SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA...2

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA YLISIIRTOKOKEILU YLISIIRRON PERUSTEET JA TARKOITUS MENETELMÄT Ylisiirrettävien kalojen pyynti Merkintä ja ylisiirto Seuranta NUOLIMERKINTÄ RADIOTELEMETRIASEURANTA Käytetty laitteisto Merkintä RADIOLÄHETTIMILLÄ MERKITTYJEN KALOJEN SEURANTA SÄHKÖKOEKALASTUKSET...13 VIITTEET...16 LIITE 1. SÄHKÖKOEKALASTUKSET KYMIJOELLA VUONNA

2 1. Taustaa Kymijoen Korkeakosken haaraan nousee vuosittain merkittävä määrä lohta ja taimenta. Vapakalastajien saamat saaliit ovat viime vuosina vaihdelleet lohen osalta 2-8 tn ja taimen osalta 0,5-1,5 tn (kuva 1). LOHI Kpl Kg kpl kg TAIMEN Kpl Kg kpl kg Kuva 1. Kymijoen vapakalastajien lohi- ja taimensaalis. Lohen ja taimenen nousu pysähtyy jokisuusta n. 3 km:n päässä sijaitsevaan Korkeakosken voimalaitospatoon. Osa kaloista kutee voimalaitoksen alapuolisessa osassa, mutta sen tuotantokapasiteetti on rajallinen. Huomattavimmat lohen ja taimen poikastuotantoalueet sijaitsevat Korkeakosken yläpuolisilla alueilla Pernoossa, Kultailla ja Ahviossa (kuva 2). Tehtyjen sähkökoekalastusten mukaan näiden alueiden nykyinen poikastuotanto on kuitenkin hyvin vähäistä. RKTL:n tekemien arvioiden mukaan kyseisen alueen poikastuotanto voisi olla huomattava,

3 vaelluspoikasta vuodessa. Korkeakosken yläpuolista aluetta voidaan kehittää myös matkailukalastuskohteena. Tässä väliraportissa on koottu yhteen vuosien 2004 ja 2005 keskeiset tulokset. Tutkimuksesta julkaistaan loppuraportti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Kala- ja riistaraportteja sarjassa sen jälkeen kun myös vuoden 2006 aineisto on kerätty ja käsitelty. Kuva 2. Tutkimusalue. Kymijoen vapakalastusalueilta saadaan vuosittain useita tonneja lohta. 3

4 2. Ylisiirtokokeilu 2.1 Ylisiirron perusteet ja tarkoitus Siirtämällä kutunousulla olevia lohia ja taimenia Korkeakosken voimalaitospadon yläpuolelle luodaan edellytyksiä luontaiselle lisääntymiselle ja vapakalastuksen kehittämisellä. Ylisiirrolla saadaan tietoa siitä, miten kalojen pyynti ja käsittely vaikuttavat niiden vaellus- ja kutukäyttäytymiseen ja onko ylisiirrolla vaikutusta poikastuotantoon ja kalastukseen. 2.2 Menetelmät Ylisiirrettävien kalojen pyynti Vapakalastajilla oli mahdollisuus luovuttaa Korkeakosken kalastuslaiturilta pyytämiään lohia ja taimenia ylisiirtotutkimukseen. Laiturin sivuille oli asennettu metallirunkoisia verkkosumppuja ylisiirrettävien kalojen tilapäistä säilyttämistä varten. Kalat olivat suun ulkopuolelta tarttuneita nk. kylkikaloja, jotka kalastussäännön mukaan on vapautettava. Kalastajat luovuttivat ylisiirtotutkimukseen myös suusta kiinni jääneitä kaloja. Syysrauhoituksen aikana kaikki pyydetyt kalat voitiin ottaa ylisiirtoon Merkintä ja ylisiirto Sumpuista kalat siirrettiin kantokassissa voimalaitokset yläpuolelle, jossa ne punnittiin, mitattiin ja merkittiin ja päästettiin patoaltaassa sijaitsevaan vapautushäkkiin. Toivuttuaan kalat pääsivät vapautushäkistä vapaasti uimaan voimalaitoksen yläpuolelle. Vuonna 2004 kaloja merkittiin vain nuolimerkeillä ja vuonna 2005 myös radiolähettimillä. Ylisiirrosta ja merkinnästä vastasivat asiaan palkatut ja opastetut henkilöt Seuranta Nuolimerkeistä saadaan havaintoja Korkeakosken yläpuolisilla alueilla kalastavilta kirjanpitokalastajilta (Kotkan perhokalastajat), jotka rekisteröivät merkatut kalat ja vapauttavat ne sen jälkeen. Muilta joessa tai meressä kalastavilta kalastajilta merkit palautuvat normaalin merkkipalautuskäytännön mukaisesti. Palautetusta nuolimerkistä maksetaan korkeampi palkkio kuin Carlin-merkistä.Radiolähettimillä merkittyjä kaloja seuraavat asiaan koulutetut henkilöt vastaanotinlaitteistoilla. Poikastuotannon kehittymistä ylisiirtojen jälkeen seurataan tekemällä sähkökoekalastuksia poikastuotantoon soveltuvilla koskialueilla. Sopivia koealoja valitaan noin 20 kpl. 4

5 Ylisiirrettävät lohet kannettiin kantokassissa padon yläpuolelle merkittäviksi ja edelleen vapautettaviksi vapautushäkkiin. 5

6 2.3 Nuolimerkintä Ylisiirtokokeilu Kymijoella vuosina 2004 ja 2005 Vuosina 2004 ja 2005 merkittiin nuolimerkeillä 149 lohta ja 100 taimenta. Joulukuuhun 2005 mennessä Lohista oli tullut 66 palautusta (44 %) ja taimenista 23 palautusta (23 %). Lohipalautuksista 48 % saatiin Korkeakosken padon alapuolelta joesta tai merestä. Taimenpalautuksista 78 % tuli padon alapuolelta. Merkkipalautukset on esitetty tarkemmin taulukoissa 1 ja 2. Taulukko 1. Nuolimerkittyjen lohien palautukset joulukuuhun 2005 mennessä. KPL VUOSI PITUUS mm PAINO g PALAUTUSPVM MERI/JOKI PALAUTUSPAIKKA PYYDYS JOKI KORKEAKOSKEN HEITTOLAITURI perho JOKI KORKEAKOSKEN LAITURI VL:N AP heittouistin MERI LANGINKOSKEN HAARAN SUISTO KOT verkko JOKI KORKEAKOSKI KYMIJOKI perho JOKI AHVIONKOSKI KYMIJOKI heittouistin JOKI KORKEAKOSKEN HEITTOLAITURI heittouistin JOKI KORKEAKOSKEN HEITTOLAITURI heittouistin MERI LANGINKOSKEN AP. KYMIJOKI verkko JOKI KORKEAKOSKI VL:N AP KYMIJOKI JOKI KORKEAKOSKI JOKI KOTKA perho MERI KEISARINLAHTI MUSSALON EDUSTA verkko JOKI KORKEAKOSKEN HEITTOLAITURI perho JOKI KORKEAKOSKI VL:N AP KYMIJOKI JOKI SUNILAN VEDENOTTAMON YP.100M heittouistin JOKI MÄMMÄLÄNLAHTI ANJALANKOSKI heittouistin JOKI KUNNARINKIVI 100M AP. KORKEAKO heittouistin JOKI HIRVIKOSKI KYMIJOKI PYHTÄÄ verkko JOKI KORKEAKOSKI VL:N AP KYMIJOKI MERI RISTINALUSTAN EDUSTA MUSSALO verkko JOKI KORKEAKOSKEN HEITTOLAITURI KOT perho JOKI LANGINKOSKI KOTKA verkko JOKI LANGINKOSKI KOTKA verkko MERI RISTINALUSTAN EDUSTA MUSSALO verkko JOKI AHVION AP. KYMIJOKI heittouistin JOKI KORKEAKOKEN SOUTUALUE KYMIJOKI heittouistin JOKI KORKEAKOSKEN LAITURI KOTKA perho JOKI MÄMMÄLÄNLAHTI ANJALANKOSKI heittouistin JOKI PERNOONKOSKEN YP. IKM KYMIJOKI verkko JOKI PERNOONKOSKEN YP. IKM KYMIJOKI verkko JOKI PERNOONKOSKEN YP. IKM KYMIJOKI verkko JOKI PERNOONKOSKEN YP. IKM KYMIJOKI verkko JOKI KUNNARINKIVI KORKEAKOSKI heittouistin JOKI HURUKSELA KYMIJOKI verkko JOKI KORKEAKOSKEN HEITTOLAITURI perho JOKI KORKEAKOSKEN SOUTUALUE heittouistin JOKI LEPPÄJOKI HURUKSELA KOTKA verkko JOKI HURUKSELA KYMIJOKI verkko JOKI RISTOLANKOSKI HURUKSELA heittouistin JOKI KORKEAKOSKEN SOUTUALUE KYMIJOK vetouist JOKI KORKEAKOSKEN HEITTOLAITURI heittouistin JOKI KUIVANSAAR-HAMPAANSAAR AHVIONK vetouist MERI HIRSSAARI KOTKA verkko MERI RISTISAARI W KAUNISSAARI PYHTÄ rysä JOKI KORKEAKOSKI VL:N YLÄPUOLI lippo JOKI KOIVUKOSKEN HAARA KYMIJOKI verkko MERI ÄIJÄNNIEMI KARHULA verkko JOKI KORKEAKOSKI HEITTOLAITURI perho JOKI KOIVUKOSKEN HAARA KYMIJOKI verkko JOKI KORKEAKOSKI HEITTOLAITURI perho JOKI KORKEAKOSKI KYMIJOKI KOTKA perho JOKI JAAKONSAARI VASTILA heittouistin JOKI TORNINVIRTA PERNOO KYMIJOKI perho JOKI KULTAANKOSKI VATAP. KELLOSAARI verkko JOKI AHVIONKOSKI KYMIJOKI verkko JOKI ANJALANLAHTI KYMIJOKI verkko JOKI KELLOSAARI AP. KYMIJOKI verkko JOKI VUOLLE HURUKSELA KYMIJOKI heittouistin JOKI AHVIONKOSKI KYMIJOKI heittouistin JOKI KULTAANKOSKI JOKI ANJALANLAHTI KYMIJOKI verkko JOKI HIRVIKOSKI TAMMIJÄRVI verkko JOKI KOIVUKOSKEN HAARA KYMIJOKI verkko JOKI KOIVUKOSKEN VL:N YP. N 0,5 KM verkko JOKI HIRVIKOSKI PYHTÄÄ KYMIJOKI verkko JOKI HIRVIKOSKEN AP. KYMIJOKI verkko JOKI HIRVIKOSKI PYHTÄÄ KYMIJOKI verkko 6

7 Taulukko 2. Nuolimerkittyjen meritaimenten palautukset joulukuuhun 2005 mennessä. KPL VUOSI PITUUS mm PAINO g PALAUTUSPVM MERI/JOKI PALAUTUSPAIKKA PYYDYS JOKI KORKEAKOSKI VL:N AP KYMIJOKI heittouistin JOKI AHVIONKOSKEN ALAP.SUVANTO verkko JOKI KORKEAKOSKI KYMIJOKI KOTKA perho MERI KEISARINSATAMA KOTKA verkko JOKI KORKEAKOSKEN SOUTUALUE heittouistin JOKI KORKEAKOSKEN HEITTOLAITURI heittouistin JOKI KORKEAKOSKI URHEILUK-KYML. SIL vetouist JOKI KORKEAKOSKEN HEITTOLAITURI heittouistin JOKI KORKEAKOSKEN HEITTOLAITURI heittouistin JOKI KORKEAKOSKI KYMIJOKI vetouist JOKI PERNOONKOSKET SILTARÄNNI heittouistin MERI VORMSI SAAR JOKI KORKEAKOSKEN SOUTUALUE KOTKA vetouist MERI AHVENKOSKEN VL:N AP. N.1KM verkko JOKI KORKEAKOSKI KYMIJOKI perho JOKI KORKEAKOSKEN KAL.LAIT. KYMIJOK heittouistin JOKI KORKEAKOSKI KYMIJOKI perho JOKI AHVENKOSKEN VL KYMIJOKI onki JOKI KORKEAKOSKI VL:AP KYMIJOKI onki MERI SUURSALMI AHVENKOSKENLAHTI verkko JOKI AHVENKOSKI KYMIJOKI PYHTÄÄ onki JOKI HIRVIKOSKI PYHTÄÄ vetouist. Nuolimerkki, yläkulmassa kalaan kiinnitettynä Radiotelemetriaseuranta Käytetty laitteisto Tähän tulee pari kappaletta laitteiden teknisistä ominaisuuksista. 7

8 2.4.2 Merkintä Telemetriamerkintään käytettiin samoja lohia kuin nuolimerkinnässä. Myös käsittely oli samanlainen. Radiolähettimen lisäksi kaloihin laitettiin myös nuolimerkki (ks. luku 2.3). Käytössä oli 20 lähetintä. Kaikkiaan merkittiin 21 lohta (lähetin taajuudella oli kahdella eri kalalla kun se palautui ensimmäisen kuoltua). Nuolimerkinnän yhteydessä lähetinkapseli asennettiin suun kautta lohen vatsaan. Merkittyjen lohien tiedot on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Radiolähettimellä merkityt lohet. LAJI Lähetin taajuus MERKIN NRO. PITUUS.cm. PAINO.g. UROS(1)NAARAS(2) PÄIVÄ Lohi SR Lohi SR Lohi SR Lohi SR Lohi SR Lohi SR Lohi SR Lohi SR Lohi SR Lohi SR Lohi SR Lohi SR Lohi SR Lohi SR Lohi SR Lohi SR Lohi SR Lohi SR Lohi SR Lohi SR Lohi SR Lähetinkapseleita antenneineen. Kapselin pituus on noin 25 mm. 8

9 2.4.3 Radiolähettimillä merkittyjen kalojen seuranta Radiolähettimellä merkittyjä kaloja seurattiin heinäkuun lopusta lokakuun alkuun pari kolme kertaa viikossa ajamalla autolla jokivarren teitä ja tekemällä vastaanotinlaitteistolla havaintoja kalojen sijainnista. Muutaman kerran seurantaa tehtiin myös veneestä käsin. Havaintopaikoista pidettiin päiväkirjaa. Pidemmäksi aikaa täysin paikoilleen jääneet kalat tunnistettiin lähettimen antamasta kaksoispiippauksesta ja ne tulkittiin kuolleiksi. 21 merkitystä kalasta seitsemän liikkui vilkkaasti, kolme vain vähän, kuusi todettiin kuolleeksi ja viisi katosi jäljettömiin. Seitsemän vilkkaimmin liikkuneen lohen havaintopaikat on esitetty kuvissa 3 7. Kuva 3. Yhdeksänkiloinen koiraslohi päätyi Hirvikoskelle (4.) 9

10 Kuva 4. Koiraslohi (4,6 kg) liikkui vilkkaasti merkintä paikan läheisyydessä ja päätyi kahden kuukauden kuluttua merkinnästä verkkoon Koivukosken yläpuolella (4.). Kuva 5. 7,3-kiloinen naaraslohi havaittiin viimeisen kerran Pernoon Torninvirrassa

11 Kuva 6. Naaras lohi (8,65 kg) lähti heti Laajakosken-Pitkäkymin alueelle, kävi Pahapekassa (2.) ja oleili seurannan loppuajan Laajakosken alueella. Kuva 7. Suuri, yli kymmenkiloinen koiras jäi merkintäpaikalle pariksi viikoksi, siirtyi sitten Penoon kautta Kultaalle, käväisi Ahviossa ja päätyi sivu-uomaan (7. ja 8.) 11

12 Kuva 8. 5,7-kiloinen naaras siirtyi melko nopeasti Ahvioon, josta se löytyi myöhemmin (5.10.) kuolleena. Kuva 9. &,8-kiloinen naaras päätyi samaan sivu-uomaan kuin suuri koiras aikaisemmin (kuva 7). 12

13 Vastaanotinlaitteistolla voitiin seurata eri taajuuksia lähettävillä radiomerkeillä merkittyjen lohien liikkeitä. 2.5 Sähkökoekalastukset Sähkökalastusten tarkoituksena oli arvioida lohen ja taimenen luonnonpoikastiheyksiä ja ne tehtiin tutkimussuunnitelman mukaisesti 18 eri koealalla Langinkosken ja Anjalan välisellä alueella. Koealojen sijainti on esitetty kuvassa

14 Kuva 10. Sähkökoekalastusalat Kymijoella vuonna Poikastiheyksien arvioinnissa käytettiin lohen 0+ poikasia, koska ne olivat varmasti peräisin luontaisesta lisääntymisestä. 0+ poikasten kalastettavuudeksi arvioitiin aikaisemmin Kymijoella tehtyjen sähkökalastusten perusteella (Saura ja Mikkola 1996) 35 %. Suurimmat tiheydet (ka. = 46) poikasta/100 m 2 olivat Koivukosken alapuoleisilla koealoilla. Siellä viiden vakiokoealan poikastiheydet olivat suuremmat kuin koskaan aikaisemmin tutkimusjaksolla (kuva 11). Koivukosken yläpuolisellakin alueella lohen poikastiheydet olivat kohtalaisen suuria vaihdellen 0-41 (ka. = 14). Taimenen 0+ poikastiheydet olivat pienempiä kuin lohen. Koivukosken alapuoleisilla koealoilla tiheys vaihteli 0-41 (ka. = 7) ja yläpuolella 0-5 (ka. = 2). Tulokset on tarkemmin esitetty liitteessä 1. 14

15 70 Lohen 0+ poikastiheys (yks./100 m 2 ) vuosi Kuva 11. Kymijoen lohen keskimääräinen 0+ poikastiheys viidellä alajuoksun vakiokoealalla. Koealat sijaitsivat Koivukosken alapuoliselle alueella. Lohen poikastiheyksiin Koivukosken alapuolisilla alueilla on vaikuttanut epäilemättä hyvä vesitilanne syksyllä 2004 ja talvella Sekä kutu että mädin talvehtiminen ovat onnistuneet hyvin. Koivukosken yläpuolisilla alueilla on poikastiheyksiin vaikuttanut hyvän vesitilanteen lisäksi myös alueelle nousseet ja ylisiirretyt emokalat. 15

16 Viitteet Saura, A. ja Mikkola, J Henkiin herätetty lohijoki. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kalatutkimuksia s. 16

17 Liite 1. Sähkökoekalastukset Kymijoella vuonna

18 Langinkoski Lohi ,14 93,3 35 4,22 21,69 12,05 61, itä 166 Lohi >_ ,80 169,4 74 3,01 159,04 4,07 214,91 Taimen ,42 81, ,46 78,31 41,31 223,75 Taimen >_ ,80 227,8 74 3,01 276,51 4,07 373,66 Ahven , ,22 30,12 6,91 49,38 Kiiski 1 6 6, ,60 3,61 0,99 5,93 Kivennuol , ,27 72,29 58,09 258,18 Seipi 3 7 2, ,81 4,22 2,38 5,55 Turpa , ,66 19,88 25,68 32,59 Yhteensä 105, ,00 63,25 665,66 155, ,90 Langinkoski Lohi ,55 73, ,93 106,12 85,52 303, länsi 147 Lohi >_ ,50 157,8 74 2,72 102,04 3,68 137,89 Taimen ,50 78,5 35 2,72 12,24 7,77 34,99 Taimen >_ , ,40 419,05 4,60 566,28 Ahven , ,36 19,05 2,23 31,23 Kivennuol , ,24 125,85 43,73 449,47 Seipi , ,68 125,85 0,90 165,59 Turpa , ,33 20,41 26,76 33,46 Nahkiainen , ,68 27,21 0,68 27,21 Yhteensä 103, ,00 70,07 957,82 175, ,32 Kyminkartanon- Lohi ,75 74, ,53 110,74 84,37 316, koski 149 Lohi >_ ,50 157,5 74 1,34 50,34 1,81 68,02 Taimen Taimen >_ , ,67 111,41 0,91 150,55 Ahven , ,34 53,02 2,20 86,92 Kiiski 1 7 7, ,67 4,70 1,10 7,70 Kivennuol , ,40 121,48 33,56 433,84 Seipi , ,67 37,58 0,88 49,45 Turpa 6 6 1, ,03 4,03 6,60 6,60 Yhteensä 71,00 735,00 47,65 493,29 131, ,49 18

19 Tattarinkoski Lohi , ,19 27,27 14,84 77, länsi 77 Lohi >_ ,86 148,9 74 9,09 307,79 12,29 415,94 Taimen Taimen >_ , ,30 85,71 1,76 115,83 Ahven , ,29 66,23 23,42 108,58 Kivennuol , ,90 27,27 13,91 97,40 Salakka 9 1 0, ,69 1,30 15,38 1,71 Seipi 76 Turpa 61 Yhteensä 35,00 397,00 45,45 515,58 81,60 817,38 Hinttulan- Lohi ,95 79, ,52 81,74 47,20 233, koski itä 115 Lohi >_ ,95 147, ,26 565,22 24,68 763,81 Taimen , ,87 5,22 2,48 14,91 Taimen >_ ,50 206,5 74 1,74 141,74 2,35 191,54 Ahven , ,22 23,48 8,55 38,49 Kivennuol , ,61 23,48 9,32 83,85 Salakka 7 5 0, ,09 4,35 8,01 5,72 Seipi 76 Turpa 61 Yhteensä 59,00 972,00 51,30 845,22 102, ,85 Hinttulankosk Lohi ,00 69, ,24 39,71 37,82 113, Väksy 68 Lohi >_ , ,88 158,82 7,95 214,63 Taimen Taimen >_ , ,47 127,94 1,99 172,89 Ahven 61 Kivennuol. 28 Salakka 2 5 2, ,94 7,35 3,87 9,67 Seipi 76 Turpa 61 Made , ,47 270,59 5, ,35 Yhteensä 17,00 411,00 25,00 604,41 57, ,99 19

20 Kokonkoski Lohi ,28 76, ,34 65,61 43,84 187, alaosa 189 Lohi >_ ,46 142,8 74 6,88 188,89 9,30 255,26 itäranta Taimen ,00 71,3 35 1,59 4,76 4,54 13,61 Taimen >_ ,00 261,5 74 1,06 132,28 1,43 178,75 Ahven , ,06 15,34 1,73 25,15 Kivennuol , ,35 56,08 22,68 200,30 Seipi 76 Turpa 4 4 1, ,12 2,12 3,47 3,47 Nahkiainen 1 2 2, ,53 1,06 0,53 1,06 Yhteensä 66,00 881,00 34,92 466,14 87,51 865,05 Kokonkoski Lohi ,13 79, ,67 78,00 104,76 222, vakio 150 Lohi >_ ,93 147, ,00 309,33 13,51 418,02 Taimen , ,67 2,67 1,90 7,62 Taimen >_1+ 74 Ahven , ,67 45,33 4,37 74,32 Kivennuol , ,33 12,67 11,90 45,24 Seipi 76 Turpa 8 7 0, ,33 4,67 8,74 7,65 Yhteensä 88,00 679,00 58,67 452,67 145,20 775,70 Siika- Lohi ,20 78,2 35 3,45 14,48 9,85 41, koski vakio 290 Lohi >_ ,00 144,1 74 2,76 77,24 3,73 104,38 Taimen , ,41 8,97 6,90 25,62 Taimen >_ ,91 209,5 74 3,79 318,28 5,13 430,10 Ahven , ,48 32,76 7,35 53,70 Kivennuol , ,72 20,00 6,16 71,43 Seipi , ,76 4,83 3,63 6,35 Turpa , ,14 6,90 6,78 11,31 Yhteensä 74, ,00 25,52 483,45 49,52 744,27 20

21 Koivu- Lohi ,67 6,7 35 6,67 44,44 19,05 126, koski 270 Lohi >_ ,44 161,6 74 3,33 128,15 4,50 173,17 Taimen , ,37 1,85 1,06 5,29 Taimen >_ ,69 245,8 74 4,81 619,63 6,51 837,34 Ahven , ,44 79,63 7,29 130,54 Kivennuol , ,74 11,11 2,65 39,68 Seipi 1 3 3, ,37 1,11 0,49 1,46 Särki , ,37 7,04 0,51 9,77 Turpa 61 Yhteensä 57, ,00 21,11 892,96 42, ,24 Pykin- Lohi ,00 73, ,47 57,89 41,35 165, koski 152 Lohi >_ , ,66 38,82 0,89 52,45 Taimen ,50 85,5 35 1,32 8,55 3,76 24,44 Taimen >_ , ,66 80,92 0,89 109,35 Ahven , ,29 71,71 5,39 117,56 Kivennuol , ,92 37,50 21,15 133,93 Seipi 4 6 1, ,63 3,95 3,46 5,19 Särki , ,66 17,76 0,91 24,67 Turpa , ,66 28,29 1,08 46,38 Yhteensä 46,00 525,00 30,26 345,39 78,88 679,38 Tornin- Lohi ,71 77, ,67 55,00 33,33 157, virta 120 Lohi >_1+ 74 Taimen , ,67 6,67 4,76 19,05 Taimen >_ , ,83 68,33 1,13 92,34 Ahven 2 3 1, ,67 2,50 2,73 4,10 Kivennuol , ,17 85,00 14,88 303,57 Seipi 76 Turpa 61 Yhteensä 24,00 261,00 20,00 217,50 56,83 576,20 21

22 Saha- Lohi , ,36 1,27 1,04 3, koski 550 Lohi >_ , ,18 5,45 0,25 7,37 Taimen Taimen >_ , ,55 65,45 0,74 88,45 Ahven , ,82 7,64 2,98 12,52 Kivennuol , ,09 14,36 3,90 51,30 Seipi , ,45 6,36 1,91 8,37 Turpa 61 Ankerias , ,18 88,55 0,73 354,18 Yhteensä 31, ,00 5,64 189,09 11,54 525,83 Ahvio Martin- Lohi koski 55 Lohi >_ ,50 137, ,18 445,45 24,57 601,97 Sivu-uoma 1 Taimen itäranta Taimen >_1+ 74 Ahven , ,45 305,45 41,73 500,75 Kivennuol , ,45 83,64 19,48 298,70 Seipi 76 Särki , ,82 18,18 2,53 25,25 Turpa 61 Yhteensä 28,00 469,00 50,91 852,73 88, ,66 Ahvio Martin- Lohi , ,69 2,78 1,98 7, koski 144 Lohi >_ , ,19 429,17 17,83 579,95 sivu-uoma 2 Taimen , ,39 7,64 3,97 21,83 länsiranta Taimen >_ , ,69 51,39 0,94 69,44 Ahven , ,42 338,89 17,08 555,56 Kivennuol , ,69 5,56 2,48 19,84 Seipi 76 Turpa 61 Yhteensä 39, ,00 27,08 835,42 44, ,56 22

23 Ahvio Koto- Lohi ,95 93,3 35 4,12 32,78 11,78 93, koski 485 Lohi >_ ,50 170,5 74 0,41 20,82 0,56 28,14 iso sivu-uoma Taimen ,00 86,3 35 0,82 4,95 2,36 14,14 länsirannalla Taimen >_ , ,21 17,11 0,28 23,13 Ahven , ,54 88,66 7,44 145,34 Kivennuol , ,65 18,35 5,89 65,54 Salakka , ,21 2,27 0,27 2,98 Seipi 76 Särki , ,03 24,33 1,43 33,79 Turpa 1 2 2, ,21 0,41 0,34 0,68 Made , ,21 31,34 0,82 125,36 Yhteensä 65, ,00 13,40 241,03 31,17 532,77 Kultain- Lohi ,15 93,4 35 4,41 35,93 12,59 102, koski 295 Lohi >_ , ,68 23,73 0,92 32,07 länsiranta Taimen Taimen >_1+ 74 Ahven , ,53 76,61 18,89 125,59 Kivennuol , ,03 21,36 7,26 76,27 Seipi 76 Turpa 3 2 0, ,02 0,68 1,67 1,11 Made , ,34 27,46 1,36 109,83 Nahkiainen , ,34 14,24 0,34 14,24 Ankerias , ,34 101,69 0,34 101,69 Yhteensä 61,00 890,00 20,68 301,69 43,37 563,47 Anjala Piirteen- Lohi ,67 94,3 35 1,44 12,50 4,12 35, koski 208 Lohi >_1+ 74 Taimen Taimen >_1+ 74 Ahven 61 Kivisimppu , ,85 9,13 20,24 48,08 Kivennuol , ,44 17,79 5,15 63,53 Seipi 1 2 2, ,48 0,96 0,63 1,27 Särki , ,48 5,77 0,67 8,01 Turpa 61 Yhteensä 16,00 96,00 7,69 46,15 30,82 156,60 23