JARJ ESTAM I SLAI N VALM I STELU- RYHMAN VALIRAPORTTI

Sosiaali- ja terveysministeriiin rapoftteja ja muistioita 2013:15 Sosiaali- ja terveydenhuollon JARJ ESTAM I SLAI N VALM I STELU- RYHMAN VALIRAPORTTI I soslaalt - JA TERVEyStvlt N tsterto Helsinki 2013

Sosiaali- ja terveysmi nisteritille Sosiaali- ja terveysministeriti aseni 4.4.2013 valmisteluryhmen, jota t?iydennettiin I1.4.2013. valmisteluryhman tehtavana on valmistella hallituksen esityksen muotoon laadittu ehdotus sosiaali- ja terveydenhuollon jarjestiimislaiksi, joka sisaltiie kuntauudistuksen edelllttamat velttiimaftiimat siianniikset sote-palveluiden j?irjestiimisesta ja rahoittamisesta. Vastuukuntamallin maaritely sosiaali- ja terveydenhuollon osalta tehdeiin yhteistyaissa valtiovarainministeriiin kanssa. Valmisteluryhmiin tulee laatia viiliraportti 30.6.2013 mennesse. Siihen tulee sisiilty?i ehdotukset ainakin: - tehtavista joista noin 20 000-50 000 asukkaan kunnalla sekii yli 50 000 asukkaan kunnalla voi olla jiirjestamisvastuu; kuntien keskinaisista mhoitusjiirjestelyista; yastuukuntamallin kuvauksesta sote-palvelujen osalta; sekii selvitys edtyisvastuualueiden tehtavista seka vaihtoehdoista yliopistollisten sairaaloiden omistuksen ja hallinnan jiirjestiimiseksi. Valmisteluryhmen puheenjohtajaia toimii ylijohtaja Kirsi Paasikoski ja varapuh enjohtajana ylijohtaja AinoJnkeri Hansson, molemmat sosiaali-ja terveysministeridstii. Valmisteluryhmin jiseniksi nimettnn varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen, Suomen Kuntaliitto sairaanhoitopiirin johtaja G6ran Honga, Vaasan sairaanhoitopiiri sairaanhoitopiirin johtaja Rauno thalainen, Pirkanmaan sairaanloitopiiri ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja johtaja Tarja Kauppila, ItA-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus johtaja Maija Kytta, Turun kaupunki sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri toimitusjohlaja Aki Linddn, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri yhtymajohtaja Markku Puro, Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtyma johtaja Riina Sarkela, soste apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen, Jyveskylan kaupunki ylijohtaja Piiivi Laajala, Valtiovarainministerid valtiotieteiden kandidaafti Harry Yltava, Raasepori kuntayhtyman johtaj a Maire Ahopelto, Kainuun sosiaali-ja terveydenhuollon kuntayhtymii johtava ylil?iakari Sari Mdkinen, Valtakunnallisen kansanterveystyiin johtajaverkoston puheenjohtaja hyvinvointip?iallikkit Sirpa Ernvall, Hollolan kunta, Peruspalvelukeskus Oiva perusturvajohtaja Sanna-Tuulia LehtomAki, Euran kunta sosiaalitydn paallikkii Piiivi Saukko, Sein?ijoen kaupunki apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen, Vantaan kaupunki toimitusjohtaja Pentti ltkonen, EtelA-Karjalan sosiaali-ja teweyspiiri (Eksote) LT, MMM. dosentti Sa Miikimattila ylijohtaja Marina Erhola, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

J ylilii6kari Minerva Krohn, Teweyden ja hlvinvoinnin laitos tutkimusprofessori Heikki Hiilamo, Kansanelakelaitos SekA valmisteluryhmiin sihteeristiinii to im ivat j iisenet hallitusneuvos Pekka Jiir"rinen, sosiaali- ja terveysministerid hallilusneuvos Anne Koskela, sosiaali- ja terveysministeriii hallitusneuvos Anne Kumpula, sosiaali- ja terveysministeriti johtava lakimies Sami Uotinen, Suomen Kuntaliitto hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministerici Lisaksi valmisteluryhmiin ja sihteeristiin pysyviksi asiantunttoiksi kutsuttiin hallitusneuvos Riitta-Maija Jouftimiiki, sosiaali- ja terveysministeri6 hallitusneuvos Piiivi Salo, sosiaali- ja terveysministeriii esinelijaneuvos Arja Myllynpiiii, Sosiaali-ja terveysalan lupa-ja valvontavirasto apulaisosastopaallikkd Olli Kerola, sosiaali- ja terveysministerid johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki, sosiaali- ja terveysministeriii osastopaallikkii, Outi Antila, sosiaali- ja terveysministeriii osastonjohtaja Markku Pekurinen, Terveyden ja hynrinvoinnin laitos johtaja Kristina Wikberg, Suomen Kuntaliitto liiiikintcineuvos Timo Keistinen, sosiaali- ja terveysministeri6 l?iiikint6neuvos Jukka Mattila, sosiaali- ja terveysministeri6 neuvotteleva virkamies Marjukka Vallimies-Patomeki, sosiaali-ja terveysministeri6 johtaja Peivi Voutilainen, sosiaali- ja terveysministerid neuvotteleva virkamies Kari Haavisto, sosiaali- ja terveysministeriii ylitarkastaja Antti Alil4 sosiaali- ja tervaysministerid ylitarkastaja Noora Heinonen, sosiaali- ja terveysministerid lainsaiadiintdneuvos Sten Palmgren, oikeusministerid erikoistutkija Eeva Nykanen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos hallitusneuvos Lotta Hiimeen-Anttila, sosiaali- ja terveysministeriii Ryhm?in teknisinii sibteereinii ovat osastosihteed Pirjo Suuronen, sosiaali- ja teryeysministerid osastosihteeri Jaana Aho, sosiaali- ja terveysministerid osastosihteeri Jenni Lahtinen, sosiaali- ja terveysministerid Valmisteluryhma on kokoontunut 30.6.2013 mennessii 4 kenaa. Viiliraportin vahnistelu on perustunut erityisesti hallituksen kehysriihessii tekemiin linjauksiin sekii p?iiiministeri Kataisen asettaman koordinaatioryhman 8.5.2013 julkaisemiin linjauksiin. Lisiiksi valmisteluryhman kii)4dssli ovat olleet aiempien sosiaali- ja terveysministeritin ty<iryhmienja selvityshenkildiden mportit sosiaali- ja terveyspalveluj?irj estelman ja palvelurakenteen uudistamisesta. ValmisteluryhmA on tahen valiraporftiin laatinut toimeksiantonsa mukaiset, edella todetut ehdotukset.

Helsingissd 27 pdivind ke\dkuutu 2n I J Kirsi Paasikoski Aino-lnkeri Hansson Tuula Haatainen Giiran Honga Rauno lhalainen Aulikki Kananoja Tarja Kauppila Maija Kytte Hannu Leskinen Aki Linddn Markku Puro Riitta Sarkela Pekka Utriainen PAivi Laajala Harry Yltava Maire Ahopelto Sari M?ikinen Sirpa Ernvall Sanna-Tuulia Lehtomiiki Peivi Saukko Jukka T. Salminen Pentti Itkonen Sari Miikimattila Marina Erhola Minerva Krohn Heikki Hiilarno Pekka Jirvinen Anne Koskela Anne Kumpula Sami Uotinen Auli Valli-Lintu

KUVAILULEHTI Julkaisija Sosiaali- ia terveysministerid Tekij:it Paivemead 27.6.2013 Sosiaali- ja terveysministerid HARE-numero ja loimielimen asettamisp;iva STM022:00/2013 Muiston nimi Sosiaali- ja terveydenhuollon jarjestemislain valmisteluryhmen valiraporfti Tiivistelme I Valmisteluryhma on valmistellut veliraporttiinsa yksityiskohtaiset ehdotuksel sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen keskeisiksi periaatteiksi. Ehdotukset perustuvat hallitusohjelmaan, hallituksen vuosien 2014-2017 kehyspaatdkseen ja paaministerin asettaman koordinaatioryhm:in linjauksiin. Naiden linjausten ja valiraportin ehdotusten perusteella kunnilla on tiedossaan sote-uudistuksen vaikutukset kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon jarjestamiseen ja organisointiin. Linjausten ja ehdotusten perusteella j?irje$amisvastuu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista on p:ias:iantdisesti maakuntien keskuskaupunkien ja vahintaan noin 50 000 asukkaan kuntien pohjalle muodostettavilla sote-alueilla sekii erain osin vahintiien noin 20 000-50 000 asukkaan pohjalle muodostettavilla perustason alueilla. Alueita muodostettaessa kuullaan kuntia ja otetaan huomioon kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukainen alueellinen sote-rakenne. Alle 20 000 asukkaan kunnat saavat sosiaali-ja teweyspalvelut sote-alueiden ja osin perustason alueiden jarjestamin?i. Valmisteluryhmlin raporttiin sisiiltyy selvitys sote-alueiden ja perustason alueid n muodostumisen tarkemmista perusteistaja niiden mahdollistamista erilaisista vaihtoehdoista alueiden muodostamiseksi. Lisiiksi valmisteluryhma on laatinut ehdotuksensa niista palveluista, joita perustason alueella voidaan jiirjestiiii seka periaatteista, joiden mukaan kunnat rahoiftavat sote-alueiden ja perustason alueiden jiirjestamat palvelut. Sote-alueet ja perustason alueet toteutetaan piiasaenritisesti vastuukuntamallilla. Alueen muut kunnat osallistuvat sote-palveluja koskevaan piiatdksentekoon ja hallintoon vastuukunnassa olevan yhteisen toimielimen kautta. Valmisteluryhme on myiis tehnyt ehdotuksensa erityisvastuualueiden tehtavista ja hallinnon jiirjestamisesta. Eritysvastuualueiden teht:ivanii on varmistaa, ette sotealueiden tot uttamat Dalvelut muodostavat toiminnallisesti eheiin kokonaisuuden. alueet, terveydenhuoltopalvelut, terveyspalvelut, palvelurakenne, palvelut, sosiaalipalvelut, uudistukset Sosiaali- ja terveysministeridn raportteja ja muistioita 20'13:15 rssn-l 2242-0037 ISSN 22424037 (verkkojulkaisu) tsbn 978-952-00-3305-7 URN:ISBN: 978-952-00-3305-7 http;//urn.fi / URN:ISBN: 978-952-00-3305-7 4o'oor,- Kieli suomi IA TERVEYSM IN ISTERIO

PRESENTATIONSBLAD Uigivare Datum Social-ochhelsoverdsministeriet 27.6.2013 Fdrfattare uppdlagsgivare Social- och hdlsovardsministeriet Prcjektnummer och dalum fdrtillsatlandet av organet STM022:00/2013 Lggesrapport av beredningsgruppen for en lag om ordnandet av social- och halsovarden Refe t I Beredningsgruppen har liir sin legesrapport bereft detaljerade fiirslag till de centrala principema i servicestrukturreformen inom social- och hiilsov6rden. F6rslagen baserar sig p6 regeringsprogrammet, regeringens rambeslut liir 2014-2017 och de riktlinjer som den av statsministem tillsatta koordinationsgruppen utstakat. Pi basis av dessa riktlinjer och iiinlagen i legesrapporten har kommunerna kannedom om social- och hdlsovirdsreformens inverkan pi tillhandahillandet och organiseringen av den kommunala social- och hiilsovirden. Enligt riktlinjema och iiirslagen ligger ansvaret fiir att ordna social- och halsoverdstjanster i regel hos de social- och halsoverdsomraden som kommer att bildas pi grundval av de centrala stiidema i landskaper och kommunema med minst 50 000 invinare samt till vissa delar hos de omriden pi basniv6 som bildas p6 grundval av 20 000-50 000 invinare. Niir omridena bildas konsullcrar man kommunema och tar i beaktande en sidan regional social- och h?ilsovirdsstruktur som lr iindam6lsenlig ned tanke pi helhet n. Kommun ma med mindre iin 20 000 invdnare ska fi sina social- och halsoverdstjenster se att de ordnas av social- och hiilsovirdsomridena och delvis av omridena p6 basniv6. I beredningsgruppens rappoft ingir en utredning av grunder ftjr bildandet av social- och hiilsovirdsomr6den och omraden pi basniv6 samt olika alternatiy att bilda omridena som dessa miijliggrir klargiirs. D:irtill klargitrs aven alternativ som mitjliggitr att bilda dessa omriden. Diirutdver har beredningsgruppen utarbetat ett iiirslag om de tjanster som kan tillhandahillas inom ett omride pi basnive samt om de principer enligt vilka kommunema ska finansiera de tianster som ordnas av social- och hiilsovirdsomridena och omridena pi basniv6. Social- och halsoverdsomredena och omr6dena pi basniv6 bildas i regel enligt en modell om en ansvarig kommun. De dvriga kommunerna inom omradet kommer att delta i beslutsfattandet och Itirvaltningen som g?iller social- och hdlsovirdstjiinsterna genom ett gemensamt organ som finns i den ansvariga kommunen. Beredningsgruppen har ocksa lag fiam ett liirslag om specialupptagningsomridenas uppgifter och hur deras liirvaltning ska organiseras. SpecialupplagningsomrAdena har till uppgift att sakers lla att de tjan$er som social- och hiilsovirdsomridena tillhandahaller ska bilda en funktionellt sammanhiingande helhet. Nyckelod halsotjanster, halso- och sjukvardstjanster, omreden, reformer, servicestruktur, socialservice. ti6ns- Social- och rapporter och promemorior 2013:l5 lssn-l 2242-0037 ISSN 2242-0037 (online) tsbn 978,952-00-3305-7 URN:ISBN: 978-952-00-3305-7 http://urn.fi/ URN:ISBN: 978-952-00-3305-7 Ovriga uppgifter www.stm.fi/svenska Sidoanlal 56 Spdk finska ro.^r- o., HALSoVARDSMIN ISTERIET

SISALLYS

4.5 Mika linjausten mukaisessa mallissa palvelujen jarjestemisen osalta muuttuu nykyjatrjestelmden nahden?......46 5 Erityiskysymykset......47 5.1 Yliopistollisten sairaaloiden asema......47 5.2 Rajat ylittava terveydenhuolto......48 5.3 Tehtavien siirtyminen kunnista alueille ja kuntayhtymien purkautuminen...49 5.4 Kokeilutoiminta.................49 6 Jatkovalmistelu...49 Liitteet......50 Liite 1. Sote-sanasto...50 Liite 2. Kunnallisen sosiaali-ja terveyden- huollon tehtevat......55

YHTEENVETO YLEISTA Valmisteluryhma on veliraportissa kuvannut kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistettayan palyelurakenteen kannalla keskeiset asiat siten, ettii kunnat voivat ottaa sen huomioon niiden valmistautuessa tekemaan kuntarakennelain (F{E 3l/2013 ja 5312013) 4 b $:n mukaista yhdistymisselvitysta ja siihen liittyviia 4 h g;n 2 momentin mukaista ilmoitusta siita, minke kunnan tai kuntien kanssa se selvittee yhdistymiste. Lisaksi kunnat ja muut tahot voivat ottaa kantaa valiraportissa oleviin kannanottoihin sotepalvelurakenteen toteutuksesta. Niima kannanotot voidaan ottaa huomioon valmisteluryhman loppuraportiss4 joka sisiiltiiii ehdotuksen eduskunnalle annettavaksi hallituksen esitykseksi sosiaali- ja terveydenhuollon jiirjestiimislaiksi ja siihen liittyvien lakien muutoksiksi. Valmisteluryhman ty6n lehtdkohtana ovat hallitusohjelman, hallituksen vuosille 2014-2017 tekeman kehyspiiatoksen, piieministerin asettaman koordinaatioryhman linjausten seke hallituksen esityksen 53/2013 mukaiset kannanotot siitai miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne uudistetaan. N?iiden perusteella m:iaraytyviit sote-palvelujen j?irjestamisesta vastuussa olevat kunnalliset orsanisaatiot sekii niiden tehtavat. SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JARJESTAM I NEN Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtavien ja palvelujen jarjestaimisvastuu kuuluu kunnille. Myds jatkossa jarjesdmisvastuu tulee seilymeen kuntien vastuulla. Nykyisestii poiketen palvelut jiirjesteta:in kuitenkin peiisii.iintiiisesti alueelliscsti joko sosiaali- ja terveysalueen (sote-alue) ja eriiissii tapauksissa osaksi perustason alueiden toimesta. Toteutettavassa uudistuksessa lahtiikohtana on kaikkien palvelujen jarjestaminen kattavasti sosiaali- ja terveysalueen toimesta. Sote-alue muodostuu maakunlien keskuskaupunkien pohjalle. Sote-alue voi myds muodostua muun, viihintiien noin 50 000 asukkaan kunnan pohjalle' Tiillaisen yli 50 000 asukkaan kunnan jarj estamisvastuu voi myds rajoittua vain kunnan omiin asukkaisiin. Piiasaantdne on kuitenkin, ettii tyiisszikeyntialueella on vain yksi sote-alue. Tiista poiketen metropolialueelle (p*ikaupunkiseutu) muodostettavat sote-alueet miiiiritelliiiin erikseen. Edella todetusta poiketen sote-alueen vastuukunnan tydssakayntialueen ulkopuolella olevalla viihintzien noin 20 000 50 000 asukkaan kunnalla on oikeus jii{estiia pelustason soslaali- ja terveyspalvelut asukkailleen. Se voi myiis toimia perustason alueen vastuukuntana tydssak6yntialueeseensa tai toiminnalliseen kokonaisuuteensa kuuluvien alle 20 000 asukkaan kuntien kanssa. Jos yli 20 000 asukkaan kunta sijaitsee kuntarakennelain 4 d $:n mukaisella yhtenaisella yhdyskuntarakenne- tai tyiissiikayntialueel14 se voijarjestiie perustason palvelut asukkailleen kuitenkin vain, jos - kunnan asukasluku on lain voimaan tullessa vahintiian 20 000; - alueella on suoritettu erityined kuntajakoselvitys ja sen perusteella alueella on viihintiiiin 2 yli 20 000 asukkaan kuntaa; ja - kuntaja sote-alueen vastuukunta sopivat keskenaan toimenpiteistzi, joilla varmistetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen integraation toteutuminen niiiden kesken.

10 Perustason sosiaali- ja terveyspalveluja ovat ne palvelut, joita terveyskeskukset ja kuntien sosiaalitoimi jiiiestiivat tallii hetkella lukuun ottamatta e koissairaanhoitoa ja ympiirivuorokautista paivystysta (sekii teweydenhuollon etta sosiaalihuollon ymparivuorokautinen p:iivystys, ml. turvakodit). Muiden palvelujen jarjestamisvastuu on sote-alueella. Rinnan soteuudistuksen valmistelun on kiiynnisse useiden sosiaalihuollon lakien uudistus. Tiimiin valmistelun yhteydessii arvioidaan, pitaisik6 osa nykyisin kuntien vastuulle kuuluvista sosiaalihuollon palveluista ja tehtavi$e maaritella niiden vaativuuden tai harvinaisuuden perusteella erikoissairaanhoitoa vastaavalla tavalla sote-al ueen jerjestamisvastuulle. Perustasolla on edella todetusta poiketen myiis mahdollisuus jiirjestiia niin sanotun peruserikoissairaanhoidon palveluja. Edellytyksene talle on, etta perustasolla on uudistuksen voimaan tullessa sellaiset integraatiota tukevat palvelurakenteet, jotka mahdollistavat tiillaisten palvelujen jarjestiimisen. Oikeuden saaminen edellyfiee, ettii sosiaali- ja terveysrninisteriii mydntea hakemuksesta perustason vastuukunnalle oikeuden peruserikoissairaanhoidon jiirjestamiseen. Jos kunnan asukasluku on pienempi kuin vahintaan noin 20 000, sote-alue jarjestea sille ja sen asukkaille sote-palvelut. Mikali tellainen kunta kuuluu perustason alueeseen, niin palvelujen jarjestiimisestii vastaayat perustason alue ja sote-alue. JARJ ESTAM ISVASTUUN HALLI NTOMALLI sote-alueellaja perustason alueellajiirjestamisvastuu toteutetaan paasaanbisesti niin sanotulla vastuukuntamallilla. Tiissa mallissa vastuukunta huolehtii siita, ette lakisaiiteisel sosiaali- ia terveyspalyelut tulevat jarjestetyiksi asianmukaisesti. sote-alueeseen kuuluvat muut kunnatja perustason alueet osallistuvat vastuukunnassa sosiaali- ja terveyspalvelujen jiirjestiimistii koskevaan paatitksentekoon. Tama tapahtuu siten, etta vastuukunnassa on toimielin, johon muut kunnat ja perustason alueet nimeiivat edustajansa. Toimielimeen valittavien eduslajien valinnassa pitaa otha huomioon alueen kuntien poliittiset voimasuhteet. Kuntien ja perustason alueiden edustajien iiiinimiiiirii toimielimessii miuriityy kuntien ja alueiden asukasluvun perusteella. Niin sanottuja iiiinileikkureita, jorka rajaisivat suurten kuntien edustajien Aanimiiiiraa, ei oteta kayftiiiin. Toimielin piiattaa sille vahvistetun talousarvion rajoissa sosiaali- ja terveyspalvelujen jiirjestamisesta. vastuukunnan valtuustolla tai kunnanhalrituksella ei ole otto-oikeutta yhteisessa toimielimessa tehtyihin piiiittiksiin. yhteisen toimielimen paatitksiin voi hakea muutosta kuntalaissa siiadetylla tavalla, iolloin varitustie menee hallinto-oikeuden kautta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. MitA edelle on todettu sote-alueen vastuukunnasta, sovelletaan myds perustason alueen vas_ tuukuntaanja sen hallintoon. Tiissii on kuitenkin otettava huomioon, etta perustason alueeseen kuuluvilla kunnilla ei ole varitdnta edustusla sote-arueen vastuukunnan yhteisessii toimielimessa. Pemstason aluerta edustaa sote-arueen toimielimessa perustason valitsema edustaia tai edustaiat.

ll SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJ EN RAHOITUS Kaikki kunnat osallistuvat sote-alueen ja perustason alueen toiminnan ruhoitukse n. Lahtaikohtaisesti sote-alueen jasenkunnat voisivat sopia keskenaan, miten toiminta rchoitetaan tai milla perusteella jaisenkunnat maksavat vastuukunnalle sen jarjestamista palveluista. Kunnal voisivat tallaiin valita alueelle parhaiten sopivan rahoitusmallin. Viiestdn ik?irakenteella ja sairastavuudella painotettu kapitaatiomalli on paras vaihtoehto silloin, kun tavoitellaan alueellisesti yhtenai$a, selkeiia, yhteisvastuullist4 yhdenvertaista ja oikeudenmukaist4 koko alueen yhtenaiseen suunnitteluun ja kehitt:imiseen perustuvaa kokonaisuutta. Kapitaatio- eli viiestdm?iiiriipohjaisessa mallissa kunnan maksu maiariiytyy asukasluvun mukaan (x euroa./asukas). Kapitaatiomallissa kunnan menot ovat h).\r'in ennakoitavissa, koska maku ei riipu kunnan asukkaiden palvelujen kiiyttin mii?ir?ist6. Silta osin kuin 20 000-50 000 asukkaan edella tarkoitetut kunnat hankkisivat vain osan tarvilsemistaan palveluista sote-alueelta, ne osallistuisivat niiiden palvelujen rahoittamiseen suoriteperusteisesti. Laskutus perustuisi tuotantokustannuksiin. Sote-palvelujen toteuftamiseksi tarvittavista sote-alueen yhteisislii tehtavista, kuten inliastruktuurin aiheuttamista kustannuksistaja varalla olosta (iohon sisiiltlry muun muassa paiivystys, ensihoito ja poikkeustilavalmiuden yllapito) edellii tarkoitetut kunnat vastaisivat kapitaatioperiaatteen mukaisesti. Palvelurakenneuudistuksen yhteydessa tavoitteena on niin vahvojen kuntien ja sotealueiden muodostuminen, etta jarjestamisvastuussa ol vat tahot pystyviit kantamaan satunnaiset suuretkin kustannusvaihtelut. N?iin ollen tiillaisten vaihtelujen tasaamiseksi ei ole taryeen luoda lainsaedenndllii suurten kustannusten tasausjarjestelmaa. Kunnat voisivat kuitenkin halutessaan sellaisesta sopia. Samanaikaisesti sote-uudistuksen kanssa toteuttavalla kunlien valtionosuusja{estelman uudistus tulee muuttamaan perusteita, joiden mukaan valtionosuudet maaraytyvait. Sen vuoksi valmisteluryhmii ei ole tiiss5 vaiheessa kiisitellyt kuntakohtaisia laskelmia uudistuksen mahdollisista vaikutuksista. Sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualueiden rahoitukseen, joka tulee sote-alueilta, sovellettaisiin kapitaatiornallia. Erityisvastuualueille tulisi myds joitakin keskitettyja tehtavia, joista valtio maksaisi sille suoraan korvauksen. SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ERIryISVASTUU. ALUEET Keskeinen osa uuden ervan toimintaa olisi siihen kuuluvien sote-alueiden toiminnan koordinaatio ja ohjaus seka naihin liittyviit tukitoiminnot. Tehtaviense toteuttamiseksi sote-ervalla on itseniiinen, lakiin perustuva paiitiisvalta. Koska ervalla ei ole palveluiden jitrjest?imisvastuuta, on muodostettava kriteerit niille nykyisess?i lainsiiiidiinniissii nimetyille kuntien, sairaanhoitopiirien ja erityisvastuualueiden tehtiiville, jotka jatkossa siirt,.vat erityisvastuualueille. Ervan tehtiivien perusteet ja keskeiset toiminta-alueet miiaritellaan lain tasolla. Tehtavien kuvausta usmennetaan asetuksin' Uudelle sote-ervalle annettavat keskeiset tehtiivat ovat (l ) yhdenvertaisuuden turvaaminen erityisesti sote-alueiden yhteistyiitii vaativissa k skitettiivissii palveluissa, (2) pazillekkaisyyksien, kilpavarustelun sekii palveluvajeiden viilttiiminen ja voimavarojen tarkoituksenmukainen ohjaus, (3) tutkimuksen, kehittemisen ja opetuksen alueellinen koordinaatio ja (4) erikseen siiadettiivat viranomaistehtavat.

l2 KUNTIEN KUULEMINEN Tiista valmisteluryhmen valiraportista ja siina esitetyista kannanotoista pyydetaian lausunnot kunnilta, sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymihe, erailta valtion viranomaisilta ja muilta viiliraportissa kesiteltyjen asioiden kanssa toimivilta tahoilta. Lausunnot otetaan huomioon valmisteluryhmiin loppuraporftia laadittaessa. Lausunnot tulee toimiftaa sosiaali-ja terveysministeriaille I l. I 0.20 I 3 mennessii. SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN UUDISTAMISEN AIKATAULU ValmisteluryhmAn loppuraportti valmistuu joulukuussa 2013. Loppuraporttiin sisiiltyy ehdotus hallituksen esitykseksi sote-jarjestamislaiksi ja siihen liitty.r?iksi muuksi lainsiiiidiinniiksi. Myiis loppuraportti lahetefien lausuntokierrokselle samoin kuin viiliraportti. Lausuntojen perusteella viimeistellaan hallituksen esitys ja se annetaan eduskunnalle keviitistuntokaudella 2014. Valittitmasti eduskunnan h)'vaksyttyii lain ja sen tultua vahvistetuksi, kuntia kuullaan jarjestamisvastuun toteuttamisesta sekii sote-alueiden, perustason alueiden ja erva-alueiden muodostamisesta. Kuulemisen perusteella valmistellaan alueiden muodostarniseksi annettaya valtioneuvoston asetus. Asetus pyritai2in antarnaan syksyllii 2014. Tavoitteena on, ett?i sote-jiirjestamislaki ja siihen liittyvdt muut lait tulevat voimaan 1.1.2015. Sote-alueet, perustason alueet ja erityisvastuualueet aloittavat toimintansa viimeistaan 1.1.2017.

l-) VALMISTELU RYHMAN TEHTAVA JA TAVOITTEET 1.1 YLEISTA ValmisteluryhmAn tehtavana on laatia hallituksen esityksen muotoon laadittu ehdotus sosiaalija terveydenhuollon jiirjestiimislaiksi, joka sisattaii kuntauudistuksen edellynamat valttiimattitmat saanniikset sosiaali- ja terveyspalvelujen j ii{estamisest?i j a rahoittamisesta. Vastuukuntanlallin maarittely sosiaali- ja terveydenhuollon osalta tehdaan yhteistydssa valtiovarainministeddn kanssa. Asettamisp?iatijksen mukaan Valmisteluryhm:in tulee liseksi laatia viiliraporfti 30.6.2013 mennessii. Siihen tulee sisaltya ehdotukset ainakin: tehtavista, joista noin 20 000-50 000 asukkaan kunnalla sekii yli 50 000 asukkaan kunnalla voi oila jiirjestamisyastuu; - kuntien keskinaisista rahoitusjiirjestelyista; vastuukuntamallin kuvauksesta sote-palvelujen osalta; seka - selvitys erityisvastuualueiden tehtaviste seka vaihtoehdoista yliopistollisten sairaaloiden omistuksen ja hallinnan jiirjestiimiseksi. Ryhman esitysten tulee perustua hallitusohjelman kirjauksiin, hallituksen puoliviilikirjaukseen sekai selvityshenkildtyitryhman esityksiin. Tyiissa tulee maiiritella vastuukuntana toimimisen edellyttamat kantokykytekijat ja niiden mahdolliset poikkeusperusteet Piiiininisteri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman mukaan sosiaali- ja tervcydenhuollon laadukkaiden, vaikuttavienja oikea-aikaisten palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi uudistetaan sosiaali- ja teweydenhuollon palvelurakennetta osana kuntarakenteen uudistamista. Lis?iksi hallitusohjelmassa todetaan, etta palvelurakenneuudistukser toteuttamiseksi s?iiidetiien sosiaali- ja terveydenhuollon jarjestamista, rahoitusta, kehittiimista ja valvontaa koskeva laki. Toimeksiannon mukaisen tehtaven tavoitteena on viiestdn terveyden' hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edi$aminen. Lisaksi tavoitteena on turvata yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille. Tavoitteena on myiis veestitpohjan laajentarninen palvelujen jinjestamisessi! seka palvelurakenteen ja toimintatapojen uudistaminen. Tavoitteen toteuftamiseksi valmistellaan hallitusohjelman ja halliruksen kehysp:iatdsten mukaisesti sosiaali ja terveydenhuollon jiirjestiimislaki ja siihen liittyvat Iakimuutokset. 1.2 VALIRAPORTIN TAVOITTEET VAliraportin tavoitteena on kuvata sote-palvelurakenteen kannalta keskeiset asiat siten' etta kunnat voivat ottaa huomioon muodostuvan uuden palvelurakenteen niiden valmistautuessa lekemiian kuntarakennelain (HE 31l2}l3\ 4 b $:n mukaista yhdistymisselvityste ja siihen liittyviiii 4 h $:n 2 momentin mukaista ilmoitusta siitii, mink,i kunnan tai kuntien kanssa se selvittiia yhdistynl ista.

t4 Liseksi kunnat ja muut tahot voivat ottaa kantaa valiraportissa oleviin kannanottoihin sotepalvelurakenteen toteutuksesta. Nama kannanotot voidaan otlaa huomioon valmisteluryhman loppuraportissa, joka sisaltiiii ehdotuksen eduskunnalle annettavaksi hallituksen esitykseksi sosiaali-ja terveydenhuollon jarjestiim islaiksi ja siihen liittyvien lakien muutoksiksi. 2 AI EMPI SOTE-VALMISTELU Sosiaali- ja terveydenhuollon j iirjestem istii ja palvelurakenteen uudistamista on viime vuosien aikana kiisitelty STM:n asettaman kolmen eri ryhman toim sta. LisAksi peeministeri Kataisen asettama koordinaatioryhma teki asiaa koskevat linjaukset keviiiilla 2013. Sosiaali- ja terveysministerid asetti sryskuussa 20l0 tyiiryhman valmistelemaan sosiaali- ja terveydenhuollon jiirjestamista, kehiftamista ja valvontaa koskevan Iainsaadanniin peruslinjauksia. Tydryhman tavoitteena oli tehda perusselvitystydta tulevan hallitusohjelman valmistelua sekii seuraavalla hallituskaudella yalmisteltavaa lainsaedantda varten. TydryhmA esitti loppuraportissaan (STM raportteja ja muistioita 201l:7) kolme vaihtoehtoista mallia. Mallien perusteen oli kolme erilaisla kuntarakennetta, joissa kuntien lukummrii olisi olla alle 20, noin 30-50 tai enemman. Kaikissa malleissa oli l?ihtitkohtan4 eftii vastuu sosiaali-ja terveyspalvelujen jerjestamisesta olisi nykyistii harvemmilla organisaatioilla. Nykyisen hallituksen ohjelmaan perustuen sosiaali- ja terveysministerid asetti maaliskuussa 2012 tydryhman, jonka tehtevana oli valmistella ehdotus sosiaali_ ja terveydenhuollon palve_ lurakenteeksi sekii valmistella lakia sosiaali- ja terveydenhuollon jiirjestamisesta, rahoittamisesta, kehittamisesta ja valvonnasta. Tydryhma totesi loppuaportissaan (STM raportteja ja muistioita 2012;30), etta sosiaari- ja terveydenhuo on palerurakenneuudistuks n tavoiteena on yhdenvertaiset sosiaali-ja terveyspalvelut ja nykyisin riittanattdmasti toimivien peruspalverujen vahvistaminen. Tydryhmii ehdotti uufta integroitua ja kaksitasoista palvelurakennetta, jossa olisi nykyiseen verrattuna taajempi sosiaali_ ja terveydenhuollon perustaso Ja tata tiiy_ denteva sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen erityisvastuutaso. Tyiiryhma totesi lisiiksi, ettit sosiaali- ja terveydenhuollon perustasolla tarvitaan fiiftavaii veestitpohjaa ja riittavia tuotantovolyymeja palvelujen laadun ja turvallisuuden takaamiseksi. Palvelujen jiirjestiijien riittaval vaestdpohjat luovat perustan kansallisesti yhdenvertaiselle palvelujarjestelmiille. Tytiryhman nakemyksen mukaan sosiaali_ ja terveydenhuollon jarjesta_ miseen riittavan vaestopohjan tulisi olla kantokykltekijriistii riippuen vahintaan 50 000 _ 100 000. Muita kantokykytekij6itii ovat jiirjestajan taloudellinen kestayyys ja vakaus, osaamisen turvaaminen, henkildstdn saatavuus ja riittevyys seka infrastruktuuri. Ty6ryhmiin niikemyksen mukaan osana uudistusta tulisi perustaa viisi sosiaali_ ja terveydenhuollon erityisvastuualuetta. Ehdotuksen mukaan niiden tehtaviin kuuluisi tyonjako_, koordinaatio-, suunnitteru-ja viranomaistehtiiviii seka vervolrisuus sopia kansa isesti maariterlyista vaativan erityistason palveluista ja varmistaa naiden palveluiden saatavuus. Erityisvas_ tuualueiden toimivallan tulisi perustua IainsiiAdiintiiitn. Selvityshenkiloryhmd ja sen loppuraporft i Edell?i mainitun palvelurakennetyairyhman tydn valmislclua tiiydentamaan asetettiin maras_ kuussa 2012 se lvityshenkildryhma Suomen kuntakentan alueellisten erojen Ja erityispiirteiden seka kielellisten olosuhteiden huomioon oftamiseksi. servityshenkirdtyitryhman tehtavaksi anneltiin yhteistyiissa kentan toimijoiden kanssa tukea palvelurakenneuudistuksen valmistelua

t) s lviftamalla alueellisesti parhaita, hallitusohjelman ja sosiaali- ja terveyspoliittisen ministeritydryhman l5.1lja 13.12.2012 tekerniin Iinjauksiin perustuvia sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneratkaisuja. Selvityshenkiliit esittivat 19.3.2013 luowtelussa raportissaanr ISTM raporttejaja muistioita 201317), etta sosiaali- ja terveydenhuollon jiirjestemisvastuu tulisi siirtzia kunnilta sosiaalija terveydenhuollon alueille (sote-alue). Samalla sairaanhoitopiirien ja kehitysvammahuollon erityishuoltopiirien kuntayhtymat purettaisiin ja toiminta organisoitaisiin uudelleen. Suomeen muodostettaisiin 34 sote-aluetta,4(untaa, jotka vastaisivat liihes kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen jarj estamisestii. Sote-alueiden lisaksi selvityshenkilttt ehdottivat viitta sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualuetta, joilla olisi laajaa perustasoa tukevia ja koordinoivia tehtzivia, tutkimusta j a koulutusta. Yliopistosairaalat vastaisivat edelleen vaativimman hoidon tuottamisestaja osaamisesta viidellii alueella. Sosiaali-ja terveydenhuollon yhteisten erityisvastuualueiden rakentaminen parantaisi erityisesti sosiaalihuollon erityispalvelujen tilannetta. Sosiaalihuollossa myiis erityispalvelujen jarjestiiminen on nyt peeosin kuntien vastuullaja niiden saatavuudessa on suuria oneelmia. 3 PETTERI ORPON KOORDINAATIO- RYHMAN EHDOTUKSET Paaministeri Jyrki Katainen asetti 20.4.2013 kunta-ja sote-koordinaatioryhmiin, jonka puheenjohtajana on toiminut Kokoomuksen eduskuntaryhman puheenjohtaja Petteri orpo ja varapuheenjohtajana SDP:n eduskuntaryhmen puheenjohtaja Jouni Backman Ryhm:iiin kutsuttiin kunta-ja sote-uudistuksesta vastaavat ministerit sekai hallituspuolueiden ministeriryhmien ja eduskuntaryhmien edustajat. Koordinaatioryhmii esitti 8.5.2013 yksimielisesti sosiaali-ja terveystoimen palvelurakennetta uudistuvassa kuntakentiissa koskevan linjauksen Linjaus on VNK:n internet-sivuilla, ks: http://vnk.fi./aj ankohtaista./tiedoft eevtiedote/fi i sp?oid=385053 Linjausten perusteella piiiiministeri Katainen antoi 16.5.2013 eduskunnalle ilmoituksen sosiaali-ja terveyspalvelu-uudistuksen etenemisesta. llmoitus on VNK:n intemet-sivuilla, ks: http://vnk.fi /aj ankohtaista/puheevpuhe/fi j sp?oid:38 5 763 Lisaksi hatlitus antoi sote-uudistukseen liittyen 23.5.2013 eduskunnalle esityksen (HE 53/2013) kuntarakennelakia koskevan taydentiiyiin hallituksen esityksen (HE 3ll2013) Taydentiivassa esityksessa on selvitetty sote-uudistuksen keskeiset periaatteet' I Viitattaessa jaljernpana nuistiossa tahen rapofttiin kaytetean ilmaisua "selvityshenkil6ryhme esitti" tai muuta vastaavaa ilmaisua.

l6 4 VALMISTELURYHMAN EH DOTUKSET UUDISTUKSEN TOTEUTUKSESTA Edella todettujen hallitusohjelman, hallituksen kehyspiiatiiksen sekii kohdassa 3 todettujen koordinaatioryhman, paaministerin ilmoituksen ja tiiydentevain hallituksen esityksen perusteella valmisteluryhmd ehdottaa, etta sote-uudistustus toteutetaan jiiljempiinii todetulla tavalla. Sote-uudistukseen liittyvia ja tiisse valimportissa ke).tett?ivia kasitteita on selvitetty tarkemmin liitteesse l. 4.1 JARJESTAMISVASTUU 4.1.1 Yleistd Sosiaali ja terveydenhuollon tehtiivien ja palvelujen jdrjestiimisvastuu kuuluu kunnille. My6s jatkossa jarjestamisvastuu tulee sailya kuntien vastuulla. Tehtyjen linjausten mukainen jarjestamisvastuu tulee kuitenkin muuttamaan nykyista tilannetta. Nykyisin jiirje$amisvastuu jakautuu usealle eri taholle. Neita ovat kunnat, yhteistoiminta-alueet, kehitysvammaisten erityis_ huoltopiirit ja sairaanhoitopiirit. Lisiiksi n?iiden kay6nndn toteutukset vaihtelevat siten, etta jonkin tietyn kunnan osalta j,irjestamisvastuu voijakautua usealle eri organisaatiolle. Lisiiksi kunnalla on oikeus ja{iesriia palveruja, vaikka sen on samojen palvelujen ifiestiimiseksi kuu- Iuttava kuntayhtymiun tai muodostettava yhteistoiminta-alue palvelujen jiirjestiimiseksi. Tiiltii osin jarjestamisvastuu on ollut jaettu. Tot utettavassa uudistuksessa lahtaikohtana on jiirjesumisvastuun kokoaminen kattavasti sosiaali- ja terveysalueelle. Sote-alueefla jarjestamisvastuu toteutetaan paiisaiintdisesti niin sanotulla vastuukuntamallilla'?. Vastuukuntina toimivat maakuntien keskuskaupungit. Myds yli 50 000 asukkaan kunnat, jotka oval tyiissakayntiarueen keskuskuntia ja joilla on riittiiva kantokyky, voivat toimia vastuukuntina. Lisiiksi muul vahintaan noin 50 000 asukkaan kunnat voivat jarjesta,i omille asukkailleen sote-palvelut, jos niillii on riittava kantokyky. Sote-alueen vastuukunnalla on jiirjestamisvastuu alueeseen kuuluvien kuntien kaikista kun_ nallisen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. poikkeuksena titta paaperiaatteesta on va_ hintiun noin 20 000-50 000 asukkaan kunnilla oleva oikeus jadestiia perustason palvetut asukkailleen ja eriiissii tapauksissa myiis samaan toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluville alle 20 000 asukkaan kunnille. Niiiden linjausten mukaisesti vain railra siizidety a tahola, sor -alueela tai perustason arueella, on jarjestemisvastuu ja siihen liittyva paitdsvalta sosiaali_ ja terveydenhuollon palvelu_ jen jarjestamis sta. Lisaksi erityisvastuualuei[a on sosiaari- ja terveydenhuoltoon riittyviii teht?iyiiija vastuita siten kuinjaljempene kohdassa 4.2. todetaan. Jiirjestiimisvastuulla on yleisesti tarkoitettu oikeudellista ja rahoituksellista vastuuta siita ettii vastuuseen kuuluvat tehtiivat turevat toteutetuiksi lainsiiiidiinncin edelrlttamalra tavala. sote-uudistuksen yhteydessa jarjestamisvastuun kasitetta uudistetaan siten, etta nama vastuut erkanevat toisistaan. Kaikilla kunnila on rahoitusvastuu sosiaari- ja terveydenhuolron rakisiiiiteisista palveluista. Sen sijaan vastuu siita, etta palverut turevat jarjestetyiksi rainseadanndssa edellytetylle tavalla on sote-arueiuaja osin perustason arueifla. Rahoitusvastuussa orevat kun- 2 Vastuukuntamatlin sijasta kunnat voivat sopia sote-alueen hallintornalliksi kuntayhtymiin, jos vastuukunnan asukasluku on alle 50 % sote-alueen asukasluvusta eika vastuukunnan kan_ tokyky ole riitt:iva laajan perustason palvelujen j iirjestiimiseksi.

nat osallisluvat kuitenkin jiirjestamisvastuussa olevan vastuukunnan hallintoon jaljempana selvitettavalla tavalla. Jairjestemisvastuuseen ei itsessiian kuulu velvollisuutta itse tuottaa tai toteuttaa niita palveluja j a toimintoj a, jotka jarjestiimisvastuu kasi$ea. SelvityshenkilciryhrnA miiaritteli jiirjestiimisvastuun siten, etta se sisaltae seuraavat osatekijali Jdrjestdmisvastuussq olevalle taholle kuuluu omalta osqhaan vastuu vdeston hyvinvoinnista ia lerveydesld. Vasluuseen s isdltyy :. vqstuu vijasti)n hyviwoinnin ja terveyden seurannasta ja edistdmisesl.i. vastuujulkisenvallanl<tiyl'sbsosiaali-jaterveydenhuollossa. vctstuusosidali-jaterveydenhuollonpalvelutarpeenseh)itt.imi.\est.i. vashutsosiqqli-jaterreydenhuollonyhdenvertuisestasaalavuudesla. vashtu sosiaali- ja teneydenhuollon sdawletlaru desla. vastuusosiaali-jaterveldenhuollontilotanlotqvqslapdcilt.imisestci. v4sttttt tttotannon seurqnnusta. lqlronnasla ia laadustq. v.tstuuj.irjestdmiseen liittyv^lci rahoituksesla. vasluuroinavarojentehokkaastqkohdentamisesta. vasluusosiaali-jalenteytlenhuollonkehilldnisestd Jotta jadestamisvastuu voisi toteutua, edeltyttiiai se jiirj stamistaholta seuraavia ominaisuuksia:. ilsendinenv(ll islelu-,pd.ilbksenteko-j4loimeenpanolele. mqhdollisutls lttolantotqpojen valintaan. nahdollisuuspoliiltisestiarvotettuihinlinjausvqlintoihin. kylry vertikqaliseen jct horisontaqliseen yhteisryahdn. lqlcy ruhoitlaa sosiaali- ja teneydenhuollosla merkitlcivd os" omalla tulor'thoitukse llaan. t'iilt.iv.ivdesl'pohjaennustetlavutdenkannalta ' k1'ky ohjata kokonaisuutta Jarjestiimisvastuun sisiiltd ja laajuus on yhdenmukainen kaikilla sote-alueilla riippumatta siita onko alueella mahdollisuus tuottaa itse kaikki palvelut' Silta osin kuin alue ei pysty itse tuottamaan palveluja, sen lulee hankkia niita muilta sote-alueilta Lisliksi sote-alue voi taydent6a omaa palvelutuotantoaan ostopalveluilla ja palveluseteleillii- Samakoskeemyiisperustasoa,jiirjestamisvastuuonp?iasiiantdisestikaikillaperustasonalueilla yhdenmukainen. Poikkeuksena ovat kuitenkin peruserikoissairaanhoidon palvelut, joita voidaan jiirjestaa perustasolla sosiaali- ja terveysministe dn antaman luvan p rusteella siten kuin jaljempena luvussa 4.1.3. todetaan. Palvelut tulee j?irjestiiii kaikille sote-alueeseen ja perustason alueeseen kuuluvien kuntien asukkaille siten, etta perustuslain mukainen yhdenvertaisuus toteutuu Tanra tarkoittaa myds palvelujen alueellisen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamista Liihipalvelujen turvaamiseksi perustason alueiden ja sote-alueiden tulee laatia suunnitelma niiden toteuttamlsesta' Jaljempan?i tassa luvussa kiisitellaan tarkemmin sote-alueiden ja perustason alueiden muodostamisen kriteereja seka niita tehtevia,joista niilla on j iiiestamisvastuu

l8 4.1.2 Laajan perus- ja erityistason palvelujen jdrjestdminen (sote-alue) Laajan perus- ja erityistason palveluilla tarkoitetaan kaikkia kuntien vastuulle kuuluvia lakisaiiteisia sosiaali- ja teweydenhuollon tehtavia. Naitii ovat muun muassa sosiaalihuoltolain, kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain, vammaispalvelulain, vanhuspalvelulain, piiihdehuoltolain, toimeentulotukilain, terveydenhuoltolain, tartuntatautilain ja!nielenterveyslain sekii muiden kunnalliselle sosiaali- tai terveydenhuollolle velvoitteita siiatavien lakien mukaiset tehtiivetja palvelut. Palvelut on todeftu liitteessa 2. Vastuu niiiden kattavien sosiaali- ja terveyspalvelujen jarjestamisesta on jatkossa peasaantiiisesti sole-alueil la, joiden muodostamisen kriteerit ovat seuraavat: 1) Kaikki maakuntien keskuskaupungit jiirjestavet laajan perus-ja erikoistason palvelut. Samalla maakunnan keskuskaupungin on toimittava sote-alueen vastuukuntana. Sote_ alueita muodostettaessa: r Maakunnan kaikkien kuntien ei tarvitse kuulua maakunnan keskuskaupungin pohjalle muodostettavaan sote-alueeseen. e Maakunnan keskuskaupungin pohjalle muodostettavaan sote_alueeseen voi kuulua my<is toiseen maakunlaan kuuluvia kuntia. o Metropolialueella olevien vahintiian noin 50 000 asukkaan kuntien oikeus jedestiia sote-palvelut piiiltetiian e kseen metropolialueelle muodostuvan kunlarakenteen Derus_ teella.. Maakuntienkeskuskaupunkeiaovar: keskuskaupunki r Helsinki o Tampere c Oulu e Turku. Jyvaskyla r Kuopio o Lahti o Pori e Joensuu. Lappeenranta r Hdmeenlinna o Vaasa o Rovaniemi o Seiniijoki r Kotka o Mikke li r Kokkola r Kajaani asukasluku 595 384 215 168 188 I 14 178 630 t32 062 t03 932 102 308 83 133 73 758 72 t33 67 270 65 173 60 637 58 703 54 831 54 530 46 585 38 045 2) Muut viihintii?in noin 50 000 asukkaan tyiissekayntialueen keskuskunnat kuin maakuntien keskuskunnat, voivat toimia sote-alueen vastuukunlana.

l9. Edell)'tyksen:i on kuitenkin, etta silla on laissa maeriteltaiva riittava kantokyky.. Tyiissiikayntialue m:iii*iytyy Tilastokeskuksen kriteerien perusteella3. Nykyiset yli 50 000 punkeja: kaupunki. Espoo. Vantaa. Kouvola. Salo asukkaan kaupungit, jotka eiviit ole maakunnan keskuskauasukasluku 252 439 203 001 87 567 55 283 Kuntaliitosten perusteella voi syntya uusia yli 50 000 asukkaan kuntia, joilla voi olla oikeus j arjes$ii sote-palvelut. o Kunnalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta toimia sote-alueen vastuukuntana. Kunta, jossa on vahintaiin noin 50 000 asukasta voi jerjestiia itse laajan perus- Ja erikoistason sote-palvelut omille asukkailleen. Edell''tyksena on kuitenkin, ettii sillii on laissa maaritelty riittevii kantokyky. Kuitenkin, jos samalla tydssakayntialueella on useita vehintiian noin 50 000 asukkaan kuntia, alueen vastuukunta jarjestaii sote-palvelut muille viihintean noin 50 000 asukkaan kunnille. Niimii muut kunnat kuuluvat sot -alueeseen. Metropolialueella olevien vahintiien noin 50 000 asukkaan kuntien oikeus jiirjestaa sot -palvelut paatetii in erikseen metropolialueelle muodostuvan kuntarakenteen perusteella. Edelli kohdissa 2 ja 3 tarkoitettua riiftaviiii kantokykyzi arvioitaessa otetaan huomioon jaljempiinii kohdassa 4.1.5. todetut tekijat. Vastuukuntamallin hallinto on kuvattu jaljempiin?i j aksossa 4 3 Vastuukuntanrallin sijasta sote-alue voidaan toteuttaa kuntayhtymiimallilla' jos vastuukunnan asukasluku on alle puolet kaikkien sote-alueeseen kuuluvien kuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Kuntayhtyma mallin lisiiksi edellytetaan, ettii vastuukunnalla ei ole riittaviia kantokykyii vastata laajasta perustasosta. 4.1.3 Perustason alue Perustasolla jerjestettavat palvelut "Penrstason ahrc voi jcirie$a.j peruslason sosiaali- ja terveyspalvelti Ndillei tarkoitelaan Idhinnii sellaisiq palveluja, joita terveyskeskuk:et ia kuntien sosiqaliloimi j'iriesbv'jt ' Perustason alueen kunnilla,joiden asukasluku on 20 000-50 0004, on oikeus, muttei velvollisuutta, jarjestaa perustason sosiaali- ja terveyspalvelut TiimA jerjestamisoikeus on kaikilla samansiseltiiinen. Tosin sanoen, kaikilla niilla 20 000-50 000 asukkaan kunnilla, jotka valitsevat teman oikeuden mukaisesti perustason jarjestemisvastuun, se on yhta laaja Poikkeukse- I ks. http://www.tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/tyossakayntial/00 I -2013/index htn I r.ialla hetkelle 20 000-50 000 asukkaan kuntia on 36. NAiste kunnista 60 prosenttia on alle 30 000 asukkaan kuntiaja ne ovat kantokyvyltaan kovin erilaisia

20 na ovat kuitenkin ne kunnat, jotka saavat jaljempana mainitulla tavalla oikeuden jarjestiiii lisiiksi peruserikoissairaanhoidon5 palveluja. Palvelujen laadunja asiakkaiden yhdenvcrtaisen kohtelun turvaamiseksi on peru ste ltua j iirjestae sote-alueella niitd sosiaali- ja terveyspalveluja, joiden jarjestiiminen vaatii erityisosaamista, tai joiden j arjestiiminen perustasolla ei ole tarkoituksenmukaista esimerkiksi sen vuoksi, etta palvelua tarvitaan harvoin. Muut palvelut j?irjestetiian perustasolla, jos kunta on paattanyt kaytteii oikeuttaan jarjestiia perustason palvelut. Palvelujiirjestelmiin toimiyuuden kannalta on valfiiimatdnta, ettii sote-alueella jarjestettiivat palvelut on lainsii.iidiinniiss?i selkea$i miiiiriteltyja etta yhteistyii perustason palvelujenja sotealueen palvelujen viililla on toinrivaa. Perustason alueen ja sote-alueen valiset yhteistydrakenteel tulee toteuttaa siten, ettii palveluketjut toimivat ongelmattomasti, eikii niin sanottuja valiinputoamisia tapahdu. Edella olevan mukaisesti tehan kategoriaan kuuluvilla kunnilla on oikeus jarjestaa perustason sosiaali ja terveyspalvelut lukuun ottamafta piiivystysta (ymparivuorokautinen erikoisaloittainen sairaanhoidon pbivystysja sosiaa_ lipaivystys, mukaan lukien turvakotipalvelut) erikoissairaanhoitoa (ellei STM ole rny6ntanlt lupaa peruserikoissairaanhoidon palve_ lujen jiirjestlimiseksi.) sosiaalihuollon palveluja koskevaa lainsiiadiintd:i ollaan parhaillaan uudistamassa. Siinii yhteydessa arvioidaan ne palvelut ja toiminnat, jotka ovat sisiilldllisesti tai toiminnallisesti erikoissairaanhoitoa vastaavalla tavala selaisia, jotka on perustertua miiiiritela erikoistason palveluiksi. Teman arvioinnin perusteella maaritelraan erikseen ne sosiaarihuolon parverut ia tehteviit, joiden jaiestiimisvasluu kuuluu aina sote_alueelle. "Perustasolla voidaan jarjest{)(i nybs niin saioituja peruserikoissairaqnhoidon pqlvelda, jos peruslason alueen luntq tai kunnat jdrjest.iv(ir uudistuksen voimqanrulessq tdlaisia erikoissairoanhoidon palveluja. Listit<si edeltyfekjcin, ett.i palyelut tukeyat olemqssa oleyia integ_ rqaliota tukeyia palveluja. Oikeus jdrjest(ji peruserikoissair.tanhoidon palvehrja edellyttdd sosiaal i- ja terveysm i n iste rion hake muksesta my6 nt.im(.i(i lupaa.,,. lupa mydnnetiien tapauskohtaista harkintaa kaflaen ' luvan edellytyksene on, etta perustason palvelutjadestaviissa kunnassa tai arueella on uudistuksen voimaan tullessajo olemassa olevia integraatiota tukevia palvelu.akenteita ja ene yhteistydn toteuttamisesta on tehty suunnitelma - kalanndssii tiime tarkoittaa niita perustason palvelutjerjestiivia kuntia tai pe_ rustason alueita,joissa talla hetkelle terveyskeskus jarjestiia erikoissairaanhoidon palveluja taijoiden alueella on (alue)sairaala, joka ei siirry sote_alueen vastuukunnan omistukseen jajonka toimintaa on tarkoituksenmukaista iatkaa. 5 Peruserikoissairaanhoidolla tarkoitetaan lehinn:i sellaista erikoissairaanhorto4 jota vaesraitasolla ll l"*il* usein (konsultaatiopoliklinikka): b) tarvitaan yksilattasolla toistuvasri pitka aikiissairauksien hyviin hoidon ja kuntoutuksen osana: tai c) Jyhytaikaisena vuodeosastohoitona ensisijaisesti ikaantyneen vaestdn akuumen rerveyson_ gelmien hoitamiseksi,