A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puupolttoaineiden käyttö energiantuotannossa 2005 Toimittaja: Esa Ylitalo 4.5.2006 820 Puupolttoaineiden käyttö väheni metsähake edelleen kasvussa Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa Lämpö- ja voimalaitokset käyttivät vuonna 2005 energiantuotantoon kiinteitä puupolttoaineita kaikkiaan 13,7 miljoonaa kiintokuutiometriä eli 5 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna (taulukko 1). Puupolttoaineiden energiasisältö oli 26 terawattituntia (TWh), noin 7 prosenttia kaikkien energialähteiden kokonaiskulutuksesta. Merkittävin kiinteä puupolttoaine oli kuori, jota vuonna 2005 käytettiin 7,6 milj. m³ eli lähes 60 prosenttia kaikista puupolttoaineista (kuva 1). Erilaisten puupurujen, -lastujen ja -pölyjen käyttö oli yhteensä 1,7 milj. m³ ja lähinnä sahaja levyteollisuuden jätepuusta koostuvan puutähdehakkeen 1,0 milj. m³. Kierrätyspuuta poltettiin 0,7 milj. m³, muita puupolttoaineita 0,01 milj. m³ ja pellettejä ja brikettejä noin 47 000 tonnia. Merkittävimmin edellisvuodesta väheni kuoren ja purujen käyttö. Metsähaketta käytettiin vuonna 2005 lämpö- ja voimalaitoksissa 2,6 milj. m³ eli 13 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Määrään sisältyvät myös lämpöyrittäjien huoltamien laitosten ja suurkiinteistöjen (noin 300 kpl) käyttämä hake. Metsähakkeen käytön keskimääräinen kasvu on ennen vuotta 2005 ollut noin 30 prosenttia vuodessa, joten nyt kasvu yli puolittui. Kansallisessa metsäohjelmassa on asetettu tavoitteeksi lisätä metsähakkeen vuotuinen käyttö viiteen miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2010 mennessä. Puupolttoaineita käytettiin eniten niiden metsäkeskusten alueilla, joissa on runsaasti metsäteollisuutta (taulukko 2). Merkittävin käyttäjä oli Kaakkois-Suomi, jossa poltettiin viidennes kaikista kiinteistä puupolttoaineista. Etelä-Savo ja Lounais-Suomi lisäsivät eniten käyttöään, suhteellisesti eniten käyttö väheni Pirkanmaalla. Metsähaketta poltettiin eniten Keski-Suomen ja Pohjanmaan (Rannikon metsäkeskus) metsäkeskusten alueilla. Edellisvuodesta käyttö kasvoi selvästi eniten Kainuussa, jossa se kolminkertaistui. Pirkanmaalla metsähakkeen käyttö puolestaan väheni kolmanneksella. Valtaosa metsähakkeesta, noin 60 prosenttia, valmistettiin hakkuutähteistä eli hakkuualalta korjattujen puiden oksista ja latvuksista (taulukko 4). Kantojen ja juurakoiden käyttö metsähakkeen raaka-aineena kasvoi edellisvuodesta lähes kolminkertaisesti: vuonna 2005 kantoja käytettiin metsähakkeeksi 0,4 milj. m³ eli 14 prosenttia kaikesta raakaaineesta. Myös lähinnä ensiharvennuksilta peräisin olevan kokopuun haketus lisääntyi edellisvuodesta liki 20 prosenttia. Metsähakkeesta oli ulkomaista alkuperää vain 3 prosenttia.
2 Metsähakkeen kokonaiskäyttö Metsähaketta käytetään lämpö- ja voimalaitosten lisäksi energian tuottamiseen pientalokiinteistöillä (omakotitalot, maatilat ja vapaa-ajan asunnot), joissa sitä on arvioitu käytettävän vuosittain noin 0,4 milj. m³. Käyttötiedot perustuvat lämmityskauteen 2000/2001 kohdistuneeseen tutkimukseen. Yhdessä energialaitosten käyttämän metsähakkeen kanssa metsähakkeen kokonaiskäyttö ylsi vuonna 2005 kolmeen miljoonaan kuutiometriin (kuva 2, taulukko 3). Puupolttoaineiden hinnat Metsähake maksoi vuonna 2005 ilman arvonlisäveroa käyttöpaikalle tuotuna 8,95 euroa irtokuutiometri ( /i-m³) (taulukko 5). Teollisuuden puutähdehakkeesta maksettiin 6,80 /i-m³ ja puruista 5,35 /i-m³. Hinnaltaan edullisinta oli kuori, 5,15 /i-m³. Muille puupolttoainelajeille ei hintoja laskettu rittämättömän havaintomäärän vuoksi. Edellisvuoteen verrattuna eri puupolttoaineista eniten kohosi metsähakkeen hinta. Puupolttoaineiden hinta-aineisto oli laadultaan vaihtelevaa ja edusti vain osaa käytettyjen puupolttoaineiden määrästä, mistä johtuen esitettyjä yksikköhintoja voidaan pitää vain suuntaa antavina. Eniten hintatietoja saatiin metsähakkeesta (noin 59 % kokonaiskäytöstä), vähiten kuoresta (33 %). Puuenergia 2005 Energian kokonaiskulutus Suomessa vuonna 2005 oli 377 TWh eli lähes 9 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna (Energiaennakko 2005). Merkittävin syy tähän oli sähkön kulutuksen väheneminen teollisuuden energiatarpeen pienentyessä, mihin puolestaan vaikutti mm. paperiteollisuudessa pitkään jatkunut työtaistelu. Eniten edellisvuodesta vähenivät hiilen ja turpeen käyttö. Kokonaisuudessaan puupolttoaineiden käyttö notkahti vuonna 2005 alaspäin kaikkiaan 11 prosenttia. Väheneminen kohdistui erityisesti nestemäisiin puupolttoaineisiin eli metsäteollisuuden jäteliemiin. Tilastokeskuksen Energiaennakon tietojen perusteella Metla arvioi vuonna 2005 jäteliemiä käytetyn noin 37 TWh ja kiinteitä puupolttoaineita noin 39 TWh. Kiinteistä puupolttoaineista kului energialaitoksissa 26 TWh ja pientalokiinteistöissä 13 TWh. Puupolttoaineet ovat edelleen toiseksi merkittävin energialähde öljytuotteiden jälkeen (20 % kokonaiskäytöstä).
3 Teollisuuden puutähdehake 1,0 Muut ¹ 0,7 3,5 3,0 milj.m³ Lämpö- ja voimalaitokset Pientalokiinteistöt Sahanpuru ja 2,5 muut purut 1,7 2,0 Metsähake 2,6 Kuori 7,6 1,5 1,0 0,5 ¹ Kierrätyspuu, pelletit ja briketit sekä muu puupolttoaine. 0,0 00 01 02 03 04 05 Kuva 1. Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2005, milj. m³ Kuva 2. Metsähakkeen kokonaiskäyttö 2000 2005 Taulukoissa käytetyt symbolit: ei mitään ilmoitettavaa. loogisesti mahdoton esitettäväksi.. tietoa ei ole saatu 1. Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2005 Puupolttoaine Irto- Kiintotilavuus Energiasisältö Käyttäjiä, tilavuus, Osuus, Muutos Osuus, Muutos milj. i-m³ milj. m³ % 2005/2004, % TWh % 2005/2004, % kpl Yhteensä. 13,66 100,0-5 25,88 100,0-4. Metsähake 6,52 2,61 19,1 13 5,18 20,0 16 520 Teollisuuden sivutuotepuu. 10,41 76,2-10 19,57 75,6-9. Teollisuuden puutähdehake 2,52 1,01 7,4 2 1,99 7,7 3 245 Sahanpuru ja muut purut 5,74 1,72 12,6-21 3,56 13,8-19 325 Kuori 21,79 7,62 55,8-9 13,78 53,3-9 170 Muu puupolttoaine 0,03 0,01 0,1-45 0,02 0,1-46 35 Pelletit ja briketit 47 192 ¹ 0,04 0,3 72 0,21 0,8 66 90 Kierrätyspuu 1,62 0,65 4,7 21 1,13 4,4 22 70 ¹ Ilmoitettu tonneina. Muunnoksessa kiintotilavuudeksi käytetty tilavuuspainoa 1 150 kg/m³. Tilavuuden ja energiasisällön erisuuruiset muutokset johtuvat puupolttoaineen keskimääräisen energiatiheyden (MWh/i-m³) vaihtelusta eri vuosina.
4 2. Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa metsäkeskuksittain 2005 Käyttö, 1000 m³ Energiasisältö, GWh Metsäkeskus Metsä- Teollisuuden Sahanpuru Kuori Muut kiinteät Yhteensä Muutos Metsä- Teollisuuden Sahanpuru Kuori Muut kiinteät Yhteensä Muutos hake puutähdehake ja muut purut puupolttoaineet ¹ 2005/2004, % hake puutähdehake ja muut purut puupolttoaineet ¹ 2005/2004, % Koko maa 2 606 1 008 1 721 7 625 700 13 661-5 5 183 1 991 3 560 13 782 1 360 25 875-4 0 Ahvenanmaa 12 2 8 7-29 -6 21 4 19 14-58 0 1 Rannikko 442 46 64 724 21 1 297-4 887 72 123 1 313 56 2 452-3 Etelärannikko 121 44 15 67 13 260 2 248 68 24 111 38 490 9 Pohjanmaa 320 2 50 657 9 1 037-6 639 4 99 1 202 18 1 962-6 2 Lounais-Suomi 240 69 146 558 214 1 228 6 487 135 298 952 403 2 274 10 3 Häme-Uusimaa 176 114 150 406 93 940-1 353 237 343 820 180 1 933 3 4 Kaakkois-Suomi 258 89 108 2 171 188 2 814-9 486 171 221 4 046 318 5 243-9 5 Pirkanmaa 134 35 80 170 4 423-27 291 78 168 314 15 866-23 6 Etelä-Savo 209 269 92 301 21 892 7 400 555 229 488 49 1 720 6 7 Etelä-Pohjanmaa 128 18 83 89 10 329-1 257 36 170 160 31 654-2 8 Keski-Suomi 430 119 171 777 22 1 519-7 857 238 361 1 363 50 2 869-5 9 Pohjois-Savo 64 77 174 452 20 787-1 130 132 347 780 53 1 442-1 10 Pohjois-Karjala 171 46 157 685 3 1 061-5 336 108 330 1 274 11 2 059-3 11 Kainuu 149 8 149 159 58 523-3 299 16 278 264 105 961-4 12 Pohjois-Pohjanmaa 129 71 265 486 35 986-1 253 130 533 833 69 1 818-2 13 Lappi 63 45 73 641 12 833-16 125 78 141 1 161 21 1 525-17 2000 794 640 2 779 7 604 205 12 023 1 524 1 325 5 674 13 864 433 22 820 2001 958 853 2 180 7 864 291 12 146 1 849 1 691 4 379 14 065 666 22 650 2002 1 270 785 2 119 8 420 412 13 006 2 502 1 601 4 333 14 867 841 24 144 2003 1 722 881 2 245 7 972 572 13 392 3 439 1 768 4 604 14 304 1 088 25 203 2004 2 308 984 2 168 8 383 582 14 425 4 477 1 943 4 396 15 088 1 086 26 990 ¹ Kierrätyspuu, pelletit ja briketit sekä muu puupolttoaine.
5 3. Metsähakkeen kokonaiskäyttö 2005 Käyttö Energiasisältö Käyttäjiä, Käyttötarkoitus 1 000 m³ Osuus, % GWh kpl Kokonaiskäyttö 2 993 100 5 957. Lämpö- ja voimalaitokset 2 606 87 5 183 520 Sähkön ja lämmön yhteistuotanto ¹ 1 849 62 3 689 48 Lämmöntuotanto 757 25 1 494 472 Pientalokiinteistöt ² 387 13 774. Käyttö 2004 2 695-5 251. Muutos 2005/2004, % 11-13. ¹ Sisältää myös lauhdeosuudet. ² Perustuu lämmityskauteen 2000/2001 kohdistuneeseen tutkimukseen. 4. Metsähakkeen raaka-ainelähteet 2005 ja 2004 Käyttö, 1 000 m³ Osuus, % Muutos Raaka-aine 2005 2004 2005 2004 2005/2004, % Yhteensä 2 606 2 308 100 100 13 Karsittu ranka 114 107 4 5 7 Karsimaton pienpuu 454 382 17 17 19 Hakkuutähde 1 485 1 480 57 64 0 Järeä runkopuu 176 195 7 8-9 Kannot ja juurakot 376 144 14 6 160 Ei sisällä pientalokiinteistöjen käyttämää metsähaketta. 5. Puupolttoaineiden hinnat 2005 ja 2004 /i-m³ /MWh Ostojen osuus Hinta- Muutos Muutos kokonais- aineiston Puupolttoainelaji 2005 2004 2005/2004, % 2005 2004 2005/2004, % käytöstä, % kattavuus, % Keskimäärin 6,30 5,60 13 9,20 8,45 9 63 42 Metsähake 8,95 7,60 18 11,10 9,90 12 90 59 Teollisuuden puutähdehake 6,80 6,35 7 8,55 7,95 7 89 57 Sahanpuru ja muut purut 5,35 4,95 8 8,50 8,05 6 73 51 Kuori 5,15 4,80 7 8,45 7,85 8 49 33 Hinta käyttöpaikalla ilman arvonlisäveroa. Tilavuus- ja energiasisältöhintojen erisuuruiset muutokset johtuvat keskimääräisen energiatiheyden (MWh/i-m³) vaihtelusta eri vuosina.
6 Puupolttoaineiden käyttö energiantuotannossa Tilaston tarkoitus Tilaston tarkoituksena on selvittää, paljonko kiinteitä puupolttoaineita Suomessa vuosittain käytetään energiantuotantoon. Tilasto kattaa energialaitoksissa (lämpö- ja voimalaitokset) sekä metsäteollisuudessa käytetyn koti- ja ulkomaisen metsähakkeen, metsäteollisuuden sivutuotepuun ja kierrätyspuun. Määrätietojen lisäksi selvitetään metsähakkeen raaka-ainelähteet ja puupolttoaineiden hinnat. Tilasto on perustettu vuonna 2000. Tilasto ei kata metsäteollisuuden käyttämiä nestemäisiä puupolttoaineita eikä pientalokiinteistöissä (omakotitalot, maatilat ja vapaa-ajan asunnot) käytettyä polttopuuta. Metsähakkeen kokonaiskäytön tilastossa on kuitenkin edellisestä poiketen esitetty tiedot pientalokiinteistöjen käyttämän metsähakkeen määrästä. Tiedot perustuvat Metlan lämmityskauteen 2000/2001 kohdistuneeseen tutkimukseen, ja ne pysyvät tilastoissa muuttumattomina seuraavaan tutkimukseen saakka. Tilaston laadinta Tiedot kerätään pääosin kirjekyselynä puupolttoainetta käyttäviltä laitoksilta, joihin kuuluvat: - kaikki varsinaiset puupolttoainetta käyttävät lämpö- ja voimalaitokset - kaikki puuta energiantuotantoonsa käyttävät metsäteollisuusyritykset, kuten viilu-, vaneri-, lastulevy- ja kuitulevytehtaat, massa- ja paperitehtaat sekä teollisuussahat - merkittävimmät puuta energiantuotantoonsa käyttävät rakennuspuusepäntuotteita, puutaloja, puupakkauksia ja muita puutuotteita valmistavat yritykset (toimialat 203 205) - merkittävimmät puuhuonekaluja valmistavat yritykset (toimiala 361) - lämpöyrittäjäkohteet. Arvio lämpöyrittäjien huoltamien laitosten lukumäärästä ja niiden käyttämästä puupolttoaineesta perustuu Työtehoseura ry:ltä saatuihin tietoihin. Laitokset ilmoittavat puupolttoaineen käytön tilavuutena tai massana ja/tai sitä vastaavana puupolttoaineen energiasisältönä. Niissä tapauksissa, missä vain toinen suureista on ilmoitettu, käytetään toisen arvioimiseen yleisesti sovellettuja energiatiheyslukuja (esim. Alakangas 2000). Eri tilavuus/energiasisältömittojen välisiin muunnoksiin käytetään yleisiä muunnoskertoimia. Keskeiset sovelletut kertoimet on esitetty luvun lopussa olevissa taulukoissa. Puupolttoaineiden hinnat ilmoitetaan joko tilavuuden ( /i-m³) ja/tai energiasisällön ( /MWh) mukaan käyttöpaikalla maksettuna hintana, ilman arvonlisäveroa. Keskihinnat lasketaan näistä luvuista ostomäärillä/energiasisällöllä painottaen. Hinta-aineisto ei kata Metsäkeskukset 2005 0 Ahvenanmaa 1 Rannikko 1a Etelärannikko 1b Pohjanmaa 2 Lounais-Suomi 3 Häme-Uusimaa 4 Kaakkois-Suomi 5 Pirkanmaa 6 Etelä-Savo 7 Etelä-Pohjanmaa 8 Keski-Suomi 9 Pohjois-Savo 10 Pohjois-Karjala 11 Kainuu 12 Pohjois-Pohjanmaa 13 Lappi 0 Käsitteet ja määritelmät Tilasto kattaa koti- ja ulkomaisen metsä- ja puutähdehakkeen, purun, kuoren, kierrätyspuun, puupolttoainejalosteet (puupelletit ja -briketit) sekä muun kiinteän puupolttoaineen. Metsähake on polttohaketta, jonka valmistukseen voidaan käyttää kaikkea metsästä saatavaa puuta, kuten runkopuuta, latvuksia, oksia, neulasia, lehtiä, kantoja ja juurakoita. Metsähake jaetaan raaka-aineensa perusteella seuraavasti: Karsittu ranka: karsitusta pieniläpimittaisesta runkopuusta tehty hake (rankahake). Karsimaton pienpuu: puun koko maanpäällisestä biomassasta (runkopuu, oksat, neulaset) tehty hake (kokopuuhake). Hake valmistetaan yleensä taimikonhoidossa tai nuoren metsän harvennuksessa syntyneestä pieniläpimittaisesta runkopuusta. Hakkuutähde: hakkuun yhteydessä syntyvästä ja metsään jääväästä puuaineksesta kuten oksat ja latvukset lehtineen ja neulasineen tehty hake. Risutukit kuuluvat hakkuutähteisiin. Järeä runkopuu hake valmistetaan puunkorjuun yhteydessä kaadetusta ja kerätystä järeästä viallisesta runkopuusta, joka ei kelpaa ainespuuksi (tukki- tai kuitupuuksi). Tällaista puuta on mm. järeä tyvilahoinen runkopuu eli ns. lumppi. Kannot: kannoista ja juurakoista valmistettu metsähake. Etelä- Suomi Pohjois- Suomi 13 12 1b 7 8 5 2 3 1a 11 10 sitä metsäteollisuuden itse tuottamaa ja sen omaan käyttöön mennyttä puuta, jolle ei ole määritelty markkinahintaa. 9 4 6
7 Teollisuuden sivutuotepuu Teollisuuden puutähdehake: hake ja puumurske, jota syntyy saha- tai muun puutuoteteollisuuden (esim. vaneri- ja muu levyteollisuus sekä puusepänteollisuus) sivutuotteena. Sahanpuru ja muut purut: sahauksessa, puutavaran höyläyksessä tai muussa puunjalostuksessa syntynyt sahanpuru, kutterilastu, muu lastu ja puru sekä hiontapöly. Kuori: puunjalostuksessa syntyvä kuorintatähde. Muu puupolttoaine: muu edellä mainitsematon tai erittelemätön kiinteä puupolttoaine, kuten rimat, pinnat, tasauspätkät, halot jne. Pelletit ja briketit: lähinnä sahanpurusta, hiontapölystä ja kutterinlastusta eri muotoon puristamalla valmistetut puupolttoainejalosteet. Kierrätyspuu Purku- ja rakennustoiminnassa syntynyt hylky- tai jätepuu sekä esim. hylätyt puiset pakkausjätteet, kuljetusalustat, ratapölkyt sekä sähkö- ja puhelinpylväät. Kierrätyspuuhun kuuluu tässä myös se puujäte, joka Tilastokeskuksen lopullisissa energiatilastoissa luokitellaan kierrätyspolttoaineeksi, joita ovat mm. käytöstä poistetut ratapölkyt sekä erilaisia kyllästysaineita, raskasmetalleja yms. sisältävät rakennus- ja purkutoiminnan puujätteet. Luotettavuus Aineisto kattaa kaikki merkittävät puuta energiantuotantoonsa käyttävät laitokset, joiden luetteloa päivitetään vuosittain eri lähteistä saaduilla tiedoilla. Käyttötiedot kerätään vuosittain pääosasta laitoksia. Osalta pienimmistä laitoksista tiedot kysytään muutaman vuoden välein, minä ajanjaksona niiden tiedot pysyvät tilastossa muuttumattomina. Vuonna 2005 näiden laitosten käyttämän puun määrä oli 0,3 prosenttia kiinteiden puupolttoaineiden kokonaiskäytöstä. Laitokset saattavat joissain tapauksissa ilmoittaa tietonsa erilaisina yksikköinä. Tietojen yhtenäistäminen yleisten muuntokertoimien avulla saattaa aiheuttaa epätarkkuuksia tilastoon. Tiettyjen puupolttoainelajien määrien vertaamiseen eri vuosien välillä tulee suhtautua varauksin. Tämä koskee etenkin teollisuuden puutähdehaketta, purua ja kuorta, joita suurimmat laitokset käyttävät energiantuotantoonsa erilaisia puupolttoaineseoksina ja joiden jakaminen varsinaisiin puupolttoainelajeihin saattaa tuottaa joissain tapauksissa vaikeuksia. Puupolttoaineiden hintojen määrittämiseen käytetyt tiedot eivät kata koko aineistoa. Osa puupolttoaineesta syntyy yrityksen oman teollisuusprosessin tuotteena, jolle ei ole määritelty hintaa. Myöskään kaikelle yrityksen ulkopuolelta ostetulle puupolttoaineelle ei saada hintatietoja hintojen salassapitomääräyksistä johtuen. Vertailtavuus Puupolttoaineen käyttötietoja keräävät omia tilastojaan varten mm. Tilastokeskus, ympäristöministeriö, Suomen Kaukolämpö ry ja Suomen Kuntaliitto. Tietojen kattavuus, yhteismitallisuus ja saatavuus riippuvat eri organisaatioiden tilastoilleen asettamista vaatimuksista. Yleisimmät muuntokertoimet Energiatiheys, Tiiviys, Puupolttoaine MWh/i-m³ m³/i-m³ Metsähake 0,8 0,4 Teollisuuden puutähdehake 0,8 0,4 Sahanpuru 0,6 0,3 Kutterinlastu 0,5 0,28 Kuori havupuu 0,6 0,35 lehtipuu 0,75 0,35 Kierrätyspuu 0,7 0,4 Pelletit ja briketit 4,8 MWh/tn 575 kg/i-m³, 1150 kg/m³ Muu puupolttoaine 0,7 0,4 Etuliitteet k = kilo = 10³ = 1000 M = mega = 10 6 = 1 000 000 G = giga = 10 9 = 1 000 000 000 T = tera = 10 12 = 1 000 000 000 000 Eri energiayksiköiden väliset muuntokertoimet toe MWh GJ toe 1 11,63 41,868 MWh 0,086 1 3,6 GJ 0,002388 0,2778 1 esim: 1 toe = 11,63 MWh Lisätietoja Alakangas, E. 2000. Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia. VTT Tiedotteita 2045. 172 s. Energiaennakko 2005. SVT Energia 2006. Tilastokeskus. 34 s. Kansallinen metsäohjelma 2010. www.mmm.fi/kmo/. Metinfo Tilastopalvelu. Metsäntutkimuslaitos. www.metla.fi/metinfo/tilasto Sevola, Y., Peltola, A. ja Moilanen, J. 2003. Polttopuun käyttö pientaloissa 2000/2001. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 894. 30 s. Toimialaluokitus 1995. Tilastokeskus. Käsikirjoja 4. 214 s. Työtehoseura ry, Metsäosasto
SVT Suomen Virallinen Tilasto Finlands Officiella Statistik Official Statistics of Finland Maa-, metsä- ja kalatalous Yhteystiedot: Metsäntutkimuslaitos Metsätilastollinen tietopalvelu Unioninkatu 40 A 00170 Helsinki Puh. 010 211 2139 Faksi 010 211 2104 www.metla.fi/ ISSN 1456-8268 Maa-, metsä- ja kalatalous ISSN 0359-9124 Metsätilastotiedote