Päätös Nro 176/2011/4 Dnro ESAVI/85/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 176/2011/4 Dnro ESAVI/85/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA HAKEMUS YLEISTÄ Koivukosken vesivoimalaitosta koskevan lupapäätöksen muuttaminen säännöstelypadon aukkojen osalta ja töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Kotka Statkraft Suomi Oy Statkraft Suomi Oy on Etelä-Suomen aluehallintovirastolle toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt, että aluehallintovirasto muuttaa Viipurin läänin maaherran antamaa, Kotkan kaupungissa sijaitsevaa Koivukosken vesivoimalaitosta koskevaa lupapäätöstä siltä osin, kun päätös koskee voimalaitoksen säännöstelypadon aukkoja. Hakija on lisäksi pyytänyt lupaa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Hakijan omistama Koivukosken vesivoimalaitoksen säännöstelypato sijaitsee Kymijoen vesistöalueella Kymijoen suuhaarojen osa-alueella Kotkan kaupungissa. Koivukosken säännöstelypato on rakennettu alun perin Viipurin läänin maaherran antaman päätöksen nro 2569 I perusteella. Korkein hallinto-oikeus on pysyttänyt päätöksen antamallaan päätöksellä nro 2184/273. Maaherran päätöksen lupaehto 1) kuuluu seuraavasti: "1) Koivukosken poikki noin 12 m koskenniskan alapuolelle rakennettavaan patoon tehdään tätä toimituskirjaa seuraavan piirustuksen N:o 1 mukaisesti lännestä itään lukien, seuraavat vedenjärjestelyä varten tarpeelliset aukot: 1 kpl. aukko, leveys 12,5 m, kynnyskorkeudessa 10,10 yli N.N. Aukko suljetaan ylöspäin kääntyvän sektorin avulla. 1 kpl. aukko, jonka vapaa leveys on 12,5 m ja kynnyskorkeudessa 10,10 yli N.N. Aukko suljetaan neuloilla, mutta tulevaisuudessa sektorin tai valssin avulla. 4 kpl. aukkoja, joiden kumpikin vapaa leveys on 12,5 m sekä kynnykset korkeudessa 12,00, 11,25, 12,00 ja 12,40 yli N.N. Aukot suljetaan neuloilla. Säännöstelypadon kuudesta tulva-aukosta kahdessa on segmenttiluukku ja neljässä neulat. Lisäksi säännöstelypadon yhteydessä on kalatie. Hakijalla on nyt tarkoitus muuttaa yksi neula-aukko kaksiosaiseksi luukkuau- ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 koksi, täten helpottaen ja varmistaen padon käyttöä. Nykyään ko. neulaaukon avaaminen ja tiiviiksi sulkeminen on hankalaa ja siinä on turvallisuusriskejä. 2 VESISTÖ Vesistön yleistiedot Kymijoen pääuoma jakaantuu Pernoon haarautumiskohdassa itäiseen Pernoon päähaaraan ja läntiseen Hirvikosken päähaaraan. Pernoon haarautumiskohta sijaitsee Koivukosken säännöstelypadosta noin 10 km ylävirtaan. Valuma-alueen suuruus Pernoon haarautumispaikassa on km 2 ja järvisyys 19,3 %. Virtaamat ja vedenkorkeudet Itäisen päähaaran vedet jakaantuvat Parikan haarautumiskohdassa Koivukosken ja Korkeakosken haarojen kesken. Koivukosken haara jakautuu säännöstelypadolta alavirtaan noin 2 km päässä edelleen Langinkoskenhaaraan ja Huumanhaaraan, joista vedet virtaavat edelleen Suomenlahteen. Korkeakosken haarassa sijaitsee hakijan omistama Korkeakosken voimalaitos, jonka jälkeen vedet virtaavat edelleen Suomenlahteen. Kymijoen itäisen päähaaran kokonaisvirtaaman kuukausittaiset keskiarvot sekä keski- ja ääriarvot ovat jaksolla olleet seuraavanlaiset: Vuosijakson kuukausien keskivirtaamat (m 3 /s) Tammikuu 164 Helmikuu 178 Maaliskuu 174 Huhtikuu 174 Toukokuu 166 Kesäkuu 162 Heinäkuu 156 Elokuu 142 Syyskuu 130 Lokakuu 126 Marraskuu 139 Joulukuu 149 Vuosijakson keski- ja ääriarvot (m 3 /s) Ylivirtaama HQ 393 Keskiylivirtaama MHQ 261 Keskivirtaama MQ 155 Keskialivirtaama MNQ 72 Alivirtaama NQ 33 Kymijoen Pernoon haaran virtaamat jakautuvat itäisen ja läntisen haaran kesken Itä-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen nro 15/Ym I/81 mukaisesti. Päätöksen mukaan juoksutus on hoidettava seuraavasti:

3 Toukokuun 1 päivän ja elokuun 31 päivän välisenä aikana saadaan, Koivukosken patoa tarpeen mukaan sulkemalla, siirtää vettä Koivukosken haarasta Korkeakosken haaraan silloin, kun luontainen vesimäärä Koivukosken haarassa on suurempi kuin 40 m 3 /s. Veden siirtoa ei kuitenkaan saa tapahtua suuremmassa määrin kuin että Korkeakosken haaran vesimäärä nousee enintään määrään 95 m 3 /s. Jos luontainen vesimäärä Koivukosken haarassa tänä aikana on yhtä suuri tai pienempi kuin 40 m 3 /s, tulee veden jakautumisen mainittujen haarojen välillä tapahtua luonnonmukaisessa suhteessa. 3 Syyskuun 1 päivän ja huhtikuun 30 päivän välisenä aikana saadaan, niin kauan kuin Korkeakosken haaran virtaama on alle 95 m 3 /s, siirtää vettä Koivukosken haarasta Korkeakosken haaraan ei kuitenkaan enempää kuin että Koivukosken haaran virtaama on vähintään 20 m 3 /s suuruinen. Koivukosken yläpuolisista vedenkorkeuksista määrätään Viipurin läänin maaherran antamassa päätöksessä, jonka korkein hallintooikeus on pysyttänyt antamallaan päätöksellä nro 625/259. Sallittu padotuskorkeus on määritetty Parikan asteikolla nro 106 noin 1 km Koivukosken yläpuolella. Luvan mukaan ei vedenkorkeus em. paikassa saa nousta tasoa NN +13,50 m korkeammalle. SUUNNITELMA Nykyiset patoaukot Nykyisten tulva-aukkojen mitat ovat länsirannalta itään päin lueteltuna seuraavat: Tulva-aukon tyyppi Leveys Kynnyksen korkeus Segmentti 12,5 m NN +10,10 m Segmentti 12,5 m NN +10,10 m Neulat 12,5 m NN +12,00 m Neulat 12,5 m NN +11,25 m Neulat 12,5 m NN +12,00 m Neulat 12,5 m NN +12,40 m Suunnitellut muutostyöt Säännöstelypadon neula-aukko, jonka leveys on 12,5 m ja kynnyskorkeus NN +11,25 m, on tarkoitus muuttaa kahdella tasoluukulla toimivaksi tulvaaukoksi. Tasoluukkujen väliin sijoitettava virtapilari tulee olemaan leveydeltään enintään 0,8 m, jolloin kahden tasoluukkuaukon yhteenlaskettu leveys tulee olemaan vähintään 11,7 m. Molempien aukkojen kynnyskorkeus tulee olemaan NN +11,25 m tai alempi. Uudet tasoluukut ovat teräsrakenteisia. Luukkujen pieli- ja kynnysteräkset varustetaan sähkölämmityksellä. Nostokoneisto on sähkömekaaninen tai hydraulinen. Luukkuja ohjataan kaukokäytöllä. Tarvittaessa luukkuja voidaan käyttää myös paikallisesti tai käsikäyttöisesti.

4 4 Työn suorittaminen Muutostyö tehdään kuivatyönä siten, että nykyisiä neuloja käytetään työpatona tai tarvittaessa neulojen paikalle asennetaan väliaikainen työpato. Työnaikaiset juoksutukset hoidetaan Koivukosken voimalaitoksen ja säännöstelypadon kautta. HANKKEEN VAIKUTUKSET Vedenkorkeudet ja virtaama Neula-aukko jaetaan kahteen osaan rakentamalla aukon keskelle teräsbetonirakenteinen virtapilari. Nykyisiin virtapilareihin piikataan asennusurat pieliteräksille ja lisäksi virtapilareita voidaan joutua korottamaan pieliterästen asennuksen mahdollistamiseksi. Nykyistä tulva-aukon betonista kynnystä jatketaan alavirtaan päin siten, että tasoluukkujen kynnysteräkset saadaan asennettua. Kynnykset rakennetaan korkeuteen NN +11,25 m tai alemmas. Betonityöt käsittävät luukkujen kynnys- ja pieliterästen kiinnivalut, luukkujen nostokoneistojen jalustat, virtapilarin ja kynnyksen. Patoturvallisuusselvityksen mukainen Kymijoen itäisen päähaaran mitoitusylivirtaama on 657 m 3 /s. Mitoitusylivedenkorkeudella vedenkorkeus Parikan haarautumiskohdassa nousee tasolle NN +13,95 m, jolloin Koivukosken säännöstelypadon kautta voidaan johtaa 500 m 3 /s. Tällöin Korkeakosken osuudeksi jää 157 m 3 /s, minkä virtaaman uoma purkaa Korkeakosken yläveden ollessa tasolla NN +12,78 m. Neula-aukon korvaaminen kahdella tasoluukulla pienentää Koivukosken säännöstelypadon purkukykyä mitoitusylivedenkorkeudella NN +13,95 m enintään noin 5,2 m 3 /s, joka on Koivukosken mitoitusylivirtaamasta noin 1,0 %. Tulva-aukon muutoksen jälkeen vedenkorkeus Koivukosken säännöstelypadolla mitoitusylivirtaamalla nousee enintään korkeuteen NN +13,97 m. Koivukosken säännöstelypato purkaa padotuskorkeudella NN +13,50 m nykyisillä patorakenteilla 385 m 3 /s ja muutoksen jälkeen 381 m 3 /s. Neula-aukon muutostyö ei heikennä patoturvallisuutta. Koivukosken säännöstelypato purkaa hätäylivedenkorkeudella NN +14,92 m nykyisillä patorakenteilla 781 m 3 /s ja neula-aukon muutostyön jälkeen vähintään noin 773 m 3 /s. Korkeakosken säännöstelypato purkaa hätäylivedenkorkeudelta NN +13,50 m 187 m 3 /s, jolloin Kymijoen itähaaran kokonaispurkukyky on muutostyön jälkeen hätäylivedenkorkeudella vähintään noin 960 m 3 /s. Rakenteet ja laitteet Vesistön käyttö Säännöstelypadon tulva-aukon muutoksella ei ole vaikutusta padotusaltaaseen tai padon alapuoliseen vesistöön. Työnaikaiset juoksutukset voidaan hoitaa ilman vaikutuksia muualle vesistöön. Hankkeesta ei aiheudu haittaa tai vahinkoa muillekaan vesistön käyttömuodoille säännöstelyn pysyessä ennallaan.

5 5 Töiden aloittaminen Hakija on pyytänyt lupaa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, koska hakijan tarkoituksena on tehdä muutostyöt jo kesällä Hakija on pitänyt töiden joutuisaa suorittamista juoksutusten hoitamisen ja padon käytön kannalta tärkeänä. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 9 :n nojalla pyytänyt lausunnot hakemuksesta Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta sekä patoturvallisuusviranomaisena toimivalta Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta. LAUSUNNOT 1) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on katsonut, että luukkujen säädettävyyden helpottuminen ja nopeutuminen parantaa tulvajuoksutusten toteuttamista. Tavallisten tulvatilanteiden lisäksi nopeasti säädettävät lisäluukut ovat hyödylliset jokiosalle ominaisissa hyytötilanteissa. Muutostyön toteutusajan tulee olla mahdollisimman lyhyt ja toteutus tulee sijoittaa ajankohtaan, jolloin vesimäärät eivät suurella todennäköisyydellä kasva niin suuriksi, että aukon purkautumiskapasiteettia tarvittaisiin. Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmaan Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueelle vuosille on kirjattu jokiosalle Kymijoen itähaarat-koskenalus (Anjalankoski) hydromorfologista tilaa parantavia toimenpiteitä. Osaselvityksistä merkittävimmin on edennyt Korkeakosken kalatien suunnittelu. Koivukosken neulapadon muutoshanke ei ole ristiriidassa edellä mainitun toimenpideohjelman ja Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitotavoitteiden kanssa. Kymijoki Inkeroisesta alaspäin on nimetty Natura-alueeksi (FI ). Suunnitelmassa ei ole arvioitu hankkeen vaikutuksia niille luontoarvoille, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on katsonut, että hankkeen sijainti, sisältö, laajuus ja toteutustapa huomioon ottaen alueen luontoarvot eivät vaarannu. Kymijoesta on kuitenkin hiljattain havaittu vuollejokisimpukka, joka on EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) mukainen laji. Liitteessä tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden selvästi luonnossa havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Rakentamistoimenpiteet tulee toteuttaa siten, että samentumia ei alapuoliseen vesistöön synny. Rakentamistyöhön ei rakentamispaikka ja rakentamistapa huomioiden oletettavasti sisälly hienojakoisten maamassojen kaivua ja rakenteet perustetaan joko entisiin rakenteisiin tai kallion päälle. Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on katsonut, että samentumisriski on pieni, mutta on kuitenkin edellyttänyt, että samentumisen estäminen ja kontrollointi toiminnassa erityisesti huomioidaan. Koivukosken voimalaitoksen rakentamista koskevassa, Itä-Suomen vesioikeuden antamassa päätöksessä nro 120/Va II/87 kohdassa B

6 Määräykset kohdassa 1) on määrätty, että voimalaitoksen koneistojen ja tulvaluukkujen purkautumiskyky eri tilanteissa on mitattava vesi- ja ympäristöhallituksen hydrologian toimiston hyväksymällä tavalla ja tarkistusmittauksia on tehtävä tarpeen mukaan. Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on esittänyt lupaehtoihin kohtaa, jossa edellytetään purkautumiskyvyn määrittämistä asianmukaisilla mittauksilla. Mittaussuunnitelman hyväksyisi ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue. 2) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on patoturvallisuusviranomaisena katsonut, että hankalasti käytettävän neula-aukon muuttaminen kahdeksi tasoluukuksi helpottaa padon käyttöä ja parantaa siten myös patoturvallisuutta. Koivukosken pato on luokiteltu patoturvallisuuslain (494/2009) 11 :n mukaiseen luokkaan 2. Patoturvallisuusasetuksen (319/2010) 2 :n mukaan luokan 2 vesistöpadon mitoitustulvana käytetään tulvaa, joka esiintyy 0,2 0,1 prosentin todennäköisyydellä eli keskimäärin kerran vuodessa. Patoturvallisuuskansiossa on ajanjaksolla keskimäärin kerran 500 vuodessa esiintyväksi mitoitusvirtaamaksi arvioitu 657 m 3 /s. Ajanjaksolla (viimeisin tarkistettu päivämäärä ) saadaan Gumbelin menetelmällä Kymijoen itähaaran keskimäärin kerran vuodessa esiintyväksi virtaamaksi 588 m3/s. Hakemusasiakirjojen perusteella Kymijoen itähaaran kokonaispurkukyky on säännöstelypadon neula-aukon muutostyön jälkeen Koivukosken ja Korkeakosken voimalaitoksen padoilla hätäylivedenkorkeudella yhteensä noin 960 m3/s. Säännöstelyaukon muutostyöstä aiheutuva vähäinen juoksutuskapasiteetin pieneneminen ei näin ollen aiheuta vaaraa patoturvallisuudelle. Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on katsonut, että säännöstelyaukon muutostyö on patoturvallisuuslain 22 :n mukainen merkittävä muutostyö. Työssä on soveltuvin osin noudatettava, mitä patoturvallisuuslain 2 luvussa säädetään padon suunnittelusta ja rakentamisesta. Sen sijaan padon säännöstelyaukon muutostyö ei ole toimenpide, jolla olisi vaikutusta padosta aiheutuvaan vahingonvaaraan tai padon luokkaan. Ennen toteutusta on patoturvallisuusviranomaiselle tehtävä ilmoitus muutostyöstä ja toimitettava muutostyötä varten laadittava suunnitelma (patoturvallisuusasetus 4 ). 6 SELITYS Hakija on toimittanut selityksensä lausunnoista aluehallintovirastolle. Hakija on Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausunnon johdosta todennut, että rakennustyöt tullaan suunnittelemaan ja toteuttamaan siten, että samentumia alapuoliseen vesistöön ei synny. Rakentamistyöhön ei sisälly hienojakoisten maamassojen kaivua ja rakenteet perustetaan entisiin rakenteisiin ja kallion päälle. Lausunnossa esitetään lupamääräyksiin kohtaa, jossa edellytetään purkauskyvyn määrittämistä asianmukaisilla mitta-

7 uksilla. Lausunnossa viitataan Koivukosken voimalaitoksen rakentamista koskevan Itä-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen kohdan B määräykseen 1. Koivukosken voimalaitoksella ei ole suoritettu kyseisen päätöksen mukaisia töitä 10 vuoden määräajassa ja lupa on täten vanhentunut vuonna Täten voimalaitoksen koneistojen ja tulvaluukkujen purkauskyvyn mittaamisesta ei ole voimassa olevaa lupamääräystä eikä hakija ole pitänyt sellaisen määräyksen lisäämistä lupamääräyksiin hankkeen kannalta tarpeellisena ottaen myös huomioon Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausunto, jonka mukaan säännöstelyaukon muutostyöstä aiheutuva juoksutuskapasiteetin pieneneminen on vähäistä eikä aiheuta vaaraa patoturvallisuudelle. Hakija on Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausunnon johdosta esittänyt, että lupamääräyksiin lisätään seuraava kohta: "Ennen kuin kohdassa 1) mainitun neula-aukon muutostyön toteutus tehdään, on patoturvallisuusviranomaiselle tehtävä muutostyöstä ilmoitus sekä toimitettava muutostyötä varten laadittava suunnitelma". 7 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Lupaehdon muuttaminen Statkraft Suomi Oy:n hakemuksesta aluehallintovirasto muuttaa Viipurin läänin maaherran antaman, Kotkan kaupungissa sijaitsevaa Koivukosken vesivoimalaitosta koskevan lupapäätöksen nro 2569 I lupaehdon 1) viimeisen kappaleen siten, että se kuuluu seuraavasti: 4 kpl. aukkoja, joiden vapaa leveys on 12,5 m sekä kynnykset korkeudessa NN +12,00 m, 11,25 m, 12,00 m ja 12,40 m. Aukot suljetaan neuloilla kuitenkin siten, että lännestä itään lukien toinen, leveydeltään 12,5 m ja kynnyskorkeudeltaan NN +11,25 m oleva aukko voidaan muuttaa kahdeksi avattavalla tasoluukulla varustetuksi luukkuaukoksi, joiden yhteenlaskettu leveys on vähintään 11,7 m ja molempien kynnyskorkeus NN +11,25 m tai alempi. Mikäli näiden luukkulaitteiden asentaminen edellyttää muutoksia patorakenteisiin, luvan saaja saa tehdä tarvittavat muutokset, kun samalla huolehditaan siitä, että padon aukkojen vedenläpäisykykyä ei pienennetä. Lupamääräykset Tämän päätöksen mukaisia töitä suorittaessaan luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1) Rakentaminen on suoritettava päivätyn neula-aukon muutospiirustuksen nro LH3 (1:100) mukaisesti ja siten, että rakentamisesta ei aiheudu samentumista alapuolisessa vesistössä. Rakentamistyöt on ajoitettava mahdollisimman vähävetiseen aikaan.

8 2) Ennen kuin neula-aukon muutostyöt tehdään, on patoturvallisuusviranomaiselle tehtävä muutostöistä ilmoitus sekä toimitettava muutostöitä varten laadittu suunnitelma. 3) Neula-aukon muutostyöt on aloitettava neljän vuoden kuluessa ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun kuuden vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 4) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Kaakkois- Suomen ja Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueille sekä Kotkan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 5) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Kaakkois-Suomen ja Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueille sekä Kotkan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8 Perustelut Koivukosken voimalaitoksen säännöstelypadon neula-aukon muuttaminen kahdeksi avattavalla tasoluukulla varustetuksi luukkuaukoksi ja näiden luukkujen sähkömekaaninen tai hydraulinen ohjaaminen kaukokäytöllä helpottavat padon käyttöä ja lisäävät sen käytön turvallisuutta. Padon luukkujen säädettävyyden helpottuminen ja nopeutuminen parantavat tulvajuoksutusten toteuttamista ja siten myös patoturvallisuutta. Säännöstelypadon neula-aukon muutostyöstä aiheutuva juoksutuskapasiteetin pieneneminen on vähäinen eikä muutoksella ole vaikutusta padotusaltaaseen tai padon alapuoliseen vesistöön. Lupamääräyksessä 1) oleva samentumista koskeva rajoitus on annettu erityisesti Kymijoessa havaitun vuollejokisimpukan suojelemiseksi. Vuollejokisimpukka on EU:n luontodirektiivin liitteessä IV(a) mainittu laji. Liitteessä tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden selvästi luonnossa havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Lupamääräykseen 1) on myös sisällytetty määräys rakentamistöiden ajoittamisesta mahdollisimman vähävetiseen aikaan, jolloin vesimäärät eivät suurella todennäköisyydellä kasva niin suuriksi, että aukon purkautumiskapasiteettia tarvittaisiin. Ottaen huomioon hankkeen sijainti, sisältö, laajuus ja toteutustapa se ei merkittävästi heikennä Natura verkostoon kuuluvan Kymijoen alueen (FI ) luonnonarvoja eikä myöskään ole ristiriidassa Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman kanssa. Hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Lainkohdat Vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentti sekä patoturvallisuuslain 9 ja 22

9 9 Töidenaloittamislupa Perustelut Aluehallintovirasto myöntää Statkraft Suomi Oy:lle luvan aloittaa tämän päätöksen mukaiset työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Luvan saajan on ennen töihin ryhtymistä talletettava Etelä-Suomen aluehallintoviraston peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueelle tuhannen (1 000) euron suuruinen vakuus niiden vahinkojen, haittojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai lupamääräysten muuttaminen voi aiheuttaa. Kysymys on hankkeesta, johon aluehallintovirasto on myöntänyt luvan vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentin nojalla ja joka ei sanottavasti vaikuta vesioloihin. Luvassa tarkoitetut työt ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen määräyksiä muutetaan. Lainkohta Vesilain 2 luvun 26 Lausuntoihin vastaaminen Aluehallintovirasto hylkää Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen tulvaaukkojen purkautumiskyvyn määrittämistä mittauksilla koskevan vaatimuksen sillä perusteella, että kyseessä olevasta muutostyöstä aiheutuva juoksutuskapasiteetin pieneneminen on vähäinen eikä se aiheuta vaaraa patoturvallisuudelle. Muilta osin aluehallintovirasto on ottanut Kaakkois-Suomen ja Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueiden lausunnot huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU euroa Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Perustelut Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan voimalaitosta ja alle 10 km 2 :n vesialueen säännöstelyä koskevan lupahakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa. Luvan muuttamista koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta.

10 10 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Statkraft Suomi Oy Jäljennös päätöksestä Kotkan kaupunki Kotkan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Kotkan kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

11 11 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Esko Vähäsöyrinki Nina Engberg Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Esko Vähäsöyrinki ja esitellyt ympäristölakimies Nina Engberg. NE/sl

12 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.