El Sayed Seija valtuutettu Haaparanta Jukka valtuutettu

Jämsän kaupunki Pöytäkirja 5/2014 1 Kaupunginvaltuusto Aika 03.11.2014 klo 19:00-22:50 Paikka Kaupungintalo, kaupunginvaltuuston istuntosali Läsnäolleet Lahtinen Merja puheenjohtaja Rajala Sanna I varapuheenjohtaja Paavuori Heikki II varapuheenjohtaja Ahola Lotta valtuutettu El Sayed Seija valtuutettu Haaparanta Jukka valtuutettu Haggren Ari valtuutettu Hakanen Tapio valtuutettu Himanen Reijo valtuutettu Hirvelä Sirkka valtuutettu Järvenpää Esko valtuutettu Kataja Pekka valtuutettu Koivula Antero valtuutettu Kokko Jyrki valtuutettu Konstari Tarmo valtuutettu Koskinen Pentti valtuutettu Kotiaho Jouni valtuutettu Kyrö Mika valtuutettu Laaksonen Erja valtuutettu Lampinen Arto valtuutettu Leppänen Kari valtuutettu Loberg Hannu valtuutettu Mäntylä Erkki valtuutettu Nurmesviita Sakari valtuutettu Paakkanen Arja valtuutettu Peltonen Tuula valtuutettu Perälä Risto valtuutettu Poti Jorma valtuutettu Putkonen Aira valtuutettu Pärnäjärvi Leena valtuutettu Rantanen Piritta valtuutettu Riihinen Pertti valtuutettu Sahala Eila valtuutettu Similä Matti valtuutettu Simonen Marko valtuutettu Sipilä Markku valtuutettu Suosaari Voitto valtuutettu Tapiainen Tommi valtuutettu Valkeajärvi Leena valtuutettu Wickholm Jani valtuutettu Aaltonen Eija varavaltuutettu Salminen Helena varavaltuutettu Lindeman Raimo varavaltuutettu

Jämsän kaupunki Pöytäkirja 5/2014 2 Muut läsnäolleet Salminen Ilkka kaupunginjohtaja Juurinen Anna-Liisa vt. hallintojohtaja Luostarinen Ari talousjohtaja Korhonen Auli henkilöstöjohtaja Kilpeläinen Leena sivistystoimenjohtaja Liehu Tuula sosiaali- ja terveysjohtaja Kuisma Tarja tekninen johtaja Kainulainen Erkki talous- ja suunnittelupäällikkö Poissa Alanen Tuomo valtuutettu Suuronen Pertti valtuutettu Velling Reino valtuutettu Käsitellyt asiat :t 60-61 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Todettiin. Allekirjoitukset Merja Lahtinen puheenjohtaja Anna-Liisa Juurinen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Jämsä 7.11.2014 Arto Lampinen Jyrki Kokko Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä hallintotoimessa, kaupungintalo II kerros, 7.11.2014 klo 13-15. pöytäkirjanpitäjä Anna-Liisa Juurinen

Jämsän kaupunki Pöytäkirja 5/2014 3 Kaupunginvaltuusto Käsitellyt asiat Sivu 60 Työjärjestyksen hyväksyminen 4 61 Sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotannon ulkoistaminen / järjestelyt Jämsässä 5 Muutoksenhakuohjeet

Jämsän kaupunki Pöytäkirja 5/2014 4 Kaupunginvaltuusto 60 03.11.2014 Työjärjestyksen hyväksyminen Kvalt 60 Päätös Valtuuston työjärjestys 16 : Asiat esitellään valtuustolle esityslistan mukaisessa järjestyksessä, joll ei valtuusto toisin päätä. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä.

Jämsän kaupunki Pöytäkirja 5/2014 5 Sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotannon ulkoistaminen / järjestelyt Jämsässä 1840/00.01/2014 Sote 21.10.2014 102 Valmistelija: sosiaali- ja terveysjohtaja, puh. 040 501 5684, hen ki löstö asiat henkilöstöjohtaja, puh. 040 557 2146 Taustaa Jämsän kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 6.10.2014, että ko ko so si aa li- ja terveystoimen palvelutuotannon ulkoistaminen kä sitel lään valtuustossa kiireellisenä asiana. Perusteluiksi kiireiselle käsit te lyl le esitettiin erityisesti se, että sopimukset, jotka on tehty ennen en si vuoden keväällä mahdollisesti annettavaa so te-jär jes tä misla kia, siir ty vät uudelle tuotantovastuualueelle. Lain antamisen jälkeen siir ty mä kau den aikana ja sen jälkeen tehdyistä sopimuksista vas taa la ki luon nok sen täytäntöönpanosäädöksen mukaan so pi muksen tehnyt kun ta. Lisäksi Jämsän itsemääräämisoikeus so te-pal velu jen osalta päät tyy tuotantovastuualueiden käynnistyttyä 1.1.2017 ja tällaisella pal ve lu tuo tan to so pi muk sel la turvattaisiin nykyisten palve lu jen ja työ paik ko jen säilyminen alueella. Jämsän kaupungilla ja Jokilaakson Terveys Oy:llä (myöhemmin JLT Oy) on sopimus erikoissairaanhoidon ja osan perusterveydenhuollon pal ve lui den tuottamisesta JLT Oy:n toimesta, sopimus päättyy 31.8.2017. Kokonaisulkoistushankinnan käynnistäminen ilman, että kau pun ki saa JLT Oy:ltä kirjallisen päätöksen sopimuksen pur ka mises ta ennen sen päättymistä, ei ole kaupungin edun mukaista. So pimuk sen siirtämisestä kolmannelle osapuolelle ei ole sopimuksessa mai nin taa ja nyt ulkoistetun toiminnan sisällyttäminen tar jous pyyntöön sellaisenaan hankaloittaa tarjouspyynnön tekemistä ja ei koh tele tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Muutoksia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen ja tuotta mi seen Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnos on lau sun to kierrok sel la kunnissa. Lakiesitys toteutuessaan tulee muuttamaan palve lui den järjestämis- ja tuottamisvastuita. Kunnilla ei olisi enää sote-pal ve lu jen järjestämisvastuuta vaan se on viidellä isolla so te-alueel la. Tuottamisvastuu voi olla kuntayhtymällä tai isommalla kun nalla, jolla on mahdollisuus tuottaa kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon pal ve lut, lukuun ottamatta 24/7 toimivaa sosiaali- ja ter vey den huollon päivystystä, jonka voi hoitaa esimerkiksi sitä varten perustettava kun ta yh ty mä. Sote-järjestämislakiluonnoksessa edellytetään päi vys-

Jämsän kaupunki Pöytäkirja 5/2014 6 tys pal ve lui den kokonaisuuden tuottamista (pth-esh-sos.toimi). Oman ki rur gi sen toiminnan turvaaminen vaatii 24/7 päivystyksen, muille ter vey den huol lon toiminnoille riittää päivystystoiminta arkipäivisin klo 07 20 (22), viikonloppuisin supistetummin. Järjestämislaki esitetyssä muodossaan tulee keskittämään toi min toja isommille alueille todennäköisesti kirurgisen toiminnan ja päi vystyk sen osalta, mutta lähipalvelut kuitenkin säilyvät kunnissa; pal ve luver kos ta ei ole tarkempaa mainintaa. Tässä vaiheessa ei ole tietoa mi ten sote-alueiden tuotanto järjestetään ja mitkä tahot voivat olla tuot ta ji na. Jämsän kaupunginvaltuusto on esittänyt ministeriölle, että Jäm sä kuuluu TAYS-erva-alueen pohjalta muodostettavaan sote-alu ee seen. Lakiluonnoksesta annetussa lausunnossa on Jämsän kau pun ki esittänyt, että sote-alueiden palvelutuotannosta voisi vasta ta maakuntatasoa pienemmätkin alueet. Tätä ovat hyvin monet muut kin kunnat lausunnoissaan kannattaneet. Jämsä on esittänyt ha lun sa toimia tuotantovastuualueena lähikunnille. Pirkanmaan alueen kuntajohtajat ovat kokoontuneet syyskuun lo pulla pohtimaan oman alueensa tuotannon järjestelyjä. Pirkanmaalla suun nit te lu tuotantoalueista on käynnistynyt ja sitä toteutetaan kahdel la mallilla, joista toinen on maakunnan kokoinen vastuualue ja toi nen malli koostuu 4-5- vastuualueesta. Suurin osa Pirkanmaan kun nis ta, myös Tampere, on viimeksi mainitun kannalla. Yksi vastuu alueis ta olisi Jäm sän, Mänttä-Vilppulan, Virtain, Ruoveden, Kuhmois ten ja Juu pa joen muodostama vastuualue. Vir ka mie his tä koostu van työ ryh män ensimmäinen kokous on pidetty 10.10 2014. Kunta joh ta jat antavat työryhmien ehdotusten pohjalta oman esi tyk sen sä tuo tan to vas tuu alueis ta muutaman viikon sisällä. Sai raan hoi to pii rin kans sa on käy ty useita neuvotteluja syksyn aikana Jo ki laak son sairaa lan toi min nan turvaamisesta tulevissa muu tok sis sa. Järjestämislakiluonnoksessa merkittävää kunnan kannalta on se, että kunnan taloudesta ja päätösvallasta siirtyisi 60-70 % kunnan ulko puo lel le. Tässä on myös perustuslaillinen ristiriita kuntien it se hallin non näkökulmasta. Rahoitusjärjestelyt ovat myös tarkemmin mää rit te le mät tä; kunta tulee maksamaan sote-palveluista ka pi taatiope rus tei sen maksun, jossa on huomioitu ikärakenne ja sai ras tavuus, mutta tarkemmat laskelmat puuttuvat. Mikäli kunnalla on vastui ta ja velvoitteita, jotka ulottuvat vuoden 2017 jälkeiseen aikaan, on epä sel vää, siirtyvätkö niiden kustannukset tuotantovastuualueelle vai aiheuttavatko ne sopimuksen tehneelle kunnalle pääl lek käi siä kus tan nuk sia. Viime päivinä on tiedotusvälineissä on jul kais tu asiantun ti joi den (mm. STM:n kansliapäällikkö ja hallitusneuvos, Kun ta liiton ju ris ti) ristiriitaisia lausuntoja asiasta.

Jämsän kaupunki Pöytäkirja 5/2014 7 Laki on tarkoitus vahvistaa ensi keväänä ja uudet tuotantoalueet aloit tai si vat toimintansa 1.1.2017 alkaen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotanto Jämsä-Kuhmoinen yhteis toi min ta-alu eel la Jämsä-Kuhmoinen yhteistoiminta-alueella on kattavat ja myös laaduk kaat so si aa li- ja terveyspalvelut, joissa on mukana myös eri tyspal ve lui ta. Asia kas pal ve lu jen ostot ovat nykyisellään noin lähes 50% toi mi alan net to kus tan nuk sis ta. Asiakaspalvelujen ostoja on kym menil tä eri tuot ta jil ta, etupäässä erityispalveluiden ostoja, joista suu rimmat os to pal ve lut ovat erikoissairaanhoidon ostopalvelut, jois ta JLT Oy:ltä ostetaan noin 27%. Peruspalveluiden tuotannosta suu rin osa tuo te taan itse. Ostopalvelujen hankkiminen on kerryttänyt toi mi alan vi ran hal ti joi den hankintaosaamista, mutta ko konaisul kois tus on laajuu del taan niin suuri, että sen valmisteluun ja hankinnan to teut ta miseen tarvitaan useita ammattilaisia ulkopuolisia asian tun ti joi ta ja siihen on varattava riittävästi aikaa. Sote-palveluiden kustannuskehitys on ollut nouseva johtuen eri laisten vel voit tei den lisääntymisestä sekä teknologian ja lääketieteen ke hit ty mi ses tä. Erityisesti erikoissairaanhoidon kustannusten hal lit tavuus on osoit tau tu nut haasteelliseksi. Oman toiminnan kus tan nuksiin on pystytty vaikuttamaan huomattavasti paremmin toteuttamalla suu ria kin rakennemuutoksia vanhus- ja mielenterveyspalveluissa. Va kioi mat to mat sote-palveluiden nettokustannukset ovat 58 suu rimman kunnan vertailussa Jämsässä vuoden 2013 Kuntaliiton ke räämien tietojen mukaan 3 624 euroa/ asukas (minimi 2 448 e/asukas, mak si mi 3 847 e/asukas). Jämsän ikäihmisten osuus on 40% suurem pi ja sairastavuus 25% suurempi kuin vertailukunnissa kes kimää rin. Sairaalan ylläpitäminen näin pienelle väestömäärälle ei ole pe rus teltua sen enempää taloudellisesti kuin toiminnallisestikaan. Riittävän po ti las mää rän turvaamiseksi tarvitaan noin 50-60 000 asukkaan väes tö poh ja. Erikoislääkäreistä/erityisosaajista on pula; lääketieteen ja teknologian kehittyminen tulee harventamaan eri kois pal ve lu verkos toa; kalliita laitteita/koneita/tekniikkaa ei ole järkevää pitää va jaakäy töl lä. Nämä seikat on todettu jo lähes 10 vuotta sitten tehdyssä laa jas sa selvityksessä, jonka joh dos ta vuonna 2009 käynnistettiin sel lai sen ulkopuolisen kumppanin ha ke mi nen, joka pystyisi hank kimaan potilaita alueen ulkopuolelta ja si ten turvaamaan sairaalan ja työ pai kat seudulla. Kumppaniksi va li koi tui Jokilaakson Terveys Oy, jon ka kanssa tuotantosopimus on voi mas sa 31.8.2017 saakka.

Jämsän kaupunki Pöytäkirja 5/2014 8 Sairaalan palvelujen myyntiä muille kunnille on pystytty lisäämään JLT Oy:n toimesta erityisesti sen pääomistajan palveluiden laa jen tumi sen johdosta eri puolille Suomea. Potilaan valinnanvapauden myö tä odotettiin potilasmäärän vielä kasvavan, mutta kaikki ei ole men nyt suunnitelmien mukaan. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ei ole enää jatkanut optiovuosisopimusta ja sieltä tuleva potilasmäärä uh kaa vähentyä. Viime keväinen STM:n lausunto siitä, että Jo ki laakson sairaala ei olisi julkista palvelua an ta va erikoissairaanhoidon yksik kö eikä siten potilaan va lin nan va pau den piirissä, on aiheuttanut sen, että useampi kunta ei ole maksanut asuk kai den sa hoidosta aiheu tu nei ta kustannuksia. Uhkana on myös tä tä kautta oman alueen ul ko puo lel ta tulevien potilaiden väheneminen mikäli sairaalaa ei saada tunnustettua jul ki sek si yksiköksi. JLT Oy työllistää yhteensä lähes 200 henkilöä, joista suurin osa on jäm sä läi siä. Yhden työpaikan verotulot ovat noin 10 000 e/vuosi. Joki laak son sairaalan (=esh:n) toiminnoissa on vakinaisia työpaikkoja nyt noin 60, joista kirurgisessa toiminnassa noin 30. Loput työpaikat ovat perusterveydenhuollossa, joiden säilyminen alu eel la on hyvin to den nä köis tä tulevissakin ratkaisuissa, koska suu rin osa, 85%, on eri as teis ten hoitajien vakansseja ja hoi to hen ki lö kun nan suuresta elä ke pois tu mas ta johtuen on paikkakunnalla jo nyt pu la etenkin sairaan hoi ta jis ta. Kirurgisen toiminnan (kir.osasto+päiki+ pkl) kus tannuk set ovat lähes 60% koko Jo ki laak son sairaalassa tuotetusta esh:n palveluista. Kaupungin eri kois sai raan hoi don palveluiden ostot JLT Oy:ltä ovat noin 27% koko eri kois sai raan hoi don os to pal ve luis ta. Kaikissa soten tuotantoratkaisuissa Kuhmoisten kanta on otettava huo mi oon, koska Jämsällä ja Kuhmoisilla on voimassa oleva yh teistoi min ta so pi mus sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja tuot ta mi ses ta; kesällä annetun säädöksen mukaan ei so te-yh teis toimin ta-alu ei ta saa purkaa ennen 1.1.2017. Kuhmoisten kun nan hal litus on käsitellyt Jämsän kaupungin lausuntopyyntöä koskien so si aali- ja ter veys pal ve lu jen mahdollista ulkoistusta (osa- tai ko konaisulkois tus). Päätöksessä todetaan seuraavaa: Kuhmoinen ei pidä sosi aa li- ja terveyspalvelujen kokonaisulkoistusta hyväksyttävänä. Ulkois tuk sen vaikutus palvelujen laatuun ja kustannuskehitykseen on epä var ma. Lisäksi pitkäaikaisella ulkoistuksella rajataan liian paljon tu le vien pää tök sen te ki jöi den valinnanmahdollisuutta palvelujen toteut ta mis ta vas ta. Mikäli Jämsä haluaa jatkaa nykyistä sopimusta terveys pal ve lu ja tuottavan Jokilaakson Terveys Oy:n kanssa, ei Kuhmoi sil la ole mitään tätä vastaan.

Jämsän kaupunki Pöytäkirja 5/2014 9 Palvelutuotannon ulkoistus Sairaalan ja kirurgisen toiminnan turvaamiseksi sekä koko sosiaalija terveystoimen kustannuspaineiden vähentämiseksi on ehdotettu ko ko sote-tuotannon ulkoistusta pitkäksi aikaa (10 v + 5 v optio). Ehto na sille, että tuotannon vastuulleen ottava yritys ottaisi ko ko naisvas tuun soten kustannuskehityksestä, on se, että yrityksellä on ol tava koko organisaatio suorassa käskyvallassaan. Ilman ko ko nais kustan nus vas tuu ta, ei koko soten ulkoistusta tarvittaisi, koska kyseessä on pääasiassa sairaalan toimintojen turvaaminen. Ulkoistamisen muodoissa on oikeudellisia, toiminnallisia sekä ta loudel li sia eroja. Kokonaisulkoistamiseksi voidaan ymmärtää kun nal linen päätös, jossa tietty toiminta annetaan kokonaisuudessaan ul kopuo li sen toimijan tuotettavaksi. Sen oikeudellisiin pääpiirteisiin kuuluu myös, että palveluntuottaja on oikeustoimikelpoinen ja itsenäinen or gaa ni. Uudentyyppiset toimintatavat ovat tuoneet kunnat myös uusien oi keu del lis ten kysymysten eteen, koska ulkoistamisissa lii kutaan mo nel la eri oikeudenalalla. Samalla ul kois ta mis ta koskeva sään te ly on li sään ty nyt ja hajanaistunut. Mittava ulkoistaminen vaatii samalla val tuus ton tehtävien selkiinnyttämistä ja vah vis ta mis ta, ku ten ta lous ar vio ra ken teen kehittämistä, muiden toimielinten työnjaon tar kas te lua valtuuston nähden, johtamisjärjestelmien ke hit tämis tä sekä val tuus ton oh jaus me ne tel mien analysointia. Mittavilla ulkois tuk sil la tar koi te taan sellaisia ulkoistuksen muotoja, joilla on kunnan kokoon näh den olennainen taloudellinen tai toiminnallinen rooli. Mit ta vat ul kois ta mi set olisi myös KuntaL 13 :n mukaisesti aina vietä vä val tuus ton päätettäväksi.(lähde: Komulainen M.,2010) Kokonaisulkoistuksesta on Jämsässä vuoden sisällä keskusteltu kah des sa val tuus to se mi naa ris sa ja keskustelujen pohjalta kau pungin joh ta ja käynnisti keväällä selvitysten ja erilaisten tietojen ke rää misen mah dol lis ta ulkoistusta varten. Tietojen ja selvitysten tekeminen oman virkatyön ohella käynnistyi maaliskuun lopulla 2014. Tietojen ke rää mi seen osallistui sosiaali- ja terveysjohtajan lisäksi useita viran hal ti joi ta sekä sosiaali- ja terveystoimesta että muilta toimialoilta: so ten tulosaluejohtajat ( 3), talouspäällikkö, hyvinvointiasiantuntija, pal ve lu asian tun ti ja, hankintajohtaja, talousjohtaja ja hen ki lös tö joh taja. Tuleviin tuotantorakenteisiin todettiin tulossa olevalla so te-jär jestä mis lain sisällöllä olevan erittäin suuri vaikutus, jonka johdosta jäätiin odottamaan lain sisältöä. Toukokuussa annettavaksi luvattu sote-jär jes tä mis la ki luon nos saapui kuitenkin vasta 20.8.2014 kau pungin kirjaamoon.

Jämsän kaupunki Pöytäkirja 5/2014 10 Lakiluonnos oli muuttunut aiemmasta huomattavasti mm. yksityisen pal ve lu tuo tan non, erikoissairaanhoidon ja tuotantovastuualueiden osal ta. Kerättyjen tietojen päivitys tehtiin ja kaupunginhallitus kä sit teli soten palvelutuotantoa ja uutta lakiluonnosta kokouksessaan 1.9. 2014. Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokoukseen 17.9.2014 val mis tel tiin keväästä lähtien kerättyjen tietojen pohjalta esitys soten pal ve lu tuo tan non järjestelyistä. Esityksen taustalla oli tietoja soten kus tan nus ke hi tyk ses tä, viranomaistoiminnasta, hankintatoiminnan pe ri aat teis ta, kilpailutuksesta, muiden kuntien ulkoistuksesta sekä ul kois tuk sen hyötyjen ja uhkien/riskien kartoituksesta. Hallitus kä sitte li asiaa kokouksessaan 29.9.2014 ja päätti käynnistää välittömästi pal ve lu jen ulkoistusmahdollisuuksien ja vaikutusten selvityksen, jossa on mukana tasavertaisena vaihtoehtona julkisesti tuotetut pal velut. Kaupunginhallituksen esittelytekstissä todetaan, että ul kois tuksen tavoitteiden asettaminen ei ole mahdollista ilman oman tuo tannon tuntemusta. Selvityksessä on kuvattava ja arvioitava ul kois tuksen ja oman tuotannon vaikutukset palveluketjuihin ja asia kas läh töiseen integraatioon samoin kuin kunnan muiden toimintojen ra ja pintoi hin. Ytimessä on oltava ymmärrys kuntalaisten palvelutarpeesta ja nii den ennakoinnista. Ulkoistuksen mahdollisuuksia ja uhkia ja riskejä on arvioitu (liite). Laa jem pi talouteen, ympäristöön ja ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ar vioin ti ja markkinatutkimus on ajan puutteen vuoksi tekemättä. Ulkoistuksesta tehty mahdollisuuksien ja uhkien/riskien kartoitus osoit taa, että Jokilaakson sairaalan oman erikoissairaanhoidon ja sii hen kohdistuvien työpaikkojen säilyminen saattaisi olla tur va tumpaa kuin jatkaminen nykymallilla. Toisaalta riskeinä on epävarmuus tu le vien säädösten vaikutuksista tuotantoon, toimintaan ja kus tannuk siin. Pitkäaikaisen ulkoistuksen kaikkia vaikutuksia ei myöskään pys ty tä arvioimaan tässä vaiheessa riittävästi, koska ne ovat vasta muu ta mien vuosien vanhoja. Myöskään tuleva so te-jär jes tä mis la kiluon nos ilman selkeitä kustannusvaikutuksia luo epävarmuutta ratkai suun. Ulkoistuksella rajataan tulevia palvelujen tuottamistapoja ja kau pun gin mahdollisuuksia olla vaikuttamassa toimintojen ja tuo tannon muutoksiin. Luettelo ei ole kattava, paljon muitakin asioita voidaan lisätä listaukseen, mutta esillä on oleellisimmat vaikuttavat sei kat. Kevan toimintaympäristötutkimuksessa kaupunkien ja kuntien talous- ja rahoitusjohdolta sekä kuntayhtymien johdolta kysyttiin nä kemyk siä henkilöstön määrästä ja palvelujen tuottamistavoista. Nel jännes kunnista ja kuntayhtymistä on ottanut ulkoistettuja palveluja takai sin omaksi toiminnakseen. Kunnan omaksi toiminnaksi pa laut tami sen syiksi kuntajohto kertoo kustannukset tai palvelun laadun. Kai ken kaikkiaan noin puolet kunnista ja kuntayhtymistä on joko

Jämsän kaupunki Pöytäkirja 5/2014 11 poh ti nut ulkoistettujen palvelujen kunnallistamista tai palauttanut nii tä omaksi tuotannoksi. Mitä suurempi kunta tai kuntayhtymä on kyseessä, sitä yleisempää pal ve lu jen omaksi toiminnaksi ottaminen tai sen suunnittelu on. Suurim mis ta kunnista peräti kolmannes hoitaa itse sellaisia palveluja, joi ta ne ovat aiemmin ostaneet yksityisiltä palvelutuottajilta, ja asiaa on vähintään pohdittu 60 prosentissa suurimmista kunnista. Syitä pal ve lu jen ja toimintojen palauttamiseen kunnalliseksi toiminnaksi on useam pia; useimmiten kuitenkin mainitaan pettyminen laatuun tai hin taan. Monet kunnat ovat viime vuosina ja etenkin vuoden sisällä ul kois taneet kaikki sote-palvelunsa yritykselle. Kyseessä on useimmissa tapauk sis sa ollut pieni kunta, jolla ei ole ollut vuosikymmeniin jär jes tämis vas tuu ta terveydenhuollosta, joka on hoidettu kuntayhtymän tai vas tuu kun nan puolesta. Näiden yhteistyökuvioiden purkaannuttua, on kunnan ollut etsittävä palvelujen tuottaja ulkoa, koska pal ve lukses sa ei ole,ollut erityisosaajia tehtäviä hoitamaan(lääkäreitä, so siaa li työn te ki jöi tä jne). Poikkeuksena eräs kunta, jolla on edelleenkin omaa erikoissairaanhoitoa entisen aluesairaalan pohjalta. Ulkoistuksen tehneiden kuntien hankinta-asiakirjoihin ja sopimuksiin on tutustuttu; suoraan niitä ei voida käyttää Jämsän olosuhteisiin näh den, mutta joitakin seikkoja sieltä voidaan hyödyntää. Useista kun nis ta on tullut tiedusteluja liittyen Jämsän osaulkoitukseen ja muu ta mat kunnat ovat tehneet tutustumiskäyntejä paikkakunnalle. Kuntalain 27 :n mukaan tulee kunnan kuulla kuntalaisia suun ni teltaes sa merkittäviä muutoksia kunnan toiminnassa, kuuleminen tulee teh dä ennen päätösten tekemistä. Kaikkien sote-palvelujen ul kois tami nen on niin merkittävä muutos, että kuntalaisia tulee kuulla asiassa. Henkilöstö Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistaminen vaikuttaa monel la tavalla henkilöstöön. Yhteistoimintalain 5 :n mukaan kunnan on neuvoteltava sen henkilöstön kanssa, johon ulkoistus vaikuttaa, en nen kuin ulkoistuksesta päätetään. Toimintoja ulkoistettaessa huo lel li sen valmistelun lisäksi päätökset on perusteltava huolella. Ulkois tuk sen suunnitteluvaihe on henkilöstön näkökulmasta kriittinen: ul kois tuk ses sa henkilöstö joutuu sopeutumaan mm työn perustana ole vat rakenteisiin, toiminnan uusiin sääntöihin jne.

Jämsän kaupunki Pöytäkirja 5/2014 12 Yhteistyötoimikunta käsittelee sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisul kois tus ta 27.10.2014 ennen kaupunginhallituksen ja -valtuus ton kokousta. Toimikunnan kannanotot saatetaan kau pun gin halli tuk sen ja valtuuston tietoon. Sosiaali- ja terveystoimen hen ki lös töin fos sa 9.10.2014 on kerrottu ulkoistamisasian tulevan hal lin to elinten käsittelyyn kiireellisenä asiana. Kun kunnan tuottamia palveluita ulkoistetaan, muutoksella saattaa ol la vaikutusta henkilöstön eläketurvaan ja kunnallisen elä ke jär jestel män rahoitukseen. Keva on mielellään työnantajan mukana ker tomas sa eläketurvaan liittyvistä asioista henkilöstölle ja päättäjille eten kin silloin, kun muutos vaikuttaa suureen joukkoon työntekijöitä. Ta voi te on, että Kevan asiantuntijavierailu toteutuisi ennen ul kois tami ses ta päättämistä. Ulkoistaminen prosessina on monivaiheinen ja moniulotteinen. Henki lös tö on muutoksen onnistumisessa keskeisessä asemassa. Se ei ole vain kaupankäynnin kohde, josta sovitaan ulkoistettavien tuot teiden joukossa. Muutosjohtamisessa suurin osa on ihmisten joh ta mista, vähäisiltä osin asioiden johtamista. Pelkästään muiden ul kois tamis pää tök sen tehneiden kuntien sopimusmallit eivät vastaa muu tosjoh ta mi sen haasteisiin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamisen näin nopea päättäminen tarkoittaa sitä, että muutoksen hallittu joh tami nen ja henkilöstön osallisuus jo suunnitteluvaiheessa ei tule to teutu maan. Ulkoistamisen laajuushan ei ole vielä tiedossa samoin kuin muut sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutoksiin liittyvät muut mah dol li suu det ovat avoinna. Ulkoistamispäätöksen valmistelu tehdään virkavastuulla. Jul kis hal linnos sa sovellettavan virkavastuun perussäännös on perustuslain 118 :ssä: virkamies vastaa toimenpiteestä, johon hän on ryhtynyt. Esitte li jä vastaa siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty. Viranhaltijan to si asial li nen virkavastuu liittyy hänen toiminnalleen asetettaviin laadul li siin vaatimuksiin. Tosiasiallisen virkavastuun arviointiperusteita ovat laatuvaatimusten lisäksi hallinto-oikeuden yleiset periaatteet, vir ka mies etiik ka ja toiminnan tarkoituksenmukaisuus. Hyvä hal lin tota pa, hyvä hallinto ja virkamiesmoraali ovat niin ikään tosiasiallisen vir ka vas tuun arviointiperusteita. Sosiaali- ja terveystoimen kokonaisul kois tuk sen valmisteluun on varattu hyvin lyhyt val mis te lu aika (8 vuorokautta valtuuston päätöksestä sosiaali- ja ter veys lau takun nan esityslistan lähettämiseen). Kun tätä valmisteluun varattua ai kaa tarkastellaan päätettävän asiakokonaisuuden laajuutta vasten (esim. taloudellinen volyymi euromääräisesti arvioituna vähintään 600 miljoonaa euroa ja ulkoistuksen piirissä oleva henkilöstö arviolta noin 550 työntekijää), valmisteluprosessissa viranhaltijoiden hal linnol li nen ja tosiasiallinen virkavastuu - joka on yleistä oikeudellista vas tuu ta ankarampaa ja kattavampaa - ei virkamiesoikeudellisessa

Jämsän kaupunki Pöytäkirja 5/2014 13 ja -eettisessä tarkastelussa millään muotoa täytä viranhaltijan toimin nal le asetettavia laatuvaatimuksia. Laatuvaatimusten vähimmäisedellytykset täyttävä, puolueeton ja suun ni tel mal li nen ulkoistamisen viranhaltijavalmistelu olisi edel lyt tänyt sosiaali- ja terveydenhuollon eri tuotantovaihtoehtojen tar kas telua kaupunginhallituksen kokouksessaan 29.09.2014 päättämällä taval la. Tämä kaupunginhallitukselle virkavastuulla valmisteltu ehdotus pe rus tui paitsi kilpailuneutraliteettiin myös hallintolain sääntelemien oi keus pe ri aat tei den noudattamiseen sekä viranhaltijalain sään te lemään tasapuolisuuden vaatimukseen sekä vaatimukseen noudattaa hy vää hallintotapaa. Virkavastuun laadukas toteutuminen on epäselvää myös mah dol lisen ulkoistuspäätöksen jälkeisessä täytäntöönpanoprosessissa. Han kin ta pää tök sen odotettaneen valmistuvan 4-6 kuukaudessa. Pää tös asia kir jo jen mukaan edellisen, suuruusluokaltaan monin verroin pienemmän hankinnan valmistelu kesti reilusti yli vuoden verran. Paitsi aikaa myös henkilöstöresursseja em. hankintaan oli varat tu nykyistä merkittävästi enemmän. Ulkoistamisprosessin val miste lun aikataulun ratkaisee se, ovatko ulkoistettavan palvelun pro sessit määritelty ja ovatko ne selvät kaikille päättäjille niin lau ta kun nassa, kaupunginhallituksessa kuin kaupunginvaltuustossakin. Ulkoistaminen eroaa muusta valmistelusta siinä, että niissä tarvitaan toi min nal lis ten tarkastelunäkökulmien lisäksi monien oi keus säännös ten hallintaa ja tarkkaa muotosidonnaisuutta ulkoistusprosessin si säi ses tä ja ulkoisesta kulusta. Valmistelija vastaa siitä, että asiaa ei päätetä puutteellisilla tiedoilla. Virkavastuu koskee myös luottamushenkilöitä heidän kan nat ta miensa päätösten osalta. Ulkoistetussa toiminnassa jää palvelujen valvontavastuu so pi muksen tehneen kunnan viranhaltijoille. Valvontaa on tehtävä kunnan oman tuotannon osalta, mutta ulkopuolisen toimintaan puuttuminen ja sen ohjaaminen on huomattavasti työläämpää. Liitteessä on kuvattu laajemmin henkilöstöön, virkavastuuseen ja val von taan liittyviä seikkoja. Mukana on myös henkilöjärjestöjen pää luot ta mus mies ten kannanotto. Palvelujen hankinta Mikäli päätös ulkoistuksesta tehdään, on ennen hankinnan käyn nistä mis tä määriteltävä tavoitteet, kohde, toiminta, kustannukset ja sopi muk sen kesto. Valmisteluvaihe sisältää tarjouksen sisällön, laa-

Jämsän kaupunki Pöytäkirja 5/2014 14 dun, kustannusten, toiminnan, halutun palvelutason, sanktioiden ja ke hit tä mis työn määrittelyn. Lisäksi on pohdittava miten toimitaan tilo jen, kalusteiden, laitteiden, siirtyvän henkilöstön ja tukipalvelujen suh teen. Edelleen on pohdittava mikä vaikutus ulkoistuksella on kau pun gin muuhun toimintaan ja toimintaympäristöön. Val mis te lussa on huomioitava varautuminen sopimuksen irtisanomiseen ennen so pi muk sen päättymistä, kumppanin muutokseen sopimuksen päättyes sä, viranomaistoimintojen hoitamiseen ja sekä ehtoihin yh teis toimin nal le ja sopimuksen seurannalle ja valvonnalle. Julkisista hankinnoista annetun lain (30.3.2007/348) tavoitteena on te hos taa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden hankintojen te ke mis tä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuolisia mah dol li suuk sia tarjota tavaroita, palveluita ja rakennusurakointia jul kis ten hankintojen tarjouskilpailuissa. Hankintalain 2 :ssä todetaan julkisissa hankinnoissa nou da tet ta vista periaatteista, että hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osal listu jia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suh teelli suu den vaatimukset huomioon ottaen. Hankintayksikön esim. kaupungin on siis pyrittävä kilpailun ai kaansaa mi seen hankintoja tehdessään. Avoimuuden periaate edellyttää, et tä julkisista hankinnoista tiedotetaan riittävän laajasti. Ta sa puo lisuu den ja syrjimättömyyden periaate edellyttää puolestaan sitä, että han kin ta pää tös perustuu ennalta asetettuihin objektiivisiin valinta- ja ar vioin ti kri tee rei hin, joita sovelletaan samalla tavalla kaikkiin tar joajiin, ketään suosimatta tai syrjimättä. Yhdenmukainen ja syrjimätön kohtelu edellyttää, että han kin ta proses sin kaikissa vaiheissa ehdokkaita ja tarjoajia kohdellaan samalla ta val la riippumatta sellaisista tekijöistä, jotka eivät liity hankinnan toteut ta mi seen. Yhdenvertaisuuden on hankinnassa toteuduttava. Kilpai lua voi vääristää, mikäli tarjoaja on voinut osallistua hankinnan koh tee na olevan palvelun tutkimiseen, kokeiluun, selvittelyyn ja kehit te lyyn, ja jos siitä saatu kokemus asettaa tarjoajan muita parempaan asemaan hankinnan valmisteluvaiheessa saatujen tietojen ansios ta. Samoin eturistiriitaa voi syntyä siitä, että tarjouksentekijä on voi nut vaikuttaa hankinnan ehtoihin itselleen edulliseen suuntaan. Han kin ta la kia sovelletaan vain kansalliset kynnysarvot ja EU-kynnys ar vot ylittäviin hankintoihin. Kansallinen kynnysraja mm. sosiaalija ter veys pal ve lu han kin nois sa on tällä hetkellä 100.000 euroa. Mikäli ter vey den hoi to- ja sosiaalipalveluiden ennakoitu kokonaisarvo ylittää EU-kyn nys ar von 207.000 euroa, niin ryhmään kuuluva pal ve lu hankin ta voidaan kilpailuttaa kansallisten hankintamenettelyjen mu kaises ti.

Jämsän kaupunki Pöytäkirja 5/2014 15 Kokonaisulkoistusta koskevan hankintaprosessin kokonaiskesto han kin ta me net te lys tä riippuen on 6-12 kk. Virheiden mahdollisuus kas vaa nopealla aikataululla toteutetussa hankinnassa, jolloin hankin ta pää tök sen lainvoimaisuus pitkittyy mikäli päätöksestä va li tetaan. Hankintaprosessia on kuvattu tarkemmin liitteessä. Yhteenveto Pohdittaessa palvelujen ja tuotannon järjestelyjä, on syytä pyrkiä näke mään vähintään 20 vuoden päähän. Kyseessä on kaikkien so siaa li- ja terveyspalveluiden tuottamisen järjestelyt, ei vain oman erikois sai raan hoi don palveluiden tuottaminen. Tilanteessa, jossa sote-jär jes tä mis la ki on vasta luonnosvaiheessa ja uusista tuo tan toalueis ta ei ole mitään varmaa, on sote-palvelujen tulevaisuuden ennus ta mi nen erittäin haasteellista. Palvelutuotannon ulkoistamisen perustelujen täytyy lähteä or ga nisaa tion tavoitteista ja tarpeista ja niiden tulee perustua tutkittuun ja ob jek tii vi seen tietoon. Oleellista on pohtia ulkoistettavan pal ve lu tuotan non sisältöä ja laajuutta. Julkisen vallan käyttöä vaativat tehtävät jää vät kaupungille joka tapauksessa, niitä ovat ainakin seuraavat: so si aa li työs tä vastaava viranhaltija, lapsiperheiden ja aikuisten so siaa li työ, toimeentuloturva, kuntouttava työtoiminta, työllistäminen, vam mais pal ve lun sosiaalityö, vanhuspalveluiden sosiaalityö, ter veyden huol lon viranomaistoiminnat, terveyskeskustoiminnasta vastaava lää kä ri, sopimuksenvalvonta (laatu, kustannukset, toiminta), mo ni jäse ni nen poliittinen elin oikaisuvaatimusten käsittelylle, ti laa ja or ga nisaa tio (johtaja, sihteeri, talous- ja toimistohenkilöstöä). Ko konaisulkois tuk sen tullessa kyseeseen kaupungin palvelukseen jäisi noin 15-40 henkilöä ja ulkoistetaan n. 540-585 henkilöä. Ko konaisul koistuk sen suuruus euroina on noin 65-70 M vuositasolla, 10 vuoden osal ta 650-700 M. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ovat noin 80 M, mutta hankinnan arvo tulee olemaan pienempi, kos ka vi ran omais toi min ta jää kaupungin vastattavaksi. Erityispalvelujen osalta on aina syytä pohtia mitä palveluja on toi minnal li ses ti ja taloudellisesti järkevä alueella tuottaa; usein tarvittavien pe rus pal ve lu jen turvaaminen alueella on kuntalaisen kannalta tärkein tä, mikäli palveluja tarvitsee harvoin, ei muutaman kymmenen ki lo met rin matkustaminen tuskin ole ylivoimaista kenellekään. Jämsäs sä tulevan palvelutuotannon osalta on huoli erityisesti oman erikois sai raan hoi don ja etenkin sen kirurgisen toiminnan sekä 24/7 päivys tyk sen säilymisestä tulevaisuudessa. Perusterveydenhuollon ja so si aa li toi men palvelut erittäin todennäköisesti säilyvät alueella; pai-

Jämsän kaupunki Pöytäkirja 5/2014 16 nei ta palveluverkoston harventamiseen on jo ollut nytkin kustannusja laatusyistä, ja nämä paineet eivät tulevaisuudessa tule vä he nemään vaikka mitään lakimuutoksia ei tulisikaan. Jokilaakson sairaalan kirurgisen toiminnan ja ympärivuorokautisen päi vys tyk sen säilyminen tukee alueen työpaikka- ja elin kei no ra kennet ta ja edistää paikkakunnan imagoa laaja-alaisten palvelujen tarjoa ja na. Sairaalan säilymisen turvaamiseksi paikkakunnalla on ulkois tuk sen lisäksi myös muita keinoja. Sairaalan tuotantoa varten voi daan perustaa myös julkisomisteinen yhtiö muiden kun ti en/kuntayh ty mi en kanssa, jolloin toimenpiteisiin, joita Jämsässä voidaan teh dä, ohjataan potilaita yhteistyössä. Eräänä vaihtoehtona on myös sai raa lan vuokraaminen yksityiselle toimijalle yk si tyis sai raa la käyttöön.oleellisia ky sy myk siä sairaalan tulevaisuuden kannalta ovat seu raa vat: onko sairaala jul ki nen ja pystyykö yritys/ muu taho tuomaan sairaalaan riittävästi potilaita ja siten tur vaa maan sairaalan säi ly mi sen alueella, vaikka valtakunnassa alue sai raa loi den toiminta aje taan alas? Nykyisen JLT Oy:n kanssa solmitun palvelutuotantosopimuksen purkamisesta ennen sopimuksen päättymistä on saatava kirjallinen pää tös ennen kilpailutusta, koska ilman sitä ei kokonaisulkoistusta voi da tehdä. Mikäli kyseeseen tulee kokonaisulkoistus, on hankintaprosessiin varattava riittävästi aikaa sekä hankittava asiantuntijapalveluita hankin nan toteuttamiseksi. Turvatakseen oman alueen palvelut, tulee kunnan tässä vaiheessa kes kit tyä yhteistyöhön erityisesti muiden kuntien kanssa, koska sote-alu eet ja tuotantovastuualueet sovitaan kuntien kesken; sai raanhoi to pii rien toiminta päättyy, mutta niiden asiantuntemusta tarvitaan luon nol li ses ti erikoissairaanhoidon järjestelyissä alueilla. Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää esittää näkemyksenään palve lu tuo tan non ulkoistamisesta seuraavaa: 1. Kaupunki pidättäytyy sote-pal ve lu jen laajasta ko konaisul koistuk ses ta, koska - tulevat ratkaisut niin lainsäädännössä kuin siitä seu raa vissa palvelutuotannon järjestelyissä ja rahoituksessa ovat epä sel vät ja sisältävät paljon riskejä - JLT Oy:n kanssa voimassa olevan tuotantosopimuksen pur ka mi ses ta ei ole päätöstä

Jämsän kaupunki Pöytäkirja 5/2014 17 - kokonaisulkoistus ei ole kaupungin palvelustrategian mukais ta - riittävää tietoa ei ole nykyisen sote-tuotannon kus tan nuksis ta suhteessa tulevaan - valmistelu on jouduttu tekemään kiireellä ja kaikkia asiaan vai kut ta via seikkoja ei ole ehditty ottaa huomioon ja valmis tel la - toimintojen tuotteistus on keskeneräinen - ulkoistuksen vaikutusten arviointi on tekemättä - markkinatutkimus on tekemättä - kuntalaisten kuuleminen on tekemättä - Kuhmoisten kunta vastustaa kokonaisulkoistusta 2. Kokonaisulkoituksen sijasta kaupunginhallituksen 29.9.2014 ko kouk ses saan päättämää sel vi tys tä koko so te-pal ve lu tuo tannos ta ja sen vaihtoehdoista jat ke taan suunnitellun mukaisesti se kä keskitytään tuleviin sote-tuotantojärjestelyihin yh teis työssä Pirkanmaan kuntien ja sairaanhoitopiirin kanssa. Päätös Kaupunginjohtaja, henkilöstöpäällikkö, talousjohtaja sekä soten tulos alue joh ta jat olivat läsnä asiantuntijoina asian käsittelyn aikana. Jorma Poti esitti päätösehdotuksesta poikkeavan esityksen: So si aali- ja terveyslautakunta päättää esittää näkemyksenään, että kaupun ki kilpailuttaa sote-palvelut viranomaistehtäviä lukuunottamatta eh dol la, että kaupunki pidättää oikeuden olla hyväksymättä yh täkään tarjousta. Tarjouksen antajan tulee olla kotimaahan verot maksa va yritys. Kaupunginhallitus määrittää kilpailutuksen ehdot ja mahdol li sen ulkopuolisen kilpailuttajan sekä kilpailutuksen aikataulun. Kil pai lu tuk sen kanssa yhtä aikaa jatketaan oman tuo tan non/tuo tanto alu een selvittelyä Ylä-Pirkanmaalla. Jyrki Kokko, Pertti Suuronen ja Antero Koivula kannattivat Potin esitys tä. Todettiin että keskustelun aikana on tullut esittelijän ehdotuksesta poik kea va esitys. Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus sai 1 äänen (Malin) ja Potin ehdotus 6 ääntä (Aaltonen, Sissonen, Koivu la, Kokko, Suuronen ja Poti), tyhjää 2 (Sahala, Jokinen). Jorma Potin ehdotus tuli päätökseksi. Tuula Liehu jätti päätökseen eriävän mielipiteen: "Jämsän kau pungin edun mukaista ei ole käynnistää kokonaisulkoistusta kiireisellä ai ka tau lul la tilanteessa, jossa sote-järjestämislakia ei ole vielä annet tu ja lakiluonnoksen mukaan palvelujen tuottaminen ja rahoitus ovat epäselviä. Myöskään lain antamisen ja sen voimaan tulon ai ka-

Jämsän kaupunki Pöytäkirja 5/2014 18 tau lus ta ei ole varmuutta ja sisältö voi muuttua. Kokonaisulkoistuksen käynnistäminen kiireellä ei ole myöskään hyvän hallinnon periaatteiden mukaista, koska ennen asian päät tä mistä tulee viranhaltijoiden valmistella asiaa riittävästi eri puolilta ja sitä ei nyt pystystä tekemään. Jämsän kaupungin tulee jatkaa kaupunginhallituksen päättämää sote-pal ve lu jen kokonaisuuden selvittämistä, johon sisältyy eri tuo tanto vaih to eh to jen selvitys sisältäen myös kokonaisulkoistuksen. Samaan aikaan kaupungin on aktiivisesti käytävä neuvotteluja muiden kun tien kanssa tulevista sote-tuotannon järjestelysuunnitelmista." Khall 29.10.2014 248 Valmistelija: kaupunginjohtaja, puh. 020 638 2001; talousjohtaja, puh. 020 638 2025; talous- ja suunnittelupäällikkö, puh. 020 638 3651 ja henkilöstöjohtaja, puh. 020 638 2019. Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksessä on mm. todettu, että "kau pun ki pidättää oikeuden olla hyväksymättä yhtäkään tarjousta" ja sa moin, että "tarjouksen antajan tulee olla kotimaahan verot maksa va yri tys". Hankinta voidaan keskeyttää hankintalain 73 a :n nojalla vain todel li ses ta ja perustellusta syystä. Hankintamenettelyn kes keyt tä mistä koskevan asian käsiteltäväksi ottamiselle ei ole hankintalaissa sää det ty määräaikaa. Kotimaisessa oikeuskäytännössä on korostettu, että hankinnan keskeyt tä mi sen tulee perustua todellisiin syihin ja samanaikaisesti menet te lyn on oltava tasapuolista ja syrjimätöntä. Mikäli menettely on ta sa puo lis ta ja syrjimätöntä, hankintayksikkö voi keskeyttää han kinta pro ses sin esimerkiksi, jos tarjouspyyntö on virheellinen tai puutteel li nen, eikä sen perusteella ole mahdollista saada han kin ta yk sikön tarkoittamia tarjouksia (mm. KHO 2004:29, MAO 123/09). Keskeyttäminen on ollut mahdollista hankintamenettelyssä ta pah tuneen virheen, esim. ilmoitusvirheen perusteella (mm. MAO 136-137/13 ja MAO 47/12, jossa oli kysymys hankinnan ennakoidun ar von laskemisessa ja tarjouspyynnön sisällön muutostarpeesta). Hankinnan keskeyttäminen on mahdollista myös, jos hankinnan tarve on muuttunut kesken hankintaprosessin tai jos esimerkiksi hankin ta yk si kön rahoitustilanne on muuttunut oleellisesti määrärahojen puut teen vuoksi (KHO 22.3.2006 taltio 671). Lisäksi oi keus käy tän-

Jämsän kaupunki Pöytäkirja 5/2014 19 nön mukaan keskeyttäminen on mahdollista, jos on saatu vain yksi tar jous, koska tällöin ei voida tehdä riittävää vertailua hintojen tai mui den ominaisuuksien kesken (mm. KHO 20.9.2007 taltio 2365, KHO 28.11.2001 taltio 2973, MAO 102 103/09). Hankinnan keskeyttämistä koskee myös hankintalain 73 :n 1 moment ti. Tämän mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tar joa jien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn rat kai suis ta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Näin ollen myös han kin nan keskeyttämisestä on annettava kirjallinen ja perusteltu pää tös. Hallituksen esitys (HE 50/2006 vp) täsmentää 73.1 :ää siten, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa päättää, missä vai heessa se ilmoittaa tarjousten käsittelyn aikana tekemistään ratkaisuista. Han kin ta yk si kön on kuitenkin ilmoitettava asianosaisille tekemistään rat kai suis ta mahdollisimman nopeasti hyvän hallinnon periaatteiden mu kai ses ti. EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa kes keyt tä mises tä on tehtävä jälki-ilmoitus (hankinta-asetus 11 ). Tarjouspyynnössä voidaan asettaa tarjoajille vaatimuksia. Eh dok kaiden ja tarjoajien kelpoisuutta voidaan arvioida kolmeen kategoriaan kuu lu vien perusteiden mukaan: 1. Pakolliset poissulkemisperusteet (hankintalaki 53 ) 2. Harkinnanvaraiset poissulkemisperusteet (54 ) 3. Ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuutta eli kelpoisuutta koskevat edel ly tyk set (56-60 ). Kaksi ensin mainittua poissulkemisperustetta ovat sellaisia seikkoja, jot ka eivät riipu hankinnan kohteen yksityiskohtaisista omi nai suuksis ta, mutta vaarantavat tarjoajan yleisen luotettavuuden ja toi mi tusky vyn. Viimeisen kategorian kuuluvat edellytykset liittyvät yk sit täiseen hankintaan. Hankintayksikkö voi asettaa tarjoajien so vel tu vuudel le pelkästään vähimmäisedellytyksiä ja/tai myös muita vertailtavia pe rus tei ta. Edellytyksenä on, että asetetut vaatimukset ovat syr jimät tö miä ja liittyvät hankittavaan tavaraan, palveluun tai urak kaan se kä ovat kohtuullisessa suhteessa hankinnan laatuun ja laa juuteen. Vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut sinänsä ovat tällä hetkellä EU:n han kin ta di rek tii vin soveltamisalan ulkopuolella, niin EU:n tuo mio istuin on useas ti todennut, että soveltamisalan ulkopuolisissa han kinnois sa kin on noudatettava EY:n perustamissopimuksen pe rus ta vanlaa tui sia oi keus sään tö jä ja etenkin kansalaisuuteen perustuvan syrjin nän kiel toa koskevaa periaatetta (mm. asia C-324/98, Telaustria ja Te le fona dress). Pelkästään kansalaisuuden tai sijoittumisen perus teel la ke tään tarjoajaa ei saisi sulkea pois hankintamenettelystä. Oman kun nan tai suomalaisten yritysten suosiminen on kiellettyä.

Jämsän kaupunki Pöytäkirja 5/2014 20 Suomessa verohallinto vastaa siitä, että yritykset maksavat veronsa la kien edellyttämällä tavalla. Tasavertainen ja syrjimätön mah dol lisuus tarjota estää myös korruptiota ja harmaata taloutta. Sosiaali- ja terveystoimen sopimukset ja ostopalveluiden arvo Sosiaali- ja terveystoimesta saadun tiedon toimialalla on eriasteisia so pi muk sia noin 200, joista osa hyvin pieniä, osa irtisanottavissa muu ta man kuukauden irtisanomisajalla, osa määräaikaisia, joita ei voi yksipuolisesti purkaa sekä osa puitesopimuksia. Sopimuksia ei voi siirtää ulkoistamistilanteessa yksipuolisella päätöksellä kol mannel le osapuolelle, mikäli sellainen ehto sopimukseen on kirjattu. Tois tai sek si voimassa olevat sopimukset voidaan irtisanoa so pi mukseen kirjatuin ehdoin ja irtisanomisajoin. Sosiaali- ja terveystoimessa tehdään nyt asiakaspalvelujen ostoja noin 52 milj. eurolla. Siitä on palveluostoja sairaanhoitopiireiltä noin 17 milj. euron ja Jokilaakson Terveys Oy:ltä noin 15 milj. euron edes tä. Muut suurimmat ostot ovat seuraavissa kohdissa: lastensuojelun ostopalvelut noin 2,5 milj. euroa (useita toimittajia, mää rä aik. puitesopimus), vanhusten asumispalvelut (useita toi mit tajia, määräaik. puitesopimus) yli 2,5 milj. euroa, mt- ja päih de pal ve lujen asumispalvelujen ostot (useita toimijoita, määräaik. pui te so pimus) noin 3 milj. euroa, vammaispalvelujen ostot noin 4 milj. euroa (eri lai sia, useita toimijoita). Mikäli kokonaisulkoistus koskisi siis vain omaa toimintaa ja palvelutuotantosopimuksia ei voisi siirtää, niin oman tuotannon arvo on noin 30 milj. euroa. Jämsän kaupungin ja Jokilaakson Terveys Oy:n välinen tuo tan to sopi mus, joka koskee lääkärivastaanottoja ja Jokilaakson sairaalan erikois sai raan hoi toa, on voimassa 31.8.2017 saakka. Mahdollisessa pal ve lu jen kilpailuttamisessa ja ulkoistuksen laajuutta päätettäessä (esim. kokonaisulkoistus) on em. tuotantoso pi mus ja sen kesto otetta va huomioon. Palveluja ulkoistaessa on annettava kaikille tar joa jille tasapuoliset ja syrjimättömät mahdollisuudet osallistua tar jous kilpai luun. Ulkoistaminen ja eläkeasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista harkittaessa on syytä ym mär tää muutamia tosiasioita siitä, mitä tapahtuu sen jälkeen kun hen ki lös tö poistuu ulkoistamisen myötä KuEL: in piiristä TyEL:in piiriin. Nämä seikat pitää ottaa huomioon ennakkoon jo ul kois ta mispää tös tä harkittaessa.