1 NURMEKSEN KAUPUNKI Läntisen 111 kaupunginosan korttelin nro 172 tontteja 4 ja 5 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttiako (YIT) Kuva 1: Kaavamuutoksen tarkastelualue Asemakaavamuutoksen selostus NURMEKSEN KAUPUNKI Tekninen palvelukeskus Ympäristön hallinta Kaavoitus 10.2.2009
2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Alueen nimi: Kunta: Kaupunginosa: Läntinen 111 kaupunginosa (YIT) Nurmeksen kaupunki Läntinen 111 kaupunginosa Korttelit ym.: Koskee: korttelia 172, tontteja nro 4 ja 5. Muodostuu: Kortteli 172 tontti nro 6. Kaavan nimi: Laatijan nimi: Läntisen 111 kaupunginosan korttelin nro 172 asemakaavan muutos ja sitova tonttijako (YIT) NURMEKSEN KAUPUNKI Tekninen palvelukeskus Ympäristön hallinta / kaavoitus Nurmeksessa 10.2.2009 Martti Piironen Kaavoituspäällikkö Yhteystiedot: Os. Porokylänkatu 6 D 75530 NURMES Puh. 013-689 5333 tai (040)554 8228 s.posti. martti.piironen@.nurmes.fi Vireilletulo: As Oy Nurmeksen Kertunkartano ja As Oy Kertunpirtin 12.9.2008 hakemuksesta on kaavamuutos tullut vireille. Kustannuksista vastaa hakijat. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman 14.11.2008 laadinnan yhteydessä (hyväksytty kaavoitusjaostossa 20.11.2008), on kaavamuutoksen vireilletulosta kuulutettu 28.11.2008 päivätyllä kuulutuksella, kuten kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan (julkaistu sanomalehti Ylä-Karjalassa 29.11.2008 ja ilmoitustaululla 28.11.- 31.12.2008). Hyväksyminen: Kaavoitusjaosto Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto
3 Kaavamuutoksen sijainti: Kuva 2: Asemakaavamuutoksen sijainti Nurmeksen Läntisessä kaupunginosassa Kaavan nimi: Läntisen 111 kaupunginosan korttelin nro 172 asemakaavan muutos ja sitova tonttijako (YIT). Kaavan päätarkoitus: Asemakaavamuutoksen päätavoitteena on maanomistajan pyynnön mukaisesti muuttaa asuin-, liike ja toimistorakennusten korttelialue (AL) asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK), jolle saisi rakentaa hissillisen 5 kerroksisen, 22 asuintoisen kerrostalon tonttitehokkuudella e=0,7, sekä autotallit, autokatoksen ja jätekatoksen. Kerrosala: Väestö: Laajuus: 1630 m2 75 henkeä 0,2717 ha Sisällysluettelo: 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 2. TIIVISTELMÄ... 5 3. LÄHTÖKOHDAT... 5 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 5. ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET... 12 6. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 12 7. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 15 8. LÄHDELUETTELO... 15 9. KUVALUETTELO... 15 10. ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE... 16 11. LIITTEET (YMPÄRISTÖ- JA MUUT SELVITYKSET)... 16 12. ASEMAKAAVAKARTTA JA -MÄÄRÄYKSET... 16 13. VASTINELUETTELO... 16
4 Liiteasiakirjat: LIITE 1: Liikenneverkko LIITE 2: Yhdyskuntatekninen huolto LIITE 3: Maanomistus LIITE 4.1-4.2: Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavaehdotuksesta LIITE 5.1-5.2: Ote Nurmeksen kokokunnan yleiskaavasta (rakennesuunnitelma 2010) LIITE 6.1-6.2: Ote nurmeksen keskustaajaman yleiskaavasta 1975, yleiskaavamerkintöineen LIITE 7: Toteutusluonnos LIITE 8.1 ja 8.3: Asemakaavamuutos / Kartta LIITE 8.2 ja 8.4: Asemakaavamuutos / Asemakaavamerkinnät LIITE 9: Poistuva asemakaava LIITE 10; Tonttijako Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS, erillinen asiakirja) Valtakunnalliset selvitykset: - Alueidenkäytön valtakunnalliset tavoitteet; VN:n päätös (2000) - Liikennemelun huomioon ottaminen kaavoituksessa, Suomen Ympäristö 493 (2001) - Ekologinen verkosto ja kaupunkien maankäytön suunnittelu, Suomen Ympäristö 780 (2005) - Liikenneturvallisuus kaavoituksessa, Ympäristöhallinnon ohjeita I (2006) - Vaikutusten arviointi kaavoituksessa, Ympäristöhallinnon ohjeita 10 (2006) - Yhdyskuntataloudellisten vaikutusten arviointi kaavoituksessa, Suomen Ympäristö 51 (2006) - Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa, Ympäristöhallinnon ohjeita I (2007) Maakunnalliset selvitykset: Lähde Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton nettisivut 114 Pohjois-Karjalan maakuntakaava (1. vaihekaava) 112 Kohti kilpailukykyistä ja osaavaa Itä-Suomea 97. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan tiivistelmä 94. Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelma 2025 84. Pohjois-Karjalan Eurooppa-strategia 72. Maakuntaohjelma POKAT 2006 - Pohjois-Karjala hyvästä paremmaksi 68. Pohjois-Karjalan yritys- ja toimipaikkaselvitys Paikalliset selvitykset: - Nurmeksen kulttuuriympäristöohjelma; Nurmeksen kaupunki / Katri Nuutinen (1998) - Yleiskaava (Rakennesuunnitelma 2010) ja selostus (kaupunginvaltuusto 26.10.2000) - Kasvillisuuskartoitus / biologian opiskelija Katja Pääkkönen (2003) - Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston kuntasuunnittelukurssin aineisto (2004-2005) - Nurmeksen liikenneturvallisuussuunnitelma, Nurmeksen kaupunki, Tiehallinto ja Liidea (2007)
5 2. TIIVISTELMÄ - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 14.11.2008 - Osallisille on järjestetty mahdollisuus tutustua kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin ja laadittuihin selvityksiin koko kaavoitustyön ajan (=valmisteluvaiheen alustava kuuleminen, MRL 62 ) sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan 1.12 31.12.2008 - Asemakaavamuutosluonnos 14.11.2008 ja siihen tutustumisaika 1.12 31.12.2008 - Asemakaavamuutosehdotuksen esittely osallisille sen valmistuttua vuoden 2009 kevät - Asemakaavamuutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäville vuoden 2009 kevättalvella - viranomaisneuvottelu AYK:ssa keväällä 2009 tarvittaessa - Kaavaehdotus saatetaan valtuustokäsittelyyn kevätkesällä 2009. Läntisen kaupunginosan korttelin 172 nyt kaavamuutoksen kohteena oleva alue on voimassa olevassa asemakaavassa (hyväksytty kaupunginvaltuustossa 29.12.1988) osoitettu: Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL). Kuva 2: Ote voimassa olevasta asemakaavasta Asemakaavamuutoksen toteuttaminen tapahtuu kaavamuutoksen hakijoiden toimesta. 3. LÄHTÖKOHDAT Läntisen kaupunginosan asemakaava, jolle tämä kaavamuutosalue sijoittuu on ruutukaavaaluetta, mikä on tyypillinen esimerkki 1800 luvun lopun myöhäisempire-henkisestä asemakaavoituksesta Suomessa. Kaava on säännöllinen ruutukaava aivan kaupungin ydinkeskustassa. Ympäristön korttelialueet ovat rakennettuja. Korttelin eteläpuolella on Pohattalan palotori, mikä toimii lähialueen virkistysalueena.
6 Biologian opiskelija Katja Pääkkösen suorittaman kasvillisuuskartoituksen mukaan: - Pohattalan palotori on hyvin samantyyppinen kuin muutkin palotorit. Reunamilla kasvaa piennar- ja niittykasveja ja alueella on muutamia puita, joiden varjossa kasvaa mm. luhtalemmikkiä. Alue on ilmeisesti ollut osittain hoitamattomana, kuten kuvan ruohosta voi päätellä. Kuva 3: Pohattalan palotorista valokuva Läntinen kaupunginosa kuuluu tärkeään pohjavesialueeseen. Alueelle on laadittu pohjavesialueen rakenneselvitys vuonna 2000. Uhanalaisia tai huomionarvoisia kasveja tai eläinlajeja alueelta ei ole havaittu. Asemakaavan muutoksen kohteena oleva korttelialue on rakentamaton ja asumaton. Lähipalvelut sijoittuvat pääosin Kauppatorin ympäristöön ja Kirkkokadun varrelle. Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee myös kaupungin ja valtion virastoja. Kaava-alueen länsipuolella on vilkasliikenteinen Eteläinen kauppatori ja pohjoispuolella oleva Nurmeksenkatu. MERKINNÄT: Kuva 4: Liikenneverkko, liite 1
7 Vesihuoltoverkostosta vastaa Nurmeksen kaupungin vesilaitos. Alueella on maanalainen sähkö- ja tietoliikenneverkko. Sähköverkon omistaa Pohjois-Karjalan sähkö oy ja tietoliikenneverkot Sonera ja Tikkacom. Alueen vieritse kulkee lämpöjohto (omistaa Nurmeksen Lämpö Oy) ja puhelinkaapeli sekä vesi- ja viemärijohto. Kuva 5: Tekninen huolto, liite 2 Maanomistus, liite 3: Korttelialueen kaavamuutosalueen 0,2717 ha omistaa YIT Rakennus Oy. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on osaltaan tukea ja edistää maankäyttö- ja rakennuslain yleisten tavoitteiden ja laissa määriteltyjen alueidenkäytön suunnittelun tavoitteiden saavuttamista. Maakuntakaava: Pohjois-Karjalan maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 21.11.2005. Valtioneuvosto on 20.12.2007 vahvistanut Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheen. Maakuntahallitus on päättänyt tammikuun 2006 lopulla käynnistää maakuntakaavan tarkistuksen, vaihe 2. Maakuntakaavoitusta koskevat aineistot ovat nähtävänä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton www-sivuilla. Kuva 18: Ote maakuntakaavakartasta, vaihe1, liite 4
8 Yleiskaava: Nurmeksen koko kunnan yleiskaava (rakennesuunnitelma 2010) on hyväksytty valtuustossa 2.10.2000, jossa alue on keskustoimintojen aluetta (C-1), liite 5. Nurmeksen keskustaajaman yleiskaava 1975 on hyväksytty Nurmeksen kaupunginvaltuustossa 27.4.1978 76, jota vielä noudatetaan myös soveltuvin osin, kunnes alueelle on laadittu oikeusvaikutteinen yleiskaava. Nurmeksen keskustaajaman yleiskaavassa 1975 alue on merkitty keskusta- toimintojen alueeksi. Kuva 19: Ote Nurmeksen keskustaajaman yleiskaavakartasta 1975, liite 6 Kuva 20: Ote Nurmeksen keskustaajaman yleiskaavan 1975 kaavamerkinnöistä
9 Voimassa oleva asemakaava: Läntisen 111 kaupunginosassa on voimassa asemakaava (Kv. hyväksynyt 29.12.1988). Suunnittelun alla olevat alueet on varattu seuraavaan tarkoitukseen: * Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL), Tonttitehokkuus e=0,6. Kuva 21: Ote voimassa olevasta asemakaavasta (poistuva asemakaava) liite 9. Rakennusjärjestys: Nurmeksen uusi rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.12.2001. Tonttijako- ja rekisteri: Asemakaavamuutosalue sisältyy 17.4.1989 hyväksyttyyn tonttijakoon, ja tontit on mitattu ja viety kiinteistörekisteriin. Pohjakartta: Asemakaavan pohjakartta on laadittu 1970-luvun lopulla 1:1000 kantakartasta skannaamalla AutoCad:in DWG -formaattiin GeoData Oy:ssä vuonna 1994 ja sitä on ylläpidetty kaupungin teknisen palvelukeskuksen ympäristön hallinnan mittauksen toimesta aina vuoteen 2008 saakka. Pohjakartta on ajan tasalla. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Aloite, tarve ja vireilletulo: Aloite kaavaprosessin käynnistämiselle on lähtenyt As Oy Nurmeksen Kertunkartano ja As Oy Kertunpirtin hakemuksesta. Asemakaavamuutoksen ja alueen suunnittelun ja päätavoitteena on maanomistajan pyynnön mukaisesti muuttaa asuin-, liike- ja toimistokorttelialue (AL) asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK).
10 Vireilletulosta on ilmoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä kuulutuksella (päivätty 28.11.2008) sanomalehti Ylä- Karjalassa 29.11.2008 ja kuulutus on ollut nähtävänä kaupungin virallisella ilmoitustaululla ajalla 1.12 31.12.2008. Lisäksi asiakirjat ovat olleet nähtävänä myös kaupungin verkkosivuilla. Osalliset: Osallisia ovat: maanomistajat, kaikki ne, joiden asumiseen työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikutta, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään ovat Nurmeksessa seuraavat (Tummennetulla kursiivilla, joille varataan tilaisuus lausunnon antamiseen nähtävillä olon yhteydessä): Maanomistajat Kaavamuutoksen vaikutusalueen asukkaat Kunnan hallintokunnat Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Nurmeksen Lämpö Oy Sonera TikkaCom Rakennusvalvontaviranomainen Ympäristönsuojeluviranomainen Terveydensuojeluviranomainen - Nurmeksen ja Valtimon kansanterveystyön kuntayhtymä Maamittaustoimisto Osallisille on annettu mahdollisuus osallistua kaavamuutoksen valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta koko kaavamuutostyön aikana huolimatta siitä, että joitakin aikarajoja on esitetty (=valmisteluvaiheen alustava kuuleminen, MRL 62 ). Viranomaisyhteistyö: Viranomaisten kanssa on oltu yhteydessä puhelimitse ja kirjeitse. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on 28.1.2009 antanut lausuntonsa alustavasta asemakaavamuutoksesta ja todennut mm. seuraavaa; - kerrosluku viisi poikkeaa aikaisemmasta asemakaavasta kahdella ylöspäin ja aiheuttaa näin ollen merkittävän muutoksen maisema- ja kaupunkikuvaan. Vanhassa asemakaavassa on korkein kerrosluku kolme, mutta ensimmäiseen kerrokseen on saanut rakentaa varasto- ja saunatiloja, jolloin maanpinnan yläpuolelle on todellisuudessa muodostunut neljä kerrosta. - kaavoituksesta tässä vaiheessa tulee pyytää lausunto pelastusviranomaiselta. - ilman kaavaselostusta, saatavilla olevan tiedon perusteella Pohjois-Karjalan ympäristökeskus katsoo rakentamisen aiheuttavan merkittävän muutoksen maisema / kaupunkikuvaan sekä turvallisuusongelmia, eikä näin ollen hyväksy asemakaavamuutoksen toteuttamista viisikerroksisena rakennuspaikkaratkaisuna.
11 Yleiskaavoitus: Nurmeksen koko kunnan yleiskaava (rakennesuunnitelma 2010) on hyväksytty valtuustossa 2.10.2000, jossa alue on keskustoimintojen aluetta (C-1), liite 5. Nurmeksen keskustaajaman yleiskaava 1975 on hyväksytty Nurmeksen kaupunginvaltuustossa 27.4.1978 76, jota vielä noudatetaan myös soveltuvin osin, kunnes alueelle on laadittu oikeusvaikutteinen yleiskaava. Nurmeksen keskustaajaman yleiskaavassa 1975 alue on merkitty keskusta- toimintojen alueeksi. Kuva 22: Ote Nurmeksen keskustaajaman yleiskaavakartasta 1975, liite 6. Maakuntakaavoitus: Pohjois-Karjalaan on laadittu maakuntakaava ja se on hyväksytty maakuntavaltuustossa 21.11.2005. Tällä hetkellä maakuntakaava on vahvistettavana ympäristöministeriössä. Asemakaavamuutosalue sijoittuu maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueelle (A). Kuva 24: Ote maakuntakaavasta, liite 4. Lähde: Pohjois-Karjalan liitto / www-sivut
12 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet ovat osa uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueiden käytön ohjausjärjestelmää ja jotka koskettaisivat Nurmesta ja on otettava asemakaavan muutoksessa huomioon. 5. Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavaa muutettaessa selvitetään kolme vaihtoehtoa, joiden vaikutuksia koko alueeseen arvioidaan. 0-vaihtoehto: Nykytilanteen säilyttävä vaihtoehto: Kaavamuutosta ei laadita tälle alueelle vaan alue jää ennalleen voimassa olevan asemakaavan mukaiseksi. 1-vaihtoehto: Kaavaa muutetaan hakemuksen mukaisesti: Alue kaavoitetaan 5-kerroksisten asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK), joko tonttitehokkuudella e=0,6 tai e=0,7. Vaikutusten selvittäminen ja valinta: Asemakaavamuutoksen yhteydessä on selvitetty sen eri vaiheissa MRL 9 :n mukaiset ympäristö-, yhdyskuntataloudelliset-, sosiaaliset-, kulttuuriset- ja muut vaikutukset. Asemakaavamuutoksen vaihtoehdoksi on valittu vaihtoehto 1: Asemakaavaa muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK), ja tähän valintaan on vaikuttanut hakijan toivomus ja em. vaikutusten arviointi. Suunnitteluvaiheiden käsittely ja päätökset: - Osallistumis- ja arviointisuunnitelman 14.11.2008, - Kaavoitusjaosto on 20.11.2008 hyväksynyt osallistumis- ja arviointisuunnitelman (päivätty 14.11.2008) ja siihen liittyvän alustavan asemakaavamuutosluonnoksen. - vireilletulosta on ilmoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä sanomalehti Ylä- Karjalassa 29.11.2008 ja kuulutus on ollut nähtävänä kaupungin virallisella ilmoitustaululla ajalla 1.12 31.12.2008. - valmisteluvaiheen kuulemiseksi on osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä laadittu alustava asemakaavamuutosluonnos, mikä on ollut yleisön tarkasteltavina ajalla 1.12.-31.12.2008. - Lisäksi asiakirjat ovat olleet nähtävänä myös kaupungin verkkosivuilla. 6. ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavamuutosaluetta on yhteensä 0,2717 ha, mikä on kokonaisuudessaan AL -aluetta, jolla on rakennusoikeutta 1630 k-m 2. tonttitehokkuudella e=0,7. Väestömäärä asemakaavamuutosalueella kasvaa noin 75:llä. Kaavamuutosalueen läheisyydessä on julkisia ja kaupallisia palveluita.
13 Asemakaavamuutoksen keskeisenä tavoitteena on ollut luopua kahdesta rakennusmassasta ja laittaa ne yhteen rakennusmassaan ns. tornitalona. Asemakaavan toteuttaminen ei aiheuta luonnonympäristössä kovinkaan suuria muutoksia, koska alue oli voimassa olevassa asemakaavassakin rakennuskorttelia, joskin eri käyttötarkoituksessa. Kaavan vaikutukset: Asemakaavamuutoksen vaikutukset ovat kaiken kaikkiaan vähäiset, kuten: - rakennettuun ympäristöön: rakennusten kerrosluku poikkeaa muista Läntisen kaupunginosan rakennuksista. - katunäkymään: vaikutukset jäävät vähäisiksi, vaikka kerrosluku kohoaa hieman yli muiden rakennusten. - luontoon: ei erityisiä vaikutuksia, onhan alueen ympäristö rakennettua asemakaava-aluetta. - kunnan talouteen: arvioidaan olevan myönteiset, koska kaavamuutoksen kautta rakentamisen toteutumisen edellytykset ovat paremmat ja toteutuessaan se edistää työllisyyttä. Yhteenvetona voisi todeta, että: kaiken kaikkiaan ympäristö-, yhdyskuntataloudelliset-, sosiaaliset-, kulttuuriset- ja muut vaikutukset ovat vähäiset, vain kerrosluku poikkeaa muista alueen rakennuksista. ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Asuinkerrostalojen korttelialue. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. Kaupunginosan numero. Kaupunginosan nimi. 172 Korttelin numero. V e=0,6 Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan. Auton säilytyspaikan rakennusala.
14 Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. Istutettava alueen osa. Säilytettävä/istutettava puurivi. Pysäköimispaikka. ERITYISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1. RAKENTAMISTAPA - Uudisrakennusten tulee soveltua ympäristöönsä ja kaupunkikuvaan. - Luonnollista maanpintaa ei saa oleellisesti muuttaa. Mikäli tämän pyrkimyksen vastaisesti on suoritettu maanpinnan muutoksia on se uudisrakennuksen yhteydessä pyrittävä palauttamaan entiselleen. - Rakennuslupahakemukseen on liitettävä sellainen piirros kadunpuoleisesta julkisivusta ja tontilla olevista sekä naapurirakennuksista, joka osoittaa rakennuksen sopeutumisen ympäristöönsä. Julkisivupiirustuksista on ilmettävä rakennusten värit. 2. AITAAMINEN - Tontti on aidattava toista tonttia ja virkistysaluetta vastaan. - Tontilla tulee virkistysalueeseen rajoittuvassa aidanosassa olla kulkuaukko, jotta esteetön pääsy virkistysalueelle tontilta on mahdollista. 3. ISTUTUKSET - Tontilla olevat puut on, mikäli mahdollista, säilytettävä. - Rakentamatta jäävälle tontin osalle, jota ei käytetä leikkialueeksi tai liikenteeseen, on istutettava puita ja pensaita. - Asuntojen piha-alueet on erotettava tontin muista toiminnoista riittävillä suojaistutuksilla. 4. LEIKKI- JA OLESKELUALUEET - Tontilla on varattava leikkiin ja asukkaiden muuhun oleskeluun sopivaa yhtenäistä aluetta vähintään 10 % asuinhuoneistojen yhteenlasketusta kerrosalasta. 5. AUTOPAIKAT Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: - Asunnot: Yksi autopaikka kutakin kerrosalan 80 m2 kohti. - Liikehuoneistot, toimistot ja niitä vastaavat: - yksi autopaikka kutakin kerrosalan 70 m2 kohti. Rakennuslupaviranomainen saa pienentää autopaikkojen rakentamisvaatimusta 25 % vaaditusta määrästä, mikäli autopaikkatarve huomioon ottaen on perusteltua. Tontille tulee kuitenkin varata mahdollisuus rakentaa kaikki kohdan 1 edellyttämät autopaikat. Vara-alue on istutettava tai muulla tavalla saatettava viimeisteltyyn kuntoon. Autopaikat on erotettava asuinalueilla pihan muusta toiminnoista pensasistutuksilla. 6. MPÄRISTÖHAITTOJEN TORJUNTA - Kaava-alue kuuluu kokonaisuudessaan tärkeään pohjavesialueeseen. - Alueelle ei saa rakentaa laitosta, joka vaarantaa pohjaveden laadun. - Viemärit on rakennettava tiiviiksi siten, että mitään jätevesiä ei pääse maaperään.
15 - Kaikki öljysäiliöt, jotka on tarkoitettu pohjavesien laadulle vaarallisille aineille, on sijoitettava tiiviiseen katettuun suoja-altaaseen. - Suoja-allas on sijoitettava rakennuksen sisätiloihin. Altaan tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan nesteen suurin määrä. - Alueella ei saa irrallaan säilyttää tai varastoida nestemäisiä polttoaineita eikä muita pohjavettä likaavia aineita. - Haitallista pohjaveden purkautumista tai haitallisia muutoksia pohjaveden pinnan korkeuteen ei saa aiheuttaa rakentamisen takia. MUUT OHJEET - Suunnittelussa ja rakentamisessa tulee erityisryhmät ja liikuntaesteiset ottaa huomioon. 7. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttamisohjeeksi on laadittu toteutusluonnos, liite 7. Asemakaavamuutoksen tultua lainvoimaiseksi liite 8 Nurmeksen kaupunki huolehtii kiinteistön muodostamisesta hakijan lukuun ja yksityiset huolehtivat muutoin kaavan toteuttamisesta. Asemakaavamuutoksen toteutumista seurataan vuosittain kaavoituskatsausten yhteydessä. 8. LÄHDELUETTELO LÄHDE POHJOIS-KARJALAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITON NETTISIVUT... 4 LÄHDE: POHJOIS-KARJALAN LIITTO / WWW-SIVUT... 11 9. KUVALUETTELO KUVA 1: KAAVAMUUTOKSEN TARKASTELUALUE... 1 KUVA 2: ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SIJAINTI NURMEKSEN LÄNTISESSÄ KAUPUNGINOSASSA... 3 KUVA 2: OTE VOIMASSA OLEVASTA ASEMAKAAVASTA... 5 KUVA 3: POHATTALAN PALOTORISTA VALOKUVA... 6 KUVA 4: LIIKENNEVERKKO, LIITE 1... 6 KUVA 5: TEKNINEN HUOLTO, LIITE 2... 7 KUVA 18: OTE MAAKUNTAKAAVAKARTASTA, VAIHE1, LIITE 4... 7 KUVA 19: OTE NURMEKSEN KESKUSTAAJAMAN YLEISKAAVAKARTASTA 1975, LIITE 6... 8 KUVA 20: OTE NURMEKSEN KESKUSTAAJAMAN YLEISKAAVAN 1975 KAAVAMERKINNÖISTÄ... 8 KUVA 21: OTE VOIMASSA OLEVASTA ASEMAKAAVASTA (POISTUVA ASEMAKAAVA) LIITE 9... 9 KUVA 22: OTE NURMEKSEN KESKUSTAAJAMAN YLEISKAAVAKARTASTA 1975, LIITE 6... 11 KUVA 24: OTE MAAKUNTAKAAVASTA, LIITE 4... 11
16 10. ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE 11. LIITTEET (Ympäristö- ja muut selvitykset) 12. ASEMAKAAVAKARTTA JA -MÄÄRÄYKSET 13. VASTINELUETTELO (lisätään nähtävillä olon jälkeen tarvittaessa)