Asia on tullut vireille Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa 31.12.2004.

1(14) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro YLO 88 Dnro LOS-2004-Y-1091-111 Annettu julkipanon jälkeen 27.11.2009 ASIA Päätös Oy Turku Energia-Åbo Energi Ab:n ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee TYKSin lämpökeskuksen toimintaa Turun kaupungissa osoitteessa Kiinanmyllynkatu 4-8. Kyseessä on olemassa oleva toiminta. LUVAN HAKIJA Oy Turku Energia-Åbo Energi Ab PL 105, 20101 TURKU LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Lupaa haetaan olemassa olevalle Oy Turku Energian omistamalle, polttoaineteholtaan yhteensä 90 MW:n TYKSin lämpökeskukselle, joka sijaitsee kiinteistöllä 853-1-35-12, osoitteessa Kiinanmyllynkatu 4-8, 20520 TURKU. Liike- ja yhteisötunnus: 0984944-9 Toimialatunnus: 40301 Kiinteistörekisteritunnus: 853-32-59-1 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdat 3 b ja 5 a. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lounais-Suomen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohta 3 mukaan. ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa 31.12.2004. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös 20.2.1998 (18 YS). Turun ja Porin lääninhallituksen 16.10.1989 päätös (402 YS) lämpökeskuksen ilmansuojeluilmoituksesta. Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Vaihde 020 610 102 Neuvonta 020 690 162 www.ymparisto.fi/los Självständighetsplan 2 PB 47, FI-20801 Åbo, Finland Växel +358 20 610 102 Rådgivning +358 20 690 162 www.miljo.fi/los Valtakatu 6, 28100 Pori Vaihde 020 610 102 Neuvonta 020 690 162 www.ymparisto.fi/los Valtakatu 6, FI-28100 Björneborg, Finland Växel +358 20 610 102 Rådgivning +358 20 690 162 www.miljo.fi/los

ALUEEN KAAVOITUSTILANNE 2/14 Lämpökeskus sijaitsee Turun kaupungissa Helsingin valtatien ja Hämeentien risteyksessä. Vahvistetussa asemakaavassa alue on merkitty sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi. Laitoksen pohjoispuoli on kaavassa varattu yleisen tien ja rautatien alueeksi, opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi, asuinrakennusten korttelialueeksi ja teollisuus- ja varastorakennusten alueeksi. Laitoksen itäpuoli on kaavoitettu sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi, asuin-, liike ja toimistorakennusten korttelialueeksi, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi ja yleiseksi pysäköintialueeksi. Laitoksen eteläpuoli on kaavoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi, opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi ja asuinrakennusten korttelialueeksi. Länsipuoli on kaavoitettu asuinrakennusten korttelialueeksi, asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi ja yleisten rakennusten korttelialueeksi. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Laitoksen lähiympäristö Lämpökeskus sijaitsee kaupungin keskustaajamassa sairaala-alueella. Lähin asuinrakennus sijaitsee laitoksen pohjoispuolella Hämeentien toisella puolella noin 180 metrin etäisyydellä. Maaperä- ja pohjavesiolosuhteet Laitos ei sijaitse luokitellulla tai muuten tärkeällä pohjavesialueella. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta TYKSin lämpökeskuksella tuotetaan lämpöä Turku Energian kaukolämpöverkkoon. Laitos toimii kaukolämmön tuotannossa huippu- ja varalaitoksena. Toiminta ajoittuu pääosin lämmityskaudelle, jolloin laitosta käytetään kulutushuippujen aikana. Laitos toimii myös verkoston varalaitoksena esimerkiksi Naantalin kivihiilivoimalaitoksen tuotantokatkosten aikana. Lämpökeskuksessa toimiva höyrykeskus tuottaa höyryä alueen asiakkaille ympäri vuoden. Lämpökeskuksessa on neljä raskaspolttoöljykattilaa. Kattila VLK2, polttoaineteholtaan 43 MW on otettu käyttöön vuonna 1986 sekä kattila VLK4, polttoaineteholtaan 43 MW, otettu käyttöön vuonna 1988. Kattilat ovat tulitorvi-tuliputkikattiloita ja kytketty suoraan kaukolämpöverkkoon. Kummankin kattilan hyötysuhde on 93 % ja arvioitu käyttöaika 650 tuntia vuodessa. Kattiloiden öljynpolttimet ovat pyöriväkuppisia ja moduloivia. Höyrykattilat VHS1 ja VHS2 ovat molemmat polttoaineteholtaan 2,0 MW ja otettu käyttöön vuonna 1985. Kattilat ovat tulitorvi-vesiputki kattiloita. Kummankin kattilan hyötysuhde on 93 % ja arvioitu käyttöaika 8500 tuntia vuodessa. Kattiloiden öljynpolttimet ovat pyöriväkuppisia ja moduloivia. Kattilalaitoksen polttoaineenkulutus sekä lämmön- ja höyryntuotanto ovat vuosina 2007 ja 2008 olleet seuraavat:

3/14 Vuosi 2007 2008 Raskaspolttoöljy (t/a) 2950 1298 Lämmöntuotanto (GWh/a) 24,7 9,5 Höyryntuotanto (GWh/a) 4,1 3,9 Polttoaineet Raskasta polttoöljyä (POR 420 s <1 %)) on arvioitu käytettävän 2400 tonnia vuodessa. Öljyä varastoidaan kahdessa terässäiliössä (450 m 3 ja 360 m 3 ). Säiliöt sijaitsevat entisessä hakevarastossa. Hakevarasto toimii öljysäiliöiden suoja-altaana. Suoja-altaan tilavuus on 110 % öljysäiliöiden yhteistilavuudesta. Öljynvuotohälytin sijaitsee pumppauskaivossa. Kattilat VLK2 ja VLK4 käynnistetään nestekaasulla. Kattilat VHS1 ja VHS2 käynnistetään sähköenergialla. Kemikaalit Nuohousvesi neutraloidaan lipeällä. Lipeäliuosta tuodaan laitokseen tarpeen mukaan. Päästöjen ja niiden vaikutusten rajoittaminen Raskasöljykattiloiden VLK2 ja VLK4 savukaasuista poistetaan hiukkasia multisyklonityyppisellä savukaasunpuhdistimella, savukaasut johdetaan 70 metriä korkeaan tiilirakenteiseen savupiippuun. Kaasun virtausnopeus piipun suulla on 30 metriä sekunnissa. Höyryntuotantoon käytettävien raskasöljykattiloiden VHS1 ja VHS2 savukaasuista ei poisteta hiukkasia. Savukaasut johdetaan 40 metriä korkeaan teräsrakenteiseen savupiippuun. Kaasun virtausnopeus piipun suulla on 30 metriä sekunnissa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Kattilalaitoksen merkittävimmät päästöt ilmaan ovat typen oksidit, rikkidioksidi ja hiukkaset. Kattilalaitoksen päästöiksi on ilmoitettu seuraavat: Kattila VLK2 Vuosipäästö 2007 (t/a) Käyttöaika 501 h Vuosipäästö 2008 (t/a) Käyttöaika 143 h Hiukkaset 0,5 11 0,1 9,7 Rikin oksidit 17,8 389 5,2 389 Typen oksidit 8,9 195 2,6 194,6 Hiilidioksidi, foss Kattila VLK4 Vuosipäästö 2007 (t/a) Käyttöaika 707 h 3576,2 78000 1044,1 78400 Vuosipäästö 2008 (t/a) Käyttöaika 328 h Hiukkaset 0,7 11 0,2 6,8 Rikin oksidit 23,7 389 10,9 389 Typen oksidit 11,9 195 5,5 194,6 Hiilidioksidi, foss 4782,3 78000 2195,4 78400

4/14 Kattila VHS1 Vuosipäästö 2007 (t/a) Käyttöaika 3340 h Vuosipäästö 2008 (t/a) Käyttöaika 3517 h Hiukkaset 0,1 16 0,16 0 Rikin oksidit 2,8 389 0,6 0,4 Typen oksidit 1,1 146 1,17 0,2 Hiilidioksidi, foss Kattila VHS2 Vuosipäästö 2007 (t/a) Käyttöaika 3090 h 575,5 78000 454,7 78800 Vuosipäästö 2008 (t/a) Käyttöaika 3066 h Hiukkaset 0,1 16 0,14 0 Rikin oksidit 2,8 389 0,53 0,4 Typen oksidit 1,0 146 1,03 0,2 Hiilidioksidi, foss Päästömittaukset 576 78000 454,7 78800 Kattiloista K1 ja K2 sekä kattiloista VHS1 ja VHS2 on 12.-14.12.2007 mitattu hiukkas-, typenoksidi- ja rikkidioksidipäästöt. Mittaustulokset on esitetty alla olevissa taulukoissa. Kattila VLK4 Kattila VLK2 BAT ohjearvo Teho 10 MW 36 MW 10 MW 36 MW Hiukkaset (mg/mj) 157 7 5 10 15-40 NOx (mg/mj) 171 255 280 188 150-200 SO 2 (mg/mj) 445 451 430 456 < 500 Kattila VHS1 Kattila VHS2 BAT ohjearvo Teho 1 liekki 2 liekkiä 1 liekki 2 liekkiä Hiukkaset (mg/mj) 19 < 9 < 20 < 7 40-60 NOx (mg/mj) 199 226 234 216 < 270 SO 2 (mg/mj) 428 439 421 443 < 500 Melu Kattilalaitoksen toiminnasta aiheutuva melutaso on mitattu 14.12.2004. Seisonta-ajan mittaukset on tehty 13.12.2004. Mittaukset on tehty seitsemässä pisteessä laitoksen kiinteistön alueella. Mittaukset on tehty mahdollisuuksien mukaan vähintään 3,5 metrin etäisyydellä muista heijastavista rakenteista kuin maanpinnasta. Etäisyys maanpinnasta on ollut noin 1,5 metriä. Laitoksen käytön aiheuttama melu on mitattu metrin etäisyydeltä laitoksen seinästä. Mittauspiste 1 2 3 4 5 6 7 Laitos seisoo (db) 60-63 57-63 60-65 58-63 59-63 58 63-67 Laitos käy (db) 60-62 57-64 60-63 58-64 58-62 56-58 61-64

5/14 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Kattiloiden öljytuhka (1 t/a) kerätään erilliseen säiliöön ja toimitetaan ongelmajätteiden käsittelypaikkaan. Sekajätteet, kuten likaiset rätit (0,1 t/a) ja pakkaamaton sekajäte (0,1 t/a) toimitetaan jätteenkäsittelijälle. Jätevedet Nuohousjätevesi (10 t/a) kerätään erilliseen nuohousjätevesisäiliöön, neutraloidaan lipeällä ja toimitetaan ongelmajätteiden käsittelypaikkaan. Toiminnassa syntyy 10 m 3 saniteettijätevesiä vuodessa. Jätevedet johdetaan Turun kaupungin viemäriverkostoon. Öljyvaraston suoja-altaan sadevedet johdetaan sulkuventtiilillä varustettuun öljynerotuskaivoon. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Kattiloiden toimintaa seurataan ja ohjataan kaukokäyttövalvomosta, jossa on jatkuva miehitys. Kattiloiden savukaasujen lämpötilaa mitataan kattilakohtaisilla jatkuvatoimisilla mittareilla. Savukaasujen jäännöshappea ja tummuutta mitataan kattilakohtaisesti jatkuvatoimisilla mittareilla. Savukaasun tummuuden 50 %:n raja-arvon ylittyminen aiheuttaa hälytyksen ja tummuuden ylittäessä 50 %:n raja-arvon yli viiden minuutin ajan pysäyttää kattilan öljynpolttimen. Kattiloiden VLK2 ja VLK4 savukaasujen hiukkaset poistetaan multisykloni tyyppisellä erottimella, jonka toiminnan tehokkuutta kuvaa erottuva hiukkasmäärä. Erottimen tiiviyttä seurataan aistinvaraisesti. Hiukkaspitoisuus, rikkidioksidi ja typen oksidit mitataan kattiloiden käyttöönotossa ja kertaluonteisesti polttoainemuutosten yhteydessä sekä kattiloittain 5 000 käyttötunnin välein. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA JA ENERGIATEHOKKUUS Hakija on liittynyt elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Laitoksesta aiheutuu sen toimiessa hiukkasten, rikkidioksidin ja typen oksidien päästöjä ilmaan. Laitosta käytetään huippu- ja varalämpövoimana, joten päästöjen määrä vaihtelee vuosittain käyttötarpeen mukaan. Toisaalta laitoksen käyttö lisää kaukolämmön käyttämistä, mikä vähentää kiinteistökohtaisen lämmityksen käyttöä ja siitä aiheutuvien päästöjen määrää. Käytettävillä polttotekniikoilla ja savukaasun puhdistimella päästään alle olemassa olevien pienten kattilalaitosten parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaisten päästötasojen. YMPÄRISTÖRISKIT JA NIIDEN ENNALTAEHKÄISY

Laitokselle on laadittu painelaitelain mukainen kattilalaitoksen vaaran arviointiselvitys vuonna 2003. 6/14 Laitoksen hälytykset on keskitetty jatkuvasti miehitettynä olevaan kaukokäyttövalvomoon. Hälytyksen sattuessa Turku Energian varallaolo- ja/tai valvomohenkilökunta menee kohteeseen toteamaan hälytyksen aiheuttajan ja tekee korjaavat toimenpiteet ennen kattilan seuraavaa käynnistystä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Hakija on 5.1.2007 täydentänyt hakemustaan siten, että lämpökeskuksessa toimiva höyrykeskus sisältyy myös hakemukseen. Lisäksi hakija on 3.9.2009 täydentänyt hakemusta vuosien 2007 ja 2008 energian käyttö ja päästötiedoilla sekä 14.9.2009 päästömittausraportilla vuodelta 2007. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Turun kaupungin ilmoitustaululla 9.7. 10.8.2009 ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 6.7. 4.8.2009. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Turun Sanomissa 15.7.2009 ja Åbo Underrättelser sanomalehdessä 11.7.2009. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Turun kaupunginvirastossa ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa. Lisäksi hakemuksesta on 6.7.2009 erikseen tiedotettu kirjeellä asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Ympäristölupatarkastus suoritettiin 30.9.2009. Tarkastusmuistio on liitetty asiakirjoihin. Turun kaupunginhallitus on 2.11.2009 antanut lausuntonaan ympäristönsuojelutoimiston kannanoton mukaisen lausunnon Turun kaupungin kaavoitus- ja ympäristölautakunta on 20.10.2009 antanut lausuntonaan Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimiston kannanoton hakemukseen. Ympäristönsuojelutoimiston näkemyksen mukaan toiminnalle voidaan myöntää jatkossakin ympäristölupa. Tarpeelliset tiedot laitoksen nykyisestä toiminnasta ja päästöistä on ollut käytettävissä lausuntoehdotusta laadittaessa. Lupapäätöksessä tulee hakemuksessa ilmoitetun lisäksi huomioida seuraavat seikat: Päästöt ilmaan Kattiloita tulee käyttää ja huoltaa siten, että käynnistykseen tai tehonvaihteluun liittyvät lyhytaikaiset nokipäästöt jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,0 painoprosenttia. Kaukolämpökattiloiden hiukkaspäästöt saavat olla vuosikeskiarvona enintään 40 mg/mj (140 mg/m3 kuivaa kaasua 3 tilavuusprosentin jäännöshappipitoisuudella). Kaukolämpökattiloiden päästöjen typenoksidipitoisuus saa olla vuosikeskiarvona enintään 200 mg/mj (670 mg/m3 kuivaa kaasua 3 tilavuusprosentin jäännöshappipitoisuudella). Melu

7/14 Meluaville laitteille, kuten puhaltimille, tulee lupapäätöksessä tarvittaessa asettaa äänitehotasot, joita ei saa ylittää. Mahdolliset laitevioista aiheutuvat meluhaitat tulee torjua etukäteen riittävillä laitteiden ennakkohuolloilla. Havaitut viat tulee korjata välittömästi. Jätteet Laitoksessa muodostuvat hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi. Ongelmajätteitä, kuten jäteöljyä, raskasöljytuhkaa ja tuhkavesiä, tulee säilyttää tiivispohjaisessa katetussa tilassa tiiviissä astioissa siten, että jätettä ei voi joutua maaperään tai viemäriin. Öljynerotuskaivoihin kertynyt öljypitoinen liete ja muut ongelmajätteet tulee toimittaa käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty ongelmajätteiden käsittely. Ongelmajätteet on varastoitava tiiviissä säiliöissä tai astioissa, jotka on merkitty vaarallisuutta osoittavin merkinnöin. Öljynerotuskaivon hälytys tulee johtaa paikkaan, jossa on ympärivuorokautinen valvonta. Kaivot tulee tarkistaa vähintään kaksi kertaa vuodessa. Ympäristöriskien hallinta Laitoksen polttoaineen varastosäiliön suoja-allas tulee pitää tiiviinä. Polttoainesäiliöiden kunto putkistoineen tulee tarkastaa vähintään 10 vuoden välein tai säiliön kuntoluokan mukaan tiheämmin. Kaikki kohteet, joissa on teoreettisesti mahdollista, että muodostuu vuodon tai laitevian aiheuttamia öljyvalumia, tulee olla allastettuja ja varustettuja öljypinnan ilmaisevalla anturilla. Kattilahallin kellarikerroksen hälyttimellä varustettu keräilykaivo tulee toteuttaa 31.12.2009 mennessä. Hälytys tulee johtaa paikkaan, jossa on ympärivuorokautinen valvonta. Laitoksella on noudatettava riskien hallintaa koskevaa suunnitelmaa ja se on päivitettävä riittävin väliajoin. Suunnitelmaan tehtävistä muutoksista tulee ilmoittaa valvoville viranomaisille. Käyttö- ja päästötarkkailu Laitoksen tarkkailua on toteutettava esitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti ja sitä on täydennettävä ainakin seuraavilla seikoilla: Kattilan hiukkaspäästöt on mitattava vähintään joka kolmas vuosi tai 5000 käyttötunnin välein. Turku Energian on jatkossakin osallistuttava Turun seudun ilman laadun tarkkailuun voimassa olevan yhteistyösopimuksen edellyttämällä tavalla sekä muihin alueella mahdollisesti tehtäviin ilmalaatu- ja meluselvityksiin. Ilma-, melu- tai jätevesipäästöihin vaikuttavista merkittävistä häiriötilanteista ja niiden korjaamiseksi tehdyistä toimenpiteistä tulee välittömästi ilmoittaa ympäristökeskuksen lisäksi Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimistoon. Toiminnasta ja sen päästöistä on pidettävä riittävän yksityiskohtaista kirjanpitoa vuosiyhteenvedon laatimiseksi laitoksen tuotannosta, päästöistä ilmaan hiukkasten, rikkidioksidin, typenoksidien ja hiilidioksidin osalta, toiminnassa syntyneistä jätteistä ja niiden käsittelystä sekä tiedot mahdollisista onnettomuus- tai häiriötilanteista sekä niiden aikana syntyneistä ilma-, melu- tai jätevesipäästöistä ja jätteistä. Vuosiyhteenvedon yhteydessä tulee esittää tiedot mahdollisista tiedossa olevista laitoksen toimintaa, tuotantoa tai päästöjä koskevista tulevista muutoksista. Turun kaupungin ympäristöterveydenhuolto on 11.9.2009 todennut lausuntonaan, ettei hakemuksen mukaisesta toiminnasta odoteta aiheutuvan merkittävää terveydellistä haittaa ympäristölle.

Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos puoltaa 9.10.2009 antamassaan lausunnossa hakemusta. Muistutukset ja mielipiteet 8/14 Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen lupahakemuksen johdosta annettuihin lausuntoihin. Hakija toteaa 23.11.2009 jättämässään vastineessa muun muassa seuraavaa: - Käyttö- ja päästötarkkailun osalta Turku Energia ehdottaa, että kattiloiden hiukkaspäästömittaukset suoritetaan 5 000 käyttötunnin välein tai kun laitoksen toiminnassa tai polttoaineessa tapahtuu toiminnan kannalta oleellisia muutoksia. - Raskaspolttoöljysäiliöiden tarkastusten osalta Turku energia ehdottaa, että raskasöljysäiliöt ja siirto- ja täyttöputkistot tarkastetaan silmämääräisesti kerran kuukaudessa ja tarkastuksista pidetään päiväkirjaa. Säiliön sisäpuoliset tarkastukset tehdään vähintään kerran 20 vuodessa tai tarvittaessa useammin, mikäli säiliön rakenteessa esiintyy vuotoja. Perustelu: Säiliöt on rakennettu standardin SFS 2734 mukaisesti (teräksinen maanpäällinen lieriömäinen pystysäiliö) ja säiliöillä on vuotohälyttimellä varustettu valuma-allas. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Oy Turku Energia-Åbo Energi Ab:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan TYKSin kattilalaitoksen toimintaan. Toiminnassa tulee noudattaa seuraavia lupamääräyksiä ja muilta osin toimintaa tulee harjoittaa hakemuksessa esitetyllä tavalla. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Ilmansuojelu 1. Kaukolämpökattiloiden hiukkaspäästö saa vuosikeskiarvona olla enintään 100 mg/m 3 (n) kuivaa kaasua jäännöshappipitoisuudella 3 tilavuusprosenttia ja höyryntuotantoon käytettävien kattiloiden hiukkaspäästö saa vuosikeskiarvona olla enintään 200 mg/m 3 (n) kuivaa kaasua jäännöshappipitoisuudella 3 tilavuusprosenttia. Kaukolämpökattiloiden päästöjen typenoksidipitoisuus saa vuosikeskiarvona olla enintään 670 mg/m 3 (n) kuivaa kaasua jäännöshappipitoisuudella 3 tilavuusprosenttia ja höyryntuotantoon käytettävien kattiloiden päästöjen typenoksidipitoisuus pitää vuosikeskiarvona olla alle 900 mg/m 3 (n) kuivaa kaasua jäännöshappipitoisuudella 3 tilavuusprosenttia. 2. Kattilalaitoksessa polttoaineena käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,0 painoprosenttia. Jätteet ja niiden käsittely 3. Ongelmajätteet tulee säilyttää tiivispohjaisessa, katetussa tilassa tiiviissä astioissa siten, että jätettä ei voi joutua maaperään. Ongelmajätteet, kuten jäteöljy, nuohousvedet ja kattiloiden tuhka sekä muut öljyiset jätteet tulee toimittaa käsittelypaikkaan, jolla on ympäristölupa kyseisten jätteiden vastaanottoon. Ongelmajätteen siirtoa varten on laadittava siirtoasiakirja.

9/14 4. Kaikki laitoksen toiminnassa syntyvät hyödyntämiskelpoiset jätteet, kuten paperipahvi-, puu- ja metallijäte tulee toimittaa hyödynnettäväksi. Jätteen saa luovuttaa vain asianmukaiseen käsittelyyn, joka on hyväksytty ympäristönsuojelulain ja jätelain edellyttämällä tavalla Meluntorjunta 5. Laitoksen melupäästöjä on rajoitettava lupahakemuksessa esitetyllä tavalla. Laitoksen melupäästöihin vaikuttavia toimia tai laitteita, kuten puhaltimia uudistettaessa, meluntorjuntatoimet tulee toteuttaa parhaan tekniikan mukaisesti. Kattilalaitokselle ei saa tuoda polttoainetta klo 22 6 välisenä aikana muuten kuin poikkeustapauksissa. Ympäristöriskien hallinta 6. Kemikaalien ja polttoaineiden varastointi tulee järjestää siten, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, maaperän tai vesien pilaantumista eikä muutakaan haittaa ympäristölle. 7. Laitoksella on noudatettava riskien hallintaa koskevaa suunnitelmaa ja se on pidettävä ajan tasalla. Suunnitelman muutoksesta tulee välittömästi ilmoittaa valvontaviranomaiselle ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8. Kattilahallin kellarikerrokseen tulee rakentaa öljynhälyttimellä varustettu keräilykaivo 31.6.2010 mennessä. Hälyttimen signaali tulee johtaa paikkaan, jossa on ympärivuorokautinen valvonta. Päästöt maaperään ja vesiin 9. Laitoksella syntyvät jätevedet on ohjattava hälytysjärjestelmällä varustettujen öljynerotuskaivojen kautta viemäriverkostoon. Energiatehokkuus 10. Energiatehokkuudesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä on raportoitava valvontaviranomaiselle ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä muun vuosiraportoinnin yhteydessä. Käyttö- ja päästötarkkailu 11. Laitoksen käyttö- ja päästötarkkailu on tehtävä lupahakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti. Kattiloiden hiukkas- ja typenoksidien päästömittaukset on kuitenkin suoritettava kolmen (3) vuoden tai 2 500 käyttötunnin välein tai kun laitoksen toiminnassa tai polttoaineen laadussa tapahtuu toiminnan kannalta oleellisia muutoksia. Vaikutustarkkailu 12. Luvan saajan on osallistuttava Turun kaupungin ilmanlaadun ja melun yhteistarkkailuun. Valvontaviranomainen päättää tarvittaessa tarkkailuun osallistumisesta erikseen. Tarkkailun tulokset on erikseen toimitettava valvontaviranomaiselle ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

10/14 Kirjanpito 13. Käyttö-, päästö-, ja vaikutusten tarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseistä on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot. Kirjanpitoa tallenteineen on säilytettävä vähintään viisi vuotta. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Kirjanpidon tulee lisäksi sisältää ainakin seuraavat tiedot: - tuotantotiedot, käyntiajat ja päästötiedot kattiloittain - päästöt viemäriin, vesistöön ja maaperään - tiedot päästöraja-arvojen ylityksistä - käytetyt polttoaineet sekä niiden laatutiedot - käytetyt raaka- ja apuaineet sekä kemikaalit - veden käyttö- ja kierrätysmäärät - energian tuotanto- ja käyttötiedot - puhdistinlaitteiden, suodatinten ja äänenvaimentimien käyttö- ja toimintatiedot - päästömittareiden sekä päästötietojen keruu- ja käsittelyjärjestelmän käyttöä ja mittaustuloksia koskevat tiedot - kattiloiden ylös- ja alasajot - poikkeus- ja häiriötilanteet, niiden ajankohdat, kestoajat, niistä aiheutuneet päästöt ja niiden johdosta tehdyt toimenpiteet - tiedot laitoksella tehdyistä mittauksista - ympäristöpäästöjen vähentämistoimenpiteet ja niihin vaikuttaneet tekijät - suoritetut huoltotoimenpiteet - toiminnassa muodostuneet jätteet ja niiden laatu sekä käsitellyt, välivarastoidut, hyötykäyttöön ja kaatopaikalle toimitetut jätteet sijoituskohteineen - toiminnassa syntyneet ongelmajätteet, niiden alkuperä, laatu, määrä ja varastointi, edelleen toimittaminen sekä siirtoasiakirjat - jätteiden kaatopaikkakelpoisuustestit ja asiantuntijalausunnot - ympäristöpäästöihin ja energiatehokkuuteen vaikuttaneet muutokset tuotannossa ja päästöjen vähentämisessä - ympäristönsuojeluun ja energiatehokkuuteen liittyvät investoinnit ja toimenpiteet Raportointi ja tiedottaminen 14. Ilma-, melu- tai jätevesipäästöihin olennaisesti vaikuttavista häiriötilanteista ja niiden johdosta tehtävistä päästöjen vähentämistoimenpiteistä tulee ilmoittaa välittömästi valvontaviranomaiselle ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoitukset tehdään sähköisesti TYVI-järjestelmän kautta. 15. Luvan saajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava valvontaviranomaiselle ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva yhteenveto em. kirjanpidosta. Tiedot toimitetaan pääasiassa TYVI-järjestelmän kautta. Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen 16. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin, vähintään kuusi kuukautta etukäteen valvontaviranomaiselle. Toiminnan lopettamisilmoitukseen tulee liittää suunnitelma lopettamisen yhteydessä tehtävistä toimenpiteistä.

11/14 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Lupaharkinnassa on otettu huomioon ympäristönsuojelulain, jätelain ja naapuruussuhdelain vaatimuksen kattilalaitoksen toiminnoille. Ympäristön pilaantumisen arvioinnissa ja pilaantumisen ehkäisemistä koskevia määräyksiä annettaessa on otettu huomioon myös hakemuksesta annetut lausunnot. Päätöksessä on otettu huomioon mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Lupaharkinnassa on otettu huomioon luvan hakijan esittämät toiminnat ja niistä aiheutuva pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä aluetta ja lähialuetta koskevien oikeusvaikutteisten kaavojenmääräykset. Lupahakemuksessa esitetyt toimet ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi vastaavat pääosin parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Lupamääräysten perustelut Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon ympäristönsuojelulain, naapuruussuhdelain ja jätelain vaatimukset sekä muiden päästölähteiden yhteisvaikutukset lähiympäristöön sekä lausunnoissa esitetyt vaatimukset. Kattilalaitoksen normaalitoiminnoista ei aiheudu sellaisia päästöjä ilmaan tai melua, joista aiheutuisi ympäristön merkittävää pilaantumista, mikäli päästöjä rajoitetaan hakijan esittämillä ja päätöksessä määrätyillä tavoilla. Kattilalaitoksen merkittävimmät ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat päästöt ovat päästöt ilmaan, melupäästöt ja häiriötilanteissa aiheutuvat päästöt maaperään tai vesiin. Lupamääräykset perustuvat sovellettuihin oikeusohjeisiin ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukseen. Suomen ympäristökeskuksen julkaisu Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5-50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa Ilmansuojelu Vara- ja huippukuormakattiloina toimivien raskasöljykattiloiden kattila- ja poltintekniikka sekä päästöjen rajoitustoimet vastaavat vanhoilta kattiloilta yleisesti vaadittuja parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia rajoitustoimia. Hiukkas- ja typenoksidipäästöille annetut päästörajoitukset voivat edellyttää siirtymistä kevyempilaatuisen raskaan polttoöljyn käyttöön. Jätteet ja niiden käsittely Jätteiden hyödyntämis- ja lajitteluvaatimukset perustuvat jätelain 6 :ään. Ongelmajätteiden varastointia, pakkaamista, kuljetusta, toimittamispaikkoja ja siirtoasiakirjaa koskevat määräykset perustuvat jäteasetuksen 5 ja 6 :ään sekä valtioneuvoston päätökseen 659/1996. Jätelain 15 :ssä määrätään jätteen luovuttamisesta ja vastaanottajan velvollisuuksista. Meluntorjunta Meluntorjuntaa koskeva määräys perustuu melupäästöjen rajoittamiseen siten, että laitoksen toiminnasta ei aiheudu lähinaapureille merkittävää viihtyisyyshaittaa.

12/14 Ympäristöriskien hallinta Ympäristöriskien hallintaa koskevilla määräyksillä pyritään ehkäisemään maaperän pilaantumisvaara ja ympäristölle haitallisten aineiden joutuminen vesiin ja viemäriin. Määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 7 ja 8 :n perusteella. Päästöt maaperään tai vesiin Häiriötilanteessa mahdollisesti aiheutuva öljy- tai kemikaalipäästö on laitoksen merkittävin päästö maaperään tai vesiin. Päästön riskiä vähennetään parhaan tekniikan mukaisesti öljynerotuskaivolla ja sen tarkkailulla. Energiatehokkuus Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan on lupamääräyksiä annettaessa otettava huomioon energian käytön tehokkuus ja pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta. Energiatehokkuus on otettu huomioon kattilalaitoksen suunnittelussa. Energiatehokkuuden ylläpitäminen edellyttää kuitenkin, että sitä seurataan ja kehitetään suunnitelmallisesti myös laitoksen käytön aikana. Tarkkailu, raportointi ja kirjanpito Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista sekä päätöksen noudattamisen tarkkailusta ja valvonnasta. Savukaasujen mittauksilla seurataan polton ja hiukkaserotinlaitteen tehokkuutta ja päästöjä sekä varmistetaan, että laitoksen toiminnasta ei ole haittaa lähialueen asukkaille. Savukaasujen tarkkailua koskevilla määräyksillä varmistetaan myös, että päästöt alittavat päästömääräykset eikä poltossa synny epätäydellisessä palamisessa muodostuvia haitallisia päästöjä. Kirjanpito ja raportointi jätteiden osalta perustuu jätelain 51 ja 52 :ään. Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen Määräys perustuu ympäristönsuojelulain 28 ja 90 :ään. VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä sekä päätöksen perusteluissa ilmenevällä tavalla. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on haettava lupa. Lupamääräysten tarkistaminen Lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä uusi hakemus ympäristölupaviranomaiselle 31.12.2019 mennessä.

13/14 Korvattavat päätökset Tämä päätös korvaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätöksen 22.10.1997 (36 YS) lämpökeskuksen toiminnan laajennuksesta. Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56 ). SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 3-8, 40-43, 45-47, 52, 55, 62 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 9, 21 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1929) 17 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 15 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3a, 5-8 Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (766/2000) Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (101/1997) Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001) Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 5 610 euroa. Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Oy Turku Energia-Åbo Energi Ab Jäljennös päätöksestä Turun kaupunginhallitus Turun kaavoitus- ja ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus

Ilmoitus päätöksestä 14/14 Asianosaiset Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Turun kaupungin ilmoitustaulu Turun Sanomat Åbo Underrättelser MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Eljas Hietamäki Ylitarkastaja Pekka Simula