Keski-Suomen sairaanhoitopiiri TIETOJA KYS-ERVA-ALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISTÄ KUVIOINA - Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohti sairaanhoitopiireittäin - Väestön ikärakenne sairaanhoitopiireittäin - Sairastavuusindeksin ja osaindeksien aikasarjat sairaanhoitopiireittäin, vuosien 2009-2011 (v.2010) = 100 (Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottamat indeksit) - Kansantauti-indeksi sairaanhoitopiireittäin vuonna 2013 sekä sairastavuusindeksi vuonna 2012, ikävakioitu ja ikävakioimaton tieto (Kelan tuottamat indeksit) Sairaanhoitopiirin toimisto 17.11.2014
3 691 3 280 3 246 3 223 2 950 2 964 Lähde: Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia vuonna 2012.
KYS ervan kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset sairaanhoitopiireittäin asukasta kohti vuonna 2012 (sosiaalitoimeen ei sisälly lasten päivähoitoa) Sairaanhoitopiirit Sosiaali- Perus- Erikois- Yhteensä toimi terveyden- sairaanilman lasten päivähoitoa huolto hoito Itä-Savon 1 358 785 1 548 3 691 Pohjois-Savon 1 298 734 1 248 3 280 Etelä-Savon 1 349 761 1 136 3 246 Pohjois-Karjalan 1 308 764 1 151 3 223 Keski-Suomen shp 1 229 714 1 007 2 950 Koko maa 1 225 667 1 072 2 964 Lähde: Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia vuonna 2012.
Kunnan nettokustannukset v. 2012 KSSHP:ssä, euroa asukasta kohti ; erikseen sosiaalitoimi, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito (Keskussairaala, aluesairaalat, yksityiset) ja yliopistosairaalat (erva) 3,1% 31,0% 24,2% 41,7% Jäsenkunnat yhteensä ei sisällä vuoden 2012 Jämsän eikä Kuhmoisten tietoja Lähde: Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia vuonna 2012.
Terveyden- ja sosiaalihuollon tarvevakioidut menot 2012 Nettomenot, indeksi koko maa=100 Tarvekerroin, koko maa=1,00 Tarvevakioidut menot, indeksi koko maa=100 Itä-Savo 131 1,11 119 Pohjois-Savo 112 1,13 99 Keski-Suomi 100 1,03 97 Etelä-Savo 111 1,14 97 Pohjois-Karjala 109 1,12 97 Lähde: THL, Terveyden- ja sosiaalihuollon tarvevakioidut menot sairaanhoitopiireittäin ja kunnittain 2012
Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne
KYS ervan väestöt sairaanhoitopiireittäin ja ikäluokittain 31.12.2013-14 15-24 25-44 45-64 65-74 75 - Yhteensä Itä-Savon SHP 5 773 4 651 8 052 13 974 6 388 5 606 44 444 Etelä-Savon SHP 14 328 11 194 20 151 32 315 14 223 12 196 104 407 Pohjois-Karjalan SHP 24 907 20 305 35 113 51 113 20 400 17 274 169 112 Pohjois-Savon SHP 37 991 29 642 54 373 73 089 28 485 24 850 248 430 Keski-Suomen SHP 41 904 32 552 60 395 67 040 27 137 21 745 250 773 KYS erva yhteensä 124 903 98 344 178 084 237 531 96 633 81 671 817 166 Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne
THL:n sairastavuusindeksi koostuu seuraavista sairausryhmistä: Sairausryhmien painokertoimissa huomioon otetut näkökulmat: Useat sairaudet ovat voimakkaan ikäriippuvaisia, jolloin alueen ikärakenne määrittää suurelta osin sairastavuuden tasoa. Ikävakioitu indeksi mahdollistaa alueiden välisen vertailun tästä riippumatta. Vakioimaton indeksi puolestaan kuvastaa alueelle kohdentuvaa sairastavuustaakkaa ja on olennaisempi esimerkiksi alueelle kohdentuvien sairastavuudesta johtuvien kustannusten mittari. Riittävän tapausmäärän varmistamiseksi pienimmillekin aluetasoille indeksin laskemisessa on käytetty kolmen peräkkäisen vuoden tietoja. Esimerkiksi vuoden 2010 sairastavuusindeksin laskennassa on käytetty vuosien 2009-2011 tietoja. Lähde: THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Ikävakioiduissa luvuissa alueiden erilainen ikärakenne ei vaikuta vertailuun. Lähde: THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Ikävakioiduissa luvuissa alueiden erilainen ikärakenne ei vaikuta vertailuun. Lähde: THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Lähde: THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Lähde: THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Lähde: THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Lähde: THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Lähde: THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Lähde: THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Lähde: THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Lähde: THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Lähde: THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
KELAN kansantauti-indeksi ja sen osaindeksit vuonna 2013 KELAN kansantauti-indeksiin sisältyy seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta: diabetes, psykoosit, sydämen vajaatoiminta, nivelreuma, astma, verenpainetauti ja sepelvaltimotauti. Niistä jokaisesta on laskettu esiintyvyys ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon (koko maa=100). Kansantauti-indeksi on näiden seitsemän indeksin keskiarvo. Tässä esitetään ikävakioitu ja vakioimaton indeksi. Ikävakioiduissa luvuissa alueiden erilainen ikärakenne ei vaikuta vertailuun. KELAN Kansantauti-indeksi Lähde: KELA
Indeksiin on laskettu esiintyvyys erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavan sairauden perusteella ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon (koko maa=100) Lähde: KELA
Indeksiin on laskettu esiintyvyys erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavan sairauden perusteella ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon (koko maa=100) Lähde: KELA
Indeksiin on laskettu esiintyvyys erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavan sairauden perusteella ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon (koko maa=100) Lähde: KELA
Indeksiin on laskettu esiintyvyys erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavan sairauden perusteella ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon (koko maa=100) Lähde: KELA
Sairastavuusindeksi Indikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Luvut ikävakioituna ja vakioimattomina. Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Niistä kukin on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon. Lopullinen sairastavuusindeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Luku kertoo yleistilanteen kunnan tai sitä suuremman alueen sairastavuudesta. Indeksin osista kaksi eli työkyvyttömyys ja pitkäaikaissairastavuus (erityiskorvausoikeudet) ovat rekisterikantamuuttujia ja vuodesta toiseen melko stabiileja. Kuolleisuus vaihtelee etenkin pienissä kunnissa vuosittain, minkä vuoksi sitä koskevissa laskelmissa on käytetty kolmen peräkkäisen vuoden keskiarvoa. Indeksiluvun tarkoituksena on paitsi antaa yleiskuva myös herättää kysymyksiä tarkastellun alueen tilannetta selittävistä tekijöistä ja sairastavuudesta tarkemmin. Ikävakioiduissa luvuissa alueiden erilainen ikärakenne ei vaikuta vertailuun. Lähde: KELA
Kuolleisuusindeksiä koskevissa laskelmissa on käytetty kolmen peräkkäisen vuoden keskiarvoa ja se on suhteutettu maan väestön keskiarvoon. Ikävakioiduissa luvuissa alueiden erilainen ikärakenne ei vaikuta vertailuun. Lähde: KELA
Lääkekorvausoikeusindeksiin on laskettu esiintyvyys erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavan sairauden perusteella ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon (koko maa=100). Ikävakioiduissa luvuissa alueiden erilainen ikärakenne ei vaikuta vertailuun. Lähde: KELA
Työkyvyttömyysindeksi perustuu työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja se on suhteutettu maan väestön keskiarvoon. Ikävakioiduissa luvuissa alueiden erilainen ikärakenne ei vaikuta vertailuun. Lähde: KELA