Miten sillat voivat Helsingissä? U-6187 Katajanokan silta kanavan yli Timo Rytkönen
katualueella 424 siltaa puistoalueella 124 siltaa Sillat lukuina vanhin silta: Mannerheimintien silta rautatien yli (v.1894) pisin silta: Vuosaaren silta 415,70 m suurin silta: Kulosaaren silta 12 000 m 2 kokonaispinta-alana alana yli 310 000 m 2 (katualueella sijaitsevat sillat) 87% katualueen siltojen pinta-alasta alasta on päärakennusmateriaaliltaan teräsbetonia sillaston jällenhankinta-arvo arvo noin 520 M
Sillaston ikäjakauma 90000 88353 80000 70000 72846 72546 kokonaispinta-ala neliöinä 60000 50000 40000 30000 20000 20302 31363 19355 10000 0 4711 1105 2137 <1929 1930-1939 1940-1949 1950-1959 1960-1969 1970-1979 1980-1989 1990-1999 2000-2008 Siltarekisteri, maaliskuu 2008
Siltojen hoidon ja ylläpidon tavoitteet rakenteiden suunnitellun eliniän takaaminen rakenteiden toimivuuden, turvallisuuden, terveellisyyden ja kaupunkiympäristöön sopivan ulkomuodon säilyttäminen ja parantaminen kunnossapidon oikea-aikaisuus aikaisuus ja kustannusten minimointi ylläpidon rahoitustarpeen oikea ennakointi
Siltarekisteri ylläpidon työkaluna tiehallinnon ylläpitämä siltojen hallintajärjestelmä siltojen perus- ja kuntotiedon kerääminen ja ylläpitäminen korjaustoimenpiteiden budjetointi ja suunnittelu rakenteen kunnon, toiminnallisten vaatimusten ja kustannusten seuranta
Tarkastustoiminta Sillantarkastusta suorittavat Tiehallinnon hyväksymät sillantarkastajat, astajat, joiden pätevyys todetaan vuosittain pidettävässä laadunmittauksessa Tarkastusjärjestelmä Vuositarkastus Kerran vuodessa tehtävä silmämääräinen tarkastus, jossa havainnoidaan idaan kiireellistä korjausta edellyttäviä vaurioita tai hoitotoimenpidetarpeita Yleistarkastus Viiden vuoden välein tehtävä tarkempi kuntokartoitus, jossa kirjataan tarkasti kaikki silmin havaittavat vauriot. Erikoistarkastus Erikoistarkastukset ovat pintaa rikkovia kuntotutkimuksia, joissa a kerätään korjaussuunnitteluun tarvittavat lähtötiedot. Erikoistarkastuksen tarve määräytyy yleistarkastusten perusteella. Tarkastuksista kerätty kuntotieto tallennetaan hallintajärjestelmään (Siltarekisteri), jossa se on korjausohjelmoinnin käytettävissä
Siltojen kunto Siltojen kuntoluokituksen keskeinen tarkoitus on jakaa sillat ylläpitotarpeiden mukaisiin luokkiin, jotka yksinkertaistettuna voidaan kuvata seuraavasti erittäin hyvä hyvä tyydyttävä huono erittäin huono ei ylläpitotarpeita vähäistä kunnostusta peruskorjaus tulossa peruskorjaus nyt peruskorjaus myöhässä Kuntoluokituksen lisäksi siltojen ja sillaston kuntoa seurataan useilla muilla parametreillä
Helsingin siltojen kuntojakauma pinta-aloittain aloittain NELIÖMETRIÄ 140000 120000 100000 80000 60000 40000 2007 2008 30618 27578 126388 122254 104354 98540 35943 38243 20000 0 6838 3947 9008 81 Ei tietoa Erittäin hyvä Hyvä Tyydyttävä Huono Erittäin huono KUNTOLUOKKA
Rahoitustarpeen arviointiperusteet Peruskorjausten väli suuret vesistösillat suolattavat sillat suolaamattomat sillat 40 vuotta 30 vuotta 40 vuotta VALTAOSALLA HELSINGIN SILLOISTA ON LÄHI VUOSINA PERUSKORJAUSTARVE Peruskorjausten neliökustannus suuret vesistösillat 600 /m 2 (yht. 20 siltaa) suolattavat sillat 500 /m 2 (yht. 248 siltaa) suolaamattomat sillat 300 /m 2 (yht. 156 siltaa)
Peruskorjauksen jälkeenjääneisyys eri rahoitusvaihtoehdoilla 100 90 80 70 5.0M /v 7.0M /v 8.0M /v Jälkeenjääneisyys (kertyvä korjausvelka) 60 M 50 40 30 20 10 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 Vuosi
Nyt ja tulevaisuudessa valtaosa kaupungin silloista on tehty 60... 80 luvulla. Nämä sillat ovat nyt peruskorjausiässä. tällä hetkellä akuutti korjaustarve on noin 40 sillalla nykyisellä rahoitustasolla jälkeenjääneisyys kasvaa ja ylläpidon tavoitteiden saavuttaminen vaikeutuu
Siltojen kunto puhuttaa Sanomalehti Ilkka 1.6., Sillat rappion tiellä Jos töitä ei hoideta nyt, korjaustarpeessa jo olevien siltojen kunto k rapistuu edelleen, jolloin remontit ovat jatkossa entistä kalliimpia SKAL verkkosivut 30.6., Sillat rapistuvat uhkaavasti Tilanteeseen on vielä aikaa reagoida, mutta se on pakko tehdä ja varsin pian. Muussa tapauksessa korjaustarpeet ja korjauskustannukset kasvavatk ja kasautuvat. Ylläpidon ja peruskorjauksen rahoituksen laiminlyöminen merkitsee helposti korjauskustannusten moninkertaistumista. Samoin painorajoitukset yleistyvät. Se puolestaan tarkoittaa, että kuljetukset vaikeutuvat ja kuljetuskustannukset kasvavat.
Kiitos mielenkiinnosta! De la Concorde overpass, Montreal 30.9.2006