Syrjäytymisen syyt ja seuraukset Suomessa Ullamaija Seppälä Sosiaalipolitiikan professori Valtiotieteellinen tiedekunta
Esityksen juoni Miten syrjäytyminen on ymmärretty miten se ilmenee Mitä syitä syrjäytymiseen on nähty Lasten ja nuorten syrjäytyminen Kohti uudenlaista ajattelua
Taustaa syrjäytymiselle Eurooppalaisessa syrjäytymiskeskustelussa jo alun alkaen perinteistä köyhyyttä laajaalaisempi ilmiö, köyhyyteen liittyvä osallistumisja toimintamahdollisuuksien puute Suomessa alkuun muodossa uloslyönti (=utslagning), viitattiin erityisesti työelämän ulkopuolelle jäämiseen tai joutumiseen, eli työttömyyteen, työkyvyttömyyteen ja ennenaikaiseen eläkkeelle siirtymiseen. Pian korvattiin käsitteellä syrjäytyminen, ja se sai myös muita merkityksiä
Mitä tarkoitetaan Käsitteellä syrjäytyminen viitataan suomalaisessa kielenkäytössä mitä erilaisimpiin hyvinvoinnin ongelmiin ja sosiaalisista yhteisöistä karsiutumisen muotoihin. On huolta työttömistä ja köyhistä, päihteidenkäyttäjistä, mielenterveysongelmaisista ja asunnottomista sekä lapsista ja nuorista Aina kyse jäämisestä tai joutumisesta yhteiskunnan keskeisten toiminta-alueiden sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti arvostetun elämän valtavirran tai keskiön ulkopuolelle syrjäytymisen ohella käytetyt käsitteet huono-osaisuus, suhteellinen deprivaatio, marginalisaatio, alaluokka ja toiseus
Syrjäytyminen määrittyy Syrjäytyminen määrittyy erojen tekemisen kautta ja se edellyttää aina, että on olemassa yhteisö, jolle syrjäytyneet ovat toisia eli ryhmään kuulumattomia Syrjäytyminen määrittyy tilana tai olosuhteena, jossa tietyt yksilöt tai ihmisryhmät ovat Syrjäytyminen käsitetään herkästi yksilöpsyykkisenä ongelmana tai vähintäänkin käyttäytymistaipumuksena, joka toisilla on ja toisilla ei: Syrjäytyneet epäonnistujia, luusereita". Kaikki samassa tilanteessa olevat eivät suinkaan ole syrjäytyjiä, eikä tietty sosiaalinen ongelma välttämättä aiheuta syrjäytymistä
Syrjäytymisen määrittelyä Kasautuva huono-osaisuus, erilaisten hyvinvoinnin ongelmien kasautuminen samoille yksilöille ja ihmisryhmille Yksilöä voidaan pitää kasautuvasti huonoosaisena, jos hänen elämäntilannettaan rasittaa samanaikaisesti vähintään kolme hyvinvoinnin ongelmaa Suurimmassa syrjäytymisvaarassa ovat ne, joiden omat resurssit ja mahdollisuudet ympäristön tukeen ovat olleet jo alun alkaen muita vähäisempiä
Syrjäytymisestä tilana voidaan puhua, kun kyseessä 1. elämäntilanteessa tapahtuva negatiivinen muutos tai muutoksen jälkeinen tilanne 2. ulosajautuminen yhteiskunnan keskeisiltä toiminta-alueilta 3. yksilön ja yhteiskunnan kulttuurisen normijärjestelmän välinen ristiriita 4. ongelmien pitkittyminen ja kasautuminen niin, että ne eivät ole enää hallittavissa 5. elämänhallinnan kadottaminen ja siihen liittyvä vieraantumisen kokeminen (Lämsä 2008)
Käsityksiä syrjäytyneistä Syrjäytyneinä pidetään henkilöitä, jotka eivät kykene osallistumaan täysipainoisesti talous-, yhteiskunta- ja siviilielämään ja/tai joiden tulot ja muut resurssit (henkilökohtaiset, perheen ja kulttuuriset) ovat niin riittämättömiä, että he eivät kykene nauttimaan elintasosta, jota heitä ympäröivässä yhteiskunnassa pidetään hyväksyttävänä (Gallie ja Paugam, 2002) Köyhyyden ja syrjäytymisen vaarassa olevan väestön osuus vaihtelee Euroopassa 9-22 %
Syrjäytymisen määrittelyä Syrjäytyminen voidaan määritellä taloudellisten resurssien puutteen, yhteiskunnasta eristymisen sekä sosiaali- ja kansalaisoikeuksien rajallisuuden yhdistelmäksi Käsite on kaikissa yhteiskunnissa suhteellinen Syrjäytymistä voivat edistää ongelmat, jotka liittyvät työntekoon, opetukseen ja elintasoon, terveyteen, kansallisuuteen, huumeidenkäyttöön, sukupuolten väliseen eriarvoisuuteen ja väkivaltaan
Syrjäytymisvaaran kasvu Elämänhallinnan puute, avuttomuus Avuttomuus on kyvyttömyyttä hallita elämäntilanteita, esim. erilaisia riskejä, joita yksilö kohtaa eri elämäntilanteissa. Ulkoinen avuttomuus saattaa johtua esimerkiksi fyysisistä rajoituksista tai käytössä olevien resurssien rajallisuudesta. Sisäinen avuttomuus koskee psyykkisiä rajoituksia, kuten kyvyttömyyttä kohdata vaikeita ongelmia, käsitellä vaikeita tunteita tai sopeutua uusiin tilanteisiin. Näiden lisäksi voidaan erottaa sosiaalinen avuttomuus, kyvyttömyys selviytyä yhteisöissä ja yhteiskunnassa
Riskitekijät syrjäytymisvaaraan Vanhempien päihteidenkäyttö ja mielenterveyden ongelmat sekä niihin usein liittyvät puutteet lasten perushoivassa ja kasvatuksessa Erilaiset perheen kokonaistilanteeseen liittyvät ongelmat, kuten vanhempien työttömyys ja perheen taloudellisten resurssien niukkuus Pitkäaikaissairaudet, vammaisuus, neurologiset ongelmat (oppimisvaikeudet, ADHD) Kyse ei yksinomaan yksilön elinolosuhteista ja elämäntilanteesta, vaan myös niistä yhteiskunnallisista olosuhteista, jotka tuottavat sekä yhteiskuntakehitykseen että yksilöiden ja ihmisryhmien kehitykseen liittyviä riskejä
Lapset ja nuoret 90-luvun laman lapsista (THL) tehty laaja tutkimus piirtää kuvan huono-osaisuuden periytymisestä. Joka neljännellä vuonna 1987 syntyneellä on jonkinlainen merkintä rikos-, sakko tai tuomioistuinrekistereissä (pojista joka kolmannella, tytöillä harvemmalla) Joka viidennellä on ollut mielenterveysongelmia ja joka kuudes on vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa Vanhempien köyhyys lisää tyttöjen riskiä joutua tekemään abortti tai saada sukupuolitauteja
Köyhyys kasaa ongelmat lapsille Yli 5 vuotta toimeentulotukea saaneiden vanhempien lapsista peräti 70 prosenttia saa toimeentulotukea. Ja mitä pidempään vanhemmat ovat saaneet toimeentulotukea, sitä enemmän heidän lapsensa käyttävät myös mielenterveyspalveluja, syövät psyykenlääkkeitä, joutuvat huostaan otetuiksi ja tekevät rikoksia. Köyhyys ei ole vain aineellista. Syrjäytymistä aiheuttaa myös periytyvä "henkinen köyhyys", kuten virikkeetön lapsuus tai välinpitämätön vanhemmuus.
Syrjäytymisen hinta Jos nuori ajautuu huono-osaiselle elämänuralle ja syrjäytyy pysyvästi työmarkkinoilta, tästä aiheutuu yhteiskunnalle noin miljoonan euron kustannukset, ennen kuin kyseinen henkilö täyttää 60 vuotta. (Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietintö 2/2007, käsiteltävänä Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus toiminnastaan varainhoitovuodelta 2006)
Syrjäytyminen - ekskluusio Pierre Bourdieu Syrjäytyminen ei ole yhteiskunnan ulkoista tai perifeeristä, vaan ytimessä olevaa Kyse yhteiskunnan rakenteissa olevasta ilmiöstä Vaje sosiaalisessa vaihdossa Liittyy yksilöllisen osallistumisen, integraation ja vallan heikkenemiseen suuri ja pieni kurjuus Syrjäytyminen on monidimensionaalinen prosessi Yksilöt suljetaan sosiaalisesta, taloudellisesta tai kulttuurisesta systeemistä Solidaarisuuden ja koheesion määrä Kansalaisen oikeuksien kieltäminen
Syrjäytyminen - ekskluusio II Tuula Helne: Syrjäytymisen yhteiskunta (2002) ketkä ovat "sisällä" ja pääsevät osallisiksi ja minkä "sisällä" he ovat tai mihin he kuuluvat ollessaan sisällä? ketkä taas suljetaan tai jäävät ulkopuolelle ja minkä ulkopuolelle? samat ongelmat näyttäytyvät niin globaalisti kuin lokaalistikin Syrjäytymistä tuotetaan puhumalla
Syrjäytymisestä ekskluusioon Huono-osaisuus - määrittäjänä ei ole tulojen, tavaroiden, koulutuksen tai arvovallan vähäisyyden sanelema alapuolisuus (syrjäytyminen) vaan yhteiskunnan toimintajärjestelmiin osallistumattomuudesta johtuva ulkopuolisuus - sosiaalinen ekskluusio jolla tarkoitetaan joutumista pois mukaankuulumisen ja huomioonottamisen ajatustapojen, orientaatioiden, kalkyylien ja odotusten piiristä. Puhutaan reunalle joutumisesta, osallistumismahdollisuuksien menettämisestä
Ekskluusio.. jatkoa Serge Paugman syrjäytymistutkimuksien kohteena ei syrjäytyminen sinänsä, vaan tapa tulkita koko yhteiskunnan toimintaa horisonttikäsite - sallii lukuisten yhteiskunnallisten ilmiöiden tutkimisen syrjäytyminen osoitus yhteiskunnan toimintahäiriöstä syrjäytymisen käsite pitää yhdistää sosiaalisen koheesion tai integraation vajaatoimintaan koskettaa koko yhteiskuntaa
Ekskluusion lisääntymisen syyt Globaali markkinatalous ei kiinnostunut inkluusiosta Hankaloittaa valtioita tai valtioliittymiä inkluusioprojektien toteuttamista Ei kannata distributiivista tasa-arvoa Yhteiskunta segmentoitunut eri väestönosiin Rikkaiden ja köyhien elämäntyylien eriytyminen - Elinoloissa ja tavoitteissa - Sama kulttuuri eri tilat Sosiaalivakuutuksesta yksilölliseen varautumiseen Varakkaiden vakuutusklubit Huono-osaisten tarveharkintaklubit Epävarmuustekijät, haavoittuvuus ja riskit lisääntyvät
Millä tavoin inkluusiota voitaisiin toteuttaa? sosiaalinen oikeudenmukaisuus tasa-arvo integraatio tai koheesio - yhteisöllisyyden elementit - hyväksyä pluralistinen elämä - hyväksyä erilaiset identiteetit kolmas sektori, sosiaaliset verkostot yhteiskunnallinen ja sosiaalinen luottamus kansalaisuus palkkatyö ei estä ekskluusiota - matalat palkat -> minipalkkajärjestelmä - useat työpaikat palkkatyön ohelle muita tekemisen muotoja => aktiivinen kansalaisuus
Sosiaalisten mahdollisuuksien politiikka sosiaalipolitiikan uusi näkökulma Kaikkien arjen asioiden tarpeen mitta on ihminen Suomalainen sosiaalipolitiikka on sosiaalisten riskien vastaista keskitettyä resurssien uudelleenjakoa Hyvinvointivaltion ja sosiaaliturvan uudistamista tarkasteltava sosiaalisten mahdollisuuksien näkökulmasta Potentiaalisesti sekä kansalaisten että hyvinvointivaltion uudistamisen kannalta myönteinen
... sosiaaliset mahdollisuudet Sosiaalisilla mahdollisuuksilla tarkoitetaan ihmisten toimintakykyä parantavia tai sitä ylläpitäviä sekä sosiaalista osallisuutta edistäviä myönteisiä siirtymiä Sosiaaliset mahdollisuudet: Myönteinen muutos normaaliin tai aikaisempaan nähden Aktiivista hyväosaisuutta vahvistavat prosessit konkretisoituvat Heikki Hiilamo & Juho Saari (toim.) (2010): Hyvinvoinnin uusi politiikka - johdatus sosiaalisiin mahdollisuuksiin. DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN JULKAISUJA, A Tutkimuksia 27.
LOPUKSI Syrjäytyminen moniulotteinen, moniselitteinen käsite - prosessi Käytön kanssa oltava todella varovainen Hyödyllinen rahoituksen hakemisen kannalta, ei yksilötyössä Leimaava, näköalaton Syrjäytyminen ei yksilöllinen vaan yhteiskunnallinen ilmiö osoitus yhteiskunnan toimintahäiriöstä