Suomalainen ruokakulttuuri Hans Välimäki 9.9.2010
Tänään Kehittyvässä vaiheessa Oman identiteetin hakemista ja vahvistamista Herättää suurta mielenkiintoa etenkin kansainvälisessä mediassa Haetaan etenevässä määrin paikallisia erikoisuuksia jotka voi helpohkosti kääntää omaksi edukseen Vaatii asiantuntemusta ja asiaan perehtymistä
Tuunattuna Jos vanhoja perinteisiä annoksia lähdetään tuunaamaan, vaatii se tarkkuutta siinä mielessä, että liiallisia ylilyöntejä ei pääsisi tai saa päästä käymään. Annosten tuunaaminen sinällään on aina riski, sillä perinteiset asiat herkistävät ja aiheuttavat ihmisissä erilaisia tuntemuksia. Parhaimmillaan tuunaaminen on neroutta tai taidetta huonoimmillaan se muistuttaa joukkoraiskausta jossa mikään ei ole kohdillaan. Tämän takia tuunaamisen tärkein puoli on ymmärtää annoksen keskeisimmät pointit joita tulee sopivasti korostaa. Lisäksi tuunauksessa ei oikeastaan saa poistaa mitään alkuperäistä, vaan korostaa erilaisia partikkeleita. Muutama esimerkki
Lainattua Suomalainen ruokakulttuuri nojaa tuontitavaraan. Tämä ei sinällään suinkaan ole huono asia, vaan täysin normaali globaali ilmiö. Tämän takia liiallinen maan alkuperän korostaminen ei oikeastaan ole edes järkevää, koska alkuperän selvittäminen saattaa olla hankalaa ja mahdotontakin. Lisäksi liian puristisesta asenteesta saattaa seurauksena olla katsontakannan kaventumisen myötä liian yksioikoisia seurauksia. Esimerkki: Pääsiäisen mämmiä syöty Persiassa sekä Venäläinen leipä ja kulitsa joka versioidaan Italiassa jouluaikaan nimellä Pannettone. Pasta on idästä, ja sushikulttuurin siemen on alkujaan kiinalaista alkuperää. Amerikassa kaikki on muualta. Eli ruoka on mitä suurimmassa määrin ollut globaalia jo aikojen alusta lähtien ihmisten muuttaessa paikasta toiseen. Väriä siihen on tuonut osaltaan paikalliset raaka-aineet ja tuotanto-olosuhteet.
Voidaanko vanhasta kehittää uutta? Oma mielipiteeni on, että vanhaa pitää aina kehittää nykytarpeisiin sopivaksi. Tähän pätee samat lainalaisuudet kuin tuunaamiseen, koska vanhoja ja hyväksi koettuja asioita voi aika ajoin olla vaikea muuttaa ja mukauttaa nykytarpeiden mukaisiksi.
Yrittäjät, omat tuotteet ja työ? Identiteetin luominen on kaikkein vaikein työ mitä yrittäjiltä vaaditaan. Tämä tarkoittaa oman persoonan esiintuomista kaikessa toiminnassa. Kun tähän liitetään paikalliset erikoisuudet, niin paketti on aika valmis. Oman työn panostusta ei voi koskaan korostaa liikaa, koska vain sitä kautta persoonaa saadaan esiin enemmän. Lisäksi nykypäivänä on pakko panostaa laatuun. Laatu ihmisten mielissä linkittyy suoraan esimerkiksi raaka-aineiden tuotantotapoihin ja niihin liittyviin tarinoihin. Kuluttajat, mikä on lähellä tuotetun raaka-aineen mahdollisuus. Suomessa on vuosikausia tehty työtä puhtaan suomalaisen ruoan puolesta, mikä osaltaan on aiheuttanut hallaa paikallisille erikoisuuksille. Lisäksi nykysuomessa tapahtuvaa ruokahuoltoa voidaan pitää vinoutuneena Esimerkki: logistiikkaa. Tavara tuotetaan ensin Kälviällä, pakataan autoon jolla se kuljetetaan keskusvarastolle jossa se pakataan uudelleen ja kuljetetaan takaisin Kälviälle
Oma mielipiteeni on, että lähellä tuotettu raaka-aine on aina mahdollisuus mikä tulisi hyödyntää parhaan mukaan. Tämä takaa raaka-aineeseen liittyvän henkilökohtaisen leiman, jolloin asiakkaalle voidaan osoittaa mistä se on peräisin ja kuka tai minkälainen tyyppi sen on tuottanut ja miksi.
KIITOS! Rikhardinkatu 4 09-612 7393 www. chezdominique.fi www.hansvalimaki.com
Workshop 9.9.2010 Asiakaslähtöinen tuotekehitys. Onko sellaista? Asiakaslähtöinen tuotekehitys lähtee omasta segmentoinnista ja erityisosaamisesta ja näiden tietojen hyödyntämisestä Onko se enemmänkin sitä mikä itseä miellyttää? Ei. Egoistinen lähestyminen on yleensä raakile-asteella olevan yrityksen ongelmana. Luullaan että se mikä itseä kiinnostaa, niin kiinnostaisi muitakin. Esimerkkinä mainittakoon eräs lappilainen ravintola mikä tarjosi pari vuotta sitten parhaimpaan sesonkiaikaan mm niilin ahventa
Workshop Onko yrityksillä riittävästi tuotekehitystä kaupan ja sk puolen kanssa? tällä hetkellä ei tietääkseni juurikaan lainkaan, mutta ammattiosaamista käytetään koko ajan enenevässä määrin hyödyksi mm tuotekehityspuolella, kun haetaan uusia makuyhdistelmiä, rakenteita jne. Kvartaaliajattelu Lyhytjänteinen suunnittelu tai kokonaan suunnittelemattomuus ja vanhaan turvautuminen johtaa usein kehitystyön loppumiseen, koska tavoitteena on voiton maksimointi. Etenkin pienet yritykset kärsivät tämänsuuntaisesta ajattelusta resurssien puutteen vuoksi.
Workshop Yhteistyökumppanit kumppaneiden kanssa työskentely on siinä mielessä kannatettavaa, että intressit kohtaavat jo suunnitteluvaiheessa, jolloin yritysten välinen kapasiteetti-intressi saadaan kohtaamaan toisensa mahdollisimman hyvin. Jos yritykset tiivistävät yhteistyötään jo suunnitteluvaiheessa lopputuloksena saadaan yhteen hioutunut tuote ja mahdollisimman vähän kallista tyhjäkäyntiä. Maaseutumatkailuyritykset pitäisi panostaa entistä enemmän erityisosaamiseen ja ottaa ruoka ja sen ympärille kietoutuva elämyksellisyys vahvemmin mukaan toimintaan. Onko segmentointi kunnossa? segmentointi ja markkinointi kulkevat täysin käsi kädessä. Markkinointi on nykypäivänä helpommin kohdistettavaa, jolloin segmentti on kapeampi, mutta oikein kohdennettu markkinointi tehokkaampaa. Lisäksi tekniikka mahdollistaa uusien asiakasryhmien etsimisen suhteellisen helposti. Asiakasrekisterit alkavat olemaan yrityksille uusi kaupankäynnin kohde, jolloin ennen kun maksettiin osoitteesta ja puhelinnumerosta kaupan kohteeksi voitaisiin lisätä helposti myös asiakasrekisterit.
Workshop Nykypäivän trendit Trendit liikkuvat entistä enemmän luonnollisten ja eettisten tuotantomenetelmien suuntaan. Käytännössä tämän pitäisi olla suomalaiselle matkailualalle pelkästään etulyöntiaseman tarjoama mahdollisuus, mutta itse koen, että suunnittelemattomuus, identiteetin puuttuminen, alueellisen identiteetin hyödyntämättä jättäminen ja kohtuullisen heikkotasoinen ruoka pilaavat tämän mahdollisuuden.
KIITOS! Rikhardinkatu 4 09-612 7393 www. chezdominique.fi www.hansvalimaki.com