TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS SYKSYLLÄ 2018

Transkriptio

1 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS SYKSYLLÄ YLEISTÄ Väliraportti nro Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Turun ympäristön merialueen vedenlaatututkimukseen kuuluvat suppeat tarkkailut elokuun puolivälissä sekä kahdesti syyskuussa (22.8., 3.9. ja ). Vuoden viimeinen näytteenotto oli lokakuun laaja tarkkailu ( ). Vedenlaadun havaintopaikkoja oli merialueella 35, sillä Paraisten Kirkkoselkä (148) ja Haarlansalmi (201) eivät sisälly syksyn ohjelmaan (kuva 1). Tutkimuksen tarkoituksena on seurata Turun kaupunkiseudun kuntien ja teollisuuslaitosten jätevesien vaikutuksia merialueen tilaan ja veden laatuun. Velvoitetutkimukseen osallistuvat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki (Paraisten jätevedenpuhdistamo), Neste Oyj Naantalin jalostamo ja Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE) sekä n.s. jälkitarkkailuna Finnfeeds Finland Oy Naantalin tehdas, jonka jätevedenpuhdistamon toiminta päättyi syyskuussa Lisäksi tarkkailuun osallistuu ExxonMobil Oil Oy Ab. Seuraavassa esitetään lyhyt yhteenveto syksyn ja osin avovesikauden tuloksista. Kesällä 2018 otetut kasviplanktonnäytteet määritetään myöhemmin ja tulokset liitetään vedenlaatututkimuksen vuosiraporttiin. 2. SÄÄ- JA VIRTAAMAOLOT Elokuu oli Ilmatieteen laitoksen tietojen mukaan ( haku ) tavallista lämpimämpi. Sivustolla olevan kuvan perusteella kuun keskilämpötila oli Turun seudulla noin 2 ºC korkeampi kuin vertailujakson (vuodet ) keskiarvo. Turun säätietojen mukaan lämpimintä oli kuun alussa, ja ylin päivälämpötila oli noin 31 ºC. Sitten helle väistyi, mutta sää pysyi kesäisen lämpimänä, ja vielä kuun lopulla ylin päivälämpötila oli noin 23 ºC. Sademäärä oli Turun seudulla hieman keskimääräistä pienempi, mutta sateet olivat kuuroluonteisia ja paikallisesti oli eroja. Turun päivittäisten tietojen perusteella sadepäivät jakautuvat varsin tasaisesti pitkin elokuuta. Kaarinassa Yltöisissä oli kuun puolivälissä yksi hyvin sateinen päivä (36 mm), mikä nosti kuukausikeskiarvoa. Syyskuu oli tavallista lämpimämpi, ja sää viileni vasta kuun lopussa. Keskilämpötila oli Turun seudulla noin 2 ºC ajankohdan vertailujaksoa korkeampi. Sademäärä hieman oli vertailujakson keskiarvoa korkeampi. Sateet imeytyivät hyvin kuivaan maahan eivätkä nostaneet virtaamia. Julkisen valvonnan alainen vesitutkimuslaitos, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101 Osoite Puh. Telekopio/S-posti ALV rek. Lounais-Suomen Telekatu 16 (02) Y vesi- ja ympäristötutkimus Oy TURKU *(02) enimi.snimi@lsvsy.fi Krnro

2 2

3 3 Suomen ympäristökeskuksen vesitilannekatsausten ( vesitilannekatsaukset, haku ) elokuussa suurimmista vesistöistä vain Vuoksessa elokuun keskivirtaama oli ajankohdan tavanomaisella tasolla, ja jokien virtaamat ovat hyvin pieniä erityisesti Lounais-Suomessa. Syyskuun sateet pienensivät kuivan hellekesän aiheuttamaa maankosteuden vajausta, mutta jokien virtaamat olivat yhä pieniä. Aurajoessa Halisissa koko elokuun virtaama pysyi hyvin pienenä (<1 m 3 /s) tai ajoittain vesi ei virrannut lainkaan (Suomen ympäristökeskuksen avoin tietopalvelu, haku ). Syyskuun puolivälin tietämillä virtaama oli noin viikon ajan 1 2 m 3 /s, mutta sen jälkeen virtaama oli jälleen hyvin pieni lokakuun alkuun saakka. Ennen Turun merialueen laajaa näytteenottoa virtaama oli siis ollut pitkään hyvin pieni. Ilmatieteen laitoksen vedenkorkeustietojen mukaan Turussa merivesi lähti heinäelokuun vaihteessa lievään nousuun tasolta noin -10 cm ja ylitti hieman keskivedenkorkeuden kuun loppupuolella. Elo-syyskuun vaihteessa vesi kääntyi jälleen hetkeksi laskuun. Kuun alkupäivinä vesi oli tasossa noin -10 cm ja nousi sen jälkeen koko syyskuun ajan varsin tasaisesti. Syys-lokakuun vaihteessa veden vuorokausikeskiarvo oli noin +40 cm, mutta korkeimmillaan vesi oli noin +60 cm. Lokakuun alussa velvoitetarkkailun vesinäytteenotto osui jaksoon, jolloin merivesi oli ollut pitkään nousussa ja selvästi keskivedenkorkeuden yläpuolella. 3. VESITUTKIMUKSEN MENETELMÄT JA TULOKSET 3.1. Yleistä Vesinäytteet otettiin ja analysoitiin Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n toimesta. Näytteenotosta vastasivat sertifioidut ympäristönäytteenottajat. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T101, joka täyttää standardin ISO/IEC vaatimukset. Laboratorion voimassaoleva pätevyysalue löytyy FINAS-akkreditointipalvelun internet-sivuilta: kohdasta Akkreditoidut toimielimet» Testauslaboratoriot. Näytteenotto- ja analyysimenetelmät on kuvattu tarkemmin Turun merialueen tarkkailuohjelmassa. Tekstissä pinta tarkoittaa 1 metrin syvyyttä ja pohjan läheinen näyte 1 metri pohjan yläpuolelta otettua näytettä; Raisionlahden pohjukassa on mataluuden vuoksi näytesyvyys vain 0,5 m. Kokoomanäytteellä tarkoitetaan kasviplanktonin tuotantokerroksesta kerättyä näytettä. Tuloksia on koottu karttapohjille (kuvat 2 10). Ne on laadittu siten, että pinnan tai kokoomanäytteen osalta kunkin havaintopaikan tulosten on ajateltu kuvaavan laajempaa aluetta, mutta alueiden rajaus on varsin karkea. Pohjanläheinen happitulos edustaa vain kyseistä paikkaa, sillä syvänteiden lähialueilla happitilanne voi olla olennaisesti erilainen kuin syvänteen pohjalla. Kokonaisfosforia, klorofylliä ja hygieenistä tilaa käsittelevissä kuvissa luokkarajat ja -värit perustuvat Suomen ympäristökeskuksen (2005) laatimaan vesien yleiseen käyttökelpoisuusluokitukseen. Muut kuvat on tehty tulosten havainnollistamista mutta ei varsinaisesti luokittamista ajatellen, ja raja-arvot on laadittu Lounais-Suomen vesija ympäristötutkimus Oy:ssä.

4 4 Suppeissa tutkimuksissa elokuun loppupuolella ( ) ja syyskuussa (3.9. ja ) tai laajassa tutkimuksessa lokakuun alussa ( ) ei ollut näytteenoton aikana kirjattu poikkeuksellisia havaintoja. Syyskuun puolivälissä ei saatu näytteitä Airismaalta kovan tuulen vuoksi Veden lämpötila Elokuun loppupuolella (22.8.) suppean tutkimuksen havaintopaikoilla veden lämpötila oli pinnassa (1 metri) noin ºC, vesi oli hieman viilennyt elokuun alun jälkeen. Syyskuun alussa (3.9.) suppeassa tutkimuksessa pintaveden lämpötila oli noin ºC, joten vesi oli edelleen lämmintä. Syyskuun puolivälin (17.9.) suppealla kerralla lämpötila oli ºC, joten viileneminen oli hidasta. Lokakuun alussa ( ) laajassa tutkimuksessa Aurajoen Halisissa jokiveden lämpötila oli jäänyt mittaamatta. Merialueella veden pinnassa (1 metri) lämpötilat olivat noin ºC paitsi hyvin matalassa Raisionlahden pohjukassa noin 10 ºC. Intensiiviasemien (135, 175, 180, 210, 220, 225, 240, 260, 275, 285, 297 ja 300) perusteella pinnassa lämpötila oli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon (vuodet ) mukainen. Matalammilla alueilla veden lämpötila oli lähes tasainen pinnasta pohjaan. Syvimmillä alueilla vesi oli paikoin kuitenkin edelleen selvästi kerrostunutta. Suurimmat lämpötilaerot olivat aiempaan tapaan Bläsnäsinlahden (140) ja Kirkkoherransaaren (165) syvänteissä, jossa harppauskerros oli noin metrin syvyydessä ja lämpötila oli pohjan lähellä noin 3 ºC. Saaronniemen edustalla (215), Rajakarilla (220), Airismaalla (225) ja Lapilan edustalla (308) pohjan lähellä lämpötila oli noin 7 9 ºC, joten lämpötilaero oli tasoittumassa Meriveden suolaisuus ja sameus Elokuun loppupuolella suppeassa tutkimuksessa sähkönjohtavuuden perusteella laskettu veden suolaisuus oli pinnassa (1 metri) noin 5,7 6,1. Suolaisuus ei ollut alentunut voimakkaasti (suolaisuus <5 ) tai selvästi (suolaisuus 5 5,4 ) yhdelläkään havaintopaikoista. Airistolla ja sen tuntumassa suolaisuus oli noin 6, ja muualla aleneminen oli lievää (suolaisuus yli 5,5 ). Syyskuun alussa suppeassa tutkimuksessa pinnassa suolaisuus oli noin 5,7 6,1. Kaikissa paikoissa aleneminen oli lievää (suolaisuus yli 5,5 ). Syyskuun puolivälissä pinnassa suolaisuus oli 4,7 6,1. Turussa jätevedenpurkupaikalla suolaisuus oli alentunut voimakkaasti ja Pitkäsalmessa Uittamolla selvästi. Monin paikoin syyskuun alun tilanteeseen verrattuna suolaisuus oli hieman alentunut, mutta ero oli pieni. Lokakuun alun laajassa tutkimuksessa veden suolaisuus pinnassa oli 5,5 6,1 paitsi Raisionlahden pohjukassa 0,5 metrissä 4,8 ja Turussa jäteveden purkupai-

5 5 kalla 3,6 (kuva 2). Muualla aleneminen oli lievää (suolaisuus yli 5,5 ) tai vähäistä. Valumavesien vähyydestä johtuen suolaisuus oli intensiiviasemien perusteella ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet ) korkeampi etenkin Pitkäja Pohjoissalmessa sekä Raisionlahdessa ja Väskin edustalla mutta myös muissa paikoissa. Valumavesien vaikutus merialueella oli pienistä virtaamista johtuen tavanomaista pienempi. Sameusarvoja määritettiin lokakuun alun laajalla tarkkailukerralla. Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä sameus oli 18 FNU. Merialueella sameusarvot olivat pinnassa 2,7 15 FNU (kuva 2). Sameusarvot olivat suuria (>10 FNU) Pitkäsalmen keski- ja sisäosassa, Linnanaukolla sekä Pukin- ja Pohjoissalmen sisäosassa. Missään samentuminen ei ollut erittäin voimakasta (>20 FNU). Missään osassa tutkimusaluetta sameusarvot eivät olleet Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen erinomaista luokkaa (<1,5 FNU). Pienin pintaveden sameus oli uloimmalla alueella Airismaalla. Ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoon (vuodet ) verrattuna sameusarvo oli selvästi keskimääräistä pienempi etenkin Pitkä- ja Pohjoissalmessa ja Raisionlahdessa, mutta kaikkialla sameusarvot olivat keskiarvoa pienempiä. Valumavesien vaikutus merialueella oli sekä suolaisuuden että sameuden perusteella pienistä virtaamista johtuen tavanomaista pienempi Happitilanne Happitilannetta kartoitettiin lokakuun alun laajassa tarkkailussa. Lämpötilakerrostuneisuus oli useimmilla paikoilla purkautunut, ja syyskierrosta johtuen happitilanne oli hyvä myös pohjan läheisessä vesikerroksessa (kuva 3). Kuten tavallista kerrostunut kausi jatkui Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteissä, ja harppauskerros oli noin m syvyydessä, minkä alla happi oli käytännössä loppu. Lisäksi hapenvajaus oli voimakasta (happikyllästys<40 %) harppauskerroksen alla Airistolla ja Saaronniemen edustalla (asemat 225, 220 ja 215), eikä happea ollut riittävästi (yli 7 mg/l) lohensukuisten kalojen viihtymiseen. Hapen määrä ei ollut alentunut jätevesien purkupaikoilla Turussa tai Paraisilla.

6 6 Merimasku 6,1 6,1 6,1 Luonnonmaa Rymättylä 6,1 6,1 6,1 Naantali 6,1 6,0 Raisio 4,8 6,0 5,8 6,0 Satava 5,8 6,0 6,0 6,0 6,0 Kakskerta 5,6 3,6 5,5 5,6 5,6 Kaarina Kuusisto 5,6 5,8 5,9 5,9 6,0 6,0 5,8 5,6 Suolaisuus ( ), pinta Lokakuu ,6 5,6 3,6 5,5 5,5 5,6 Airismaa 6,1 6,0 5,9 Parainen 5,9 5,9 <3-3,9 4-4,9 5-5,4 5,5-5,9 > km Merimasku 3,3 3,4 8,3 Luonnonmaa Rymättylä 3,8 5,8 5,9 Naantali 5,7 4,4 Raisio 7,1 3,9 9,0 6,9 Satava 15 8,2 4,8 5,7 8,2 Kakskerta 11 5, Kaarina Kuusisto 9,6 5,9 6,5 5,9 8,2 8, Sameus (FNU), pinta Lokakuu , Airismaa 2,7 4,0 5,3 Parainen 5,7 4,6 <1,5 FNU 1,5-3 FNU 3,1-5 FNU 5,1-10 FNU >10 FNU km KUVA 2. Suolaisuus ja sameus pinnassa (1 m) Turun merialueella lokakuussa 2018.

7 7 Merimasku 85 Luonnonmaa Naantali Raisio Rymättylä Kaarina 88 Kuusisto Satava Kakskerta Happikyllästys (%) pohjan lähellä Lokakuu 2018 Airismaa Parainen km KUVA 3. Happikyllästys pohjassa (pohja -1 m) Turun merialueella lokakuussa Typpipitoisuus Elokuun loppupuolella suppeassa tutkimuksessa tuotantokerroksen kokonaistyppipitoisuus oli µg/l mukaan lukien Turussa jätevedenpurkupaikka. Epäorgaanisen typen määrät olivat pieniä lukuun ottamatta Turussa jätevedenpurkupaikkaa sekä Pitkäsalmessa Uittamon ja Katariinanlaakson edustaa. Paraisten jätevedenpurkupaikalla typpimäärissä ei näkynyt jäteveden vaikutusta. Syyskuun alussa suppeassa tarkkailussa tuotantokerroksen typpipitoisuus oli µg/l mukaan lukien Turussa jätevedenpurkupaikka. Epäorgaanisen typen määrät olivat pieniä lukuun ottamatta Turussa jätevedenpurkupaikkaa sekä Pitkäsalmessa Uittamon edustaa. Ammoniumtypen pitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin elokuun puolivälissä, mutta voimakkaasti kohonneita pitoisuuksia (<100 µg/l) ei tavattu. Paraisten jätevedenpurkupaikalla typpimäärissä jäteveden vaikutus saattoi näkyä lievänä. Syyskuun puolivälissä suppeassa tarkkailussa tuotantokerroksen typpipitoisuudet olivat µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla µg/l; Airismaalta ei saatu näytteitä. Nitraatti- ja nitriittitypen yhteismäärä oli muita paikkoja korkeampi Turun jätevedenpurkupaikan lisäksi Uittamon edustalla, Papinsaaren itäpuolella ja Pansion edustalla. Voimakkaasti kohonneita ammoniumtyppipitoisuuksia

8 8 (<100 µg/l) ei tavattu, mutta Turussa jäteveden purkupaikalla tulos oli 76 µg/l ja korkeampi kuin muissa paikoissa. Lokakuun alussa Aurajoen Halisissa jokivedessä kokonaistypen määrä oli µg/l. Typestä 58 % oli nitraatti- ja nitriittityppenä (640 µg/l) ja noin 3 % ammoniumtyppeä (35 µg/l). Merialueella laajassa tutkimuksessa kokonaistyppipitoisuudet pinnassa olivat µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla µg/l (kuva 4). Suurimmat pitoisuudet olivat Turussa purkupaikalla sekä sen lähellä Kanavaniemen ulkopuolella ja n sillan tietämillä. Muualla Turun lähisalmissa sekä Raisionlahden keskiosassa kokonaistyppimäärä oli noin µg/l ja merialueen muissa osissa noin µg/l. Nitraatti- ja nitriittitypen määrä pinnassa oli <5 730 µg/l paitsi Turussa jätevedenpurkupaikalla µg/l. Ammoniumtypen pitoisuus oli pinnassa 8 97 µg/l (kuva 4). Aurajoen Halisissa pitoisuus (35 µg/l) oli selvästi pienempi kuin Turussa jätevedenpurkupaikalla ja hieman pienempi kuin Aurajokisuulla. Intensiiviasemilla typpipitoisuus oli pinnassa ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet ) pienempi. Airistolla ja Kotkanaukolla ero oli pieni, mutta muilla intensiivipisteillä ero oli selvä. Raisionlahdella vertailujaksoon sisältyi vielä jätevesikuormituksen aikaisia vuosia, mutta muualla selityksenä saattoi olla valumavesien vähyys. Pohjan läheiset typpipitoisuudet olivat kohonneita vain Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteissä, joissa esiintyi selvää hapen vajausta. Typpipitoisuudet olivat erittäin korkeita ( µg/l), sillä ravinteita vapautui sedimentistä hapettomuuden vuoksi. Jätevesien vaikutus tuntui lokakuun alussa typpiyhdisteiden määrän perusteella Turussa jäteveden purkupaikalla selvästi, ja vaikutusalue tuntui kokonaistyppimäärän perusteella suuntautuvan Linnanaukolta luoteeseen n sillan suuntaan. Paraisten purkupaikalla jäteveden vaikutus saattoi tuntua hyvin lievänä ammoniumtypen määrässä. Naantalinsalmessa ja Kuparivuoren edustalla ammoniumtypen määrä oli hieman korkeampi kuin lähialueilla.

9 9 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kokonaistyppi (µg/l), pinta Lokakuu Airismaa Parainen < µg/l > µg/l > µg/l > µg/l >1000 µg/l km Merimasku Luonnonmaa Naantali Raisio Kaarina Rymättylä Satava Kakskerta Kuusisto 23 Ammoniumtyppi (µg/l), pinta Lokakuu Airismaa 22 Parainen 36 <3-10 µg/l >10-50 µg/l > µg/l > µg/l >700 µg/l km KUVA 4. Kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuudet (µg/l) pinnassa (1 m) Turun merialueella lokakuussa 2017.

10 Fosforipitoisuus Elokuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa tuotantokerroksen kokonaisfosforipitoisuus oli µg/l. Airistolla pitoisuudet olivat lievästi rehevällä tasolla (12 23 µg/l), mutta muualla vesi oli rehevää. Korkein fosforipitoisuus oli Raisionlahdessa Hahdenniemessä. Myös fosfaattifosforin pitoisuus oli korkein Hahdenniemessä. Muualla fosfaattifosforitulos oli lähellä määritysrajaa, joten pitoisuudet olivat hyvin pieniä myös Turussa jätevedenpurkupaikalla ja savisameilla alueilla. Syyskuun alussa suppeassa tutkimuksessa tuotantokerroksen fosforipitoisuus oli µg/l. Pitoisuudet olivat rehevällä tasolla lukuun ottamatta Airismaata, jossa vesi oli lievästi rehevää. Fosfaattifosforin pitoisuus oli 4 10 µg/l, joten pitoisuudet oli edelleen pieniä. Syyskuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa tuotantokerroksen fosforipitoisuus oli µg/l; Airismaalta ei saatu näytteitä. Suurimmat pitoisuudet (>50 µg/l) olivat Turussa jäteveden purkupaikalla ja Pitkäsalmessa Uittamolla. Fosfaattifosforin pitoisuus oli 7 19 µg/l, ja savisameillakin alueilla pitoisuudet olivat pieniä. Lokakuun alussa laajassa tutkimuksessa Aurajoessa Halisissa veden kokonaisfosforipitoisuus oli 80 µg/l ja fosfaattifosforin pitoisuus 34 µg/l (43 %). Merialueella pinnassa kokonaisfosforia oli µg/l (kuva 5). Pitoisuudet olivat noin 80 µg/l Turussa jätevedenpurkupaikalla, mutta Linnanaukolla fosforipitoisuus oli samaa luokkaa kuin Pitkäsalmen eteläosassa, Naantalinaukolla ja Raisionlahdessa eli noin µg/l. Muualla fosforipitoisuus oli noin µg/l. Yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan fosforipitoisuudet olivat välttävää luokkaaturussa jätevedenpurkupaikalla, Pitkäsalmessa, Pukin- ja Pohjoissalmen keskiosissa sekä Raisionlahdessa ja Naantalinaukolla. Muualla luokka oli tyydyttävä. Osalla paikoista määritettiin pinnasta fosfaattifosfori, ja pitoisuus oli µg/l. Pitoisuus oli suurin Turussa jäteveden purkupaikalla, ja muualla pitoisuus oli noin µg/l. Intensiiviasemien perusteella pinnassa fosforipitoisuus oli pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet ) pienempi Pitkä- ja Pohjoissalmessa sekä Raisionlahdessa, mutta muutoin tulokset olivat ajankohdan tavallisella tasolla. Fosforipitoisuus ei suuresti muuttunut pohjaa kohti paitsi Bläsnäsinlahden syvänteessä (1 300 µg/l), jossa pohjan läheinen fosforipitoisuus oli erittäin voimakkaasti kohonnut hapen puutteen seurauksena. Lievästi fosforipitoisuus nousi myös Lapilassa (100 µg/l). Lokakuun alussa Turussa jäteveden purkupaikalla pinnassa veden kokonais- ja fosfaattifosforipitoisuus oli samaa tasoa kuin Aurajoelta Halisista tulevassa vedessä. Kuitenkin purkupaikalla sekä fosforin että fosfaattifosforin pitoisuus oli korkeampi kuin Linnanaukolla, Aurajokisuulla tai Pitkäsalmessa, ja fosforipitoisuuden perusteella jätevesien selvä vaikutusalue rajautui satama-altaaseen. Paraisten jäteveden-

11 11 purkupaikalla ei fosforimäärissä erottunut jätevesien vaikutusta. Naantalinsalmessa fosforimäärä oli samalla tasolla kuin Viheriäistenaukolla. Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kok.fosfori (µg/l), pinta Lokakuu Airismaa Parainen Erinomainen (<12 µg/l) Hyvä (12-20 µg/l) Tyydyttävä (20-40 µg/l) Välttävä (40-80 µg/l) Huono (>80 µg/l) km KUVA 5. Kokonaisfosforipitoisuudet (µg/l) pinnassa (1 m) Turun merialueella lokakuussa Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus Klorofyllipitoisuus Elokuun loppupuolella suppeassa tutkimuksessa kasviplanktonin tuotantokerroksen klorofyllipitoisuus oli 4,5 28 µg/l. Airismaalla pitoisuus oli lievästi rehevällä tasolla, ja muualla vesi oli klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää, mutta erittäin rehevää aluetta ei ollut. Syyskuun alussa suppeassa tutkimuksessa klorofyllipitoisuudet olivat 5,1 26 µg/l. Pitoisuudet olivat rehevällä tasolla paitsi Pitkäsalmen eteläosassa Papinsaaren edustalla, missä pitoisuus oli selvästi korkein ja vesi rehevää. Syyskuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa klorofyllipitoisuudet olivat 4,1 15 µg/l. Kotkanaukolla vesi oli lievästi rehevää. Airismaalta ei saatu näytteitä, mutta Rajakarilla vesi oli lievästi rehevän ja rehevän rajalla. Muualla vesi oli rehevää. Lokakuun alun laajassa tarkkailussa klorofylli määritettiin vain kolmelta paikalta eli Kuuvannokalta, Rajakarilta ja Pohjoissalmesta Pansion edustalta (havaintopaikat 210, 220 ja 240). Klorofyllipitoisuudet olivat 3,9 5,1 µg/l. Pohjoissalmessa vesi oli edelleen rehevää ja muissa paikoissa lievästi rehevää.

12 Veden hygieeninen tila Veden hygieenistä tilaa kartoitettiin lokakuun alun laajassa tarkkailussa kaikilla havaintopaikoilla fekaalisten kolimuotoisten bakteerien avulla. Aurajoen Halisissa jokivedessä bakteerien pesäkemäärä oli 10 kpl/100 ml. Merialueella pinnassa bakteerien pesäkemäärä oli kpl/100 ml paitsi Turussa purkupaikalla, Kanavaniemen edustalla ja n itäpäässä kpl/100 ml (kuva 6). Hygieeninen tila oli erinomainen tai hyvä suurimmassa osassa aluetta. Tyydyttävä tila oli Pitkäsalmen Katariinanlaakson edustalla ja Paraisten jätevedenpurkupaikalla. Välttävä tila oli Pitkäsalmen sisäosassa Uittamolla, Aurajokisuulla, Latokarin pohjoispuolella, Pikisaaressa sekä Pohjoissalmen itäpäässä ja Raisionlahden pohjukassa. Tila oli huono Turussa jäteveden purkupaikalla ja Kanavaniemen edustalla. Turussa jäteveden purkupaikalla ja satama-altaan ulkopuolella jätevedet heikensivät voimakkaasti hygieenistä tilaa. Vaikutus tuntui myös Aurajokisuulla ja Pitkäsalmen sisäosassa. Paraisten jätevedenpurkupaikalla jätevedet heikensivät hygieenistä tilaa lievästi. Naantalinsalmessa ei näkynyt paikallisen kuormituksen vaikutusta. Merimasku 2 <2 6 6 Naantali <2 Luonnonmaa 0 2 Rymättylä 3 Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Hygieeninen tila pinnassa Lokakuu Airismaa <2 2 6 Parainen Erinomainen (<10 kpl) Hyvä (10-<50 kpl) Tyydyttävä (50-<100 kpl) Välttävä (100-<1000 kpl) Huono (>1000 kpl) km KUVA 6. Hygieeninen tila (fek. kolimuotoiset bakteerit kpl/100 ml) Turun merialueella lokakuussa Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

13 Avovesi- ja kesäkauden tutkimusten keskiarvoja Turun merialueen velvoitetarkkailututkimuksen avovesikauden näytteenotot tehtiin touko-lokakuussa ( ). Eri ajankohtina näytteitä otettiin havaintopaikoista ja syvyyksistä eri tavoin, joten kausittaisten keskiarvojen laskentatapa vaihteli. Intensiiviasemilla sekä Turussa ja Paraisilla jätevedenpurkupaikoilla kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteitä tutkittiin touko-syyskuussa yhdeksän kertaa (havaintopaikat 135, 175, 180, 210, 220, 225, 240, 260, 275, 285, 297 ja 300 sekä TKUPUR ja PARPUR; huom. asemalta 225 ei näytteitä ). Näillä paikoilla kesäkauden ravinne- ja klorofyllikeskiarvot laskettiin kesä-syyskuun kahdeksasta tuloksesta. Muilla paikoilla kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteitä tutkittiin kolmesti (kesä-, heinä- ja elokuun alku), joten kesäkauden keskiarvot laskettiin kolmen näytteenoton tuloksista. Keskiarvokuvissa on esitetty keskiarvot laskentatavasta riippumatta, ja intensiiviasemien ja muiden paikkojen välillä saattaa olla näytteiden lukumäärästä ja ajankohdasta johtuvia eroja. Hygieenistä tilaa tutkittiin pinnassa (1 m) kesä-lokakuussa neljä kertaa, ja näistä neljästä tuloksesta laskettiin avovesikauden keskiarvo. Poikkeuksen tekivät Paraisten Kirkkoselkä ja Haarlansalmi (havaintopaikat 148 ja 201), jotka eivät kuulu ohjelmaan loppusyksyllä, ja keskiarvon laskennassa käytettiin siten kolmea tulosta Typpiyhdisteet Kasviplanktonin tuotantokerroksessa kokonaistyppipitoisuuden kesäkauden keskiarvo oli µg/l (kuva 7). Selvästi suurin keskiarvo oli Turussa jätevedenpurkupaikalla. Linnanaukolla, Aurajokisuulla ja Pitkä- ja Pukinsalmen sisäosiin keskiarvo oli noin 500 µg/l. Pitkä-, Pukin- ja Pohjoissalmen keskiosissa sekä Raisionlahden pohjukassa pitoisuus oli noin 400 µg/l, ja tutkimusalueen muissa osissa noin 300 µg/l. Epäorgaanisen typen eli ammoniumtypen ja nitraatti-nitriittitypen yhteismäärä oli tuotantokerroksen kesäkauden keskiarvona suurin (680 µg/l) Turussa jätevedenpurkupaikalla (kuva 7). Keskiarvo oli muita alueita korkeampi myös Linnanaukolla ja Pukin- ja Pitkäsalmen sisäosissa. Paraisilla kokonaistypen keskiarvo oli samaa luokkaa kuin Vapparin pohjoisosan intensiivipaikalla, mutta epäorgaanisen typen keskiarvo oli purkupaikalla hieman korkeampi. Samoin Naantalinsalmessa kokonaistypen keskiarvo oli samaa luokkaa mutta epäorgaanisen typen keskiarvo suurempi kuin Viheriäistenaukon intensiivipaikassa. Turussa jäteveden purkupaikalla ammoniumtypen keskiarvo on pienentynyt merkittävästi vuoden 2013 jälkeen. Intensiivipaikoilla kokonaistyppimäärän kesäkauden keskiarvo tuotantokerroksessa oli vuosien pitkäaikaiskeskiarvoa pienempi. Kuten vuonna 2017 keskiarvot olivat poikkeuksellisen pieniä, sillä esimerkiksi Airistolla keskiarvo oli <300. Intensiiviasemilla keskiarvo oli noin % tavanomaista pienempi. Raision Hahdenniemessä pitkäaikaiskeskiarvoa nosti yhä viimeiset jätevesikuormituksen aikaiset vuodet. Koko merialueella havaittu ero saattoi johtua valumavesien vähäisyydestä mutta osin myös määritysmenetelmän muuttumisesta, ja syyn selvittelyä on jatkettu laboratoriossa vuonna 2018.

14 14 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kok.typpi (µg/l), koonta kesä-syyskuun 2018 ka Airismaa Parainen < µg/l > µg/l > µg/l > µg/l >1000 µg/l km Merimasku 8,5 12 7,7 Luonnonmaa Rymättylä 8,4 6,7 21 Naantali 6,8 7,0 Raisio 6, ,4 5,3 Satava ,5 7,5 6,5 26 Kakskerta Kaarina Kuusisto 57 5,2 8,4 4, Epäorg.typpi (µg/l), koonta kesä-syyskuun 2018 ka Airismaa 7,1 6,2 5,2 Parainen 12 4,0 4,0 <3-10 µg/l >10-50 µg/l > µg/l > µg/l >700 µg/l km KUVA 7. Kokonaistypen ja epäorgaanisen typen (NH 4 -N + NO 23 -N) pitoisuudet (µg/l) kesä-syyskuun 2018 tulosten keskiarvona tuotantokerroksen koontanäytteissä Turun merialueella.

15 15 Jätevesien vaikutus tuntui typpiyhdisteiden kesä-syyskuun keskiarvojen perusteella voimakkaana Turussa purkupaikalla. Vaikutus näkyi myös Linnanaukolla ja todennäköisesti myös Pitkä- ja Pohjoissalmessa sekä Pukinsalmen sisäosissa, sillä Aurajoen tuoma kuormitus oli poikkeuksellisen pieni. Paraisilla jätevedenpurkupaikalla jätevedet saattoivat nostaa epäorgaanisen typen määrää lievästi. Naantalinsalmessa epäorgaanisen typen määrä oli korkeampi kuin Viheriäistenaukolla Kokonaisfosfori Kesäkauden keskiarvona kokonaisfosforipitoisuuden keskiarvo oli kasviplanktonin tuotantokerroksessa µg/l paitsi Raisionlahden matalassa pohjukassa 130 (kuva 8). Turussa jätevedenpurkupaikalla keskiarvo oli hieman korkeampi kuin Linnanaukolla mutta hieman pienempi kuin Uittamolla. Pitkäsalmessa keskiarvo oli noin µg/l ja Pukin- sekä Pohjoissalmessa noin µg/l. Vapparilla sekä Airistolla ja sen tuntumassa keskiarvo oli noin µg/l. Rehevyystasoluokituksen mukaan kesäkauden kokoomanäytteen vesi oli fosforipitoisuuden keskiarvona lievästi rehevää (12 23 µg/l) vain Airismaalla ja Lapilassa. Muualla keskiarvo oli rehevällä tasolla (P µg/l), ja Raisionlahden pohjukka oli erittäin rehevä (P>80 µg/l). Intensiivipaikoilla kesäkauden fosforipitoisuuden keskiarvo oli Uittamolla ja Raisionlahdessa hieman pienempi kuin pitkäaikaiskeskiarvo ( ). Ero saattoi johtua valumavesien vähäisyydestä. Myös Turussa jäteveden purkupaikalla hieman keskimääräistä pienempi. Muilla intensiivipaikoilla kesän keskiarvo oli lähellä pitkäaikaiskeskiarvoa. Jätevesien vaikutus ei näkynyt keskimääräisissä kokonaisfosforipitoisuuksissa Turussa jätevedenpurkupaikalla, ja salmialueilla vaikutus sekoittui jokiveden ja savisameuden vaikutukseen. Myöskään Paraisilla fosforipitoisuuksissa ei näkynyt jätevesien vaikutusta. Naantalinsalmessa fosforitulokset olivat samalla tasolla kuin Viheriäistenaukolla.

16 16 Merimasku Luonnonmaa Rymättylä Naantali Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Kok.fosfori (µg/l), koonta kesä-syyskuun 2018 ka Airismaa Parainen Erinomainen (<12 µg/l) Hyvä (12-20 µg/l) Tyydyttävä (20-40 µg/l) Välttävä (40-80 µg/l) Huono (>80 µg/l) km KUVA 8. Kokonaisfosforipitoisuudet (µg/l) tuotantokerroksen koontanäytteissä Turun merialueella kesä-syyskuun 2018 tulosten keskiarvona. Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuus Klorofylli Kesäkauden klorofyllipitoisuuksien keskiarvot olivat 3,6 19 µg/l (kuva 9). Suurimmat keskiarvot (noin 20 µg/l) olivat Pitkäsalmessa sekä noin Pukin- ja Pohjoissalmen keskiosiin saakka ja myös Raisionlahden pohjukassa. Muualla keskiarvo oli noin 4 10 µg/l. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (Suomen ympäristökeskus 2015) klorofylliraja-arvojen perusteella keskiarvoltaan erinomaiseen luokkaan kuuluvia alueita ei ollut, ja hyvään luokkaan kuului vain Lapilan länsipuoli. Pääosa merialueesta kuului tyydyttävään luokkaan. Pitkäsalmi ja Pohjoissalmen keskiosa ja myös Raisionlahden pohjukka olivat välttäviä, mutta huonoja alueita ei ollut. Rehevyystasoluokituksen perusteella noin n tasalta Airistolle ja Kotkanaukolle merialue oli lievästi rehevä (2 5 µg/l). Muu osa tutkimusalueesta oli rehevää (5 25 µg/), mutta erittäin reheviä alueita ei tavattu.

17 17 Intensiivipaikkojen perusteella kesäkauden klorofyllikeskiarvot olivat lähellä pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet ). Suurin ero oli Raision Hahdenniemessä, missä pitkäaikaiskeskiarvoa yhä nosti viimeiset jätevesikuormituksen aikaiset vuodet. Kesäkauden keskiarvojen perusteella ei voinut erottaa jätevesien vaikutusta Turussa ja Paraisilla jätevedenpurkupaikoilla tai Naantalinsalmessa, sillä keskiarvo ei poikennut vertailuun käytettyjen intensiiviasemien tuloksista. Merimasku 3,6 5,5 9,3 Luonnonmaa Rymättylä 4,8 9,7 7,3 Naantali 4,8 6,0 Raisio 19 7,6 10 6,3 Satava 9,1 10 6,9 6,0 8,7 12 Kakskerta 8, Kaarina Kuusisto 17 7,9 8,1 5, ,1 8,2 Klorofylli (µg/l) 7,4 9,4 12 kesä-syyskuun 2018 ka 8, Airismaa 4,7 5,4 5,6 Parainen 7,6 5,6 6,1 Erinomainen (<2 µg/l) Hyvä (2-4 µg/l) Tyydyttävä (4-12 µg/l) Välttävä (12-30 µg/l) Huono (>30 µg/l) km KUVA 9. Klorofyllipitoisuudet (µg/l) tuotantokerroksen koontanäytteissä Turun merialueella kesä-syyskuun 2018 tulosten keskiarvona. Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuus.

18 Hygieeninen tila Avovesikauden tutkimusten (kesä-lokakuu) fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärien keskiarvot olivat kpl/100 ml (kuva 10). Tulos jäi vaille ylärajaa heinäkuun alussa Pohjoissalmen itäpäässä ja elokuun alussa Aurajokisuulla ja Uittamolla, ja näissä paikoissa keskiarvo saattoi jäädä liian pieneksi. Keskiarvon perusteella hygieeninen tila oli huono Turun jätevedenpurkupaikalla. Välttävä tila oli Linnanaukolla ja Pitkä-, Pukin-, ja Pohjoissalmen sisäosissa sekä Raisionlahden pohjukassa. Muualla hygieeninen tila oli keskiarvon perusteella hyvä tai erinomainen. Paraisilla jäteveden purkupaikalla ja Naantalinsalmessa ajoittain lievästi kohonnut bakteerimäärä heikensi avovesikauden keskiarvoa erinomaisesta hyväksi. Jätevesien vaikutus näkyi Turussa jätevedenpurkupaikalla selvästi muita paikkoja korkeampina bakteerimäärinä, ja vaikutus ulottui Linnanaukolle ja Pitkä-, Pukin- ja Pohjoissalmen sisäosiin. Aurajoen Halisten avovesikauden keskimääräinen bakteerimäärä (98 kpl/100 ml) oli selvästi pienempi kuin Turussa jätevedenpurkupaikalla. Paraisilla jätevedet heikensivät hygieenistä tilaa avovesikauden keskiarvon perusteella enintään hyvin lievästi. Myös Naantalinsalmessa hygieeninen tila oli enintään hyvin lievästi heikentynyt. Merimasku Naantali 2 Luonnonmaa 1 1 Rymättylä 2 Raisio Satava Kakskerta Kaarina Kuusisto Hygieeninen tila pinnassa Avovesikauden 2018 ka Airismaa Parainen Erinomainen (<10 kpl) Hyvä (10-<50 kpl) Tyydyttävä (50-<100 kpl) Välttävä (100-<1000 kpl) Huono (>1000 kpl) km KUVA 10. Hygieeninen tila (fek. kolimuotoiset bakteerit kpl/100 ml) Turun merialueella avovesikauden keskiarvona (kesä-lokakuu ka) Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

19 19 4. TIIVISTELMÄ Turun merialueen vuoden 2018 veden laadun tarkkailu jatkui loppukesällä ja syksyllä suppeilla tarkkailuilla elokuun puolivälissä ja kahdesti syyskuussa. Vuoden viimeinen tutkimuskerta oli laaja tarkkailu lokakuun alussa. Elo- ja syyskuu olivat Ilmatieteen laitoksen havaintojen mukaan Turun seudulla keskilämpötilaltaan vertailujakson lämpimämpiä. Sademäärä oli elokuussa hieman keskimääräistä pienempi ja syyskuussa suurempi, mutta sateet olivat kuuroluonteisia ja määrissä oli paikallisia eroja. Suomen ympäristökeskuksen tietojen mukaan elokuussa jokien virtaamat ovat hyvin pieniä erityisesti Lounais-Suomessa. Syyskuun sateet pienensivät kuivan hellekesän aiheuttamaa maankosteuden vajausta, ja jokien virtaamat olivat pieniä lokakuun alkuun saakka. Ennen Turun merialueen syksyn laajaa näytteenottoa virtaama oli siis ollut pitkään hyvin pieni. Lokakuun alussa pinnassa veden lämpötila oli lähellä ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet ). Syvyyssuunnassa lämpötilaerot olivat pääosin tasoittuneet, mutta syvimmillä paikoilla vesi oli kuitenkin edelleen selvästi kerrostunutta. Suurimmat lämpötilaerot olivat aiempaan tapaan Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteissä, joissa pohjan läheinen happi oli loppu usean metrin matkalta ja ravinnepitoisuudet erittäin korkeita. Hapenvajaus oli voimakasta harppauskerroksen alla Airistolla ja Saaronniemen edustalla eikä happea ollut riittävästi (yli 7 mg/l) lohensukuisten kalojen viihtymiseen. Hapen määrä ei ollut alentunut jätevesien purkupaikoilla Turussa tai Paraisilla. Vähäisten valumien ja virtaamien vuoksi suolaisuus oli alentunut voimakkaasti vain syyskuun puolivälissä Turussa jäteveden purkupaikalla ja Uittamolla. Myös lokakuun alussa valumavesien vaikutus merialueella oli sekä suolaisuuden että sameuden perusteella pienistä virtaamista johtuen tavanomaista pienempi etenkin Pitkä- ja Pohjoissalmessa ja Raisionlahdessa mutta myös muissa paikoissa. Lokakuun alussa jätevedet heikensivät voimakkaasti hygieenistä tilaa Turun jätevedenpurkupaikalla ja suppealla alueella sen tuntumassa. Vaikutus tuntui myös Aurajokisuulla ja Pitkäsalmen sisäosassa. Paraisten jätevedenpurkupaikalla jätevedet heikensivät hygieenistä tilaa lievästi. Naantalinsalmessa ei näkynyt paikallisen kuormituksen vaikutusta. Hygieeninen tila oli erinomainen tai hyvä suurimmassa osassa aluetta. Lokakuun alussa Aurajoen Halisissa jokivedessä kokonaistypen pitoisuus oli µg/l ja merialueella pinnassa µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla µg/l. Jätevesien vaikutus tuntui lokakuun alussa typpiyhdisteiden määrän perusteella Turussa jäteveden purkupaikalla selvästi, ja vaikutusalue tuntui kokonaistyppimäärän perusteella suuntautuvan Linnanaukolta luoteeseen n sillan suuntaan. Paraisten purkupaikalla jäteveden vaikutus saattoi tuntua hyvin lievänä ammoniumtypen määrässä. Naantalinsalmessa ja Kuparivuoren edustalla ammoniumtypen määrä oli hieman korkeampi kuin lähialueilla. Aurajoessa Halisissa veden kokonaisfosforipitoisuus oli 80 µg/l ja merialueella pinnassa µg/l. Turussa jäteveden purkupaikalla veden kokonais- ja fosfaattifosforipitoisuus oli samaa tasoa kuin Aurajoelta Halisista tulevassa vedessä. Kuitenkin

20 20 purkupaikalla sekä fosforin että fosfaattifosforin pitoisuus oli korkeampi kuin Linnanaukolla, Aurajokisuulla tai Pitkäsalmessa, ja fosforipitoisuuden perusteella jätevesien selvä vaikutusalue rajautui satama-altaaseen. Paraisten jätevedenpurkupaikalla ei fosforimäärissä erottunut jätevesien vaikutusta. Naantalinsalmessa fosforimäärä oli samalla tasolla kuin Viheriäistenaukolla. Kesäkauden keskiarvo oli intensiivipaikoilla kasviplanktonin tuotantokerroksessa kokonaistypen osalta pitkäaikaiskeskiarvoa pienempi. Kuten vuonna 2017 monin paikoin keskiarvo oli poikkeuksellisen pieni, sillä esimerkiksi Airistolla keskiarvo oli <300. Ero saattoi johtua valumavesien vähäisyydestä mutta osin myös määritysmenetelmän muuttumisesta, ja syytä selvitettiin edelleen vuonna Fosforipitoisuuden kesäkauden keskiarvo oli Uittamolla ja Raisionlahdessa hieman pienempi kuin pitkäaikaiskeskiarvo. Ero saattoi johtua valumavesien vähäisyydestä. Myös Turussa jäteveden purkupaikalla hieman keskimääräistä pienempi. Muilla intensiivipaikoilla kesän keskiarvo oli lähellä pitkäaikaiskeskiarvoa. Hygieeninen tila oli avovesikauden tutkimusten keskiarvon perusteella huono Turun jätevedenpurkupaikalla. Välttävä tila oli Linnanaukolla ja Pitkä-, Pukin-, ja Pohjoissalmen sisäosissa sekä Raisionlahden pohjukassa. Muualla hygieeninen tila oli keskiarvon perusteella hyvä tai erinomainen. Aurajoen virtaama oli hyvin pieni touko-kesäkuun vaihteesta lokakuun alkuun. Jokivedessä ravinnepitoisuudet olivat lokakuun alun tutkimuskerralla selvästi korkeampia kuin merivedessä. Merialueella jätevesien vaikutus tuntui typpiyhdisteiden kesä-syyskuun keskiarvojen perusteella voimakkaana Turussa purkupaikalla, mutta fosforikeskiarvoissa erot olivat pieniä eikä vaikutusaluetta voinut rajata. Jäteveden vaikutusta näkyi typpimäärissä myös Linnanaukolla ja todennäköisesti myös Pitkäja Pohjoissalmessa sekä Pukinsalmen sisäosissa. Kesäkauden klorofyllitulosten keskiarvojen perusteella ei voinut erottaa jätevesien vaikutusta Turussa tai Paraisilla jätevedenpurkupaikoilla. Bakteerimäärät olivat jätevesien johdosta Turussa jätevedenpurkupaikalla selvästi muita paikkoja korkeampia, ja vaikutus ulottui Linnanaukolle ja Pukin- ja Pohjoissalmen sisäosiin. Ajoittain lievästi kohonnut bakteerimäärä Paraisilla jäteveden purkupaikalla ja Naantalinsalmessa heikensi avovesikauden keskiarvoa erinomaisesta hyväksi. Turussa 31. lokakuuta 2018 Reetta Räisänen biologi

21 21 Jakelu: ExxonMobil Finland Oy Ab/Mika Mikkola Fortum Power and Heat Oy/Satu Viranko Naantalin kaupunki/kirjaamo/ympäristö- ja rakennuslautakunta Neste Oyj/Naantalin jalostamo/maarit Arpalo Turun kaupunki/ympäristö- ja kaavoituslautakunta Sähköpostitse: Finnfeeds Finland Finnfeeds Finland Fortum Power and Heat Kaarinan Naantalin Neste Paraisten Paraisten Paraisten Raision Raision kaupunki/tekninen Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun Turun Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen

22

23 Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 1, sivu 1/4 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Levä kvane Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 0,50 m; Klo 10:39; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Kiviniemi; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 19, , < P TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,40 m; Klo 14:44; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Kiviniemi; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 19, , <3 58 <3 28 P TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,40 m; Klo 15:02; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Kiviniemi; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 19, , P TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 0,90 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Kiviniemi; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 19, , <5 < ,0 P TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Kiviniemi; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 19, , <5 <3 22 <3 5,7 P TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Kiviniemi; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. W; 1 19, , < ,5 P TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,50 m; Klo 8:27; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Kiviniemi; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 0 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19, , < P TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 0,50 m; Klo 8:15; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Kiviniemi; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. S; 1 18, , <5 < P TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,70 m; Klo 8:36; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Kiviniemi; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. W; 1 19, , <5 < P TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 8:44; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Kiviniemi; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 18, , <3 31 <3 9,6 P TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 9:25; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Kiviniemi; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 1 19, , <3 24 <3 7,1 P Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

24 Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 1, sivu 2/4 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Levä kvane Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 0,70 m; Klo 9:04; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Kiviniemi; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. W; 1 19, , <3 39 <3 14 P TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,20 m; Klo 15:18; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Kiviniemi; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 20, , TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Lauronen, Kiviniemi; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1 20, , <5 < TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 0,70 m; Klo 9:56; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Kivimäki, Lauronen; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; Tuulsuunt. E; 1 18, , <5 < TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,50 m; Klo 9:43; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Kivimäki, Lauronen; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; Tuulsuunt. E; 1 18, , TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,40 m; Klo 9:27; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Kivimäki, Lauronen; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; Tuulsuunt. E; 1 18, , TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 11:11; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Kivimäki, Lauronen; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; Tuulsuunt. E; 1 19, , < , TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 11:02; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Kivimäki, Lauronen; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; Tuulsuunt. E; 1 18, , <5 < , TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 10:42; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Kivimäki, Lauronen; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; Tuulsuunt. S; 1 18, , <5 < , TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,60 m; Klo 8:42; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Kivimäki, Lauronen; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; Tuulsuunt. E; 1 18, , <5 < TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 0,50 m; Klo 12:41; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Kivimäki, Lauronen; Ilm.lt. 23 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. S; 1 18, , <5 < Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

25 Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 1, sivu 3/4 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Levä kvane Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,90 m; Klo 12:24; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Kivimäki, Lauronen; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19, , < , TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Kivimäki, Lauronen; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. S; 1 18, , , TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Kivimäki, Lauronen; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; Tuulsuunt. E; 1 19, , < , TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 0,90 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Kivimäki, Lauronen; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; Tuulsuunt. E; 1 18, , <5 < TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,30 m; Klo 9:05; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Kivimäki, Lauronen; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; Tuulsuunt. E; 1 18, , TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 10:03; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Kivimäki, Lauronen; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; Tuulsuunt. E; 1 18, , , TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 0,90 m; Klo 10:36; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lindell; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. W; 1 16, , , TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,90 m; Klo 10:27; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lindell; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. W; 1 15, , TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,70 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lindell; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. W; 1 16, , , TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:21; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lindell; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 17, , , TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 11:11; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lindell; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 17, , , TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Klo 11:09; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lindell; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. SW; Ei näytteitä! Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

26 Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 1, sivu 4/4 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Levä kvane Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 9:32; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lindell; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. W; 1 16, , , TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 12:31; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lindell; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 15, , , TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,90 m; Klo 12:25; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lindell; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 16, , , TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lindell; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 17, , , TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lindell; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 17, , , TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 11:59; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lindell; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 16, , TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,80 m; Klo 9:58; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lindell; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. W; 1 15, , , TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Sinervo, Lindell; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 16, , ,8 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy