Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen vähenee. Seurauksena on talouskasvun hidastuminen ja suotuisan työllisyyskehityksen heikkeneminen. Hyvinvoinnin säilyttäminen edellyttää energiaa. Teollisuus- ja palvelutuotanto Kotimainen kysyntä BKT Hyvinvoinnin edellytys on BKT:n kasvu. Energia yhtenä tuotannontekijänä pyörittää talouden rattaita. Työvoima Raaka-aine Energia Kilpailukyky Vienti Lähde: Energia ja ilmasto Suomen malli vuoteen 2025
Sähkön käyttö 2009 80,8 TWh Metallien jalostus 8 % Kemianteollisuus 8 % Muu teollisuus 5 % Asuminen ja maatalous 29 % Teollisuus yhteensä 46 % Muu käyttö yhteensä 51 % Metsäteollisuus 24 % Häviöt 4 % Palvelut ja rakentaminen 22 % Lähde: ET Energiavuosi 2009
Sähkön hankinta energialähteittäin 2009 (80,8 TWh) Nettotuonti 15,0 % Vesivoima 15,6 % Kivihiili 13,1 % Öljy 0,6 % Tuuli 0,3 % Turve 5,4 % Biomassa 10,0 % Maakaasu 11,4 % Jäte 0,7 % Ydinvoima 27,9 % Lähde: ET Energiavuosi 2009
Sähkön nettohankinta 2009 80,8 TWh Vesivoima 15,6 % Tuulivoima 0,3 % Ydinvoima 27,9 % Nettotuonti 15,0 % Erillistuotanto 11,3 % Yhteistuotanto, teollisuus 11,7 % Yhteistuotanto, kaukolämpö 18,3 % Lähde: ET Energiavuosi 2009
Sähkön käyttö kasvaa 1/2 Teollisuudessa sähköllä korvataan polttoaineiden suoraa käyttöä. Sama kehitys on havaittavissa kotitalouksissa, jotka valitsevat lämmitysjärjestelmäksi usein lämpöpumpun energiansäästösyistä. Automaattiset prosessinohjausjärjestelmät ohjaavat sähköisiä prosesseja tarkemmin ja paremmalla hyötysuhteella kuin polttoaineiden käyttöön perustuvia prosesseja. Pk-sektorilla samaan suuntaan vaikuttaa joustavien tuotannonohjausjärjestelmien käyttöönotto.
Sähkön käyttö kasvaa 2/2 Suuria tehomääriä voidaan ohjata tarkasti haluttuihin kohteisiin pienin häviöin ilman paikallisia päästöjä. Sähkön käytöllä lisätään tuottavuutta ja vältetään omat kattilainvestoinnit, poltinhuollot ja paikalliset ympäristökuormitukset. Kotitalouksissa asumisväljyys kasvaa ja samalla myös sähkölämmitettävä pinta-ala. Ruokakuntien koko on pienenemässä ja sen vuoksi kotitalouksissa käytettävien koneiden ja laitteiden lukumäärä kasvaa. Liikenteessä ladattavat hybridit voivat yleistyä nopeasti kalliin öljyn takia.
Arvio sähkön käytön kehityksestä Suomessa TWh 120 Tilasto Ennuste 100 80 60 40 20 1930 40 50 60 70 80 90 2000 2010 2020 2030 0 Lähde: ET Energiavuosi 2007
Energiasektorin haasteet Sähköntuotannon lisäkapasiteetin rakentaminen Sähkömarkkinoiden toiminnan parantaminen Sähkönsiirron pullonkaulojen poistaminen Päästökaupan vipuvaikutus sähkön markkinahintaan
Energiatehokkuutta uusilla sopimuksilla Vanha energiansäästösopimuskausi päättyi 2005, jatkoaika 2007 loppuun saakka. Uusi energiatehokkuussopimus 2008-2016; räätälöidyt sopimukset energiaintensiiviselle teollisuudelle ja elinkeinoelämän keskisuurille energiankäyttäjille. EU-lainsäädännön vaateet: Energiapalveludirektiivi Yrityksen kannalta kyse on energiatehokkuuden parantamisen myötä syntyneistä säästöistä. Energy Service Directive:n haasteisiin vastaaminen yritysten ehdoilla ja kilpailukyky säilyttäen (ja jopa parantaen).
Sähkön hinnan muodostuminen pohjoismaisessa sähköpörssissä Muuttuvat tuotantokustannukset ( /MWh) Kulutus Öljylauhde Kaasuturbiinit Suuntaa-antava sähkön hintataso nykyisin Vesivoima (ka.) Tuuli Tuonti Ydinvoima CHP Hiililauhde Tuotantokyky (TWh/a) 100 200 300 400 Kuva suunnilleen mittakaavassa
Pohjoismainen sähkön hinta ja CO 2 -päästökauppa Muuttuvat tuotantokustannukset ( /MWh) Suuntaa-antava sähkön hintataso päästökaupassa Kulutus Öljylauhde Kaasuturbiinit päästöoikeuksista aiheutuva muutos? Suuntaa-antava sähkön hintataso nykyisin Vesivoima (ka.) Tuuli Tuonti Ydinvoima CHP Hiililauhde Tuotantokyky (TWh/a) 100 200 300 400 Kuva suunnilleen mittakaavassa
Nord Poolin kuukausihinnat 2000 12/2010 Keskihinta EUR/MWh 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: www.nordpool.com
Pohjoismaiden siirtoyhteydet 2007 Tekniset siirtokyvyt (MW) 100 120 50 60 1400 1100 1600 1200 Käytössä Rakenteilla 300 550 100 1400 2200 800 350 700 1000 650 1750 1350 600 950 600 1500 600 600
Lisäkapasiteetin rakentaminen Perusvoiman tuotannossa ydinvoiman lisärakentaminen Uusiutuvien energialähteiden edistäminen erityisesti rakentamalla biovoimaloita yhdistettyyn lämmön ja sähköntuotantoon Vesivoimaa lisää jo valjastetuissa vesistöissä Yhdyskuntajätteiden polttolaitoksia kaukolämpövoiman tuotantoon Hajautettuun pientuotantoon tuulivoimaa
MW Huipun aikana käytettävissä oleva kapasiteetti: nykyiset ja uudet laitokset 22000 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021 2023 2025 2027 2029 Ydinvoima uusi Ydinvoima Erillinen sähköntuotanto uusi Erillinen sähköntuotanto Kaukolämpö yhteistuotanto uusi Kaukolämpö yhteistuotanto Teollisuus yhteistuotanto uusi Teollisuus yhteistuotanto Vesivoima uusi Vesivoima Tarve Lähde: Energiateollisuus: Sähköntuotantoskenaariot vuoteen 2030, 2/2008