uutiset 2/2002 FITS on suomalainen liikennetelematiikan tutkimusohjelma. ITS on lyhenne sanoista Intelligent Transportation Systems (älykkäät liikennejärjestelmät). Liikenteen telematiikalla tarkoitetaan tieto- ja viestintätekniikan yhdistämistä liikenteeseen. Liikenne- ja viestintäministeriö, telematiikkayksikkö Helsinki-Vantaan lentoaseman pysäköinnin opastusjärjestelmä kertoo autoilijalle, mistä voi löytää vapaan pysäköintiruudun. Paikan voi valita sijainnin, hinnan tai paikkatilanteen perusteella. Sivu 4. Sisällys 2 Liikenteen hallinnan kannattavuus 3 Liikkuva yhteys Port- Netiin 4 Älykäs pysäköintijärjestely 5 ITS Maailma 6 FITS-hankkeet Liikenteen seurantaa tarvitaan kipeästi Tieverkolle ei ole vielä rakennettu ajantasaisen seurannan järjestelmiä kuin paikoittain. Liikenteen seurannan puute uhkaa viivästyttää hyödylliseksi todettujen telematiikan järjestelmien yleistymistä Suomessa. Seurannan kysyntä lisääntyy lähivuosina nopeasti, sillä liikenteen älykkäät palvelut tarvitsevat toimiakseen ajantasaista ja täsmällistä tietoa liikenteen tilasta, kelistä, ruuhkista ja muista häiriöistä. Karttojen digitalisointi, Digiroad-tietojärjestelmä, valmistuu 2003. Tämän myötä autoihin asennettavat tietokoneet, mm. suunnistus- ja viestintälaitteistot, yleistyvät ja aikaisempaa useampi autoilija voi käyttää ajantasaista liikennetiedotusta hyväkseen. Tehokas tiedotus olisi myös tienpitäjän ja koko yhteiskunnan etu. Ilman laadukasta seurantatietoa järjestelmien hyödyt jäävät saamatta. Ihmiset eivät käytä järjestelmiä, ellei niiden perustana olevat tiedot ole riittävän täsmällisiä ja ajankohtaisia. Telematiikan järjestelmiä kehitetään ja otetaan käyttöön kaikissa teollisuusmaissa, koska ne parantavat liikenneturvallisuutta, vähentävät ruuhkia, auttavat ympäristönsuojelussa ja lisäävät matkustusmukavuutta. Liikennetelematiikka liittää tieliikenteen osaksi tietoyhteiskuntaa. Lento-, vesi- ja junaliikenteessä liikenteen seuranta ja hallinta ovat jo arkipäivää. Lisää liikenteen seurannasta sivuilla 2-4.
Sivu 2 Fits-uutiset Liikenteen hallinta telematiikalla kannattaa varmasti Vain täsmällinen ja ajan tasalla oleva seurantatieto saa ihmiset käyttämään telematiikan palveluita. Liikenteen hallinta edellyttää infoinfran rakentamista. Tieto- ja viestintäjärjestelmät tarvitsevat tunnistimia, tietokantoja, tiedon jakelu- ja palvelujäjärjestelmiä. Kerätyn tiedon ja sen käsittelyn avulla liikennettä voidaan ohjata ja hallita liikennekeskuksista. Liikenteen telematiikka hyödyttää kansalaisia ja elinkeinoelämää lisäämällä liikenteen ja kuljetusten turvallisuutta, sujuvuutta ja mukavuutta. Telemaattisia palveluita tuottavat monet eri tahot yrityksistä viranomaisiin. Liikenneviranomaiset tarjoavat julkisina palveluina liikenteen hallinnan palveluita. Tiehallinto on linjannut omiksi liikenteen hallinnan peruspalveluikseen joukkotiedotuksen liikenteen häiriöistä, sujuvuudesta, tietöistä, säästä ja kelistä. Tiedotus tapahtuu nyt radion, teksti-tv:n ja internetin välityksellä. Kelitiedotteessa voidaan varoittaa, jos esimerkiksi odottamaton jäätävä tihkusade on autoilijan reitin varrella. Tiedon saatuaan autoilija voi varautua hyvissä ajoin liukkausongelmaan ja ilmoittaa tulevansa myöhässä perille. Toinen Tiehallinnon peruspalvelu on häiriöiden, odottamattomien poikkeustilanteiden kuten liikenneonnettomuuksien, hallinta. Käytännössä hallinta tarkoittaa liikenteen ohjausta häiriökohtien ohi ja häiriöiden nopeaa poistoa. Jos valtatiellä on esimerkiksi kaatunut kuorma-auton perävaunu estäen toisen kaistan käytön, Tiehallinto ja poliisi huolehtivat liikenteen ohjauksesta paikan ohi ja hälyttävät paikalle nostu- riauton hoitamaan perävaunun pois tieltä. Autoilija lukee tilanteesta ennen matkalle lähtöä internetistä ja valitsee toisen reitin Tiehallinnon suosituksen mukaan. Tiehallinto on asettanut tavoitteekseen näiden peruspalveluiden toteuttamisen koko pääteiden runkoverkolle eli noin 6400 tiekilometrille. Liikenteen hallinnasta on hyötyä vasta silloin, kun palvelut ovat niin hyvälaatuisia, että ne vaikuttavat tienkäyttäjien käyttäytymiseen. Tienkäyttäjät eivät anna huonolaatuisten palvelujen vaikuttaa omiin valintoihinsa eivätkä edes käytä sellaisiksi havaitsemiaan palveluja. Palveluiden laatu tarkoittaa niiden laadukasta sisältöä. Sisältö taas koostuu tarkasta ajantasaisesta tiedosta koko liikennejärjestelmän tilasta. Tämä tieto hankitaan liikenteen seurannalla. Käytännössä tämä voi tapahtua monella eri tavoin. Suomessa pistekohtaista seurantaa tehdään päällysteeseen upotetuilla induktiosilmukoilla ja videokameroilla, kun taas matka-aikamittauksia tiejaksoilla tehdään rekisteritunnusten automaattisen kameratunnistuksen tai matkapuhelimien avulla. Tiehallinto viimeistelee parhaillaan ajantasaisen liikenteen seurannan yleis-
Fits-uutiset Sivu 3 Junista on seurantatietoa, mutta tiedotusta rakennetaan suunnitelmaa vuosille 2003-2007. Suunnitelmassa esitetään kiireellisimmin rakennettavat liikenteen seurantajärjestelmät tieverkolle ja niiden vaatima rahoitus. Suunnitelma pyrkii yli 400 pistemittausaseman ja yli 20 matka-aikamittausvälin toteuttamiseen lähivuosina. Suunnitelman mukaisen seurannan toteuttaminen mahdollistaa paitsi Tiehallinnon omat laadukkaat peruspalvelut myös esimerkiksi yksityisten tahojen laadukkaat palvelut, joissa hyödynnetään seurantajärjestelmien tuottamaa ajantasaista tietoa. Tällainen yksityinen palvelu voisi olla vaikkapa autoilijan suunnistuspalvelu, jolla kuljettaja välttää liikenneverkon ruuhkaiset kohdat. Näin liikenteen seurantaan panostamalla saataisiin hyötyä sekä yksittäisille kansalaisille että elinkeinoelämälle. Ajantasaisen seurantatiedon perusteella tuotetut palvelut ovat kannattavia. Jo Tiehallinnon autoilijolle, elinkeinoelämän kuljetuksille ja viranomaisille tuottamien hyötyjen rahallinen arvo ylittää seurantajärjestelmän toteuttamisen ja ylläpidon kustannukset. Ajantasaisen seurantatiedon varaan rakennettavat yksityiset tiedotus-, navigointi-, kuljetuskaluston ohjaus-, kuljetusten hallintaja erilaiset lisäarvopalvelut tuottavat lisäksi monia hyötyjä palvelujen käyttäjille. Näiden lisähyötyjen avulla liikenteen seurantajärjestelmän hyödyt ovat arviolta kaksinkertaiset järjestelmän vaatimiin panostuksiin nähden. Risto Kulmala, professori Ratahallintokeskus rakentaa yhteistyössä VR Oy:n kanssa junien JuSe-seurantajärjestelmää, joka jakaisi tässä ja nyt tietoa junan kulusta kaikille tarvitseville: asiakkaille, rautatieoperaattorille ja radanpitäjälle. Seurantatietoa on jo saatavilla. Sitä kerätään 13:lla ns. ilmoitusasemalla yhteensä 31 rataverkon seurantapisteestä. Mutta toistaiseksi arvokas seurantatieto välitetään puhelimitse, faksilla tai sähköpostilla kerran vuorokaudessa, ja sitä käytetään ainoastaan liikenteen kulun jälkiseurantaan, erittelyyn ja aikataulujen suunniteluun. Nykyinen manuaalisesti toimiva järjestelmä on otettu käyttöön 1991. Helsingin lähiliikennealueella on käytössä HELKA-liikenteenohjausjärjestelmästä tietoja keräävä sovellus, joka seuraa lähiliikenteen täsmällisyyttä. Sekään ei kykene tiedottamaan tässä ja nyt ta- Liikkuva yhteys PortNetiin Merenkulun palveluverkko, PortNet, on toistaiseksi toiminut internet-yhteydellä. Käytäjillä ei aina kuitenkaan ole internet-yhteyttä jatkuvasti käytössään; silloin tarvitaan mobiiliyhteyttä. AtBusiness Communications Oyj rakensi PortNetin yhteydessä toimivan liikkuvien yksiköiden sovelluksen kokeilun valituille käyttäjäryhmille. PortNetin mobiiliyhteys saatiin toimimaan kahtena palveluna: aikataulukysely WAP-puhelimelle ja alusilmoituksen hyväksyminen Nokian 9210 Communicatorille. Palveluita testasivat käytännössä Merenkulkulaitoksen, Tullin ja Helsingin sekä Turun satamien edustajat. Kokemukset uusista palveluista ovat olleet positiiviset ja käytännössä antaneet järjestelmän käyttäjille mahdollisuuden tiedon hankkimiseen milloin ja missä tahansa. pahtuvista häiriöistä. VR Oy on kehittänyt Pohjois-Suomen alueella kokeiltavan järjestelmän seuraamaan tavaraliikenteen junia. JuSe:n välittämiä tietoja ovat: -junan kulussa tapahtuva poikkeama aikataulusta -poikkeaman syy -poikkeaman, esimerkiksi myöhästymisen, ennuste (saako aikataulun kiinni tai ei) -vaikutukset muuhun liikenteeseen. Nyt rakennettava JuSe-järjestelmän laajennus otettaneen käyttöön vuonna 2003. Junien seurantajärjestelmä ei ole teknisesti vaativa. Haasteena on saada eri toimijoiden tietojärjestelmät ja toimintatavat tukemaan toisiaan. Tällä hetkellä selvitetään mobiililaitteiden kautta tapahtuvan asioinnin kehittämistä ja monipuolistamista PortNetjärjestelmässä. Saatujen kokemusten perusteella PortNetin muitakin palveluja voidaan laajentaa mobiilipalveluiksi. Pilottikäytön kokemus antaa myös pohjaa käyttäjäkunnasta tuleville kehittämisideoille langattomassa maailmassa.
Sivu 4 Fits-uutiset IMO:n alakomitea hyväksyi VTMISjärjestelmän Älykäs pysäköinnin opastus Helsinki-Vantaalle Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n alakomitea on hyväksynyt Suomen, Venäjän ja Viron hakeman päätöksen Suomenlahdella liikkuvien alusten pakollisesta ilmoittautumisjärjestelmästä. Seuraavan kerran asiaa käsitellään joulukuussa IMO:n meriturvallisuuskomiteassa, ja siitä puolen vuoden kuluttua järjestelmä voidaan ottaa käyttöön. Venäjä, Viro ja Suomi perustavat Suomenlahden kulunvalvontaa varten VTMISjärjestelmän (Vessel Traffic Management and Information Services). Järjestelmä otetaan käyttöön 1. heinäkuuta 2004. Viro ja Venäjä ovat ilmoittaneet, että maiden VTS-järjestelmät ovat valmiina VTMIS:ää varten vuoden 2003 lopussa. Suomenlahdelle tulevan VT- MIS-järjestelmän kaltaisia seurantajärjestelmiä on käytössä mm. Englannin kanaalissa, Gibraltarin salmessa, Malakan salmessa ja Tanskan salmissa. Asiantuntijoiden mukaan kulunvalvonnalla on kyetty ehkäisemään vakavia törmäysonnettomuuksia tehokkaasti. VTMIS toimii samalla tavalla kuin lennonjohtojärjestelmä. Valvonta-alueelle tulevien alusten on ilmoittauduttava viranomaisille. Alukset liikkuvat yksisuuntaisilla kaistoilla. Alusliikenne Suomenlahdella kasvaa nopeasti mm. Venäjän uusien öljysatamien vuoksi. Opastusjärjestelmän taulut ovat selkeitä ja suuria. Helsinki-Vantaan lentoasemalla otettiin syyskuussa käyttöön uusi pysäköinnin opastusjärjestelmä, joka auttaa löytämään pysäköintipaikan mahdollisimman nopeasti ja helposti. Opastusjärjestelmä näyttää autoilijalle pysäköintitaloissa olevat vapaat autopaikat reaaliaikaisesti. Uudet opasteet palvelevat autoilijoita jo lentoasemaa lähestyttäessä. Ensimmäiset opasteet on asennettu Lentoasemantielle ja Ilmakehälle, josta ne ohjaavat lentoaseman pysäköintiväylälle ja edelleen pysäköintitaloihin. Tienvarsiopasteiden lisäksi pysäköintitalojen sisäänajoissa ja kerroksissa on opasteet, jotka ilmoittavat kunkin pysäköintitalon eri kerroksissa vapaana olevien autopaikkojen määrän. Näyttötaulujen keltainen väri ilmoittaa vapaasta tilasta ja punainen väri pysäköintitalon tai kerroksen olevan täynnä tai suljettu. Uudessa pysäköintijärjestelmässä ovat mukana kaikki viisi pysäköintitaloa. Pysäköintipaikan voi valita joko paikkatilanteen, sijainnin tai hinnan perusteella. Pysäköintijärjestelmässä vapaiden autopaikkojen lukumäärän laskeminen tapahtuu pysäköintitalojen sisään- ja ulosajopuomeilta saatavien ilmaisintietojen sekä eri kerrosten välisille rampeille asennettujen silmukkailmaisimien avulla.
Fits-uutiset Sivu 5 ITS Maailma Terveisiä Chicagon ITS-kokouksesta:. IPv6 noteerattiin lukuisissa esityksissä. Japanilaiset ovat panostamassa aiheen tutkimukseen voimakkaasti. Japanissa pidettävässä vuoden 2004 ITS-kongressissa esitellään ensimmäisiä tuloksia. Automaattivalvontaan panostetaan muun muassa Ranskassa ja Isossa-Britanniassa. Ranskassa kehitystyö painottuu digitaalisiin kameroihin perustuviin automaattisiin valvontajärjestelmiin. Koko valvontaketju on tarkoitus automatisoida havainnoinnista sakotukseen. Britanniassa on laadittu strategia kameravalvontajärjestelmän digitalisoimikseksi. tyisesti rautatie- ja joukkoliikenne) kehittämiseen. ITS-organisaatiot olivat näyttävästi esillä: ITS Sweden, ITS Australia, ITS America, ITS Focus (UK) ja niin edellen. ITS-organisaatiot ovat verkottuneet tehokkaasti sekä kansallisesti että kansainvälisesti. ITSorganisaatiot kokoavat yhteen viranomaiset, yritykset, konsultit, tutkijat ja päättäjät. Arkkitehtuuriaiheista järjestettiin erikoistilaisuuksia kuten paneelikeskusteluita. Erityisen tärkeänä nähtiin telematiikka-arkkitehtuurin hyötyjen esille tuominen ja osoittaminen konkreettisesti. Aihe jatkuu myös tulevissa ITSkongresseissa. asta, Unkarista ja Suomesta pohtivat liikennetelematiikan nykytilaa ja eurooppalaisen tutkimus- ja kehitystyön mahdollisuuksia. Tilaisuuden esityönä kukin maa tuotti melko kattavan kuvauksen liikennetelematiikasta maassaan. T&K-yhteistyön alueiksi valittiin liikenteen tietopalvelut, sähköinen maksaminen, standardisointi, järjestelmäarkkitehtuuri, vaikutusten arviointi, inhimillinen käyttöliittymä, teknologiakehitys, tietojen yhdistely ja mallintaminen, ajoneuvojen sähköinen tunnistaminen sekä kuljettajien tukijärjestelmät. Lisätietoja: matti.roine@mintc.fi, martti.makela@mintc.fi ja risto.kulmala@vtt.fi EU:n komissio valmistelee direktiiviehdotusta tiemaksujärjestelmien yhteiskäyttöisyydestä. Asialla olisi kiire, koska Saksa ottaa ensi kesänä käyttöön uuden laajan raskaan liikenteen tietullijärjestelmän. Direktiiviä ei kuitenkaan saada voimaan ennen ensi vuoden heinäkuuta, jolloin Saksan järjestelmän on tarkoitus käynnistyä. Saksa aikoo kerätä tiemaksut kuorma-autoilta gps-paikannukseen ja gsm-viestintään perustuvalla laitteistolla ilman tien varteen rakennettavia tulliportteja. Direktiivillä haluttaisiin määritellä tietoliikenneteknisesti ajoneuvon ja maksunkeruujärjestelmän välinen tiedonsiirto, jotta autoilijat tulisivat toimeen yhdellä laitteella koko EU-alueella. Telematiikkahankkeiden arviointia kehitetään eri puolilla maailmaa aktiivisesti. Suomalaiset FITS-ohjelmassa kehitetyt arviointiohjeet otettiin mielenkiinnolla vastaan Evaluation Special Sessionissa. Suomi on edelläkävijä. DaimlerChrysler näkee liikenteen hinnoittelujärjestelmien muodostavan alustan, jolle myös tulevaisuuden kaupallisia lisäarvopalveluita rakennetaan. Autoteollisuus seuraakin mielenkiinnolla liikenteen hinnoittelun kehittämistä. Sveitsiläiset ovat jo liikennepolitiikassaan ja toimenpiteissään varautuneet raskaiden ajoneuvojen hinnoittelun toteutumiseen. Raskailta ajoneuvoilta kerättäviä maksuja käytetään muiden liikennemuotojen (eri- Pekka Leviäkangas 040-5616529 Japanissa oli elokuussa 2002 myyty yli 9,9 miljoonaa autojen paikannuslaitteistoa. Vuonna 1997 luku oli 1,7 miljoonaa. EPTR (European Platform for Cooperation and Coordination in Transport Research) järjesti Wienissä tilaisuuden, jossa asiantuntijat mm. Alankomaista, Belgiasta, Itävallasta, Saksasta, Ruotsista, Irlannista, Isosta-Britanniasta, Latvi- Maailman telemaatikot Madridissa 2003 Liikennetelematiikan maailmankongressin pitopaikka on kolmen vuoden välein Euroopassa. Vuoden 2003 ITS World Congress on Madridissa 19.-23.10.2003 www.ertico.com/ Tietoa EU-hankkeista Liikenne- ja viestintäministeriö järjestää 3.12. klo 12-16 seminaarin tukemistaan Tapahtumia: liikennetelematiikkaan liittyvistä EU-hankkeista. Suomen osallistujat esittelevät hankkeiden sisältöä ja päätuloksia. Lisätietoja jenni.loflund@mintc.fi Liikennetelematiikan rakenteiden ja palveluiden tutkimus- ja kehittämisohjelman FITS-syystapaaminen järjestetään Säätytalolla Helsingissa torstaina 21.11.2002 klo 13.30 alkaen. www.vtt.fi/rte/projects/ fits
Sivu 6 Fits-uutiset FITS-ohjelman tärkeät hankkeet ovat käynnissä Kaikki FITS-hankealueet ovat hyvässä vauhdissa, mutta käynnistymisen hitauden vuoksi ohjelma on vielä jonkin verran aikataulusta jäljessä. Palveluiden edellytysten luomisen kannalta keskeiset tärkeät hankkeet ovat käynnissä. Ohjelmassa on vuoden 2002 aikana valmistunut toistakymmentä julkaisua. Ohjelman kevättapaaminen Säätytalolla Helsingissä 22.4.2002 oli onnistunut tilaisuus, jossa oli noin 120 osallistujaa. Keskustelufoorumi NAVI-, VALO-, HEILI, MONA- ja FITS-ohjelmien ja LVM:n telematiikkayksikön välille on luotu. Ohjelmien yhteiset esiintymistilaisuudet ovat käynnistyneet menestyksekkäästi (24.4. Oulu ja 2.5. Tampere) Runsaasti ohjelman hankkeita on mukana vuonna 2001 käynnistyneessä VI- KING-ohjelman MIP-vaiheessa 2001-2006. (MIP = Multi-annual Indicative Programme). FITS osallistui myös merkittävällä panoksella Säätytalolla 14.-15.5.2002 järjestetyn, menestyksekkään kansainvälisen VIKING Conferencen järjestämiseen. Hankealue 0 Hallinto ja tiedottaminen Matti Roine LVM / Tiina Korte LVM Hankealue on erityisesti tarkastellut tulosten hyödyntämistä ja niiden saattamista asiantuntijoiden käyttöön. FITS-uutislehti on ilmestynyt joitakin kertoja. Korkeakoulujen ja alueellisten toimijoiden tavoittamiseksi LVM:n liikennetelematiikkaan liittyvien T&Kohjelmien koordinaattorit vierailivat Tampereella (TTKK) ja Oulussa (OY). FITSin graafinen ilme on käytössä logon, kalvopohjien, esitteitten, julkaisusarjan ja kotisivujen muodossa. Internetsivut, jotka muodostavat ohjelman sisäisen ja ulkoisen viestinnän perustan, ovat runsaassa käytössä. Hankealue 1 Palveluiden edellytykset Matti Roine LVM / Markus Väyrynen SITO Liikennetelematiikan palvelujen pelisääntöjä selvitellyt hanke on valmistumassa samoin kuin liikenteen tietopalveluiden käyttäjäkeskeistä tuotteistusta käsittelevä hanke. Esiselvitys DARC-palvelun tiedonsiirtokapasiteetin hyödyntäminen liikennetelematiikassa valmistuu vuoden 2002 loppuun mennessä. Esiselvitys liikennetelematiikan kansallisesta yhteistyöorganisaatiosta (ITS-Finland) tarkastelee sen erilaisia organisointija rahoitusmalleja. Lisäksi on käynnistynyt esiselvitys Digiroad-lisäarvopalveluista. Suomen TelemArk- ja EU:n Karen-arkkitehtuurien vertailu on valmistunut. Tavaraliikenteen telematiikan järjestelmäarkkitehtuurin kehittäminen on edennyt. Esiselvitys määritti arkkitehtuurin tarpeen sekä jatkokehittämisen, ja varsinainen arkkitehtuurikuvaustyö on käynnissä. Hankealueen puitteissa järjestetyn HelpDesk-toiminnon työpajat on pidetty vuoden 2002 osalta. Kansallisen liikennetietokirjaston (KALKATI) tuotantoversio on valmistunut. Hankealue 2 Vaikutukset ja käyttäjien tarpeet Petri Jalasto LVM / Sabina Lindström LVM Hankealueella on valmistunut kolme hanketta: Liikennetelematiikkahankkeitten arviointiohjeet (suomeksi ja englanniksi), liikenteen hallinnan järjestelmätason vaikutuksien tarkastelu ruuhkatilanteen aikana pääkaupunkiseudulla ja Espoon linja-autoliikenteen reaaliaikaisen matkustajainformaatiojärjestelmän (ELMI) vaikutusten ja yhteiskuntataloudellisen kannattavuuden arviointi. Käynnissä ovat Länsiväylän ruuhkavaroitusjärjestelmän arviointi, PortNetjärjestelmän vaikutusarviointi, Telemaattisten palveluiden tarpeellisuus ja käyttäjien maksuhalukkuus -tutkimus sekä Tampereen reaaliaikaisen matkustajainformaatiojärjestelmän (PA- RAS-järjestelmä) vaikutusarviointi. Hankealue 3 Liikenteen ja kuljetusten seuranta Sami Luoma Tieh / Timo Karhumäki Tieh GSM-puhelimien havainnointiin perustuva matka-aikapalvelukokeilu Kehä I:llä ja valtatiellä 4 on päättynyt lupaavin tuloksin. Tulosten tarkempi analysointi on käynnissä ja raportti valmistuu marraskuun lopussa. Käynnissä ovat tie- ja ympäristöolosuhteiden seurannan tavoitetilaa vuonna 2005 koskeva selvitys (aiemmin valtakunnallinen tiesääselvitys), tiesääasemien anturitestit, kitkamittausajoneuvon jatkokehitys ja integroitu havainnointiasema. Lisäksi tehdään DIGITRAFFIC-esiselvitystä ja manuaaliseen liikenteen seurantaan liittyvä toimintamallin kuvausta. Hankealue 4 Liikenteen häiriönhallinta Lassi Hilska LVM / Helena Vänskä LVM Hankealueella on päättynyt esiselvitys toimintakuvauksesta liikenteen häiriönhallinnasta. Esiselvityksen perusteella on tehty ehdotus HÄKEn ja tiehallinnon tiedonkulun parantamiseksi HÄKEn parhaillaan tapahtuvan tietohallintouudistuksen yhteydessä. Liikkeelle lähdetään pilottiprojektilla Pohjois- ja Etelä-Savossa. PortNetin mobiilipilotti on saatettu päätökseen. Hankealueelle kytkettäneen mukaan myös junien seurantajärjestelmän kehittäminen.
Fits-uutiset Sivu 7 Hankealue 5 Matkustajainformaatio Seppo Öörni LVM / Juhani Vehviläinen Hankealueella on käynnistynyt tai käynnistymässä kaikkiaan 22 hanketta. Hankkeissa toteutetaan ja kehitetään mm. tosiaikaisia matkustajainformaatiojärjestelmiä pieniin ja keskisuuriin kaupunkeihin, juna- ja taksiliikennettä palvelevia ohjaus- ja seurantajärjestelmiä, matkakeskusten informaatiojärjestelmiä sekä eri liikennemuodot yhdistäviä seudullisia ja valtakunnallisia palveluja. Julkaisut Ohje joukkoliikenteen tiedotuspalvelujen helppokäyttöisyyden parantamiseksi ja Toimintamallit joukkoliikenteen häiriötilanteissa ovat valmistuneet. Valtakunnallisen julkisen liikenteen palveluportaalin kehityshankkeen ensimmäinen vaihe, tietokanta, valmistuu keväällä 2003. Selvitys digitaalisen radio- ja televisioverkon hyödyntämisestä joukkoliikenteen sovelluksissa valmistuu vuoden 2002 loppuun mennessä. HEILI-ohjelman ns. HEILIverkoston toimintaan on osallistunut yli 40 informaatiopalvelujen kehittämisestä kiinnostunutta henkilöjäsentä. Hankealue 6 Älykäs liikenteenohjaus Kari Sane HKSV Matkapuhelinpohjaisia pysäköinnin maksujärjestelmiä käsittelevä hanke on valmistunut, ja matkapuhelinpohjaisia pysäköinnin informaatiopalveluja käsittelevä hanke on valmistumassa lähiaikoina. Tutkimus alueellisesta sumeasta alueohjauksesta ja joukkoliikenne-etuuksista on käynnissä. Hankealue 7 Nopeuden säätely ja automaattivalvonta Petteri Katajisto LVM / Magnus Nygård TIEH Esiselvitykset automaattisesta kameravalvonnasta ja yleensä automaattivalvonnasta ovat valmistuneet kuten myös ajoneuvolaitteiden säätelytarpeita käsitellyt tutkimus. Automaattivalvonnan mahdolliset kehittämispilotit ovat valmisteluvaiheessa. Ajoneuvojen nopeuden säätelyn ISA-selvitystyössä on valmisteltu ja osin käynnistetty käytännön kokeiluja. Automaattivalvonnan lainsäädännöllisiä puitteiden selvitys ja kuljettajan kuormituksen mittausta käsittelevä hanke ovat käynnistymässä. Hankealue 8 Terminaalien telematiikka Taneli Antikainen LVM / Eija Aspelin Finnlines Hankealueella on valmistunut toiminnallinen määrittely lentoliikenteen tietojärjestelmästä AirportNet, jossa siirrytään manuaalisesta sähköiseen tavarailmoitusmenettelyyn. Järjestelmän pilottivaihetta ollaan käynnistämässä. Hanke sähköisen sinetin käyttöönoton edellytysten luomisesta Suomen konttiliikenteessä (e-seal) on käynnissä, ja se on herättänyt suurta kansainvälistä kiinnostusta. TERMIShankkeessa etsitään uusia menetelmiä terminaalin ilmoitustietojen sähköiseen toimittamiseen satamien suuryksikköliikenteessä. Maantieliikenteen kuljettajien informaatiopalvelua terminaaleissa koskeva hanke Infolaituri on käynnistynyt.
Sivu 8 Fits-uutiset Älykäs liikennejärjestelmä suomalaisittain Liikenteen telematiikka on tällä hetkellä tärkein yksittäinen liikenteen toimintaa muuttava ja kehittävä tekijä. Liikenteen välityskyky, turvallisuus, varmuus ja palvelukyky paranevat, kun liikennejärjestelmään yhdistetään tietotekniikkaa ja viestintätekniikkaa. Telematiikasta käytetään myös nimitystä älykäs liikennejärjestelmä, Intelligent Transportation Systems, lyhennettynä ITS. Kansainvälisesti ITS:n merkitys kasvaa nopeasti. FITS-ohjelma, liikennetelematiikan rakenteiden ja palveluiden tutkimus- ja kehittämisohjelma, kehittää Suomeen älykkään liikenteen julkisia ja kaupallisia palveluja. FITS-ohjelma käynnistyi vuonna 2001 ja jatkuu vuoteen 2004. Se on jatkoa liikenne- ja viestintäministeriön aikaisemmalle älykkään liikenteen edellytyksiä kehittäneelle TETRA-ohjelmalle. (Telematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehittämisohjelma 1998 2001.) FITS yhdistää sateenvarjona kahdeksan hankealuetta. Ohjelman johtoryhmän puheenjohtajana toimii liikenneneuvos Matti Roine liikenne- ja viestintäministeriöstä ja ohjelman koordinaattorina tutkimusprofessori Risto Kulmala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikasta. FITS-julkaisuja 1/2002. Ajoneuvoissa käytettävien tieto- ja viestintäjärjestelmien sääntely turvallisuuden kannalta. 69 s., ISBN 951-723-760-X, FITS 7 2/2002 IP-järjestelmän kehittäminen osaksi PortNet-kokonaisuutta. 55 s., ISBN 951-723-761-8, FITS 8 3/2002 Liikennetelematiikkahankkeiden arviointiohjeet. 85 s., ISBN 951-723-762-6, FITS 2 4/2002 Guidelines for the evaluation of ITS projects. 87s., ISBN 951-723-763-4, FITS 2 5/2002 Liikenteen automaattinen kameravalvonta. Esiselvitys. 61 s., ISBN 951-723-764-2, FITS 7 6/2002 Tiedottaminen ruuhkatilanteiden hallinnassa. 143 s. ISBN 951-723-765-0, FITS 2 7/2002 Reaaliaikaisen matkustajainformaatiojärjestelmän (ELMI) vaikutusten ja yhteiskuntataloudellisen kannattavuuden arviointi. 111 s., ISBN 951-723-767-7 8/2002 Toimintakuvaus häiriönhallinnan tilanteesta. 36 s., ISBN 951-723-768-5 9/2002 Automaattivalvonnan tekniset ratkaisut. Selvitys soveltamismahdollisuuksista Suomessa. 59 s., ISBN 951-723-769-3 10/2002 Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri. Esiselvitys. 77 s., ISBN 951-723-770-7 11/2002 AirportNet. Toiminnallinen määrittely. 33 s., ISBN 951-723-770-7 Jakelu VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Juuso Kummala p. 456 4667 Ohjelman internetsivut: Ministeriön internetsivut: www.mintc.fi Ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Liikenneneuvos Matti Roine Liikenne- ja viestintäministeriö PL 31, 00023 Valtioneuvosto puhelin (09) 160 28577 telekopio (09) 160 28592 sähköposti: matti.roine@mintc.fi Ohjelman koordinaattori: Tutkimusprofessori Risto Kulmala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka PL 1800, 02044 VTT puhelin (09) 456 4990 telekopio (09) 464 850 sähköposti: risto.kulmala@vtt.fi tai fits@vtt.fi ISBN: 951-723-766-9