Tilastkeskus tatistikentralen VT Yritykset 1991:10 Företag Maarakennusyritysten tilin päätösti last Bkslutsstatistik över anläggningsföretagen 1990 7.11.1991 L a s k u tu s ja ja i s tu s a rv /h e n k ilö s tö 600 1000 mk 500 400 00 200 100 0 Laskutus/henkilöstö Jalstusarv/henkilöstö Helsinki - Helsingfrs 1991
Katsaus Miljardia mk Maa- ja vesirakennusalan yritysten määrä kasvi vunna 1990 nin 70 yrityksellä. Timivia yrityksiä li vuden lpussa 2 270. Timintansa alitti lähes 00 uutta yritystä. Lähivusina yritysten määrän ennakidaan vähenevän. Valtivarainministeriön ja VTT:n ennusteiden mukaan kk maarakennusala kasvaa lievästi lähivusina. Kasvu riippuu leellisesti liikenneinvestinneista. Liikenneverkn rakentaminen mudstaa nin 70 prsenttia maa- ja vesirakennusalasta. Yrityssektrin suus kk maa- ja vesirakennustiminnan laajuudesta n työviman määrällä mitattuna yli 60 prsenttia. Viime vunna yritysten aikaansaama suus kk maa- ja vesirakennustiminnan arvsta li lähes pulet. Laskutus Liikevaiht 1989 1990 Kuvi 1. Laskutus ja liikevaiht, miljardia markkaa. Kasvu jatkui vimakkaana Maarakennusalan timinta kasvi vunna 1990 edellisvuttakin vimakkaammin. Laskutus li yhdeksän miljardia markkaa, lähes 1,6 miljardia edellisvutta enemmän. Henkilöstön määrä kasvi lähes tuhannella työntekijällä. Alan yritykset työllistivät lähes 17 000 henkilöä. Maarakentamisen kasvua n varmasti ylläpitänyt juuri liikenneverkn rakentaminen. Laskutuksella työntekijää khden mitattuna alan tehkkuus parani. Tunnusluvun arv li 50 000 markkaa, 14 prsenttia edellisvutta enemmän. Myös alan tuttavuus kasvi. Jalstusarv työntekijää khden li runsaat 220 000 markkaa. ekä henkilöstökulut että käyuökate kasvivat suhteellisesti yhtä paljn kuin liikevaiht, keskimäärin 18 prsenttia. ensijaan henkilöstön määrä kasvi vain kuusi prsenttia. Tästä jhtuen työntekijää khden laskettu jalstusarv kasvi edellisvudesta vajaat 11 prsenttia. Kuvi 2. Kulurakenne, prsenttia liikevaihdsta. Miljardilla kneita Maarakentajat hankkivat uusia kneita ja välineistöä 1,1 miljardin arvsta. Kneisiin tehtyjen nettinvestintien määrä li yli 720 miljnaa markkaa. % Viime vuden nettinvestintien kknaismäärä li 1,1 miljardia. Markkamääräisesti nettinvestinnit livat 70 miljnaa edellisvutta suuremmat, mutta suhteellisesti 1,4 prsenttiyksikköä pienemmät suus liikevaihdsta li 12,8 prsenttia. 1980-luvun pulivälin jälkeen alkanut vilkas tierakentaminen näkyy maarakennusalan investinneissa. Nettinvestintien suus liikevaihdsta n vusittain jatkuvasti kasvanut vuden 1985 seitsemän prsentin taslta vuden 1989 yli 14 prsenttiin. Urakitsijiden mukaan kneinvestinnit vat lleet ylimititettuja. Kuluvan vuden aikana ajittain jpa viidennes knekannasta n seissyt käyttämättömänä. Kuvi. Käyttökate ja kknaistuls, prsenttia liikevaihdsta. Tilastkeskus 1
Kannattavuus tasaista Alan kannattavuuskehitys vuden 1989 ja 1990 välillä n llut varsin tasainen. Käyttökatteella ja kknaistulksella mitattuina vudet näyttävät lähes identtisiltä. Käyttökate li yli 1 240 miljnaa markkaa, 14,1 prsenttia liikevaihdsta. Timinnallista tulsta vidaan pitää hyvänä pitkän aikavälin arvihin venaten. 1980-luvun aikasarjassa käyttökate ylitti 14 prsenttia vain vusikymmenen klmena viimeisenä vunna, jllin elettiin rakennusalan parasta nusukautta. Maarakentajien kknaistuls li 280 miljnaa maikkaa,,2 prsenttia liikevaihdsta. Kknaistuls kert timialan tulksen lleen tyydyttävän. ijitetun pääman tutt li 14,1 prsenttia, kun se edellisvunna li 17 prsenttia. Markkamääräinen tutt ei reaalisesti juurikaan kasvanut ensijaan sijitettu pääma li runsaat 950 miljnaa suurempi kuin vunna 1989. Krllinen vieras pääma kasvi yli 700 ja ma pääma ja varaukset yhteensä runsaat 240 miljnaa markkaa. Maarakentajilla li vuden 1990 lpussa varauksia kaikkiaan yli miljardin markan arvsta. Varauksia kasvatettiin runsaalla 70 miljnalla. Kneet käyvät kukkarlle Kknaisvelkjen suus liikevaihdsta kasvi yli 50 prsenttiin. Verrattaessa velkaantuneisuutta 1980-luvun aikasarjaan vidaan arva pitää timialalle krkeana. Mainittuna ajanjaksna kknaisvelkjen suus liikevaihdsta pysytteli runsaassa 40 prsentissa. Velkjen kknaismäärä vunna 1990 li 4,4 miljardia markkaa. Vieras pääma (pl. urakkaennakt) jakaantui lähes tasan lyhyt- ja pitkäaikaiseen päämaan. Pitkäaikaisten lainjen määrä kasvi runsaalla 570 miljnalla. mavaraisuusaste li tyydyttävät 27 prsenttia. dellisvuteen verraten man pääman ja varausten suus taseesta li kuitenkin prsenttiyksikön pienempi. uuret kneinvestinnit näkyvät velkaantumisen ja krkrasitteen kasvuna. Yritykset maksivat nettkrkja lähes 270 miljnaa markkaa, 90 miljnaa edellisvutta enemmän. Nettkrkjen suus liikevaihdsta li klme prsenttia. Kuvi 4. Nettinvestinnit vunna 1990, miljnaa markkaa. % 70 r 0-4 9 1989 m 1990 Yrityksen henkilöstö Kuvi 5. Kknaisvelat yrityskn mukaan, prsenttia liikevaihdsta. nnusteet lupaavat huna Alkuvuden 1991 perusteella urakitsijat arviivat alan laskutuksen supistuvan tänä vunna jpa neljänneksellä vuteen 1990 verraten. Kannattavuuden ennustetaan kääntyvän jyrkästi hunmpaan suuntaan. Urakitsijiden mukaan kilpailu alalla n kiristynyt kannattavuusrajan alapulelle. Urakkahintjen arviidaan laskeneen 10-15 prsenttia amanaikaisesti kustannustas n nussut Maarakentajat pelkäävät vuden 1992 mudstuvan alalla tdelliseksi aallnphjaksi. 0-4 9 1989 1990 Yrityksen henkilöstö Kuvi 6. Nettkrt yrityskn mukaan, prsenttia liikevaihdsta. 2 Tilastkeskus
a> nt h- CM Tf" in Ö J2 ' I * > w 9 0 u Ö a 1 -I i «a «ia J ( 0 CD > fst g > <0 s <A s 5 «s i= - «^ e s i 8? < > w?c «t- áé» n 1 ^ «= 2 s= i l (M f > j: > ä l l M > 5? a i ê ê -e ~a.< >u_ ZZ 1 >iu 1 >> 2 (0 > <0 JjC 9 VJ ä + ä G -i = I i l i GÛ II «* b «ä 52-1 > 8 f I s K a 1 8 b a b0 g a. ä.0 f * s Itt, «i l i *2 4g t f e m *a e i! <. s 2 s ' 5 F > in CM CD CM r- r- -M _ > i in " * a i rc M " * h»* <m * K >? CM CM CM 4 tn CM h- in K M f- CM h«. œ CM CM > > a i CM M* CM* * in CM r-t * M* a i. V * CM Mf CM CM tn CM m *0 Q- g <0 i-g 1 t > tn. 5 M * Ü C p >* H 2 CÍ
> > 10 1- T~ 0> CM *- r- 00 8*,» 2 0 Ct ~ I xm -j 8 ~ 0Jtl s l i l.g.s! i i l *tr. CU. 2 ^ V> 0 f ~*T> 0 8> v>.2 Q ~ a «g i. 2«5 0 i I mi jj» I Q 9 J -2 >. 1. > 1 If 20 0 v> tñ u> v*. i n s» J laj --ñ WC r, ^ 5 áé-= «-w- 0> C 0.. 6 2 a» > 05"0 9>««fe 0» 05 = *0 g1 ü s 2! 1 - P - 42 «.> I jj*g - I i- is s i l J í _ 88 5 s i -«> 2 0 * Ma J t) j2 2ffl «? ai a 0 5.2» i 1 8 0 * J.05.s- 05 «2 a «ÉCC i 7 246,4 85,1 70,2 78,7 7 480, -2 155,4-1 252. -0.5-5,9-28,5-442,5-1 601,7-478,8-4,5-57,2-1 059,1 27,4 242,8 1 067,6 í > <0 CM r- CM <0 * Uí in r-._ in " ( <0* * 05* * * ( V) 00 r- s í > m 8 CM 0 00 5 sj- m CM CM «0 CM t M 5 P 0.. -í At A ^ F x >? - f l l l g r D a* n ) «^ ñ > t! - i l f l l l j f l l * 1 5 >z> 2 0 s 2 2 < s ü J <2 < 2 _ -g-g 11 t f -s 'a -5 C0) 1*6 I '? <0 5 $ U)
00 > g TJ-* 5 > r - I m i in e- in C i rst V * * C i ö g en K g* i CD * " a CM in CM T > g m e». u> I 2 0 5 6, # 1 ss a p g <X> m <Q-g h t Û T - > «g g 5 I «-g a 8 m. X C C L L j > g *».. 52» < ««^ T5 1» «"2 jg t i l l i tr C m * : < > > 00 0> < Y? W <0 *»-*» f - 1- ** g h-t - «g* h«* * hj. r». 8 T J2 2» _ «-É 2-2 55 2^ «a - f & ä J. «a P e r» V» ± ' 1 i l r*.
0 5 * tn i > * i i ) i fs. T i i 04 I 5 0 5 > <M - Csl h- T-' n: tn f-t 81 sj * e a. &«~ Í «2 T '» >» >- *- «= «I A? * < l l l äw «5. ( L. M IH- t J2 i!? 5=5 i «5 M P»2 2 «* t ä < 6 6,8 tn 8 2,5 f? <0-11 s ta M sf ^ > C s? d 5 6,4 «2 -ie <0 M <0 m 11 1 t l f t I I * s i! > st b - * ( 0 > m t n * " * 0 en 01 t N «5* tn J5 <2 ra s s. «8 a C» g g -5. g m n 5 5 «5 p 9-0.5 I.ä «a - J» C t M n <9 U J > 0- Krllinen vieras pääma Räntebelagt (rämmande kapital 078,2 2 64,7 1 9 8 9 1 2,8 5 9 6 0, 6 7 6, 9 9 5,1 8 6, 5 8 0,2 7 9,9 6 9 7, 0 2 9 1 5,1 1 1 5,5 2 4 8, 2 5 2, 9 1 6 5 4, 7 0.2 «0 CT in h«. h * tn in * in i* CT* 0-* CT * s ; s CT» i tn T " s i í 0 * 81 i 5 ^ CL 4 I I ti 5 iiä I s >< s ^ e 51 _ w a 2 «l. l f l l í l l í i «>,0
) «v> >*. D) «0 0 <0 T J> -* <0 '<0. g, : p > <0 <0 Q. M T- l s» 't 5 - * s2 s0 J jg* 2 2 8- g r «a ^ > 9 ~ T it f.-e a r := ^ CQ i f 1 «s X) «11 - «* II ^ I X) «T U i > g. 8 J g ««t Af C l i *. <5 t «Ä m 1? mji j m i- a f i g l e I f := C 5 5 sr T. 2 a> 9. 0-52 M I s r " 2 C ' i 00 1 ; f & t 8 «? ^ > h= g? & B > t.ts l i C en g <5 2 ^ 05 C K > I *F j r * 0 en g i Ä ^ «p.52» g i g? 8 is ti 0 Q. > *- r «t t t a " r 2 s «r= «a i j* > is 98, li s «B 2 ^ e «r ^ B '= < 5 8.7 T- CM 12,9 s l. 9 e- * Q > - r r 6 5 ä -s - ^ -B g :*:x i- i- 59.7 2. < 92,0 ««> 5. > l e B 9 -s 5 s I s f l I s 5 «I» -g J2 > e «LUU- Vaiht-maisuus yhteensä (aliarvstamatn) msättningstillgimgar sammanlagt 1 8,5 1 644,5 (ike nedskrivna) rr J2 g» rr en h- 00 in in m 4 g «f CM af CM 10 s? CM* in en 00 sj j l en en tn 2 en «2 Is s g u 1 - J 5 C I e 11 fe M «r r 2 1.«r t > 5-fi r r e r C JC e «r - r r ÄT2 g.2. tr r r. e > 5 W«.2.8 -e.55.«e 1 - J- r.2 j e «r jg J JC > e >s^0 t m = r t 8-2 = r J2 5 g». G e r e e r «e s s s f en ^ 5 5 0.«r " r k- r - - r r is. B =. 2 r 15. i f < 2 - s 2 > t g» ri.52-d i e ~ = «r > g - r If.g» «> e5 CL.»_ e. r e 52"> ^ ' * (0<0ti. s g» e * e!? «r e nj i e < <
Tilastkeskus rfff, VT tatistikentralen TLP Yritykset 1991:10 Företag PL-PB 504 00101 Helsinki-Helsingfrs Maarakennusyritysten ti I in päätöst i last Bkslutsstatistik över anläggningsföretagen 1990 VT umen Virallinen Tilast Finlands ffiiella tatistik ffiial tatistis f Finland Central tatistial ffie f Finland Tiedustelut - Förfrägningar Raim Pihlajamäki Annamari Tipuri (90) 17 41 Julkaisujen myynti: Försäljning: Flinta Pris Tilastkeskus tatistikentralen 40 mk PL 504 PB 504 00101 Helsinki. 00101 Helsingfrs Puh. (90) 17 41 Tel. (90) 17 41 6 1 2 8 6 6J/6 5 5L