Energiatehokkuus pienissä ja keskisuurissa yrityksissä

Transkriptio

1 Energiatehokkuus pienissä ja keskisuurissa yrityksissä EK-päivä Jyväskylä Asiantuntija Kati Ruohomäki Energia ja ilmasto

2 Sisältö 1. Taustaa 2. Yleistä energiatehokkuussopimuksista 3. Toimenpideohjelma (TOPO) 2

3 Teollisuus kattaa puolet Suomen energian käytöstä v. 2007: loppukäyttö oli TJ (0,5 % vähemmän kuin vuonna 2006) Teollisuus 50% Rakennusten lämmitys 21% Liikenne 17% Muut 12% Lähde: Tilastokeskus 3

4 Suomen sähkön hankinta on monipuolista Yhteensä 86,9 TWh vuonna Sähkön tuotannosta (ei tuontia mukana) 36 % on uusiutuvaa ja 66 % hiilidioksidipäästötöntä. Kivihiili 9,8 % Nettotuonti 14,7 % Öljy 0,4 % Vesivoima 19,4 % Tuuli 0,3 % Turve 6,7 % Maakaasu 12,5 % Biomassa 10,2 % Jäte 0,6 % Ydinvoima 25,4 % Lähde: Energiateollisuus ry 4

5 Elinkeinoelämä käyttää noin 3/4 Suomen sähköstä Sähkön kulutuksen jakaantuminen vuonna 2008 (kokonaiskulutus 86,9 TWh) Metallinjalostus 9 % Kemianteollisuus 8 % Muu teollisuus 6 % Asuminen ja maatalous 26 % Metsäteollisuus 28 % Häviöt 3 % Palvelut ja rakentaminen 20 % Lähde: Energiateollisuus ry 5

6 Teollisuuden aiemman v energiasäästösopimuksen saavutuksia mukana lähes 200 yritystä, yli 300 toimipaikkaa; kattoi yli 80 prosenttia teollisuuden energiankäytöstä investoinnit energiatehokkuuteen 295 milj. euroa vuosina vuotuinen energiansäästö vastaa lähes omakotitalon energian käyttöä; sähkön säästö 1,0 TWh sekä polttoaineet ja lämpö 5,2 TWh; yhteensä yli 100 milj. euroa tietoa teollisuuden energiansäästön mahdollisuuksista säästöselvityksiin käytettiin rahaa yli 18 milj. euroa vuosina

7 Energiapalveludirektiivi (ESD) on taustana energiantehostamissopimuksille Energiapalveludirektiivi koskee kaikkea loppukäyttäjille myytyä/siirrettyä energiaa (ei koske merenkulkua, lentoliikennettä tai päästökaupassa mukana olevia toimipaikkoja) Kansallinen ohjeellinen 9 % energiansäästötavoite jaksolla lasketaan jakson keskimääräisestä direktiivin piirissä olevasta loppukulutuksesta; varhaistoimia hyväksytään 1995 lähtien (1991 lähtien jos perusteltua) Tavoite vuodelle 2016 lasketaan kerran ja saatu säästettävän energian absoluuttinen määrä (TWh) on tavoitteena koko direktiivin soveltamisajan Suomen ohjeellinen energiansäästötavoite on 17,8 TWh vuonna 2016 Julkisen sektorin on näytettävä esimerkkiä ja käynnistettävä toimia. Energian jakeluyhtiölle ja/tai jakeluverkon haltijoille ja/tai myyntiyhtiöille uusia velvoitteita Säästötavoite on ohjeellinen, mutta jäsenvaltioilla on pyrkimisvelvoite. Toimia tulee suunnitella ja käynnistää tavoitteen saavuttamiseksi. Vuoden 2016 säästöt ratkaisevat; tarkistuspisteet 2007, 2010 ja

8 Energiapalveludirektiivin ohjeellinen 9 % säästötavoite Välitavoite 3 % = 5,9 TWh Kokonaistavoite 9 % = 17,8 TWh 197,7 TWh ESD loppukäyttö Keskiarvo % Loppukäyttö 2016 ilman ESD-toimia Lähde: TEM

9 Energiatehokkuussopimukset ensisijainen vaihtoehto energiapalveludirektiivin toimeenpanossa Suomessa Suunnittelu Neuvottelut Kehitystyöt Käyntiinajosta 2009 Toimeenpanoon Toimeenpano KRIITTINEN MASSA Toimeenpano Energiansäästösopimukset Jatkoaika Lähde: Motiva 9

10 TEM:n päävastuulla olevat energiatehokkuussopimukset vuosina ELINKEINOELÄMÄN ENERGIA- TEHOKKUUSSOPIMUS TEOLLISUUS PALVELUT ENERGIA-ALA KUNTASEKTORIN ENERGIA- TEHOKKUUSSOPIMUS JA ENERGIAOHJELMA KAUPUNGIT KUNNAT KUNTAYHTYMÄT MUUT SOPIMUSALAT HÖYLÄ III Kiinteistömanagerit tai KRESS II 10

11 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus

12 Sopimukseen liittyminen Elinkeinoelämän Puitesopimus: Yritys sitoutuu sopimusjärjestelmään liittymällä toimialansa toimenpideohjelmaan erillisellä liittymisasiakirjalla (yritys voi liittyä tarvittaessa useampaan toimenpideohjelmaan) 12

13 Energiatehokkuussopimuksen tavoitteet Toimialaliitoille kattavuustavoitteet ja tehostamistavoitteet Yritys asettaa oman tehostamistavoitteensa; yleensä se on 9 %, energiantuotannossa ja palveluissa sekä energiavaltaisella teollisuudella poikkeavat tavoitteet 13

14 Kattavuus, tilanne Tilanne Kattavuustavoite, osuus energiasta % Toteuma, osuus energiasta % Energiavaltainen ala Energiavaltainen teollisuus Energian tuotanto Keskisuuriteollisuus Elintarviketeollisuus Kemianteollisuus Muoviteollisuus Puutuoteteollisuus Teknologiateollisuus Yleinen TE Yhteensä Palveluala Autoala Kauppa Matkailu- ja ravintolapalvelut Yleinen PA Yhteensä Ei vielä laskettu toteumaa Energiapalvelut Sähkön myynti Sähkön jakelu Kaukolämmön myynti (ja erillistuotanto) Lähde: Motiva 14

15 Energiatehokkuussopimukseen liittymisen etuja TEM tarjoaa tukea energiatehokkuusselvityksiin (40 % kustannuksista) sekä toteutettaviin energiansäästöinvestointeihin (tuki nyt: lämpö 15 %, sähkö 20 % ja esco-hankkeissa vastaavasti 20 % ja 25 %) Katselmuksista yritykset saavat konkreettista tietoa energian käytöstään ja tehostamispotentiaaleista => mahdollisuus säästää selvää rahaa Energiansäästöinvestoinnin takaisinmaksun jälkeen jatkuva kustannussäästö Paljon energiaa käyttäviltä yrityksiltä edellytetään ympäristöluvissa energiatehokkuutta. Sopimuksen avulla yritys voi osoittaa täyttävänsä ympäristöluvan velvoitteet tältä osin Jos yritys liittyy mukaan energiatehokkuussopimukseen, sille ei tule enää muita energiapalveludirektiivistä johtuvia velvoitteita. 15

16 TOPO: Toiminnan organisointi ja suunnittelu Nimetään energiavastuuhenkilöt Laaditaan energiatehokkuuden tehostamissuunnitelma ja päivitetään sitä tarvittaessa: Vuoden kuluessa liittymisestä asetetaan tehostamisen päämäärät, määritetään energiatehokkuustoiminnan vastuut ja selvitetään nykyinen energiankäyttö (sähkö, lämpö, polttoaineet) Kahden vuoden kuluessa liittymisestä tunnistetaan tehostamismahdollisuudet energiakatselmoinnilla tai vastaava, aikataulutetaan toimenpiteet sekä asetetaan tehostamisen tavoitteet 16

17 TOPO: Energiatehokkuuden parantaminen lasketaan energiatehokkuuden parantamistoimenpiteen kannattavuus toimenpiteitä on kustannusvaikutuksiltaan erilaisia: käyttökustannuksilla toteutettuja toimenpiteitä, pieninvestointia vaativia sekä suuria vestointeja vaativia toimenpiteitä toimenpiteet, joihin ei riitä investointirahaa (ESCO) investointitukien hyödyntäminen (TE-keskukset, työ- ja elinkeinoministeriö) seurataan energiankäyttöä ja energiatehokkuuden muutosta sekä asetettujen tavoitteiden toteutumista 17

18 TOPO: Energiankäytön ja sen tehostamisen vuosittainen raportointi, periaatteet Yritykset raportoivat vuosittain helmikuun loppuun mennessä edellisen vuoden energian käytöstä ja siihen liittyvistä tehostamistoimista sekä muiden toimenpideohjelmaan liittyvien toimien toteutumisesta toimipaikkakohtaisesti energiatehokkuussopimuksen seurantajärjestelmään. toimenpiteitä koskevien tietojen raportointi on mahdollista ympäri vuoden Raportoinnissa pyritään seuraamaan asioita, joille on toimenpideohjelmassa asetettu tavoitteita tai velvoitteita Yritys sitoutuu sopimusjärjestelmään liittyessään raportoimaan vuonna 2017 myös vuoden 2016 vastaavat tiedot. Raportointijärjestelmän käyttö on helppoa, eikä tarvita käyttäjäkohtaista koulutusta. Järjestelmään on liitetty ohjetekstejä, jonka lisäksi siitä on saatavilla yleisohje. Lähde: Motiva 18

19 TOPO: Energiankäytön ja sen tehostamisen vuosittainen raportointi, vuoden 2009 aikataulu poikkeuksellinen Keskisuuri teollisuus (Elintarvike, Kemia, Muovi, Puutuote, Teknologia, Teollisuus yleinen): käyttöönotto helmikuun alussa, yritysten raportointi valmis viimeistään maaliskuun lopussa Energiavaltainen teollisuus (EVT) ja palveluala (Kauppa ja MaRa): käyttöönotto helmi-maaliskuun vaihteessa, yritysten raportointi valmis viimeistään huhtikuun lopussa Energiantuotanto (ET) ja energiapalvelut (EP): käyttöönotto alkaen maaliskuun puolesta välistä, yritysten raportointi valmis viimeistään huhtikuun lopussa Tulevina vuosina yritysten vuosiraportointi toteutetaan sopimuksen mukaisessa aikataulussa kullakin toimenpidealueella Lisäksi uutena mukana autoalan toimenpideohjelma Lähde: Motiva 19

20 TOPO: Energiankäytön ja sen tehostamisen vuosittainen raportointi, esimerkki raportointinäkymästä Lähde: Motiva 20

21 TOPO: Muita velvoitteita yrityksille Koulutus ja sisäinen viestintä (henkilöstöllä tarpeelliset tiedot ja valmiudet energian tehokkaaseen käyttöön sekä tiedot tavoitteista, toimenpiteistä ja tuloksista) Energiatehokkuuden ottaminen huomioon suunnittelussa ja hankinnoissa (ohjeet hankintakustannusten lisäksi huomioitavaksi tulevat energiakustannukset ja käyttöikä) Uuden energiatehokkaan teknologian ja toimintatapojen käyttöönotto (kun teknisesti, taloudellisesti sekä turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat huomioiden mahdollista) Logistiikan energiatehokkuuden huomioonottaminen Uusiutuvien energialähteiden käyttö (kun teknisesti ja taloudellisesti mahdollista) Energiatehokkuustoiminnan arviointi (säännöllisesti toimenpiteiden toteutuminen ja niiden vaikutus sekä tarvittaessa suunnitelmien päivitys 21

22 Jatkuvan parantamisen periaatteen soveltaminen energiatehokkuusjärjestelmään (ETJ) Plan > Do > Check > Act -periaate 5. Johdon katselmus - Arvioidaan energiatehokkuusjärjestelmän tarkoituksenmukaisuus riittävyys ja tehokkuus 4. Tarkkailu ja korjaavat toimenpiteet - Energian mittaus ja raportointi - Poikkeamat ja korjaavat toimenpiteet - Sisäinen auditointi Lähde: Motiva Energiapolitiikka - Energia sisällytetään yrityksen politiikkaan - Sitoutuminen energiatehokkuuteen 2. Suunnittelu - Energianäkökohtien analysointi ja tunnistaminen - Lakisääteiset ja muut vastuut - Päämäärien ja tavoitteiden asettaminen - Energia otetaan huomioon investoinneissa 3. Toteuttaminen - Organisaatio ja energia-asioiden vastuuhenkilöt - Henkilöstön koulutus ja energia-asioiden pätevyydet - Energiatehokkuusjärjestelmän ylläpito - Energiatehokkuus laitehankinnoissa

23 Energiatehokkuussopimuksen kesto ja irtisanominen Yritys voi irtisanoutua sopimusjärjestelmästä ilmoittamalla siitä ministeriölle ja sille liitolle, jonka toimenpideohjelman toteutukseen se on sitoutunut Ministeriö voi irtisanoa yksittäisen yrityksen sopimusjärjestelmästä, jos yritys ei toteutua niitä sitoumuksia, joihin se on liittymisasiakirjassa sitoutunut Tukien takaisinperintä mahdollista 23

24 Lisätietoa energiatehokkuussopimuksista EK: MOTIVA: /energiatehokkuussopimukset.html TEM: 24

25 Kiitos mielenkiinnosta!