Päijänteen säännöstely - Kymijoen juoksutus Vaelluskalafoorumi Kotka 4.10.2012 Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Vesistöt-osasto 22.10.2012 1
Päijänne Pinta-ala 1 118 km² Pituus 119 km Suurin leveys 28 km Keskisyvyys16,2 m Suurin syvyys 95,3 m Rantaviiva 2 248 km Teoreettinen viipymä 2,9 vuotta Valuma-alueen koko 26 480 km² 2
Päijänteen säännöstelyn muutos vuonna 2002 uusi lupa lainvoima 2006 KHO päätöksellä Itä-Suomen ympäristölupavirasto 20.12.2002 Uudet tavoitekorkeustaulukot Juoksutuksen muutos korkeintaan 100 m 3 /s/5vrk (ei koske hyytö tai muita äkillisiä tilanteita) Kuusankoskella virtaama vähintään 130 m 3 /s, (tai luonnonmukainen virtaama) Pieniä muutoksia poikkeuksellisen märkiin vuosiin (vetisyysluokka 1) Jos Päijänne tason 78.20 m alapuolella 1.7. 31.12. säännösteltävä kokonaiskäytön kannalta edullisimmalla tavalla Kalatalousvelvoitteet ja kalataloudellisia haittoja koskeva korvausasia edelleen oikeuskäsittelyssä (Päijänne ja Konnivesi-Ruotsalainen)(KHO) 3
Vetisyysjaksot: Vuosi on jaettu viiteen vetisyysjaksoon I 1.1.-15.4 II 16.4.-30.6 III 1.7.-31.8 IV 1.9.-31.10 V 1.11.-31.12 Vetisyysluokia 5 kpl, määräytyy tulovirtaamien perusteella: 1,2,3,4,5, joista 1 on runsasvetisin, 3 keskimääräinen ja 5 kuiva määräytyvät ajanjakson tulovesimäärän prosentuaalisesta suhteesta vuosijakson 1911-1940 keskimääräiseen vuotuiseen tulovesimäärään, joka on 7028 milj. m 3 4
Juoksutus säädetään niin, että tavoitekorkeus saavutettaisiin 5
Säännöstelyn erityismääräyksiä: Juoksutusmuutos korkeintaan 100 m 3 / 5 vrk Hyydevahinkojen tai muiden äkillisten vahinkojen estämiseksi saadaan juoksutusta muuttaa tarpeellisella tavalla. Kymijoen virtaama Kuusankoskella vähintään 130 m 3 /s tai luonnonmukainen virtaama. Kymijoen tulvarajana pidetään 480 m 3 /s, jonka ylittämistä pyritään mahdollisuuksien välttämään. Vahinkoja varsinkin maataloudelle alkaa aiheutua. Poikkeuksellisen runsasvetiselle ajanjaksolle erityismääräyksiä. Luonnonmukaista vedenkorkeutta Päijänteellä ei saa ylittää. Käytännössä luonnonkosken purkautuminen antaa myös reunaehtoja säännöstelylle. (kesäaikana myös kanavan liikenne) Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Vesistöt -osasto 22.10.2012 6
Päijänteen vedenkorkeus ja ennuste 7
Suurin osa juoksutuksesta luonnonkosken kautta: Säätäminen ja osa juoksutuksesta Kalkkisten säännöstelypadon kautta: Runsaissa vesitilanteissa juoksutus myös Kalkkisten kanavan kautta: 8
Kalkkisten säännöstelypadon sijainti 9
Kymijoen voimalaitokset: Voimalaitos: Rakennevirtaama: (m3/s) Putouskorkeus: (m) Teho: (MW) 1. Vuolenkoski 370 3,5 11 2. Mankala 370 8,1 25 3. Voikkaa 415 8,6 29 4. Kuusankoski 420 9,2 29,4 5. Keltti 340 6,1 20 6. Myllykoski 330 7 21 7. Anjalankoski 435 9,7 35 8. Klåsarö 180 3,1 4,6 9. Ahvenkoski 250 11,3 24 10. Ediskoski 5 9,1 0,4 11. Koivukoski 47 4,5 1,5 12. Korkeakoski 95 13 10 Teho yhteensä: 211 MW 10
11
Kymijoen alaosan virtaamajako: Pernoon ja Hirvikosken haaran vedenjako säädetään Hirvivuolteen padolla. Valtion lupa, KHO päätös vuodelta1982. Jako perustuu luonnonmukaisiin virtaamiin ja niistä laadittuihin purkautumiskäyriin. Kokonaisvirtaamasta lasketaan purkautumiskäyrien mukaiset virtaamat ja tasoitetaan Hirvivuolteen padolla vastaamaan luonnonmukaista virtaamajakoa 12
Kymijoen hyydöntorjunta: Hyytöä alkaa muodostumaan kun jokiveden lämpötila laskee alle nolla astetta. Hyytö tarttuu pohjan kiviin ja muihin esteisiin kun veden virtausnopeus hidastuu törmäyksessä. Saattaa nostaa vedenkorkeuksia nopeasti. Hyydön muodostumista pyritään ennaltaehkäisemään hyytöpuomeilla, jotta veden jäähtymistä ehkäisevä jääkansi muodostuisi nopeammin Tarvittaessa hyydöntorjuntaa myös räjäytyksillä 22.10.2012 13
Talvella 2012 hyytö nosti vedenkorkeuksia ennätyksellisesti Voimakas virtaus rikkoi hyytöpuomit Jääkantta ei muodostunut, pitkä pakkasjakso 14
Koskikunnostuksissa huomioitavia asioita! Hyytö saattaa irrotessaan ottaa mukaansa materiaalia pohjasta, esimerkiksi soraikkoja (kutusorat!) Koskia kivetessä hyydön muodostus lisääntyy, joka nostaa vedenkorkeuksia Veden nousu hyydön seurauksena saattaa vaikeuttaa vesilain mukaisten lupien hankintaa => valituskierre 15
Kiitoksia!! Syytetään milloin sateita, milloin lokkeja, kunnia niille joille kunnia kuuluu eli UPM:n ja ELY:n insinööreille, Kymijoki piripinnassa, kuinkahan syksyllä (Kouvolan sanomat; Napakat keskustelupalsta kesällä 2012) Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 22.10.2012 16