Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija
Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä. Lentoliikennettä kehitetään viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistyönä pitkäjännitteisellä suunnittelulla ja toimintaedellytyksiä parantamalla kestävästi ja kasvuhakuisesti. 2
Valmistelu Laajat taustaselvitykset 7 alatyöryhmässä (virkamiesvalmistelu) 5 konsulttiselvitystä Asemaverkosto- saavutettavuus, talous jne. Vaikutusten arviot 4:lle asemaverkkovaihtoehdolle 1 suuri työpajatyö (asemaverkko) - sidosryhmät ja maakunnat Useita kuulemistilaisuuksia ja esittelyitä kenttien vaikutusalueilla Swot-analyysityö yhdessä sidosryhmien kanssa Työllä laaja seurantaryhmä 15 kokousta (viimeinen 9.12.2014) 3
Strategia Analyysi nykytilasta ja lähimenneisyydestä Arvio kehityskulusta vuoteen 2030 Arvio tulevaisuuden haasteista Kehittämislinjaukset - kärkihankkeet (5 kpl) 4
Strategian kärkihankkeet Asemaverkko ja verkostoperiaate (1) Helsinki-Vantaa kaukoliikenteen vaihtoasema (2) Matkailu lentoasemat ja matkailu (3 + 4) Yhteistyö, verkostoituminen ja markkinointi (5) 5
Asemaverkko Finavia Oyj ylläpitää lentoasemaverkostoa verkostoperiaatteella Asema voi siirtyä pois verkosta, jos: Verkoston sisäinen säännöllinen markkinaehtoinen reittilentoliikenne päättyy tai Alue haluaa ottaa vastuun lentoasemasta ja sen kehittämisestä alueen tarpeisiin, Uusi omistaja etsitään yhteistyössä LVM/Finavia Oyj:n, lentoasemakunnan, maakunnan ja muiden toimijoiden kanssa. 6
Asemaverkon taso Väkilukuun suhteutettuna laaja asemaverkko 5 asemaa miljoona asukasta kohden Euroopassa 1 asema miljoonaa asukasta kohden Pohjois-Amerikassa 2,5 asemaa miljoona asukasta kohden Kiitotiet pitkiä (suurille koneille riittäviä) Lennonvarmistuspalvelut luotettavat ja korkeatasoiset Asemat kunnossa ja aukioloajat joustavia Liikenteen hinnoittelu lähialueisiin verrattuna kilpailukykyistä 7
Helsinki-Vantaa Kehitetään vaihtomatkustajanapana houkutteleva ja kilpailukykyinen Pidetään huolta kilpailukykyisistä ja toimivista kansainvälisistä sekä kansallisista lentoliikenneyhteyksistä Edellyttää lentoaseman ja sen toimintojen kehittämistä (myös joukkoliikenneyhteydet lentoasemalle) ja lentoyhteyksien turvaamista mm. kahdenvälisillä lentoliikennesopimuksilla (Venäjän ylilento-oikeudet). 8
Pohjoismainen vertailu 9
Matkailu lentoasemat ja matkailu Kehitetään Lapin ja Pohjois-Suomen lentoasemia, lentoyhteyksiä ja matkaketjuja joukkoliikenneyhteyksineen kokonaisuutena mm: Finavian "Lapland Airports/North is Near" - hankkeessa matkailun tarpeita vastaamaan. Itä-Suomen lentoasemia, lentoyhteyksiä ja matkaketjuja joukkoliikenneyhteyksineen kokonaisuutena, joka edistäisi Järvi-Suomen matkailun kasvua ja toimintaedellytyksiä. 10
Yhteistyö, verkostoituminen ja markkinointi Turvataan lentoliikenteen, matkailun, vientiteollisuuden ja muun elinkeinoelämän toimintaedellytykset (Suomi lentoon työsuunnitelma). Yhteistyöjärjestelyille tulee osoittaa riittävät resurssit ja antaa valtuudet tehtävää varten. Asemanverkon kannattavuutta parannetaan aluetasolla innovatiivisilla yhteistyö- ja toimintamuodoilla pilottina on Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanke, johon osallistuvat Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ja elinkeinoelämän toimijoita 11
Erilliskysymyksiä Malmi Valtio/Finavia vetäytyy Helsinki-Malmilta 2016, Trafi selvittää edellytykset jatkaa lentotoimintaa vuoden 2018 loppuun ns. korpikenttänä Käynnistetään kartoitus harrasteilmailuun osoitettavasta lentokenttäpaikasta Helsingin seudulla Lappeenranta Etelä-Karjalan liiton ja Lappeenrannan kaupungin aloitteesta on valmisteltu suunnitelma kentän siirtämisestä perustettavan säätiön hoitoon/omistukseen Kauhava on siirtynyt kaupalla yksityiseen omistukseen 12
Saavutettavuus ja äärivaihtoehdot 13
Lentokenttien kannattavuuden* kehitys liikennemäärien mukaan EBITDA, EURm 1,0 0,5 Break-even -raja ~0,3m matkustajaa Vaasa Kuopio Kannattavia lentokenttiä Helsinki-Vantaa Oulu Tampere Rovaniemi Turku Vaasa 0,0 0 0,1 0,2 0,3 0,4 Matkustajat, miljoona 14-0,5-1,0-1,5 Selkeästi tappiollisia kenttiä ~ 1 EURm tappio, ~0,1m matkustajilla 15 lentokenttää *Operatiivinen kannattavuus EBITDA-tasolla. CAPEX-kustannukset huomioiden kannattavuusraja noin 350 000 matkustajaa
Lapin ja Kuusamon asemien matkustajat 15
Lentoliiketoiminnan rahavirrat Suomessa (2013) Lentoyhtiöt Lennonvarmistusvero 9 M Valtio Osingot 2M (2012) Suora tuki 1 M Lentopalveluiden ostot 3 M (valtio 1 M, kunnat 2 M ) Lentopetrolin verovapaus n. 30 M (Finnair) + n. 35 M (muut) Lentokenttämaksut, n. 175 M Finavia Finnair 65% Muut lentoyhtiöt 35% Investointitue t n. 2 M Investointeja 23 M Ylläpitoa 115 M Lentoasemat Muita tuloja n. 150 M Lentokenttäpalveluiden tarjoajat 16 Muut lentoasemat Helsinki- Vantaa Sisäinen subventio n. 23 M Kunnat/ kaupungit Lähde: Suomen valtion budjetti 2013, valtion omistajaohjaus (VNK), Finavian vuosiraportti, NAG analyysi Markkinointiyhteistyötuet n. 2 M PSO-ostot n. 1,5 M
KIITOS MIELENKIINNOSTA! lassi.hilska@lvm.fi 17