Vapaaehtoistyön kehittämisen hanke Toimintakertomus 2012 Anne Paananen vapaaehtoistyön - koordinaattori
2 Sisällysluettelo 1. Saatteeksi 2. Vapaaehtoistoiminnan periaatteet 3. Vapaaehtoistyön hanke Karkkilassa 3.1. Taustaa 3.2. Tavoitteet 3.3. Hankerahoitus 3.4. Vapaaehtoistyön koordinaattori 4. Hankekauden toimintakertomus 2012 4.1. Tilastot 4.2. Työryhmät 4.2.1. Liikunta 4.2.2. Kulttuuri ja taide 4.2.3. Hoiva, virkistys ja mielen hyvinvointi 4.2.4. Asuminen ja ympäristö 4.3. Tapahtumat 4.3.1. Harrastemessut 4.3.2. Luennot 4.3.3. Teematorit 4.4. Yhteistyötapaamiset 5. Hankkeen toimintasuunnitelma vuodelle 2013 5.1. Liikuntatyöryhmä 5.2. Kulttuuri ja taidetyöryhmä 5.3. Hoiva, virkistys ja mielenhyvinvointi työryhmä 5.4. Koulutukset 5.4.1. Ystäväkoulutus 5.4.2. Tukihenkilökoulutus 5.5. Tiedottaminen 5.6. Tapahtumat ja luennot 5.6.1. Vapaaehtoisfoorumi 5.6.2. Harrastemessut 6. Yhteenveto
3 1. Saatteeksi Puolet suomalaisista on kiinnostunut vapaaehtoistoiminnasta. Aktiivinen ihminen voi hyvin ja luo toiminnallaan hyvinvointia lähiyhteisöihin ja yhteiskuntaan. Osallisuus lisää kuulumisen tunnetta sekä antaa mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseen ja vaikuttamiseen. Monimuotoinen kansalaistoiminta tarjoaa runsaasti sekä aktiivista paikallista toimintaa että näyttäviä valtakunnallisia tapahtumia. Tulevaisuuden innovaatiot syntyvät verkostoissa: toimijoiden, kulttuurien ja sektoreiden kohdatessa. (Kansalaisareena) Vapaaehtoistyön kehittäminen on aloitettu Karkkilassa hankkeena 1.1.2012 lähtien vapaaehtoistyön koordinaattorin vetämänä. Hankkeen aikana on tavoitteena luoda pysyviä toimintamalleja kaupungin ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittämiselle. Lisäksi tavoitteena on saada vapaaehtoisten tekemää arvokasta työtä näkyväksi ja halutuksi toiminnaksi. Ensimmäinen toimintavuosi on takana ja kokemukset ovat olleet positiivisia niin koordinaattorin kuin toimijoiden näkökulmasta. Aktiiviset työryhmät ovat kokoontuneet ja sieltä tulleet tarpeet ja ideat on kirjattu muistiin, joten seuraavana toimintakautena tulisi keskittyä ideoiden toteuttamiseen. Siihen tarvitaan paljon tahtotilaa niin kaupungin kuin kolmannen sektorin puolelta. Kuluva vuosi on näyttänyt sen, että yhteistyöllä saamme oikeasti näkyvää ja hyödyllistä aikaan. Karkkilassa 17.12.2012 Anne Paananen
4 2. Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoistoimintaa ohjaavat ja määrittelevät tietyt aikojen saatossa muodostuneet yhteiset ja yleisesti hyväksytyt tunnuspiirteet ja ohjenuorat. Niitä voidaan kutsua toiminnan periaatteiksi. Periaatteet linjaavat sitä, millaista toiminnan tulisi parhaimmillaan olla tai mihin toiminnassa tulisi pyrkiä. Niiden avulla voi myös tiivistää sen, mikä vapaaehtoistyössä on erityistä. (Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto 1996) Vapaaehtoisuus Jokainen tulee mukaan toimintaan vapaaehtoisesti, omasta halustaan. Jokainen saa valita itselleen parhaiten sopivan toimintamuodon sekä päättää kuinka paljon aikaa toimintaan käyttää. Olennaista vapaaehtoistoiminnassa on henkilön oma tahto ja halu tehdä ja olla mukana toiminnassa. Myös toiminnan aikana vapaaehtoinen voi valita tehtävänsä niin, että se tuottaa hänelle iloa ja hyvää mieltä. Jokaisella on oikeus kieltäytyä tarjotusta tehtävästä, jos se on hänen mielestään liian vaativaa tai muuten hänelle sopimaton. Tasa-arvoisuus Vapaaehtoistoiminnassa kaikki osapuolet kohtaavat tasa-arvoisina, joskin erilaisina. Jokaista mukana olevaa arvostetaan ja heidät hyväksytään omana itsenään. Jokaisen tietoja ja taitoja tarvitaan ja käytetään yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Vastavuoroisuus Vapaaehtoistoiminta on ihmisten välistä vastavuoroista toimintaa. Jokainen toimintaan osallistuva tuo vuorovaikutukseen oman panoksensa. Näistä osasista muodostuu toiminnan kokonaisuus, joka on usein enemmän kuin osastensa summa. Tästä ihmisten välisestä toiminnasta jokainen osallistuva saa jotakin myös itselleen. Toiminnan tavoitteena on tuottaa hyvää mieltä kaikille siihen osallistuville. Palkattomuus Vapaaehtoisen tulee saada jokapäiväinen leipänsä jostakin muualta kuin vapaaehtoistoiminnasta. Vapaaehtoiselle voidaan korvata aiheutuneita kuluja, mutta hän on toiminnassa mukana muun kuin rahallisen korvauksen takia. Vapaaehtoisen palkka on toiminnasta saatu hyvä mieli, tunne siitä että on tarpeellinen ja saa tehdä jotain mielekästä. Ei-ammattimaisuus Vapaaehtoistoiminnassa riittävät tavallisen ihmisen tiedot ja taidot. Vapaaehtoisella voi toki olla tehtävään liittyvää koulutusta ja ammatillisuutta, mutta vapaaehtoinen ei koskaan korvaa vastaavan alan ammattityöntekijää. Vapaaehtoista voidaan valmentaa tehtäviinsä toimintaa perehdyttävän koulutuksen avulla ja toiminnan aikana erilaisen ohjauksen ja lisäkoulutuksen avulla. Vapaaehtoisille annettu koulutus ei tee vapaaehtoisesta ammattiauttajaa, vaan antaa eväitä toimia menestyksellisesti maallikkoauttajan roolissa. Jokainen vapaaehtoinen tuo toimintaan uuden, turvallisen ihmissuhteen ja sen mukana omat taitonsa, elämänkokemuksensa ja persoonallisuutensa.
5 3. Vapaaehtoistyön hanke Karkkilassa 3.1. Taustaa Kaupungin uuden strategian yksi strateginen päämäärä liittyy aktiivisiin kaupunkilaisiin, millä viitataan mm. kolmannen sektorin eli tässä tapauksessa vapaaehtoistoiminnan ja kaupungin yhteistoiminnan laajentamiseen. Vapaaehtoistyön foorumi pidettiin la 1.10.2011 klo 12-16 Karkkilasalissa. Paikalla oli noin 60 yhdistysten tai vastaavien edustajia, alustajia ja kaupungin viranhaltijoita. Tarkoituksena on 1. vaiheessa käynnistää yhdistysten ja kaupungin välille vuoropuhelu kaupunkilaisten palvelutarjonnan lisäämisestä ja parantamisesta. 2. vaiheessa edettäisiin konkreettisiin yhteistyökeskusteluihin ja sopimusneuvotteluihin. Työtä konkreettisiin yhteistyömuotoihin pääsemiseksi päätettiin jatkaa toimialakohtaisesti. Yhdistykset saivat foorumin jälkeen tehdä yhteistyöesityksiä, joita lähdettiin työstämään työryhmien kokoontumisissa. Foorumissa nousi esille, että vapaaehtoistyön koordinaattorin työhön voisi saada Ykkösakselin hankerahoitusta. 3.2. Tavoitteet Hanke toteutetaan asumisen ja viihtyvyyden parantamiseksi, kaupunkilaisten fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin parantamiseksi ja kaupunkilaisten sosiaalisen toiminnan aktivoimiseksi. Tavoitteena on tuottaa lisähyötyä ja laatua kaupungin peruspalveluihin. Hanke on käynnistynyt asukkaiden palautteiden perusteella. Miten pystyttäisiin vastaamaan entistä paremmin kasvavaan ja monipuolistuvaan palvelukysyntään ja nostamaan sen laatua olemassa olevilla resursseilla? Vapaaehtoistyöllä on keskeinen tehtävä syrjäytymisen ennaltaehkäisevässä, mutta myös korjaavassa toiminnassa. Hanke on laitettu liikkeelle kaupungin viranhaltijoiden toimesta, mutta toteutus ideoinnista alkaen tehdään kaikkien osapuolten yhteistyössä. Vapaaehtoistyön jatkotyöstäminen on jaettu aihekohtaisiin ryhmiin. Tavoitteena on: luoda toimivat rakenteet, joiden kautta vapaaehtoistyössä avuntarvitsijat ja vapaaehtoistyötä tekevät löytävät toisensa (tiedotus, viestintä, toimintaympäristö) kehittää uusia vapaaehtoistyön muotoja aktivoida kansalaisia ja tuottaa heille lisää henkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia parantaa elinympäristön viihtyvyyttä poistaa vapaaehtoistyön esteitä tukea vapaaehtoistyön tekijöitä ja yhdistyksiä toiminnassaan kansainvälisen yhteistyön käynnistäminen Vapaaehtoistyön kehittymisen mittarina toimii raportointi ja lähtötilanteessa luodut idealistat, joiden toteutuminen kuvaa hankkeen toteutumista. Toteutumista seurataan myös toimijoille tehtävillä kyselyillä sekä yhteistapaamisissa kerätyillä palautteilla. Palautteita kerätään toimijoilta ensimmäisen toimintakauden päätteeksi joulukuussa 2012 ja niistä tehdään kooste, jonka perusteella voidaan kehittää tulevia toimintakausia. Hankkeessa luodaan pysyviä rakenteita, joilla vapaaehtoistyö toteutuu tehokkaammin. Tiedottamisen ja kommunikaatiojärjestelmien kehittämisellä ja toimintatapojen sekä yhteisten pelisääntöjen luomisella pyritään toimivaan kokonaisuuteen, jossa kaupunkilaisten aktiivinen vuorovaikutus toteutuu ja mahdollistaa toimivan
6 vapaaehtoistyön. Kaupunki on päätoimijana, mutta pyrkimys on virittää vapaaehtoistyön yhdistyksiä ottamaan vetovastuuta. 3.3. Hankerahoitus Hankerahoitus haettiin Ykkösakseli ry:n kautta. Ykkösakseli ry on paikallinen Leaderryhmä, joka rahoittaa yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa edistäviä hankkeita sekä yritystukia. Hankehakemusta oli valmistelemassa sivistystoimenjohtaja Niku Tuomisto. Päätettiin hakea rahoitus vapaaehtoistyön koordinaattorin palkkaamiseen. Hakemus perustuu rahoituksen jakautumiseen siten, että Ykkösakselin kustannukset olisivat 70 %, kunnan 20 % ja yksityistä rahoitusta 10 %. Kokonaissumma on 150 000 euroa ja hankeaika 1.1.2012 30.7.2014. Tavoite oli saada haettua ja valittua koordinaattori vielä ennen joulukuun 2011 loppua. Päätös Hankkeen hyväksytty rahoitus on yhteensä 135900,00. Rahoitus jakautuu rahoituslähteittäin seuraavasti: julkisen rahoituksen osuus hankkeen hyväksyttävästä rahoituksesta on 90 % eli enintään 122310,00 euroa, josta EY-rahoituksen osuus on 45% eli enintään 55039,50 euroa. Kuntarahoituksen osuus on 20 % eli enintään 24462,00 euroa. Yksityisen rahoituksen osuus hankkeen hyväksyttävästä rahoituksesta on 10 % eli enintään 13590,00 euroa. Yksityisen rahoituksen osuus mm. koostuu tapahtumien ja tutustumiskäyntien osallistumismaksuista 3.4. Vapaaehtoistyön koordinaattori Vapaaehtoistyön koordinaattoriksi valittiin 1.1.2012 alkaen Anne Paananen. Vapaaehtoistyön koordinaattorin työnkuvaan kuuluvat mm. työryhmien organisointi, yhteyshenkilönä oleminen kaupungin ja järjestöjen välillä, yhteistyötapaamiset ja toiminnan kehittäminen yhdessä järjestöjen kanssa, tapahtumien ja tilaisuuksien järjestäminen. Vapaaehtoistyön koordinaattorilla on myös vastuu hankkeen raportoinnista sekä osin talouden seurannasta.
7 4. Hankekauden toimintakertomus 2012 Toimintakertomukseen on kuvattu lyhyesti ensimmäisen vuoden tapahtumat, toiminnot, kehittämistarpeet ja yhteistyötapaamiset. Ensimmäisen toimintavuoden aikana on kerätty kaikilta tahoilta ideoita, tarpeita ja kehittämisenkohteita, joita tullaan työstämään käytännön tasolle seuraavalla toimintakaudella mahdollisimman kattavasti. 4.1. Yhteistyötapaamiset Taulukkoon on kuvattu yhteistyötapaamiset lukumäärinä vuoden 2012 aikana. Tapaamiset ovat työryhmien, paikallisten järjestöjen, ulkopaikkakuntien järjestöjen, muiden kuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa järjestettyjä tapaamisia. Tapahtuma tai tapaaminen Toimija Liikuntatyöryhmä Liikuntajärjestöt 10 Kulttuuri ja taide työryhmä Kulttuurijärjestöt 4 Hoiva, virkistys ja mielen Sosiaali- ja terveysalan hyvinvointi työryhmä järjestöt 6 KJS, KaU, Klan kamppailuurheilun tuki ry, Klan Yhteistyötapaamiset - liikunta Ratsastajat 9 Yhteistyötapaamiset - sosiaali- ja terveysalan järjestöt Mielekkäät, SPR, Klan Eläkeläiset, Klan Eläkkeensaajat, Eläkeliitto, Vanhusneuvosto Yhteistyötapaaminen kulttuuri ja taidejärjestöt Tanssiopisto Vinha, Lyyti ry 2 Yhteistyötapaaminen - Muut järjestöt Tuorilan VPK 4 Nyhkälän palvelutalon Vertaisohjaajat kuntosalin vapaaehtoiset 5 ohjaajat Yhteistyötapaaminen - Kotihoito, Aila Ollila Karviainen Pirjo Mäkinen 7 Yhteistyötapaaminen Ykkösakseli 4 Muut kunnat Pusulan vapaaehtoistyö, Apuomena Lohja 3 12
8 4.2. Työryhmät Vapaaehtoisfoorumissa perustetut työryhmät kokoontuivat tasaisesti vuoden aikana ja työryhmiltä tulleet ideat, tarpeet ja toiveet on kuvattu alla eritellyssä tekstissä. 4.2.1. Liikunta Liikuntatyöryhmään on osallistunut Karkkilan liikuntajärjestöjen edustajia. Kokoontumisia kevään aikana oli viisi ja osallistujia tapaamisissa on ollut yhteensä 51. Liikuntatyöryhmässä on kerätty ideoita ja tarpeita seuraavasti: - aloitteet - kolmas sektori mukaan liikuntapaikkasuunnitteluun - työntekijän saaminen liikuntajärjestöjen käyttöön - kolmas sektori mukaan kaupungin peruspalveluiden tuottamiseen ostopalveluna - yhteistyön kehittäminen järjestöjen välillä - tiedottaminen, nettisivusto vapaaehtoistyölle - järjestötoimijoiden julkaisu 4.2.2. Kulttuuri ja taide Kulttuuri ja taide-työryhmään on osallistunut karkkilalaisia kulttuurijärjestöjen toimijoita. Tapaamisia kevään aikana oli kolme ja osallistujia tapaamisissa oli yhteensä 23. Kulttuuri ja taide-työryhmässä on kerätty ideoita ja tarpeita seuraavasti: - kulttuurituotanto kolmannen sektorin tuottamana - kulttuuriluotsit - kulttuurikeskus - jalkautuminen päiväkoteihin ja kouluihin - tiedottaminen, nettisivusto vapaaehtoistyölle - järjestötoimijoiden julkaisu 4.2.3. Hoiva, virkistys ja mielen hyvinvointi Hoiva, virkistys ja mielen hyvinvointi -työryhmään ovat osallistuneet karkkilalaiset sosiaali- ja terveysalan järjestöt sekä Karviaisen edustajat. Tapaamisia on kevään aikana ollut kolme ja osallistujia on ollut yhteensä 38. Hoiva, virkistys ja mielen hyvinvointi-työryhmässä on kerätty ideoita ja tarpeita seuraavasti: - kokoontumispaikka järjestöille - tukipalvelukoulutus - vapaaehtoisten nettipohjainen kohtaamispaikka - keikkavapaaehtoisten mukaan saaminen - tiedottaminen, nettisivusto vapaaehtoistyölle - järjestötoimijoiden julkaisu 4.2.4. Asuminen ja ympäristö Asumisen ja ympäristön työryhmä kokoontui Satu Sarinin johdolla kaksi kertaa ja paikalla oli vain yksi järjestön edustaja. Työryhmä ei ole kokoontunut syksyllä 2012.
9 4.3. Tapahtumat ja luennot Hankesuunnitelmaan kirjattiin erilaisia tapahtumia ja luentoja tukemaan vapaaehtoistyötä. Hankkeen järjestämät tapahtumat ja luennot on kerrottu tarkemmin alla. Lisäksi vapaaehtoistyön hanke on ollut mukana muissa kaupungin järjestämissä tapahtumissa mm. Rautapäivillä. 4.3.1. Harrastemessut Ensimmäiset Karkkilan Harrastemessut järjestettiin 25.8.2012 kaupungintalon ala-aulassa ja piha-alueella. Messujen tavoitteena oli saada järjestöjen toimintaa tunnetuksi ja luoda toiminnallinen tapahtuma kaupunkilaisille. Mukaan ilmoittautui 29 järjestöä sekä kolme yrittäjää ja Karkkilan kaupunki. Messualueelle oli sisäänpääsymaksu 2 ja näyttelyvieraita kävi päivän aikana 727 henkilöä. Lisäksi kun lasketaan kaikki näytteilleasettajat sekä esiintyjät, messupäivän aikana alueella oli yli tuhat karkkilalaista harrastuksista kiinnostunutta. Messut juonsi Jani Sievinen. Päivän aikana näyttelyvieraat pääsivät tutustumaan toiminnallisilla messuosastoilla paikallisiin järjestöihin sekä liittymään arvokkaaseen vapaaehtoistyöhön. Suosituimpia kohteita olivat Karkkilan ampujien ja Han Moo Don osasto sekä poniratsastus. Lisäksi päivän aikana nähtiin paljon monipuolisia ja taidokkaita esityksiä. Positiivisen palautteen perusteella Harrastemessut tullaan järjestämään myös vuonna 2013 ja hankkeen päättymisen jälkeen harkitaan sopiva aikaväli messujen järjestämiselle. 4.3.2. Luennot Liikkumisen merkitys lapsuudessa ja nuoruudessa luento järjestettiin 3.10. Karkkilasalissa yhteistyössä Työväenopiston kanssa. Luennoitsijana oli LitM Tapio Korjus, Humu. Paikalla oli 25 kuulijaa ja luento oli tarkoitettu kaikille asiasta kiinnostuneille. Osallistava museo uusi tapoja tehdä museotyötä luento järjestettiin 29.10. Karkkilasalissa yhteistyössä Työväenopiston kanssa. Luennoitsijana oli Kiasman toiminnanjohtaja Pirkko Siitari. Paikalla oli 12 kuulijaa ja luento oli tarkoitettu kaikille asiasta kiinnostuneille. 4.3.3. Teematorit Karkkilan iltatorin kehittäminen alkoi elinkeinotoimen taholta talvella 2012 ja vapaaehtoistyö otettiin mukaan yhteistyöhön. Iltatorin ohjelmien tuottamiseen haastettiin kolmas sektori mukaan, kun kesän jokaiselle iltatorille oli laadittu teema. Teemoina olivat mm. antiikkitori, tanssitori, rokkitori, liikuntatori. Järjestöjen tuottamaa ohjelmaa saatiin usealle teematori-illalle ja mukana olivat Puutarhayhdistys, maaseutunaiset, Karkkilan eläkkeensaajat, Karkkilan Eläkeläiset, Karkkilan soittokunta, Tanssiopisto Vinha, Työväen näyttämö, Karkkilan Pojat, Karkkilan Viihdekuoro, MLL, Karkkilan työväen naislaulajat ja mieskuoro. Teematorit saivat positiivista palautetta kaupunkilaisilta ja ensi kesänä 2013 samalla idealla jatketaan ilta-torin kehittämistä.
10 5. Toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Toimintasuunnitelma on tehty työryhmiltä tulleiden ideoiden ja kehittämistarpeiden pohjalta. Toimintasuunnitelmaan on koottu lyhyesti eri työryhmien toimintaehdotukset sekä ensi vuodelle suunnitellut koulutukset, tiedottaminen ja tapahtumat. 5.1. Liikuntatyöryhmä - aloitteet - kolmas sektori mukaan liikuntapaikkasuunnitteluun - työntekijän saaminen liikuntajärjestöjen käyttöön - kolmas sektori mukaan kaupungin peruspalveluiden tuottamiseen ostopalveluna - yhteistyön kehittäminen järjestöjen välillä - tiedottaminen, nettisivusto vapaaehtoistyölle - järjestötoimijoiden julkaisu Esille tulleet ideat ja toimintaehdotukset 1. Tiedottaminen 2. Liikuntajärjestöjen Kattojärjestö Liikunta ry 3. Ostopalvelu sopimukset 4. Yhteistyö kaupungin kanssa Nettipohjainen varausjärjestelmä Nettisivusto vapaaehtoistyölle Harrastustoiminnan tiedotuskanava Henkilöresurssit Liikuntapaikat Ohjaustoiminta Liikuntapaikat Ohjaustoiminta Leirit Muu toiminta Aloitteet Liikuntapaikkasuunnitelma Työryhmä
11 5.2. Kulttuuri ja taidetyöryhmä Kulttuuri ja taidetyöryhmässä on kerätty ideoita ja tarpeita seuraavasti: - kulttuurituotanto kolmannen sektorin tuottamana - kulttuuriluotsit - kulttuurikeskus - jalkautuminen päiväkoteihin ja kouluihin - tiedottaminen, nettisivusto vapaaehtoistyölle - järjestötoimijoiden julkaisu Esille tulleet ideat ja toimintaehdotukset 1. Kulttuurituotanto 2. Tiedottaminen 3. Kulttuurikeskuspalvelut saman katon alla 4. Vapaaehtoistoiminta Tapahtumien järjestäminen Koordinointi Nettisivusto vapaaehtoistyölle Järjestötoimijoiden julkaisu Kulttuurijärjestöt Taiteen harjoittajat Työväenopisto Kulttuuritoimi Kulttuuriluotsit Jalkautuminen päiväkoteihin ja kouluihin
12 5.3. Hoiva, virkistys ja mielen hyvinvointityöryhmä - kokoontumispaikka järjestöille - tukipalvelukoulutus - vapaaehtoisten nettipohjainen kohtaamispaikka - keikkavapaaehtoisten mukaan saaminen - tiedottaminen, nettisivusto vapaaehtoistyölle - järjestötoimijoiden julkaisu Esille tulleet ideat ja toimintaehdotukset 1. Järjestöjen kohtaamispaikka 2. Koulutus, tukitoiminta 3. Nettipohjainen tiedottaminen 4. Keikkaaputoiminta Seniorikahvila Perhekahvila Kokouskäyttö Tapahtumat Ystäväkoulutus Tukihenkilökoulutus Muu koulutus Varauskäytäntö Vapaaehtoistyön tiedottaminen Koulutusten tiedottaminen Palvelutalo Kotihoito Terveysaseman vuodeosasto
13 5.4 Koulutukset Seuraavia koulutuksia ollaan toteuttamassa vuonna 2013. 5.4.1. Ystäväkoulutus Ystäväkoulutus toteutetaan yhteistyössä Työväenopiston ja SPR:n kanssa 22.1. - 12.2.2013. Kurssin tavoitteena on antaa valmiuksia toimia Punaisen Ristin vapaaehtoisessa ystävätoiminnassa ja innostaa ihmisiä tulemaan mukaan ystävätoimintaan. 5.4.2. Yhdistystoiminnan kurssi Yhdistystoiminnan kurssi järjestetään yhteistyössä Työväenopiston kanssa 24.1. - 14.2.2013. Kurssin tavoitteena on tarjota osallistujille perustiedot yhdistyslaista ja hallitustyöskentelystä sekä työkaluja yhdistyksen toiminnan kehittämiseen. 5.4.3. Tukihenkilökoulutus Tukihenkilökoulutuksen suunnitteluun on perustettu työryhmä, johon kuuluvat sosiaaliohjaaja Janne Kortelainen, diakoni Mervi Laamanen, päihde- ja mielenterveyspalvelujen osastonhoitaja Vilja Vainio, etsivä nuoriso-ohjaaja Minna Mikkola, vapaa-aikasihteeri Merja Korkiakoski sekä vapaaehtoistyön koordinaattori Anne Paananen. Tukihenkilökoulutuksen runko tehdään keväällä 2013 ja tavoitteena on koulutuksen aloittaminen syksyllä 2013. Koulutuksen keskeinen tavoite on tarjota vapaaehtoiselle ns. peruskoulutus vapaaehtoistyöstä ja sen jälkeen tarjota syventävää koulutusta vapaaehtoisen oman kiinnostuksen mukaan. Syventäviä koulutuksia olisi mm. Ystäväkoulutus, keikka-apukoulutus, nuorten tukihenkilökoulutus ja muu ohjaava koulutus. 5.5. Tiedottaminen Tiedottamien on koettu usein puutteelliseksi ja sen parantaminen onkin yksi tavoite seuraavalle toimintakaudelle. Yksi tiedottamisen väline voisi olla oma vapaaehtoistyön kotisivusto, mistä löytyisi keskitetysti tietoa vapaaehtoistyön järjestäjistä, harrastetoimijoiden tarjoajista, koulutuksista. Sieltä löytyisi tietoa myös niille, jotka ovat harkinneet ryhtymistä vapaehtoiseksi. 5.6. Tapahtumat ja luennot 5.6.1. Vapaaehtoisfoorumi Vapaaehtoisfoorumi järjestetään la 9.3.2013 Karkkilasalissa klo 10-15. Foorumiin kutsutaan kaikki järjestötoimijat ja muut vapaaehtoistyössä mukana olevat kehittämään Karkkilan vapaaehtoistyötä. Päivän aikana kuulemme alustuksia ja esimerkkejä vapaaehtoistyön toimintavoista muilla paikkakunnilla ja mukaan on kutsuttu mm. liikunnan, kulttuuri ja hoiva-alan vapaaehtoistyön toimijoita. 5.6.2. Harrastemessut Toiset Karkkilan Harrastemessut järjestetään alustavasti la 31.8.2013. Tavoitteena on taas saada mukaan runsaasti karkkilalaisia harrastetoimijoita esittelemään toimintaansa.
14 Paikkana on kaupungintalo ja piha-alue. Edellisten messujen palautteiden perusteella messupäivää muutetaan mm. parantamalla ruokapalvelujen tarjontaa sekä lyhentämällä messupäivää. Työryhmä aloittaa messujen työstämisen tammikuussa 2013. 6. Yhteenveto Ensimmäisen toimintavuoden kokemukset ovat olleet positiivisia vapaaehtoistyön koordinaattorin näkökulmasta. Yhteistyö paikallisten järjestöjen kanssa on tuottanut paljon uusia ideoita toimintatapojen kehittämiseen ja luomiseen. Nähtävissä on halua ja tarvetta kehittää Karkkilan vapaaehtoistyötä, mutta siihen tarvitaan saumatonta yhteistyötä kaupungin ja järjestötoimijoiden kanssa. Yhteisten päämäärien saavuttamiseksi tulee luoda selkeät toimintatavat ja pelisäännöt kaikkien toimijoiden edun mukaiseksi. Vapaaehtoinen ei voi koskaan korvata ammattilaista, mutta on tarpeellinen lisäapu palveluiden parantamiseksi. Kohta joka toinen on vapaaehtoinen. Tähän tarpeeseen on vastattava ja siksi tulee tarjota Karkkilassa mahdollisimman houkuttelevaa toimintaa arvokkaassa vapaaehtoistyössä. Seuraavan kauden toimintasuunnitelma on otettava käyttöön ja sen toteuttamiseen tarvitaan kaupungin eri toimialojen tahtotilaa. Vapaaehtoistyön koordinaattori kokoaa ensi vuoden alusta ohjausryhmää eri toimialojen edustajista. Vapaaehtoistyön toimijoilta tulevat ajatukset viedään ohjausryhmälle tietoon ja sitä kautta toimintatavat saadaan käytäntöön tarpeen mukaisesti. Tuleva toimintakausi näyttää sen, mitä yhteistyöllä voimme saavuttaa ja mihin asti tahtotilaa riittää. Hankkeen tavoitteena on luoda pysyviä toimintamalleja, jotka jatkuvat myös hankekauden jälkeenkin. Toivon kaikille hankkeessa mukana oleville ja muille yhteistyökumppaneille innovatiivista toimintakautta 2013. Karkkilassa 17.12.2012 Anne Paananen vapaaehtoistyön koordinaattori