Metsäntutkimuslaitoksen julkaisemassa uudessa tilastossa selvitetään, paljonko kiinteää puupolttoainetta

Transkriptio

1 Puupolttoaineen käyttö energiantuotannossa vuonna 2000 Toimittaja: Esa Ylitalo Metsähakkeen energiakäyttö rajussa nousussa kuorta palaa kattiloissa eniten Metsäntutkimuslaitoksen julkaisemassa uudessa tilastossa selvitetään, paljonko kiinteää puupolttoainetta Suomessa vuosittain käytetään energiantuotantoon. Tilasto kattaa lämpö- ja voimalaitoksissa sekä metsäteollisuudessa energiantuotantoon käytetyn metsäja puutähdehakkeen, purun, kuoren sekä muun kiinteän puupolttoaineen. Määrätietojen lisäksi selvitetään myös puupolttoaineiden ostohinnat. Puupolttoaineen kokonaiskäyttö Vuonna 2000 energiantuotantoon käytettiin kiinteää puupolttoainetta kaikkiaan noin 12 miljoonaa kiintokuutiometriä (taulukko 1). Käytetyn puupolttoaineen energiasisältö oli lähes 23 terawattituntia (TWh) eli noin 6 % Suomen vuoden Teollisuuden puutähdehake Muu m³ 2000 eri energialähteiden kokonaiskulutuksesta (vrt. Energiaennakko 2000). Merkittävimmät puupolttoainelajit olivat puun kuori ja erilaiset purut (pääasiassa sahanpuru ja kutterinlastu), jotka yhdessä kattoivat lähes 80 prosenttia kokonaiskäytöstä (kuva 1). Kuorta käytettiin yhteensä 7 miljoonaa kiintokuutiometriä (13 TWh) eli yli puolet kaikista puupolttoaineista. Erilaisten purujen käyttö oli hieman yli 2 miljoonaa kiintokuutiometriä (5 TWh). Puruja polttavia laitoksia oli myös lukumääräisesti eniten, noin 260. Perinteisesti lähes kaikki metsäteollisuudessa syntyvä kuori poltetaan, mutta osa puruista ja miltei kaikki teollisuuden puutähde- Metsähake 600 Sahanpuru ja vastaavat Kuori Kuva 1. Kiinteän puupolttoaineen energiakäyttö puupolttoainelajeittain vuonna Kuva 2. Metsähakkeen käyttö Katkoviivoin osoitettujen vuosien käyttö selvitetty. Muut vuodet ovat arvioita. Lähteet: Hakkila ym ja Metla.

2 2 hake käytetään massa- ja levyteollisuuden raakaaineena. Kolmanneksi suurin luokka "Erittelemätön puupolttoaine" kattoi 9 prosenttia puuhun perustuvasta energiantuotannosta. Luokka koostuu erilaisista puupolttoainesekoituksista (raaka-aineena teollisuuden puutähdehake, kuori, sahanpuru ja kutterinlastu eri suhteissa), joita käyttäjät eivät pystyneet erikseen jaottelemaan. Metsähakkeen osuus puupolttoaineista oli 7 prosenttia. Metsäteollisuuden sivutuotteista valmistettuja pellettejä ja brikettejä käytettiin noin tonnia. Puupolttoainetta käytettiin eniten Kaakkois- Suomen metsäkeskuksen alueella, kaikkiaan 21 prosenttia kokonaiskäytöstä (taulukko 2). Kaakkois- Suomessa poltettiin lähes kolmannes kaikesta kuoresta. Seuraavaksi suurinta käyttö oli Keski- Suomessa (10 %) ja Lounais-Suomessa (9 %). Näiden metsäkeskusten alueella on runsaasti metsäteollisuutta, mistä johtuen myös teollisuuden raakapuun käyttö on alueilla suurinta (Metsätilastollinen vuosikirja 2000). Tilasto ei kata pientalojen (omakotitalot, maatilat, vapaa-ajan asunnot jne.) käyttämää polttopuuta eikä puunjalostusteollisuuden energiantuotantoonsa käyttämiä jäteliemiä (mm. mustalipeä). Viimeisimmän, lämmityskauteen 1992/93 kohdistuneen selvityksen mukaan (Salakari & Peltola 1995) pientaloissa poltettiin puuta kaikkiaan 5,6 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa. Metsäteollisuuden jäteliemien käyttö oli vuonna 2000 noin 40 TWh (Energiaennakko 2000). Metsähakkeen käyttö Vuonna 2000 metsähaketta käytettiin energiantuotantoon kaikkiaan 0,932 miljoonaa kiintokuutiometriä (taulukko 3 ja kuva 2), mikä vastaa energiasisällöltään noin öljytonnia. Tilasto kattaa vain kotimaista alkuperää olevan metsähakkeen. Metsähaketta käyttäviä laitoksia oli 250, joissa kului 0,790 miljoonaa kiintokuutiometriä eli 85 prosenttia metsähakkeesta. Loppu käytettiin pientalojen lämmitykseen, Työtehoseura ry:n arvion mukaan kaikkiaan 0,142 miljoonaa kiintokuutiometriä. Vuoteen 1999 verrattuna (Hakkila ym. 2001) metsähakkeen kokonaiskäyttö kasvoi kaikkiaan 25 prosenttia. Hallituksen vuonna 1998 käynnistämän Kansallisen metsäohjelman tavoitteena on nostaa energiapuun käyttö 5 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2010 mennessä. Metsähakkeen jakautuminen eri raaka-ainelähteisiin on esitetty taulukossa 4. Hakkuutähteen eli hakkuualalta korjattujen oksien ja latvusten osuus metsähakkeen raaka-aineesta oli lähes puolet (48 %). Seuraavaksi eniten (26 %) käytettiin lähinnä taimikonhoidossa ja nuoren metsän harvennuksessa syntyvää karsimatonta kokopuuta. Erittelemättömän raaka-aineen osuus oli 11 prosenttia, sillä käyttäjät eivät kaikissa tapauksissa pystyneet ilmoittamaan millaista puuta oli haketettu. Eniten metsähaketta käytettiin Keski-Suomen (17 %), Pirkanmaan (13 %) ja Etelä-Savon (11 %) metsäkeskuksien alueella (taulukko 2). Ahvenanmaalla metsähaketta ei käytetty lainkaan. Puupolttoaineiden hinnat Puupolttoaineiden keskihinnat on esitetty taulukossa 5. Metsähake maksoi vuonna 2000 ilman arvonlisäveroa käyttöpaikalle tuotuna 39 mk/i-m³ (51 mk/mwh). Teollisuuden puutähdehakkeesta maksettiin 33 mk/i-m³ (40 mk/mwh) ja puruista 24 mk/i-m³ (39 mk/mwh). Hinnaltaan edullisinta oli puun kuori, 22 mk/i-m³ (35 mk/mwh). Kierrätyspuulle, pelleteille ja briketeille, muulle ja erittelemättömälle puupolttoaineelle ei hintoja laskettu riittämättömän havaintomäärän vuoksi. Kerätty hinta-aineisto oli määräaineistoon verrattuna suppea. Puupolttoaineiden käyttäjät eivät aina ilmoittaneet hintatietoja, koska kauppasopimuksissa oli sovittu hintojen salassapidosta. Lisäksi puutähdehakkeelle, purulle ja kuorelle ei usein saatu kelvollista hintaa, koska puupolttoaine syntyi oman teollisuusprosessin sivutuotteena, jota ei hinnoiteltu tai jolle määriteltiin vain yrityksen sisäinen, kirjanpidollinen hinta. Edellä esitetyt syyt aiheuttavat hintatilastoon edustavuusongelman ja hintoihin on syytä suhtautua varauksella.

3 3 Metsäkeskukset 0 Ahvenanmaa 1 Rannikko 1a Etelärannikko 1b Pohjanmaa 2 Lounais-Suomi 3 Häme-Uusimaa 4 Kaakkois-Suomi 5 Pirkanmaa 6 Etelä-Savo 7 Etelä-Pohjanmaa 8 Keski-Suomi 9 Pohjois-Savo 10 Pohjois-Karjala 11 Kainuu 12 Pohjois-Pohjanmaa 13 Lappi 0 Etelä- Suomi 1b 7 2 Pohjois- Suomi a Taulukoissa käytetyt symbolit: ei mitään ilmoitettavaa. loogisesti mahdoton esitettäväksi.. tietoa ei ole saatu Taulukko 1. Puupolttoaineen kokonaiskäyttö lämpö- ja voimalaitoksissa sekä metsäteollisuudessa vuonna 2000 Puupolttoainelaji Irtotilavuus Kiintotilavuus Energiasisältö Käyttäjiä, milj. i-m³ milj. m³ Osuus, % TWh Osuus, % kpl Metsähake 1,975 0,790 6,6 1,516 6,6 249 Teollisuuden puutähdehake 1,517 0,607 5,0 1,253 5,5 135 Sahanpuru ja vastaavat 7,938 2,381 19,8 4,976 21,8 258 Kuori 19,883 6,959 57,9 12,745 55,8 155 Kierrätyspuu 0,422 0,169 1,4 0,300 1,3 23 Muu polttopuu 0,035 0,014 0,1 0,025 0,1 24 Erittelemätön puupolttoaine 3,101 1,085 9,0 1,908 8,4 11 Pelletit ja briketit ¹ 0,018 0,1 0,098 0,4 18 YHTEENSÄ. 12, ,0 22, ,0 375 ¹ Ilmoitettu tonneina. Muunnoksessa kiintotilavuudeksi käytetty tilavuuspainoa kg/m³.

4 Taulukko 2. Puupolttoaineen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa metsäkeskuksittain ja puupolttoainelajeittain 4 Metsähake Teollisuuden puutähdehake Sahanpurut ja vastaavat Kuori Muut kiinteät puupolttoaineet ¹ Yhteensä Kiinto- Energia- Kiinto- Energia- Kiinto- Energia- Kiinto- Energia- Kiinto- Energia- Kiinto- Energiatilavuus, sisältö, tilavuus, sisältö, tilavuus, sisältö, tilavuus, sisältö, tilavuus, sisältö, tilavuus, sisältö, Metsäkeskus 1000 m³ GWh 1000 m³ GWh 1000 m³ GWh 1000 m³ GWh 1000 m³ GWh 1000 m³ GWh 0 Ahvenanmaa Rannikko Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi KOKO MAA Lämpöyrittäjät KAIKKIAAN ¹ Kierrätyspuu, pelletit ja briketit, muu puupolttoaine sekä erittelemätön puupolttoaine Metsäkeskuksittaiset tiedot eivät sisällä lämpöyrittäjien käyttämää puupolttoainetta, tiedot on tässä ilmoitettu koko maalle.

5 5 Taulukko 3. Metsähakkeen kokonaiskäyttö vuosina 2000 ja 1999 Irtotilavuus Kiintotilavuus Energiasisältö Käyttäjiä, Käyttötarkoitus milj. i-m³ milj. m³ Osuus, % TWh Osuus, % kpl Sähkön ja lämmön yhteistuotanto ¹ 1,236 0,494 53,0 0,932 51,8 30 Metsäteollisuus 0,553 0,221 23,7 0,408 22,7 9 Muut ² 0,682 0,273 29,3 0,524 29,1 21 Lämmöntuotanto 0,740 0,296 31,7 0,584 32,4 219 Metsäteollisuus 0,017 0,007 0,7 0,013 0,7 4 Muut ² 0,602 0,241 25,8 0,474 26,4 105 Lämpöyrittäjät ³ 0,120 0,048 5,1 0,096 5,3 110 Sähkön ja lämmön tuotanto yhteensä 1,975 0,790 84,8 1,516 84,2 249 Metsähakkeen pienkäyttö ³ 0,355 0,142 15,2 0,284 15,8. Metsähakkeen käyttö ,330 0, ,0 1, ,0. Metsähakkeen käyttö , Muutos 2000/1999, milj. m³ - 0, Muutos 2000/1999, % ¹ Sisältää myös lauhdeosuudet ³ Lähde: Työtehoseura ry ² Lähinnä alue- ja kaukolämpölaitoksia 4 Lähde: Hakkila ym Taulukko 4. Metsähakkeen raaka-ainelähteet Irtotilavuus, Kiintotilavuus, Osuus kiinto- Hakkeen alkuperä i-m³ m³ tilavuudesta, % Karsittu ranka ,6 Karsimaton pienpuu ,7 Hakkuutähde ,6 Järeä runkopuu ,5 Muu raaka-aine ,6 Erittelemätön ,0 KAIKKIAAN ,0 Tilasto ei kata pientalojen käyttämää metsähaketta. Taulukko 5. Puupolttoaineen markkinahinnat Keskihinta Hinta-aineiston kattavuus Puupolttoainelaji mk/i-m³ mk/mwh suhteessa koko aineistoon, % Metsähake 38,6 51,1 31,3 Teollisuuden puutähdehake 33,1 40,0 21,4 Sahanpuru ja vastaavat 24,2 38,9 22,7 Kuori 22,1 35,1 10,6 Puupolttoaine keskimäärin 25,6 39,2 15,5 Hinta käyttöpaikalla ilman arvonlisäveroa