osuus oli 10 prosenttia. Marraskuun hakkuut olivat samansuuruiset kuin edeltävällä 10-vuotiskaudella keskimäärin.

Transkriptio

1 A JI JE = I J JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut, työvoima ja korjuukalusto Marraskuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat marraskuussa 5,3 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli 7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Määrä nousi lokakuusta 6 prosenttia. Hakatusta puusta 87 prosenttia (4,6 milj. m³) oli yksityismetsistä; siitä hankintahakkuiden osuus oli 10 prosenttia. Marraskuun hakkuut olivat samansuuruiset kuin edeltävällä 10-vuotiskaudella keskimäärin. Tukkipuun hakkuut olivat 2,9 ja kuitupuun 2,4 miljoonaa kuutiometriä. Molemmat olivat 7 prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden marraskuussa. Kasvu kohdistui erityisesti kuusitukkiin (+11 %) ja mäntykuituun (+10 %). Ammattimainen puunkorjuun työvoima oli marraskuun lopulla noin miestä. Hakkuukoneita oli työmailla noin (Näistä luvuista puuttuvat metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelun työvoima ja kalusto). Tammi marraskuun hakkuut olivat yhteensä 48,9 miljoonaa kuutiometriä, mikä on prosentin verran vähemmän kuin vuotta aikaisemmin, vaikka teollisuuden puuntarve on tänä vuonna ollut viimevuotista suurempi. Vähennys kohdistui pääasiassa tukkipuuhun, jonka hakkuissa (23,5 milj. m³) oli kahden prosentin vähennys, kun kuitupuun hakkuissa (25,4 milj. m³) vähennys jäi yhteen prosenttiin. Suurin suhteellinen muutos puutavaralajien kohdalla oli koivutukin hakkuiden väheneminen 6 prosenttia. Omistajaryhmittäin tarkasteltuna suurin suhteellinen muutos oli yhtiöiden omien metsien hakkuiden 11 prosentin kasvu edellisvuodesta. Heinäkuussa alkaneen hakkuuvuoden kertymä oli 21,2 miljoonaa kuutiometriä, 3 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Tukissa vähennystä oli -2 ja kuidussa -4 prosenttia. Vain kuusi- ja koivutukin hakkuissa oli vähäistä nousua (+1 %). Yhtiöt ovat lisänneet omien metsiensä hakkuita viidenneksellä hakkuuvuoden alkupuoliskolla.

2 2 7 milj. m³ Kuva 1. Marraskuun markkinapuun hakkuut vuosina milj. m³ Kuva 2. Tammi marraskuun markkinapuun hakkuut vuosina Metsähallituksen ja yhtiöiden metsät Yksityismetsät milj. m³ 1/03 11/04 Vaihteluväli 1/94 11/04 Keskiarvo 1/94 12/ /03 2/03 3/03 4/03 5/03 6/03 7/03 8/03 9/03 10/03 11/03 12/03 1/04 2/04 3/04 4/04 5/04 6/04 7/04 8/04 9/04 10/04 11/04 12/04 Kuva 3. Kuukausittaiset markkinapuun hakkuut

3 3 MARKKINAPUUN HAKKUUT MARRASKUU 2004 OMISTAJARYHMÄ Yksityismetsät Yhtiöiden Metsä- Kaikki omistajaryhmät Muutos omat metsät hallitus RAAKAPUULAJI Pysty- Hankinta- Yhteensä /2003 kaupat kaupat 1000 m³ % TUKKIPUU mäntytukit kuusitukit lehtitukit yhteensä KUITUPUU mäntykuitupuu kuusikuitupuu lehtikuitupuu yhteensä AINESPUU YHTEENSÄ POLTTOPUU MARKKINAPUUN HAKKUUT KAIKKIAAN Marraskuu Muutos 2004/2003, % Jako tukki- ja kuitupuuhun määritetään puutavaran koon perusteella. Kuitupuu -nimike sisältää pikkutukkeja ja parrunaiheita. TYÖVOIMA JA KORJUUKALUSTO YHTIÖIDEN JA METSÄHALLITUKSEN TEKEMISSÄ HAKKUISSA MARRASKUU 2004 TYÖVOIMA Muutos KORJUU- ja KULJETUS Muutos 2004/2003 KALUSTO 2004/2003 Työlaji Henkilöä % Konetyyppi Kappaletta % Puutavaran teko Hakkuukoneet Metsäkuljetus Metsätraktorit Korjuun työvoima Puutavara-autot Marraskuun tilasto ei sisällä metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelun Marraskuun tilasto ei sisällä metsänhoitoyhdistysten korjuutyövoimaa. palvelun kalustoa.

4 4 MARKKINAPUUN HAKKUUT TAMMI - MARRASKUU 2004 OMISTAJARYHMÄ Yksityismetsät Yhtiöiden Metsä- Kaikki omistajaryhmät Muutos omat metsät hallitus RAAKAPUULAJI Pysty- Hankinta- Yhteensä 1 11/ / / kaupat kaupat m³ % TUKKIPUU mäntytukit kuusitukit lehtitukit yhteensä KUITUPUU mäntykuitupuu kuusikuitupuu lehtikuitupuu yhteensä AINESPUU YHTEENSÄ POLTTOPUU MARKKINAPUUN HAKKUUT KAIKKIAAN Tammi - marraskuu Muutos 2004/2003, % Jako tukki- ja kuitupuuhun määritetään puutavaran koon perusteella. Kuitupuu -nimike sisältää pikkutukkeja ja parrunaiheita. MARKKINAPUUN HAKKUUT HEINÄ - MARRASKUU 2004 OMISTAJARYHMÄ Yksityismetsät Yhtiöiden Metsä- Kaikki omistajaryhmät Muutos omat metsät hallitus RAAKAPUULAJI Pysty- Hankinta- Yhteensä 7 11/ / / kaupat kaupat m³ % TUKKIPUU mäntytukit kuusitukit lehtitukit yhteensä KUITUPUU mäntykuitupuu kuusikuitupuu lehtikuitupuu yhteensä AINESPUU YHTEENSÄ POLTTOPUU MARKKINAPUUN HAKKUUT KAIKKIAAN Heinä - marraskuu Muutos 2004/2003, % Jako tukki- ja kuitupuuhun määritetään puutavaran koon perusteella. Kuitupuu -nimike sisältää pikkutukkeja ja parrunaiheita.

5 5 Markkinapuun hakkuut, työvoima ja korjuukalusto Markkinapuun (teollisuuspuun) hakkuut, työvoima ja korjuukalusto on kuukausitilasto koko maan tasolla, ilman alueellisia tietoja. Tilastossa julkaistaan kumulatiiviset hakkuumäärät sekä kalenteri- että hakkuuvuoden alusta. Hakkuutilastot julkaistaan omistajaryhmittäin, joita ovat yksityiset, metsäteollisuusyhtiöt ja Metsähallitus. Yksityismetsiin sisältyy varsinaisten yksityismetsien lisäksi kuntien ja seurakuntien metsät sekä ne valtion metsät, jotka eivät ole Metsähallituksen hallinnassa. Yksityismetsien hakkuut jaetaan pystykauppaleimikoiden hakkuisiin ja hankintahakkuisiin. Forestia Oy ja Tornator Oy rinnastetaan metsäteollisuusyhtiöihin. Hakkuiden työvoima eritellään puutavaran tekoon ja metsäkuljetukseen. Kalusto jaetaan hakkuukoneisiin, metsätraktoreihin sekä puutavara-autoihin. Tiedot koskevat yhtiöiden ja Metsähallituksen tekemiä hakkuita. Tammi-, touko- ja syyskuulta saadaan myös metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelun työvoima- ja kalustoluvut. Käsitteet Markkinapuulla tarkoitetaan kaikkea kotimaista raakapuuta, joka on hankittu teollisuuden käyttöön ja vientiin sekä näihin tarkoituksiin raakapuuta hankkivien ostajien muihin käyttötarkoituksiin (lähinnä polttoon) hankkimaa raakapuuta. Rahtisahauksen tukit ja kiinteistöjen polttopuu jäävät tilaston ulkopuolelle. Pystykaupassa ostaja saa hakkuuoikeuden myytyjen puiden (leimikon) korjaamiseksi. Hinta määritetään kantohintana. Hakkuun työmittauksen ajankohta määrittää hakkuukuukauden. Hankintakaupassa myyjä vastaa puiden hakkuusta ja kuljetuksesta sovitulle varastopaikalle. Hinta määritetään hankintahintana. Vastaanottomittauksen ajankohta ratkaisee, mille kuukaudelle ko. puuerä kuuluu. Raakapuulajit (puutavaralajit) määritellään puutavaran koon perusteella tukki- ja kuitupuiksi. Mäntytukin minimiläpimitta on 15 cm, kuusitukin 16 cm ja koivutukin 18 cm kuoren päältä. Raakapuulajien on täytettävä myös muut yleisesti sovelletut mitta- ja laatuvaatimukset. Kuitupuu -nimike sisältää myös pikkutukit ja parrunaiheet. Menetelmät Markkinahakkuiden määrät samoin kuin työvoima- ja korjuukalustotiedot perustuvat raakapuun ostajille tehtyyn tiedusteluun. Metsähallitus ilmoittaa hallinnassaan olevien valtion metsien tiedot. Metsätyövoiman ja korjuukaluston määristä saadaan tietoja myös Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolta ja Järvi-Suomen uittoyhdistykseltä. Luotettavuus Tilaston tiedot kerätään raakapuun ostajia edustavalla otoksella, jossa on puunostajaa, ja aina kaikki suurimmat ostajat sekä Metsähallitus. Koska metsäteollisuus on Suomessa hyvin keskittynyttä, hakkuutilaston tiedustelu on itse asiassa lähellä kokonaistutkimusta. Kuukausitilaston otosyritykset edustavat prosenttia kokonaismääristä. Otosvaihtelusta johtuva suhteellinen keskivirhe kokonaishakkuumäärän estimaatille on 0,8 prosenttia. Vuoden 1997 alusta lähtien Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on ilmoittanut metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelun ja metsänhoidon työvoiman ja korjuukaluston sekä metsäkeskusten metsänhoidon työvoiman vain kolmesti vuodessa: tammi-, touko- ja syyskuussa. Tapion samoilta kuukausilta keräämä tieto yksityismetsänomistajien omatoimisen puunkorjuun ja metsänhoitotyön työvoimasta esitetään ao. taulukoiden alaviitteissä. Vertailtavuus Tammi joulukuun kumulatiivinen hakkuumäärä on ennakkoarvio koko vuoden hakkuista. Lopulliset hakkuumäärät saadaan isompaan otokseen perustuvista puolivuositilastoista, joissa tiedot pystytään esittämään metsäkeskuksittain. Metsäntutkimuslaitoksen metsätilastollinen tietopalvelu laatii tilastoja myös puun ostomääristä. Verrattaessa saman ajanjakson hakkuumääriä tähän tilastoon tulee huomata viive, joka syntyy puunhankinnan eri vaiheiden välillä. Ostetut puut eivät välttämättä tule hakatuiksi saman jakson aikana. Kauppatilasto ei myöskään ole niin kattava kuin hakkuutilasto. Metsäntutkimuslaitos on julkaissut tätä kuukausitilastoa heinäkuusta 1981 lähtien. Tiedot ovat saatavissa metsätilaston suorakäyttöisestä tietojärjestelmästä METINFOsta (

6 SVT Suomen Virallinen Tilasto Finlands Officiella Statistik Official Statistics of Finland Maa-, metsä- ja kalatalous Yhteystiedot: Metsäntutkimuslaitos Metsätilastollinen tietopalvelu Unioninkatu 40 A Helsinki Puh Faksi ISSN Maa-, metsä- ja kalatalous ISSN Metsätilastotiedote