031021P Tilastomatematiikka (5 op) kertausta 2. vk:een



Samankaltaiset tiedostot
031021P Tilastomatematiikka (5 op) kertausta 2. vk:een

Hypoteesin testaus Alkeet

Tilastomatematiikka Kevät 2008

Tilastollinen aineisto Luottamusväli

031021P Tilastomatematiikka (5 op) viikko 7

Maximum likelihood-estimointi Alkeet

Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät. Osa 3: Tilastolliset testit. Tilastollinen testaus. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1

Estimointi. Estimointi. Estimointi: Mitä opimme? 2/4. Estimointi: Mitä opimme? 1/4. Estimointi: Mitä opimme? 3/4. Estimointi: Mitä opimme?

Testejä suhdeasteikollisille muuttujille

MTTTP5, luento Otossuureita ja niiden jakaumia (jatkuu)

MTTTA1 Tilastomenetelmien perusteet 5 op Luento , osa 1. 1 Kokonaisuudet johon opintojakso kuuluu

Johdatus tilastotieteeseen Estimointi. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Todennäköisyyslaskun kertaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1

031021P Tilastomatematiikka (5 op) viikko 4

MS-A0502 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

031021P Tilastomatematiikka (5 op) viikko 5

MTTTA1 Tilastomenetelmien perusteet 5 op Luento Kokonaisuudet johon opintojakso kuuluu

Osa 2: Otokset, otosjakaumat ja estimointi

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 2: Otokset, otosjakaumat ja estimointi Estimointi

Estimointi populaation tuntemattoman parametrin arviointia otossuureen avulla Otossuure satunnaisotoksen avulla määritelty funktio

r = n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

031021P Tilastomatematiikka (5 op) viikko 3

Ilkka Mellin (2008) 1/5

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 1: Lokaatio ja hajonta

Osa 2: Otokset, otosjakaumat ja estimointi

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007

FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. 6. luento. Pertti Palo

Todennäköisyyslaskun kertaus. Heliövaara 1

2. Keskiarvojen vartailua

Tilastollisen päättelyn perusteet

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

2. Keskiarvojen vartailua

tilastotieteen kertaus

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

031021P Tilastomatematiikka (5 op) viikko 6

Testit laatueroasteikollisille muuttujille

Johdatus tilastotieteeseen Testit laatueroasteikollisille muuttujille. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1

Normaalijakaumasta johdettuja jakaumia

Todennäköisyyden ominaisuuksia

Otoskeskiarvo on otossuure, jonka todennäköisyysjakauma tiedetään. Se on normaalijakauma, havainnollistaminen simuloiden

805306A Johdatus monimuuttujamenetelmiin, 5 op

Tilastotieteen kertaus. Kuusinen/Heliövaara 1

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 4: Testi suhteelliselle osuudelle

/1. MTTTP1, luento Normaalijakauma (kertausta) Olkoon Z ~ N(0, 1). Määritellään z siten, että P(Z > z ) =, graafisesti:

7.4 Normaalijakauma (kertausta ja täydennystä) Taulukosta P(Z 1,6449) = 0,05, P(Z -1,6449) = 0,05 P(Z 1,96) = 0,025, P(Z -1,96) = 0,025

Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi Esimerkkikokoelma 3

031021P Tilastomatematiikka (5 op) viikot 5 6

Jos nyt on saatu havaintoarvot Ü ½ Ü Ò niin suurimman uskottavuuden

MS-A0502 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

Matemaattinen tilastotiede. Erkki Liski Matematiikan, Tilastotieteen ja Filosofian Laitos Tampereen Yliopisto

1. Jatketaan luentojen esimerkkiä 8.3. Oletetaan kuten esimerkissä X Y Bin(Y, θ) Y Poi(λ) λ y. f X (x) (λθ)x

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 1: Lokaatio ja hajonta

Luento JOHDANTO

0 3 y4 dy = 3 y. 15x 2 ydx = 15. f Y (y) = 5y 4 1{0 y 1}.

031021P Tilastomatematiikka (5 op) viikko 6

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Moniulotteiset satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Luottamisvälin avulla voidaan arvioida populaation tuntematonta parametria.

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654

2 exp( 2u), kun u > 0 f U (u) = v = 3 + u 3v + uv = u. f V (v) dv = f U (u) du du f V (v) = f U (u) dv = f U (h(v)) h (v) = f U 1 v (1 v) 2

Sallitut apuvälineet: MAOL-taulukot, kirjoitusvälineet, laskin sekä itse laadittu, A4-kokoinen lunttilappu. f(x, y) = k x y, kun 0 < y < x < 1,

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku 5. harjoitukset/ratkaisut. Jatkuvat jakaumat

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta Osa 2: Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat Moniulotteiset satunnaismuuttujat ja jakaumat

MTTTP5, luento Kahden jakauman sijainnin vertailu (jatkoa) Tutkimustilanteita y = neliöhinta x = sijainti (2 aluetta)

MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, 5 op Esittely

/1. MTTTP1, luento Normaalijakauma (jatkoa) Olkoon Z ~ N(0, 1). Määritellään z siten, että P(Z > z ) =, graafisesti:

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Normaalijakaumasta johdettuja jakaumia. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

,ܾ jaü on annettu niin voidaan hakea funktion

Luottamisvälin avulla voidaan arvioida populaation tuntematonta parametria.

9. laskuharjoituskierros, vko 12-13, ratkaisut

Luento KERTAUSTA Kaksiulotteinen jakauma Pisteparvi, Toyota Avensis -farmariautoja

VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE Ratkaisut ja arvostelu < X 170

dx=5&uilang=fi&lang=fi&lvv=2014

Luottamisvälin avulla voidaan arvioida populaation tuntematonta parametria.

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A. Moniulotteiset jakaumat. Avainsanat:

1. Kuusisivuista noppaa heitetään, kunnes saadaan silmäluku 5 tai 6. Olkoon X niiden heittojen lukumäärä, joilla tuli 1, 2, 3 tai 4.

Väliestimointi (jatkoa) Heliövaara 1

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 6: Korrelaatio ja riippuvuus tilastotieteessä

Luku 10. Bayesläiset estimaattorit Bayesläiset piste-estimaatit. Lasse Leskelä Aalto-yliopisto 18. lokakuuta 2017

Johdatus tn-laskentaan perjantai

P(X = x T (X ) = t, θ) = p(x = x T (X ) = t) ei riipu tuntemattomasta θ:sta. Silloin uskottavuusfunktio faktorisoituu

TILASTOMATEMATIIKKA. Keijo Ruohonen

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0.

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Geenikartoitusmenetelmät. Kytkentäanalyysin teoriaa. Suurimman uskottavuuden menetelmä ML (maximum likelihood) Uskottavuusfunktio: koko aineisto

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007

Valitaan testisuure, jonka jakauma tunnetaan H 0 :n ollessa tosi.

Testit järjestysasteikollisille muuttujille

Tilastolliset menetelmät. Osa 1: Johdanto. Johdanto tilastotieteeseen KE (2014) 1

TODENNÄKÖISYYSLASKUN KERTAUS Peruskäsitteitä

Harjoitus 2: Matlab - Statistical Toolbox

Luonnollisen kielen tilastollinen käsittely. T (3 ov) L. Luento 2, Luentokalvot: Krista Lagus ja Timo Honkela

Estimointi. Vilkkumaa / Kuusinen 1

MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

riippumattomia ja noudattavat samaa jakaumaa.

/1. MTTTP5, luento Normaalijakauma (jatkuu) Binomijakaumaa voidaan approksimoida normaalijakaumalla

Regressioanalyysi. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Johdatus tilastotieteeseen Testit suhdeasteikollisille muuttujille. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Lause 4.2. Lineearinen pienimmän keskineliövirheen estimaattoi on lineaarinen projektio.

Transkriptio:

031021P Tilastomatematiikka (5 op) kertausta 2. vk:een Jukka Kemppainen Mathematics Division

2. välikokeeseen Toinen välikoe on la 31.03.2012 klo. 9.00-12.00 saleissa L1,L3 Jukka Kemppainen Mathematics Division 2 / 11

2. välikokeeseen Toinen välikoe on la 31.03.2012 klo. 9.00-12.00 saleissa L1,L3 Koealue: luentojen luvut 7-10 ja harjoitukset 7-11 Jukka Kemppainen Mathematics Division 2 / 11

2. välikokeeseen Toinen välikoe on la 31.03.2012 klo. 9.00-12.00 saleissa L1,L3 Koealue: luentojen luvut 7-10 ja harjoitukset 7-11 Käydään seuraavaksi läpi toisen välikokeen (ja luonnollisesti koko kurssin) kannalta tärkeitä asioita. Jukka Kemppainen Mathematics Division 2 / 11

Luku 7 Tilastollinen aineisto Estimaatti ja estimaattori: Hyvä estimaattori antaa keskimäärin oikeita arvoja, sillä on pieni varianssi ja havaintojen määrää lisätessä se tarkentuu (harhattomuus, tehokkuus ja tarkentuvuus). Estimaattori on satunnaismuuttuja ja estimaatti sen otoksessa saama arvo. Jukka Kemppainen Mathematics Division 3 / 11

Luku 7 Tilastollinen aineisto Estimaatti ja estimaattori: Hyvä estimaattori antaa keskimäärin oikeita arvoja, sillä on pieni varianssi ja havaintojen määrää lisätessä se tarkentuu (harhattomuus, tehokkuus ja tarkentuvuus). Estimaattori on satunnaismuuttuja ja estimaatti sen otoksessa saama arvo. Normaalijakaumasta johdetut χ 2 -jakauma ja Studentin t-jakauma. Jukka Kemppainen Mathematics Division 3 / 11

Luku 7 Tilastollinen aineisto Estimaatti ja estimaattori: Hyvä estimaattori antaa keskimäärin oikeita arvoja, sillä on pieni varianssi ja havaintojen määrää lisätessä se tarkentuu (harhattomuus, tehokkuus ja tarkentuvuus). Estimaattori on satunnaismuuttuja ja estimaatti sen otoksessa saama arvo. Normaalijakaumasta johdetut χ 2 -jakauma ja Studentin t-jakauma. Odotusarvon µ luottamusväli, kun σ tunnetaan: X µ σ n N(0,1). Jukka Kemppainen Mathematics Division 3 / 11

Luku 7 Tilastollinen aineisto Estimaatti ja estimaattori: Hyvä estimaattori antaa keskimäärin oikeita arvoja, sillä on pieni varianssi ja havaintojen määrää lisätessä se tarkentuu (harhattomuus, tehokkuus ja tarkentuvuus). Estimaattori on satunnaismuuttuja ja estimaatti sen otoksessa saama arvo. Normaalijakaumasta johdetut χ 2 -jakauma ja Studentin t-jakauma. Odotusarvon µ luottamusväli, kun σ tunnetaan: X µ σ n N(0,1). Odotusarvon µ luottamusväli, kun σ:aa ei tunneta: X µ S t n 1. n Jukka Kemppainen Mathematics Division 3 / 11

Luku 7 Tilastollinen aineisto Estimaatti ja estimaattori: Hyvä estimaattori antaa keskimäärin oikeita arvoja, sillä on pieni varianssi ja havaintojen määrää lisätessä se tarkentuu (harhattomuus, tehokkuus ja tarkentuvuus). Estimaattori on satunnaismuuttuja ja estimaatti sen otoksessa saama arvo. Normaalijakaumasta johdetut χ 2 -jakauma ja Studentin t-jakauma. Odotusarvon µ luottamusväli, kun σ tunnetaan: X µ σ n N(0,1). Odotusarvon µ luottamusväli, kun σ:aa ei tunneta: X µ S t n 1. n Suhteellisen osuuden p luottamusväli: likimain, kun n on suuri. X n p p(1 p) n N(0,1) Jukka Kemppainen Mathematics Division 3 / 11

Esimerkki Esim. Tuotannosta satunnaisesti otetussa 200 yksikön otoksessa oli 20 viallista. Määrää 95 %:n luottamusväli todennäköisyydelle, jolla tuotannossa syntyy viallinen yksikkö. Jukka Kemppainen Mathematics Division 4 / 11

Luku 8 Hypoteesin testauksesta Hypoteesien H 0 ja H 1 sekä testimuuttujan valinta, riskitaso α, kynnysarvo r 0, yksi- tai kaksisuuntainen testi. Jukka Kemppainen Mathematics Division 5 / 11

Luku 8 Hypoteesin testauksesta Hypoteesien H 0 ja H 1 sekä testimuuttujan valinta, riskitaso α, kynnysarvo r 0, yksi- tai kaksisuuntainen testi. Odotusarvon µ Z-testi, kun σ tunnetaan: testimuuttuja X µ σ/ n N(0,1). Jukka Kemppainen Mathematics Division 5 / 11

Luku 8 Hypoteesin testauksesta Hypoteesien H 0 ja H 1 sekä testimuuttujan valinta, riskitaso α, kynnysarvo r 0, yksi- tai kaksisuuntainen testi. Odotusarvon µ Z-testi, kun σ tunnetaan: testimuuttuja X µ σ/ n N(0,1). Odotusarvon T-testi, kun σ:aa ei tunneta: testimuuttuja X µ S/ n t n 1. Jukka Kemppainen Mathematics Division 5 / 11

Luku 8 Hypoteesin testauksesta Hypoteesien H 0 ja H 1 sekä testimuuttujan valinta, riskitaso α, kynnysarvo r 0, yksi- tai kaksisuuntainen testi. Odotusarvon µ Z-testi, kun σ tunnetaan: testimuuttuja X µ σ/ n N(0,1). Odotusarvon T-testi, kun σ:aa ei tunneta: testimuuttuja X µ S/ n t n 1. Suhteellisen osuuden p Z-testi: testimuuttuja X n p N(0,1). p(1 p) n Jukka Kemppainen Mathematics Division 5 / 11

Luku 8 Hypoteesin testauksesta Hypoteesien H 0 ja H 1 sekä testimuuttujan valinta, riskitaso α, kynnysarvo r 0, yksi- tai kaksisuuntainen testi. Odotusarvon µ Z-testi, kun σ tunnetaan: testimuuttuja X µ σ/ n N(0,1). Odotusarvon T-testi, kun σ:aa ei tunneta: testimuuttuja X µ S/ n t n 1. Suhteellisen osuuden p Z-testi: testimuuttuja X n p N(0,1). p(1 p) n Hajonnan σ χ 2 -testi: testimuuttuja (n 1)S2 σ 2 χ 2 n 1. Jukka Kemppainen Mathematics Division 5 / 11

Odotusarvojen erotuksen Z-testi, kun σ 1 ja σ 2 tunnetaan: testimuuttuja Z = X Y (µ 1 µ 2 ) N(0,1). σ 1 2 + σ2 2 n 1 n 2 Jukka Kemppainen Mathematics Division 6 / 11

Odotusarvojen erotuksen Z-testi, kun σ 1 ja σ 2 tunnetaan: testimuuttuja Z = X Y (µ 1 µ 2 ) N(0,1). σ 1 2 + σ2 2 n 1 n 2 Odotusarvojen erotuksen T-testi, kun σ 1 ja σ 2 tuntemattomia: testimuuttuja X Y (µ 1 µ 2 ) T = t 1 n 1 + 1 (n1 1)s1 2+(n n1 2 1)s2 2 +n 2 2. n 2 n 1 +n 2 2 Jukka Kemppainen Mathematics Division 6 / 11

Odotusarvojen erotuksen Z-testi, kun σ 1 ja σ 2 tunnetaan: testimuuttuja Z = X Y (µ 1 µ 2 ) N(0,1). σ 1 2 + σ2 2 n 1 n 2 Odotusarvojen erotuksen T-testi, kun σ 1 ja σ 2 tuntemattomia: testimuuttuja X Y (µ 1 µ 2 ) T = t 1 n 1 + 1 (n1 1)s1 2+(n n1 2 1)s2 2 +n 2 2. n 2 n 1 +n 2 2 Yhteensopivuuden χ 2 -testi: testimuuttuja k (n i np i ) 2 i=1 np i χ 2 k 1. Jukka Kemppainen Mathematics Division 6 / 11

Odotusarvojen erotuksen Z-testi, kun σ 1 ja σ 2 tunnetaan: testimuuttuja Z = X Y (µ 1 µ 2 ) N(0,1). σ 1 2 + σ2 2 n 1 n 2 Odotusarvojen erotuksen T-testi, kun σ 1 ja σ 2 tuntemattomia: testimuuttuja X Y (µ 1 µ 2 ) T = t 1 n 1 + 1 (n1 1)s1 2+(n n1 2 1)s2 2 +n 2 2. n 2 n 1 +n 2 2 Yhteensopivuuden χ 2 -testi: testimuuttuja k (n i np i ) 2 i=1 np i χ 2 k 1. Jos estimoitavia parametreja on l kappaletta, niin k (n i nˆp i ) 2 i=1 nˆp i χ 2 k l 1. Jukka Kemppainen Mathematics Division 6 / 11

Odotusarvojen erotuksen Z-testi, kun σ 1 ja σ 2 tunnetaan: testimuuttuja Z = X Y (µ 1 µ 2 ) N(0,1). σ 1 2 + σ2 2 n 1 n 2 Odotusarvojen erotuksen T-testi, kun σ 1 ja σ 2 tuntemattomia: testimuuttuja X Y (µ 1 µ 2 ) T = t 1 n 1 + 1 (n1 1)s1 2+(n n1 2 1)s2 2 +n 2 2. n 2 n 1 +n 2 2 Yhteensopivuuden χ 2 -testi: testimuuttuja k (n i np i ) 2 i=1 np i χ 2 k 1. Jos estimoitavia parametreja on l kappaletta, niin k (n i nˆp i ) 2 i=1 nˆp i χ 2 k l 1. Riippumattomuuden χ 2 -testi: testimuuttuja k l (n ij nˆp iˆq j ) 2 i=1 j=1 nˆp iˆq j χ 2 (k 1)(l 1). Jukka Kemppainen Mathematics Division 6 / 11

Esimerkki Esim. Uuden influenssarokotteen käyttöönottoa varten tehtiin rokotetutkimus, johon osallistui 1000 ihmistä. Koehenkilöille annettiin yksi annos rokotetta, kaksi annosta rokotetta kahden viikon välein tai ei ollenkaan rokotetta. Influenssaan sairastuneita havaittiin seuraavasti Ei rokotetta 1 annos 2 annosta Yhteensä Influenssa 24 9 13 46 Ei influenssaa 289 100 565 954 Yhteensä 313 109 578 1000 Tutki riskitasolla α = 1%, onko rokotteesta ollut hyötyä influenssan ehkäisyssä. Jukka Kemppainen Mathematics Division 7 / 11

Luku 9 Suurimman uskottavuuden (maximum likelihood) menetelmä Estimoitavat parametrit θ 1,...,θ l määrätään riippumattomasta otoksesta (x 1,...,x n ) niin, että L(θ 1,...,θ l ) = n f Xi (x i ;θ 1,...,θ l ) i=1 saavuttaa parametrien suhteen maksiminsa. Jukka Kemppainen Mathematics Division 8 / 11

Luku 9 Suurimman uskottavuuden (maximum likelihood) menetelmä Estimoitavat parametrit θ 1,...,θ l määrätään riippumattomasta otoksesta (x 1,...,x n ) niin, että L(θ 1,...,θ l ) = n f Xi (x i ;θ 1,...,θ l ) i=1 saavuttaa parametrien suhteen maksiminsa. Usein maksimoidaan L:n sijaan ln L(θ 1,...,θ l ). Jukka Kemppainen Mathematics Division 8 / 11

Luku 9 Suurimman uskottavuuden (maximum likelihood) menetelmä Estimoitavat parametrit θ 1,...,θ l määrätään riippumattomasta otoksesta (x 1,...,x n ) niin, että L(θ 1,...,θ l ) = n f Xi (x i ;θ 1,...,θ l ) i=1 saavuttaa parametrien suhteen maksiminsa. Usein maksimoidaan L:n sijaan ln L(θ 1,...,θ l ). Maksimi saavutetaan joko parametreja rajoittavan alueen reunalla tai gradientin nollakohdassa. Jukka Kemppainen Mathematics Division 8 / 11

Luku 10 Yhteisjakauma Jukka Kemppainen Mathematics Division 9 / 11

Luku 10 Yhteisjakauma Sm:ien X ja Y yhteisjakauman määrää kf. F XY (x,y) = P({X x} {Y y}), (x,y) R 2. Jukka Kemppainen Mathematics Division 9 / 11

Luku 10 Yhteisjakauma Sm:ien X ja Y yhteisjakauman määrää kf. F XY (x,y) = P({X x} {Y y}), (x,y) R 2. Yhteisjakauman tiheysfunktio on f XY (x,y) = 2 F XY (x,y). x y Jukka Kemppainen Mathematics Division 9 / 11

Luku 10 Yhteisjakauma Sm:ien X ja Y yhteisjakauman määrää kf. F XY (x,y) = P({X x} {Y y}), (x,y) R 2. Yhteisjakauman tiheysfunktio on f XY (x,y) = 2 F XY (x,y). x y Sm:t X ja Y ovat riippumattomia, jos ( ) F XY (x,y) = F X (x)f Y (y) f XY (x,y) = f X (x)f Y (y). Jukka Kemppainen Mathematics Division 9 / 11

Luku 10 Yhteisjakauma Sm:ien X ja Y yhteisjakauman määrää kf. F XY (x,y) = P({X x} {Y y}), (x,y) R 2. Yhteisjakauman tiheysfunktio on f XY (x,y) = 2 F XY (x,y). x y Sm:t X ja Y ovat riippumattomia, jos ( ) F XY (x,y) = F X (x)f Y (y) f XY (x,y) = f X (x)f Y (y). Yllä F X (x) = x f XY(u,v)dudv on reunajakauman kf. ja f X vastaava reunatiheys. Jukka Kemppainen Mathematics Division 9 / 11

Sm:ien X ja Y kovarianssi on Cov(X,Y) = E(XY) E(X)E(Y). Jukka Kemppainen Mathematics Division 10 / 11

Sm:ien X ja Y kovarianssi on Korrelaatiokerroin on Cov(X,Y) = E(XY) E(X)E(Y). ρ(x,y) = Cov(X,Y) σ X σ Y, missä σ X ja σ Y ovat sm:ien X ja Y keskihajonnat. Jukka Kemppainen Mathematics Division 10 / 11

Sm:ien X ja Y kovarianssi on Korrelaatiokerroin on Cov(X,Y) = E(XY) E(X)E(Y). ρ(x,y) = Cov(X,Y) σ X σ Y, missä σ X ja σ Y ovat sm:ien X ja Y keskihajonnat. Korrelaatiokkerroin mittaa sm:ien X ja Y lineaarisen riippuvuuden astetta. Jukka Kemppainen Mathematics Division 10 / 11

Esim. Satunnaisvektorin (X, Y) tiheysfunktio on { 8xy, kun 0 < y < x < 1, f(x,y) = 0, muulloin. (a) Määrää reunatiheydet. (b) Laske sm:ien X ja Y kovarianssi. (c) Ovatko X ja Y riippumattomia? Jukka Kemppainen Mathematics Division 11 / 11