SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO, OSAVUOSIRAPORTTI 5 KK / 2013 Menot 7 536 249,99 Tulot 429 323,79 Netto 7 106 926,20 Käyttö % 43,9 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HALLINTO Menot 67 723,11 Tulot Netto 67 723,11 Käyttö % 29,4 SOSIAALIPALVELUT JA VAMMAISPALVELUT Sosiaalipalvelut Vammaispalvelut Menot 761 264,18 Menot 821 435,37 Tulot 133 482,18 Tulot 3 783,10 Netto 627 781,06 Netto 817 652,27 Käyttö % 41,2 Käyttö % 42 Kriittiset menestystekijät Kuntalaisten hyvä, terve ja itsenäinen elämä Mittarit Tavoite 2013 Toteuma 5 kk Laissa asetettu määräaikaisvelvoite Toimeentulotuki- ja vammaispalvelupäätökset ja lastensuojeluilmoitusten käsittely 7 arkipäivän sisällä. Lastensuojelutarpeen selvitykset 3 kk:n kuluessa Toimeentulotukihakemukset ja lastensuojeluilmoitukset on käsitelty ja lastensuo-jelutarpeen selvitykset tehty määräajassa. Suunnitelmat on tehty 80 %:lle sosiaalityön asiakkaista Asiakas-, kuntoutus-, aktivointisuunnitelmat, ehkäisevän toimeentulotuen suunnitelmat, palvelusuunnitelmat vammaispalveluissa Tavoite ei ole toteutunut lastensuojelussa, Perheiden hyvinvoinnin ja vanhemmuuden tukeminen Ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen Työttömien työllisyyden edistäminen Työttömien määrä keskimäärin 8 % vuoden aikana Työvalmennettavien määrä 15-20 nuorta vuoden aikana Syrjäytymisen vähentyminen Elämänhallintataitojen edistäminen Ei näytä toteutuvan, sillä työttömiä ollut keskimäärin n. 10 % vuoden aikana Ei toteudu, sillä työpajan toiminta-ajatus on
Toimivat palveluprosessit Toimintasuunnitelma Sosiaalityön yksikön palveluprosessien kriittinen tarkastelu ja toiminnan kehittäminen muuttunut Työnkuvien tarkastaminen ja muuttaminen käynnissä, henkilöstörakennetta on muutettu, työparitoiminnan lisääminen ja kehittäminen Työhyvinvointi Sairauspoissaolojen määrä Yhdessä sovitut palveluprosessit ja toimintamallit kunnan muiden toimijoiden ja sidosryhmien kanssa Sairauspoissaolojen väheneminen Yhteistyöpalaveri koulujen rehtoreiden kanssa. Oppilashuolto-, mielen-terveys- ja päihdeyhteistyö toimii, vammaistyön ja varhaiskasvatuksen kehittämispalaverit 115 sairauspäivää, lisääntynyt Motivoitunut ja jaksava henkilöstö Työtyytyväisyyskartoitus Työtyytyväisyys hyvä Työkäytäntöjen kehittäminen ja työnkuvien tarkastaminen Ei ole tehty Sosiaaliohjaajien, työ- ja elinkeinosuunnittelijan tehtävänkuvien tarkastaminen aloitettu Sosiaalityön henkilöstön mitoitus/asukas Säädösten mukainen henkilöstö Sosiaalityöntekijöiden asiakasmäärä liian suuri Työnohjaus- ja koulutus-päivät Mahdollisuus työnohjaukseen ja täydennyskoulutukseen Toteutunut, lisäksi työyhteisövalmennusta Tavoitteiden, toiminnan ja talouden tasapaino Kustannusten tehokas seuranta Kustannustehokasta toimintaa käytettävissä olevin resurssein Talousarvio ylittymässä toimeentuloturvan, lastensuojelun ja työllisyystoiminnan osalta. Ostopalvelujen määrä Ostopalveluja korvataan omalla toiminnalla Lastensuojelun avohuollon ostopalveluja korvattu omalla toiminnalla Toimenpiteet: Toimenpiteissä on huomioitu Tyrnävän kunnan lastensuojelusuunnitelma vuosille 2010 2013. Yhteistyöpalavereita on järjestetty eri toimijoiden kanssa toimintakäytäntöjen kehittämiseksi. Kehitysvammahuollon ohjaaja aloittanut 1.1.2013, virka vakinaistettu 1.4.2013 Työpajan toiminta-ajatus muuttunut ja sitä kehitetään jatkossa osana nuorisotyötä. Kesäkuussa 2013 työpajatoiminta siirtyy Sosiaalipalvelujen tulosalueelta nuoriso- ja vapaa-ajantoiminnan tulosalueelle sivistystoimeen. Sosiaaliohjaajan toimi vakinaistettu 1.4.2013 alkaen lastensuojelussa. Lisäksi perustettu 1.4.2013 sosiaaliohjaajan virka sosiaalipalvelujen tulosalueelle. TUKEVA 2-hankkeessa tehty seudullisesti lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelmatyötä. Sitouduttu osallistumaan TUKEVA 3-hankkeeseen (10/2012-10/2013), jossa työstetään kunnan oma LNPO ja juurrutetaan laajan terveystarkastuksen toimintamallia.
Taulukko 1. Työttömyysprosentin kehitys Työttömyysprosentti on ollut v.2013 alkuvuoden noin kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisvuonna. Taulukko 2. Sakkolistan kehitys Sakkolistalla olevien henkilöiden määrä on ollut alkuvuonna 2013 keskimäärin edellisvuosia matalampi. Maalis-huhtikuu oli tosin viime vuonna matalampi kuin tänä vuonna.
Taulukko 3.Yli 1 vuoden työttömänä olleiden määrä Yli vuoden työttömänä olleiden määrä on vuoden 2013 4 ensimmäisen kuukauden aikana ollut ennätyskorkealla. Yli vuoden työttömänä olleiden määrä lähti viime vuonna kasvuun loppu vuotta kohden ja se on jatkanut kasvua myös tämän vuoden puolella. Taulukko 4. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä Alle 25-vuotiaiden määrä oli vuoden 2013 kahden ensimmäisen kuukauden aikana ennätysmatalalla, kunnes se lähti maaliskuussa nousuun saavuttaen vuoden 2011 tason. Tähän on taustalla vaikuttanut mm. pappilan porstuan työpajan väliaikainen alasajo.
Taulukko 5. Yli 50-vuotiaiden työttömien määrä Yli 50-vuotiaiden työttömien määrä nousi viime vuoden lopulla ja on vielä alkuvuonna 2013 ennätyskorkealla. Taulukko 6. Välityömarkkinatoimenpiteet tammi-toukokuun aikana Välityömarkkinatoimenpiteisiin kuuluvat työkokeilu (tkokeilu), kuntouttava työtoiminta (kuty) ja palkkatukityö. Ptuki yhdistykset tarkoittaa yhdistysten palkkatuen avulla työllistettyjen määrä, ptuki erotus yksiköille tarkoittaa niitä palkkatuella työllistettyjä, joiden palkan ja palkkatuen välisen erotuksen maksaa työllistävät yksiköt itse. Ja ptuki työllisyysbudj. tarkoittaa työllisyysbudjetin määrärahoista palkattujen palkkatukityöllistettyjen määrää. Työkokeilun ja kuntouttavan työtoiminnan määrään on jonkin verran vaikuttanut Pappilan Porstuan tilanne. Työllisyysbudjetin kautta työllistettyjen määrä on vähentynyt alkuvuodesta. Samalla niiden työllistettyjen määrä on noussut, mistä yksiköt vastaavat
palkan ja palkkatuen välisestä erotuksesta. Yhdistysten palkkatuella työllistäminen on vähentynyt kahden henkilön verran verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Taulukko 7. Välityömarkkinatoimenpiteet 2010-2013 Välityömarkkinatoimenpiteiden määrä on ollut vuoden 2013 alussa kahdenkymmenen molemmin puolin. Määrä on edellisvuosiin verrattuna matala. Tähän vaikuttavat mm. yhdistysten vähentynyt työllistäminen ja Pappilan porstuan väliaikainen alasajo. Taulukko 8. Kuntalisän käyttö 2010 2013 Kuntalisän käyttö on vähentynyt edellisvuosien alkuvuosiin verrattuna. Tämä johtuu yhdistysten vähentyneestä palkkatuella työllistämisestä.
VANHUSPALVELUT Menot 1 260 687,32 Tulot 177 034,25 Netto 1 083 653,07 Käyttö % 35,7 Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoite 2013 Toteuma 5 kk Palvelujen riittävyys ja monipuolisuus sekä niiden tasapuolinen jakaantuminen Kotona asuvien osuus yli 75-vuotiaista (mukaan luettuna tavallisen palveluasumisen piirissä asuvat) Säännöllisen kotihoidon (vähintään 1 käynti/vk) asiakkaiden määrä kotona asuvia 91 % säännöllisen kotihoidon asiakkaita 13 % Kotona asuvista (ml. tavallinen palveluasuminen) yli 75 vuotta täyttäneiden osuus 86,5 % säännöllisen kotihoidon asiakkaita 16,7% Omaishoidontukiasiakkaiden määrä omaishoidon tuen piirissä 6 % omaishoidon tuen piirissä 4% Tehostetun palveluasumisen piirissä olevien määrä tehostetun palveluasumisen piirissä 6 % 75 täyttäneistä tehostetun palveluasumisen piirissä 10 % Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien määrä pitkäaikaisessa laitoshoidossa 3 % pitkäaikaisessa laitoshoidossa 3,8 % Alueellinen yhteistyö Motivoitunut ja jaksava henkilöstö Yhteistyö ympäristökuntien kanssa Hoitotyötä tekevän henkilöstön mitoitus/asukas Yhtenevät toimintamallit ja käytännöt Henkilömitoituksen hyvä taso Vanhuspalvelujen vastaavien viranhaltijoiden yhteiskokous kerran keväällä (tehostetun palveluasumisen palveluseteli) Henkilöstömitoituksen taso vanhuspalveluissa hyvällä tasolla. Kehittämispäivät Työn- ja tehtäväkuvien tarkastaminen Kotihoidossa omahoitajan tehtävät on määritelty. Sairaanhoitajien tehtävien määrittely on kesken. Täydennyskoulutuspäivät / työntekijä Ammattitaitoinen, työkykyinen ja työssä hyvinvoiva henkilöstö Koulutuspäivien määrä ka 1 pv/tt Poissaolojen seuranta Poissaolojen väheneminen Sairauspoissaoloja
vanhuspalvelujen alueella ka. 5 pv/tt Tiedottaminen Ikäihmisten palveluoppaan ja verkkosivujen päivitys vähintään kerran vuodessa Ajantasainen tieto palveluista kaikkien saatavilla Ikäihmisten palveluoppaan päivittäminen kesken Verkkosivuja päivitetty Ilmoitukset kuntatiedotteessa Kuntatiedotteessa ilmoitettu 1 kerran kevään aikana Toimenpiteet: Kotiutushoitaja on ollut säännöllisessä yhteydessä terveyskeskusten vuodeosastoihin osastokiertojen sekä puhelinyhteyksien muodossa, näin kotihoidon asiakkaiden sekä muiden asiakkaiden kotiutus ja kotiin suunnitellut palvelut on riittävän ajoissa ja turvallisesti toteutettu Aloitettu Limingan terveyskeskussairaalan kanssa säännölliset yhteistyökokoukset 4 x vuosi Määritelty palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen kriteerit: sijoitukset asumispalvelupaikoille asiakkaan todellisen palvelutarpeen mukaisesti, ensisijaisesti käytetään kunnan omaa yksikköä Vanhainkodin tilapäispaikkaa on käytetty asiakkaiden vuorohoidon järjestelyissä, toiminnan tarkoituksena on turvata kotona pärjääminen mahdollisimman pitkään. Omaishoitajien määrä on pysynyt tasaisena: hakemuksia enenevässä määrin, mutta ollut myös paikkakunnalta pois muuttoja Asiakkuuksien hallintaa ja hoidon suunnitelmallisuutta on viety eteenpäin: RAIarviointien tekeminen kaikille asiakkaille puolivuosittain Omaishoidettaville on järjestetty omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi vuorohoitojakso joko omaan vanhainkotiin tai ostosopimuspaikalle, mahdollisuus on ollut myös pitempään tilapäishoitojärjestelyyn -> kaikki omaishoitajat eivät kuitenkaan ole innostuneita käyttämään ko. palvelua. Mahdollisuus on lisäksi järjestää hoitaja hoidettavan kotiin. Henkilöstön kanssa on pidetty säännölliset työpaikkakokoukset. Kehityskeskustelut on käyty lähes kaikkien työntekijöiden kanssa. Tehtäviä on tarkasteltu asiakkuuksien ja toiminnan näkökulmasta: kotiutushoito, asiakkuuksien hallinta, ennaltaehkäisevä toiminta Työprosesseja on avattu ja tehty toimintaohjeita: esimerkiksi omahoitajan tehtävä kotihoidossa Täytettiin kaksi lähihoitajan avointa vakanssia alkuvuodesta Sairaanhoitajan tehtävän siirtoa valmisteltu terveyskeskuksesta vanhuspalveluihin; seniorineuvola, ennaltaehkäisevät kotikäynnit, 65-v terveystarkastukset Henkilöstösuunnittelu: sijaistarvetta on arvioitu pidemmällä aikavälillä
TERVEYSPALVELUT Menot 4 625 140,01 Tulot 115 023,32 Netto 4 510 116,69 Käyttö % 46,2 Kriittiset menestystekijät Palveluiden riittävyys ja tasapuolisuus Mittarit Tavoite 2013 Toteuma 5 kk Hoitoon pääsyajat Kaikki hoitoa tarvitsevat saavat hoidon hoitotakuun määrittämissä rajoissa Hoitoon pääsee hoitotakuun määrittämissä ajoissa, paitsi suunterveydenhuollossa hoitotakuu ei ole toteutunut aikuisasiakkaiden osalta. Alueellinen yhteistyö Yhteistyö Oulun seudun kuntien kesken Yhtenevät hoitokäytännöt ympäristökuntien kanssa Toteutuu Ammattitaitoinen ja riittävä henkilökunta Asiakasmäärät/työntekijä Henkilömitoituksen hyvä taso Toteutunut Täydennyskoulutuspäivien määrä/henkilö 3-10 koulutuspäivää/ työntekijä Koulutuspäiviä 1-4 pv / työntekijä Ennalta ehkäisevään toimintaan panostaminen kaikissa ikäryhmissä Ikävakioitu sairastavuusindeksi Työikäisten (25-64v) sairaalan hoitopäivät/1000 asukasta Sairastavuus ei ylitä seutukunnan keskimääräistä tasoa Sairaalahoitopäiviä vähemmän kuin Oulun seudulla keskimäärin Tilastotietoja tältä vuodelta ei vielä käytössä. Tiedot ovat Sotkanetin vuoden 2011terveystietoja. Ennaltaehkäisevään suun terveydenhuoltoon panostaminen Tarkoituksen-mukain en erikois-sairaanhoidon käyttö Hyvinvointia edistävien kotikäyntien (75 v) toteutumisprosentti DMF 12 v (reikiintyneiden, poistettujen ja paikattujen hampaiden lukumäärä 12-vuotiailla) Hoitopäivien ja hoitokäyntien määrä Hyvinvointia edistävät kotikäynnit Hyvinvointia edistäviä kotikäynnit toteutuvat suunnitelman mukaisesti. < 1,2 DMF indeksi 1,76 Hoidon oikea porrastus Hoitopäivät ja hoitojaksot ovat kasvaneet, mutta asiakasmäärät ovat hieman vähentyneet. Kustannukset/asukas Kustannusten kasvun hillitseminen 4/2013 toteutunut laskutus on 350 / asukas, mikä on 47 edellisvuotta suurempi. Hoitotakuun toteutuminen erikoissairaan-hoidos sa Jonossa olevat potilaat Hoitotakuun määräajat toteutuvat Toteutuu. 31.4.2013 hoidontarpeenarviota odottavia potilaita on ollut 43.
Toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi: Perusterveydenhuollon menot ylittyvät alkuvuoden osalta laitoshoidon osalta merkittävästi. Alkuvuodesta vuodeosastohoitoa vaativia sairauksia on ollut poikkeavan runsaasti Puheluiden takaisinsoittojärjestelmä (Tele-Q) otettiin käyttöön toukokuussa 2012. Sen jälkeen yhteydenoton saanti terveyskeskukseen on parantunut. Keskimääräinen takaisinsoittoaika on alkuvuoden aikana ollut n. 20min. Toukokuussa 2013 ajanvarauksen tavoitettavuus oli 99 %. Suunterveydenhuollossa keskimääräinen takaisinsoittoaika on ollut n. 15 min. Lääkärien ns. ei -kiireellisen asiakasjonon ( ei- kiirelliselle tarkoitetaan mm. perussairauden vuosikontrolleja, terveystarkastuksia ja todistuksia) ruuhkau-tumisen johdosta tammi -helmikuun aikana jatkettiin tiistaisin iltavastaanottoa klo 16-18.00. Huhtikuussa aloitimme kokeiluna lääkärin ja sairaanhoitajan yhteistyönä ei -kiireellisen asiakasjonon lyhentämiseen tähtäävän toiminnan. Lääkärin ja sairaanhoitajan yhteistyössä saimme jonot purettua. Kesäkuun loppuun mennessä olemme pystyneet tarjoamaan ajan joko lääkärille tai sairaanhoitajalle kaikille jonossa olleille asiakkaille. Lastenneuvolassa on lähdetty mukaan TUKEVA 2 hankkeessa kehitetyn 4- vuotiaan lapsen laajan terveystarkastuksen juurrutustyöhön. TUKEVA hanke kouluttanut terveydenhoitajia ja yhdistänyt käytäntöjä valtakunnallisesti. Yhdistetyn äitiys- ja lastenneuvola toimintamallin kehittäminen on alkanut kahden terveydenhoitajan toteuttamana. Toiminnan tavoitteena on, että perheillä ja lapsella on sama terveydenhoitaja raskausajasta aina koulun aloittamiseen saakka. Hammashuollon laajennusremontti käynnistyi huhtikuussa. Suunnitelman mukaisesti uudet tilat ovat käyttövalmiina syyskuun alussa. Hammashuollon aikuisjonon purku on aloitettu maksusitoumuslähetteillä yksityispuolelle. Ei -kiireetöntä tarkastusjonoa puretaan kesän ajan omalla henkilökunnalla. Hammaslääkäreiden osalta henkilövajausta on 20% Yhteistyö lakeuskuntien kanssa on jatkunut lähinnä sähköisen reseptin, arkiston ja työterveyshuollon järjestämisen merkeissä. Perusterveydenhuollon yksikön kanssa yhteistyössä on saatu laadittua terveydenhuoltolain vaatima terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Tyrnävän terveyskeskus on mukana hallintokuntia yhdistävässä Terps 2 ja Tukeva 3 hankkeissa.