt.ottaja JaLa, KaLa; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. N; 1 16,8 8,2 88 6, ,2 7,9 370 < ,2 5, , ,4 6,3 66 4, ,2 7, ,7 5, ,3 40 8,0 5, , ,8 5, , , TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja JaLa, KaLa; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 1 17,2 8,0 86 3, ,1 8,0 350 < ,9 3, , ,5 7,4 78 3, ,2 7,9 340 < ,1 6, , ,1 6, , ,9 6, , , TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 12:32; Näytt.ottaja JaLa, KaLa; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 18,0 8,1 89 2, ,2 8,1 370 < ,8 2, , ,5 7,7 84 3, ,2 8,0 370 < ,1 6, , ,3 7, , ,7 6, , ,6 6, , ,0 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 4/9

29 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Entlert Fek.k.44 C E.coliCL Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100 ml pmy/100 ml MPN/100 ml µg/l TURM / 235 Marjaniemi NW 235(L19) Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv. 0,70 m; Klo 10:31; Näytt.ottaja RM, TKa; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 17,3 7, ,0 7,8 510 < ,5 17,1 7, ,0 7, TURM / 240SW Pansion satama SW Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:09; Näytt.ottaja RM, TKa; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 17,2 7,8 84 9, ,1 7,9 480 < ,7 9, , ,6 4, ,1 7, , TURM / 245 Kallanpää 245 (L 15) Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 9:48; Näytt.ottaja RM, TKa; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 1 16,7 8,0 85 7, ,1 7,9 400 < ,6 8, , ,3 4, , ,0 3, ,2 7, , TURM / 250 Raisionlahden pohjukka 250 (L 12) Kok.syv. 1,5 m; Näk.syv. 0,70 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja RM, TKa; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; ,5 8, ,6 8,1 530 < , TURM / 260S Hahdenniemi S Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,60 m; Klo 13:10; Näytt.ottaja RM, TKa; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 1 16,4 7, ,1 7,8 410 < ,0 16,4 7, ,1 7,8 420 < ,8 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 5/9

30 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Entlert Fek.k.44 C E.coliCL Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100 ml pmy/100 ml MPN/100 ml µg/l TURM / 265 Kukonpää 265 ( L14) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 15:22; Näytt.ottaja JaLa, KaLa; Ilm.lt. 23 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 16,5 7,4 79 9, ,2 7,8 370 < , , ,3 4, ,1 7, , TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 15:13; Näytt.ottaja JaLa, KaLa; Ilm.lt. 23 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 1 16,5 7,9 83 4, ,2 7,9 370 < ,9 5, ,1 9 14,7 5, ,2 7, , TURM / 280 Ajonpää 280 (L 6) Kok.syv. 32,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 14:58; Näytt.ottaja JaLa, KaLa; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 16,6 7,8 83 6, ,1 7,9 370 < ,8 5, , ,3 6,0 61 4, ,2 7, ,5 5, ,2 7, ,8 5, , , TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 0,90 m; Klo 14:36; Näytt.ottaja JaLa, KaLa; Ilm.lt. 23 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 16,7 7,2 76 5, ,1 7,8 380 < ,6 5, , ,7 6,0 60 4, ,2 7, ,2 5, , ,8 5, , ,3 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 6/9

31 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Entlert Fek.k.44 C E.coliCL Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100 ml pmy/100 ml MPN/100 ml µg/l TURM / 290 Kuparivuori 290 (L 2) Kok.syv. 24,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 14:15; Näytt.ottaja JaLa, KaLa; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 18,9 8,4 93 6, ,1 8,0 400 < ,6 5, , ,3 4,5 46 9, ,2 7, ,2 3, , ,3 3, , , TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 13:35; Näytt.ottaja JaLa, KaLa; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 16,3 6,7 71 2, ,2 7,8 330 < ,1 2, , ,9 5,8 59 2, ,2 7,6 310 < ,6 5, , ,0 5, , , TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 18,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 14:00; Näytt.ottaja JaLa, KaLa; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 11 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 18,6 7,8 87 5, ,1 7,9 400 < ,6 7, , ,6 3,5 34 7, ,1 7, ,3 2, , ,1 2, , , TURM / 308 Lapila 308 (L 308) Kok.syv. 43,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 13:10; Näytt.ottaja JaLa, KaLa; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 17,8 8,2 90 2, ,1 7,9 340 < ,1 2, , ,8 6,4 66 2, ,2 7, ,2 30 7,7 6, , ,9 5, , ,8 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 7/9

32 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Entlert Fek.k.44 C E.coliCL Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100 ml pmy/100 ml MPN/100 ml µg/l TURM / KANAV W Kanavaniemi lä Kok.syv. 12,8 m; Näk.syv. 0,60 m; Klo 11:19; Näytt.ottaja RM, TKa; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 0,3 15, , , , TURM / LATOK N Latokari po Kok.syv. 8,8 m; Näk.syv. 0,60 m; Klo 11:29; Näytt.ottaja RM, TKa; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 0,3 15, , , , TURM / RUISS E Ruissalon silta et Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,60 m; Klo 12:09; Näytt.ottaja RM, TKa; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 0, , , , TURM / MAJA W Majakkaranta W Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,40 m; Klo 14:23; Näytt.ottaja JaLa, KaLa; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. S; 0,3 12 < , , TURM / TKUPUR Tsp Oy, jv-purkupaikka Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,60 m; Klo 10:57; Näytt.ottaja RM, TKa; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 0,3 15, ,4 6, ,9 7, , , ,3 6, ,0 7, ,0 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 8/9

33 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun seudun merialue (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Entlert Fek.k.44 C E.coliCL Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100 ml pmy/100 ml MPN/100 ml µg/l TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 12:12; Näytt.ottaja JaLa, KaLa; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. S; 0,3 4 < ,6 8,2 92 4, ,1 8,0 480 < ,2 4, , ,0 2,7 28 2, ,1 7, ,3 3, , TURM / TSH1 Turun satama, huleviemärin ed. Kok.syv. 6,8 m; Näk.syv. 0,60 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja RM, TKa; Sataa E K/E; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 15, ,9 7, TURM / TSH2 Turun satama, vertailu Kok.syv. 6,8 m; Näk.syv. 0,60 m; Klo 11:37; Näytt.ottaja RM, TKa; Sataa E K/E; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 15, ,9 7, TURM / NSH1 Naantalin satama, huleviemärin ed. Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 14:46; Näytt.ottaja JaLa, KaLa; Sataa E K/E; Ilm.lt. 23 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. W; 1 15,3 4, ,2 7, TURM / NSH2 Naantalin satama, vertailu Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 14:50; Näytt.ottaja JaLa, KaLa; Sataa E K/E; Ilm.lt. 23 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. W; 1 15,4 5, ,2 7, TURM / 58K Halisten kalaporras Näk.syv. >0,30 m; Klo 8:43; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. W; Lämpöt 19,4 C; 0,1 19, Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 9/9

34 Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 3 Turun merialueen haitallisten aineiden tutkimus (TURMHAVA) Pvm. Hav.paikka Afen Lämpöt Sähk.joht Suol. CODCr Kok.N Kok.P As Cu Pb suod Ni suod Zn Fenolit F AOX TOC Ftalaatit Näytepaikka C ms/m o/oo mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l µg/l TURMHAVA / TKUPUR Tsp Oy, jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,40 m; Klo 13:34; Näytt.ottaja KaLa, ALJ; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. N; 0,3 ei tod. 17, , ,2 2,8 <0,05 1,9 18 Ei tod ,086 5,2 ks. laus. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

35 TESTAUSSELOSTE #1 1 (2) Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Telekatu TURKU Tilausnro (4LOU-SUO/TRE), saapunut NÄYTTEET Lab.nro Näytteen kuvaus /11889 MÄÄRITYSTULOKSET / NÄYTTEET Määritys Yksikkö *Adsorboituvat orgaaniset halogeenit,aox µg/l 86 Merkintöjen selityksiä: P = määritys kesken, E = ei tehty, ~ = noin, < = pienempi kuin, «= pienempi tai yhtäsuuri kuin, > = suurempi kuin,» = suurempi tai yhtäsuuri kuin. *-merkitty on akkreditoitu menetelmä. Heli Orakangas Ymp.asiantuntija(FM) TIEDOKSI Lounais-Suomen vesi- ja ympäristö/laboratorio@lsvsy.fi Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatulle näytteelle. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Katuosoite Postiosoite Puhelin Sähköposti Alv.rek./enn.pid.rek. Patamäenkatu 24 PL 265 (03) TAMPERE TAMPERE *(03) heli.orakangas@kvvy.fi