Muuntokertoimet LIITE 1. Kyselyssä ilmoitettujen polttopuumäärien muuntamisessa kiintokuutiometreiksi käytettiin seuraavia muuntokertoimia:

Transkriptio

1 LIITE 1 Muuntokertoimet Kyselyssä ilmoitettujen polttopuumäärien muuntamisessa kiintokuutiometreiksi käytettiin seuraavia muuntokertoimia: Raakapuu: Havuhalko 0,650 p-m³/m³ Lehtihalko 0,620 p-m³/m³ Pilke, irto-m³ 0,400 i-m³/m³ Pilke, pino-m³ 0,670 p-m³/m³ Havuranka 0,480 p-m³/m³ Koivuranka 0,370 p-m³/m³ Muu lehtiranka 0,350 p-m³/m³ Runkopuuhake 0,400 i-m³/m³ Muunnoksissa tehollisiksi lämpöarvoiksi käytettiin kertoimia: Koivu 8,7 gigajoulea/m³ Muu lehtipuu 6,5 GJ/m³ Havupuu 6,8 GJ/m³ Jätepuu keskimäärin 7,3 GJ/m³ Jätepuu: Rimat, pinnat 0,500 p-m³/m³ Sahapuru ja hake 0,374 i-m³/m³ Rakennusjätepuu 0,530 p-m³/m³ Latvat, oksat 0,350 p-m³/m³ Metsätähdehake 0,400 i-m³/m³ Puun kuori 0,350 i-m³/m³ Pelletit ja briketit 1150 kg/m³ Muuntokerroin 0,650 p-m³/m³ tarkoittaa, että yksi pinokuutiometri vastaa 0,650 kiintokuutiometriä; i-m³ tarkoittaa irtokuutiometriä. 25

2 LIITE 2 A JI A I K I A J ) D L A = = = 4 = E = - JA H= E > 2 D = = = K = EI 5 K E 0 A 7 K I E = = = = EI 5 K E 2 EH = = = - JA 5 = L % - JA 2 D = = = & A I E 5 K E ' 2 D EI 5 = L 2 D EI = H = = = E K K 2 D EI 2 D = = = = F F E - JA 5 K E > 2 D EI 5 K E % & = ' 26

3 ) ) 7 ) K I E = = 1J 7 K I E = = 8 = HI E = EI 5 K E 5 = J= K J= = J= 0 A 2 EH = = = % 2 E J 0 A & O A = = I ' - JA = H = = - JA 5 = L 2 D EI 5 = L 2 D EI = H = = A I E 5 K E - JA 2 D = = = 2 D = = = A I E 2 D = = = % 2 D EI 2 D = = = & = E K K ' = F F E ) D L A = = = ' % % & & ' 16 - JA 5 K E I E 5 K E 1J 5 K E K K = F F E ) D L A = = = LIITE 2

4 28 METSÄNTUTKIMUSLAITOS Lisätietoja tutkimuksesta: Metsätilastollinen tietopalvelu Unioninkatu 40 A Yrjö Sevola puh HELSINKI Esa Ylitalo puh [rakennuksen haltijan nimi] [lähiosoite] [postinumero ja postitoimipaikka] Tietolähde: Väestötietojärjestelmä, maaliskuu 2001 Väestörekisterikeskus PL HELSINKI PIENTALOJEN POLTTOPUUN KÄYTTÖ (tai vaihtoehtoisesti vuonna 2000) KYSELYLOMAKE KIINTEISTÖN TIEDOT Kiinteistöä koskevat esitäytetyt tiedot on poimittu Väestötietojärjestelmästä. Lisätkää puuttuvat tiedot ja korjatkaa mahdolliset virheet. Kiinteistön tutkimusnumero... Kunnan ja kylän tai kaupunginosan numero ja nimi Kiinteistön rekisterinumero ja nimi tai korttelin ja tontin numero ja nimi... Kiinteistöllä olevien rakennusten lukumäärä... kpl Kiinteistön ensimmäisen rakennuksen (päärakennuksen) luokka... Kiinteistön ensimmäisen rakennuksen lämmitettävä tilavuus... m 3 Kiinteistön omistaja nimi... lähiosoite... postinumero ja postitoimipaikka... Kiinteistöllä voi olla useampi omistaja, joista tähän on poimittu yksi. Kyselylomakkeen tietoja käsitellään luottamuksellisina ja käytetään vain tilastollisiin tarkoituksiin. 1. KIINTEISTÖÄ KOSKEVIA TIETOJA 1.1 Kiinteistön käyttötarkoitus (ympyröikää oikea vaihtoehto): 1 Asuntotontti 2 Maatalous tai muu alkutuotanto 3 Vapaa-ajan asunto (kesämökki tms.) 4 Muu, mikä Kiinteistön metsäpinta-ala (ympyröikää oikea vaihtoehto ja/tai ilmoita tiedot): 1 Kiinteistöön ei kuulu metsää 2 Kiinteistöön kuuluu metsää... ha Kiinteistön omistajan/haltijan omistamien kaikkien metsien pinta-ala yhteensä... ha Metsäpinta-alalla tarkoitetaan tässä metsämaan pinta-alaa. 1.3 Kiinteistön sijainti (ympyröikää oikea vaihtoehto): 1 kiinteistö sijaitsee taajamassa (kaupunki, kirkonkylä, kylä tms.) 2 kiinteistö sijaitsee haja-asutusalueella taajaman ulkopuolella 1.4 Kiinteistön päärakennus on (ympyröikää oikea vaihtoehto): 1 Maatilan tai muun alkutuotantotilan päärakennus 2 Omakotitalo, paritalo tai vastaava 3 Vapaa-ajan asunto (kesämökki tms.) 4 Muu, mikä Päärakennuksen rakentamisvuosi (jos tiedossa): Kiinteistön kaikkien rakennusten lukumäärä:... kpl josta lämmitettäviä rakennuksia:...kpl 1.7 Kiinteistön rakennusten lämmitettävä pinta-ala yhteensä:... m² 1.8 Kiinteistön päärakennuksen lämmitystavat (ympyröikää oikeat vaihtoehdot): Pääasiallinen Lisälämmitystapa lämmitystapa Suora sähkölämmitys 1 1 Varaava sähkölämmitys 2 2 Kauko- tai aluelämpö 3 3 Keskuslämmitys öljyllä 4 4 Keskuslämmitys puulla, suora 5 5 Keskuslämmitys puulla, varaava 6 6 Keskuslämmitys, muu 7 7 Uuni-, takka- tai muu puulämmitys 8 8 Muu lämmitys 9 9 LIITE 3

5 2. KIINTEISTÖLLÄ KÄYTETTY POLTTOPUU (tai vuonna 2000) 2.1 Polttopuun käyttö (ympyröikää oikea vaihtoehto): 1 Kiinteistöllä käytettiin polttopuuta tutkimusajanjaksolla. Ilmoittamani tiedot koskevat: A) ajanjaksoa B) kalenterivuotta POLTTOPUUN KÄYTTÖKOHTEET JA HANKINTA 3.1. Polttopuun käyttö kiinteistöllä jakaantui eri käyttökohteisiin seuraavasti (osuudet ilmoitetusta kokonaismäärästä, yhteensä 100 %): Päärakennus (sauna poislukien)... % Maatilan talousrakennukset... % Saunat... % Muu käyttö... % 29 2 Kiinteistöllä ei käytetty polttopuuta em. ajanjaksolla (siirtykää kohtaan 3.3 seuraavalla sivulla) 2.2 Kiinteistön rakennusten ja käyttöveden lämmitykseen käytetty polttopuu Jos kiinteistöllä on käytetty polttopuuta tutkimusajanjaksolla, merkitkää seuraaviin kohtiin kiinteistön kaikkien rakennusten (mukaanlukien saunat ja maatilan talousrakennukset kuten kasvihuone, kuivaamo, karjakeittiö yms.) ja niiden käyttöveden lämmitykseen käytetyn polttopuun määrä sinä puutavaralajina, missä muodossa se on alunperin hankittu. Tarkan tiedon puuttuessa riittää mahdollisimman tarkka arvio. Jos ilmoitatte puumäärät muina mittayksikköinä kuin alla on valmiiksi annettu, niin merkitkää siihen kohtaan käyttämänne mittayksikkö Raakapuun käyttö (ympyröikää oikea vaihtoehto ja ilmoittakaa tiedot): 1 Halkoina hankittu polttopuu (pituus n. 0,6-1,2 m)... pino-m³, josta: koivu... % muu lehtipuu... % mänty... % kuusi... % 2 Pilkkeenä eli klapeina hankittu... pino-m³/irto-m³, josta: polttopuu (pituus n. 0,2-0,6 m)... (ympyröikää käytetty yksikkö) koivu... % muu lehtipuu... % mänty... % kuusi... % 3 Polttorankana tai muuna runkopuuna hankittu polttopuu (pituus 2-8 m, pienin latvaläpimitta n. 2 cm)... pino-m³, josta: koivu... % muu lehtipuu... % mänty... % kuusi... % 4 Polttorangoista tai muusta runkopuusta tehty hake... irto-m³ Jäte- ja muun puun käyttö 1 rimat, pinnat, tasauspätkät... pino-m³ 5 sahanpuru, sahahake... irto-m³ 2 rakennusjäte, muu jätepuu... pino-m³ 6 kokopuuhake... irto-m³ 3 latvat, oksat ja kanno... pino-m³ 7 metsätähdehake... irto-m³ 4 puupelletit ja -briketit... kg 8 puun kuori... irto-m³ 3.2 Käytetty polttopuu hankittiin seuraavista lähteistä (osuudet ilmoitetusta kokonaismäärästä, yhteensä 100 %): 1 Omasta metsästä... % 2 Käyttämällä omaa rakennus-, saha- ym. jätepuuta... % 3 Keräämällä ilmaiseksi vieraiden metsästä jätepuuta... % 4 Hakemalla muualta ilmaista rakennus-, saha- ym. jätepuuta... % 5 Ostamalla polttopuuta halkoina... % pilkkeinä eli klapeina... % polttorankoina... % pystypuustona... % hakkeena... % metsästä kerättävänä jätepuuna... % rakennus-, saha- ym. jätepuuna... % 6 Muulla tavoin, miten?... % Katsokaa tarvittaessa muuntokertoimet sivulta Missä muodossa polttopuu olisi ostotilanteessa käyttöönne sopivinta? (ympyröikää oikea vaihtoehto) 1 Halkoina 2 Pilkkeinä eli klapeina 3 Polttorankoina 4 Pystypuustona 5 Hakkeena 6 Metsästä kerättävänä jätepuuna 7 Rakennus-, saha- ym. jätepuuna 8 En aio ostaa polttopuuta 3.4 Onko asuinpaikkakunnallanne ollut myynnissä riittävästi polttopuuta Teille sopivassa muodossa? 1 Kyllä 2 Ei 3 En tarvitse ostopolttopuuta 3.5 Aiotteko lisätä tai vähentää polttopuun käyttöä seuraavan kahden vuoden aikana? 1 Käyttö pysyy samalla tasolla 2 Aloitan polttopuun käytön 3 Lisään polttopuun käyttöä 1-20 % 4 Lisään polttopuun käyttöä yli 20 % 5 Vähennän polttopuun käyttöä 1-20 % 6 Vähennän polttopuun käyttöä yli 20 % 7 Lopetan polttopuun käytön 3.6 Jos lisäätte polttopuun käyttöä, lisäys on: 1 Omasta metsästä hankittua 2 Ostopolttopuuta 3 Muulla tavoin hankittua 4 En lisää polttopuun käyttöä 3.7 Jos lisäätte polttopuun käyttöä, syynä siihen on: 1 Puupolttoaineiden parantunut hintakilpailukyky 2 Lämmitysjärjestelmän uusiminen 3 Polttopuun ympäristöystävällisyys 4 Muut syyt 5 En lisää polttopuun käyttöä LIITE 3

6 30 4. LISÄTIETOJA JA KOMMENTTEJA: OHJEITA POLTTOPUUN MÄÄRIEN ARVIOIMISEEN Alla olevassa kuvassa on esitetty puutavaran mittauksessa yleisesti käytetyt tilavuusyksiköt. Irtokuutiometriä kuvaa laatikko, johon puutavara (tässä pilkkeet eli klapit) on laitettu sekaisin ilman pinoamista. Pinokuutiometrissä puutavara on pinottuina järjestyksessä. Molemmissa tapauksissa laskettuun tilavuuteen kuuluu myös pinon sisältämä ilmatila. Todellinen puumäärä arvioidaan kiintokuutiometreinä, jossa koko puutavaramäärä arvioidaan kiinteänä mittana. LIITE 3 Kuva: Työtehoseura, 1997 Irtokuutiometri Pinokuutiometri Kiintokuutiometri Kaikissa edellisissä tapauksissa puutavaran tilavuus arvioidaan mittaamalla pinon korkeus, pituus ja leveys sekä kertomalla nämä luvut keskenään. Mikäli polttopuuta säilytetään epämääräisessä muodostelmassa (esim. heittopino ), on pyrittävä määrittämään pinon keskimääräinen pituus, leveys ja korkeus ja arvioitava pinon tilavuus tätä kautta. Eräitä likimääräisiä muuntokertoimia: 5. VASTAAJAN YHTEYSTIEDOT: Päiväys ja allekirjoitus... Nimi painokirjaimin... Osoite... Puhelin... Matkapuhelin... KIITOKSET VASTAUKSESTA Halot: Pilkkeet eli klapit: Polttorangat: Rakennus- ja sahausjätepuu: Metsäjätepuu: Hake: 1 pinokuutiometri = 0,63 kiintokuutiometriä 1 irtokuutiometri = 0,40 kiintokuutiometriä 1 pinokuutiometri = 0,67 kiintokuutiometriä 1 pinokuutiometri = 0,36 kiintokuutiometriä 1 pinokuutiometri = 0,55 kiintokuutiometriä 1 pinokuutiometri = 0,35 kiintokuutiometriä 1 irtokuutiometri = 0,40 kiintokuutiometriä Palauttakaa lomake oheisessa palautuskuoressa mennessä.