ÄÄNEKOSKI RAKENNEYLEISKAAVA 2016 ALUEIDEN KÄYTÖN STRATEGIA Strategiaraportti 22.05.2007
SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 5 1 LÄHTÖKOHDAT... 6 2 SUUNNITTELUN TAVOITTEET... 7 3 PROSESSIN ETENEMINEN... 7 4 SIDOSRYHMÄT... 8 4.1 Päättäjät... 9 4.2. Asukkaat... 10 4.3. Työnantajat... 10 4.4. Alueen nuoret... 10 4.5. Naapurikunnat... 11 4.6. Pendelöijät... 11 5 NYKYTILAN ANALYYSI... 12 10.1 Väestö... 12 10.2 Työpaikat ja työllisyys... 14 10.3 Asuminen... 15 10.4 Palvelut... 16 5.4.1 Julkisen sektorin palvelut... 17 5.4.2 Kaupalliset palvelut... 17 10.5 Kunta- ja aluetalous... 19 6 VISIO JA ALUERAKENTEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET... 20 6.1 Pendelöinti ja muuttohalukkuus Äänekoskelle... 22 7 RAKENNEMALLIT... 25 7.1. Moottoritie on kuuma (vaihtoehto 1)... 25 7.2. Kaupungin valot (vaihtoehto 2)... 28 7.3. Kalliolle kukkulalle (vaihtoehto 3)... 30 8 MALLIEN VERTAILU JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 32 8.1. Maakuntatason aluerakenne... 32 8.2. Vaikutusten vertailu... 33 8.3. Johtopäätökset... 36 9 VALITTU RAKENNEMALLI... 38 10 STRATEGIA... 40 10.1 Asuminen... 40 10.2 Elinkeinot... 40 10.3 Palvelut... 41 10.4 Liikenne... 42 10.5 Virkistys... 42 10.6 Sosiaalinen ympäristö (hyvinvointi ja viihtyvyys)... 43 10.7 Epävarmuustekijät ja riskit... 43 10.8 Seuranta... 44 Liitteet: Liite I: Palvelurakenneanalyysi Liite II: Kaavaselostus
JOHDANTO Äänekosken kaupunki on käynnistänyt vuonna 2006 Äänekoski 2016 rakenneyleiskaavaprosessin, jossa laaditaan uuden Äänekosken alueelle strateginen maankäytön suunnitelma, rakenneyleiskaava sekä Äänekosken, Suolahden ja Sumiaisten taajamien osayleiskaavat. Prosessi kestää vuoden 2008 loppuun saakka. Keski-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt hankkeelle rahoitusta. Suunnittelua ohjaa laaja ohjausryhmä, joka koostuu uuden Äänekosken kaupunginhallituksesta sekä Äänekosken kaupungin, Keski-Suomen liiton, Keski-Suomen ympäristökeskuksen ja seudun elinkeinoyhtiön edustajista. Projektin työryhmässä ovat mukana Äänekosken kaupungin ja elinkeinoyhtiön edustajat sekä strategian laatinut konsultti. Työn laatimisesta on konsulttina vastannut Air-Ix Ympäristö Oy:n työryhmä, jossa ovat mukana projektipäällikkö, FM Kimmo Vähäjylkkä, arkkitehti Kirsti Peill ja FM Johanna Lehto. 5
1 LÄHTÖKOHDAT Äänekosken ja Suolahden kaupunkien sekä Sumiaisten kunnan vuoden 2007 alussa toteutunut yhdistyminen uudeksi Äänekosken kaupungiksi tuo alueiden käyttöön monia haasteita ja mahdollisuuksia. Yhdistyminen vahvistaa Äänekosken asemaa yhtenä Keski-Suomen maakunnan kasvavista aluekeskuksista, joka tarjoaa hyvät asumis-, työnteko-, yrittämis- ja koulutusmahdollisuudet logistisesti erinomaisella paikalla. Yhdistymisen myötä on noussut tarve tarkastella uudella ja innovatiivisella tavalla kaupungin tulevaa aluerakennetta ja sen kehittymismahdollisuuksia. Suunnittelualue kattaa koko uuden Äänekosken kaupungin alueen (aiemmat Äänekosken ja Suolahden kaupungin sekä Sumiaisten kunnan alueet). Äänekosken rakenneyleiskaava on laadittu oikeusvaikutuksettomana strategisena suunnitelmana. Suunnittelussa tullaan lisäksi laatimaan Äänekosken, Suolahden ja Sumiaisten taajamien osayleiskaavat maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena prosessina. 6
2 SUUNNITTELUN TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena on ollut muodostaa uudelle Äänekosken kaupungille strategiset maankäytön kehittämisen raamit, joilla voidaan ohjata alueen kasvua ja tasapainoista maankäyttöä. Rakenneyleiskaavaa laadittaessa on otettu laajasti huomioon uuden Äänekosken tämän hetkinen ja arvioitu kehitys, perus- ja erillisselvitysten kautta kerätty tutkimustieto sekä ympäristön, kulttuurin, infrastruktuurin, aluetalouden ja sosiaalisen ympäristön näkökulmasta tarjoutuvat kehitysmahdollisuudet ja -esteet. Tavoitteena on kehittää Äänekoskesta vahva ja vetovoimainen osa Jämsä- Jyväskylä-Äänekoski -vyöhykettä, joka tarjoaa työtä ja monipuolisia asuinmahdollisuuksia nykyisille ja tuleville kuntalaisille. Suunnittelun tavoitteena on ollut luoda sellaiset maankäytölliset edellytykset että alueen kilpailukyky kasvaa ja Äänekosken mahdollisuudet houkutella kuntaan uusia asukkaita paranisivat. Toimeksiannon tavoitteena on ollut muodostaa aidosti vuorovaikutteinen ja avoin suunnitteluprosessi, jossa tarjotaan osallistumismahdollisuudet keskeisille sidosryhmille kaikissa suunnittelun vaiheissa. Tärkeää suunnittelussa on eri osapuolten sitouttaminen suunnittelussa muodostettavaan visioon ja tavoitteisiin sekä niiden konkreettisiin lopputuloksiin: rakenneyleiskaavaan ja osayleiskaavoihin. Suunnittelun tavoitteena on ollut luoda uusi ja innovatiivinen tapa kehittää maankäytön suunnittelua. Siksi rakenneyleiskaavan lähestymistapa on ollut strateginen ja riittävän väljästi maankäyttöä ohjaava. 3 PROSESSIN ETENEMINEN Hanke on toteutettu vaiheittain niin, että alueen lähtökohtien perusteella on analysoitu Äänekosken tulevaa kehitystä, otettu huomioon eri suunnitteluosapuolten näkemyksiä ja tavoitteita ja muodostettu vaihtoehtojen kautta alueen yhteinen strategia rakenneyleiskaava vuodelle 2016. Työ on käynnistynyt kesällä 2006 aluetta koskevien perusselvitysten laatimisella. Äänekoskella on laadittu laajat, luonnonympäristöä, maisemaa ja kulttuuriperintöä (rakennusinventointi) koskevat selvitykset. Luonnonympäristöselvityksen on laatinut FM Jari Kärkkäinen Suunnittelukeskus Oy:stä, maisemaselvityksen maisemaarkkitehti yo Anna-Kaisa Aalto Äänekosken kaupungista ja rakennusinventoinnin rakennusarkkitehti Juuso Väisänen Keski-Suomen museosta. Samanaikaisesti perusselvitysten laatimisen kanssa käynnistettiin Äänekosken tulevaisuutta koskeva, hyvin vapaamuotoinen ja innovatiivinen visiointi. Se toteutettiin ns. eläytymismenetelmän avulla, jossa suunnittelun työryhmän jäsenet, osa hankkeen ohjausryhmän jäsenistä ja muutamat alueen nuoret kirjoittivat positiivisia ja negatiivisia tulevaisuuden tarinoita uudesta Äänekoskesta. Tarinoiden pohjalta johdettiin Äänekosken (aluerakennepainotteinen) visio. Työryhmässä ja ohjausryhmässä keskusteltiin syksyn 2006 aikana myös alueen kehittämisen tavoitteista ja valittiin niistä keskeisimmät, mm. alueen asukaslukutavoite. 7
Varsinainen strategia, rakenneyleiskaava laadittiin vaihtoehtoisten rakennemallien ja niiden vaikutusten vertailun kautta. Työvaiheessa luotiin kolme toisistaan sisällöllisesti ja maankäytön painotuksiltaan poikkeavaa mallia, joita verrattiin myös nykytilanteeseen (ns. 0-vaihtoehtoon). Ohjausryhmä käsitteli vaihtoehtoja ja kuntalaisten mielipiteitä kerättiin yleisötilaisuudessa Äänekoskella. Samanaikaisesti toteutettiin yhteistyössä Äänekosken suurimpien työnantajien kanssa kysely, jossa alueella tällä hetkellä työssäkäyviltä tiedusteltiin mm. mielipiteitä Äänekoskesta ja mahdollista muuttohalukkuutta kuntaan. Ohjausryhmä hyväksyi keväällä 2007 vision ja kehittämistavoitteet sekä valitsi kehittämisvaihtoehtojen yhdistelmän, joka on optimaalisin ja parhaiten toteuttaa valittuja tavoitteita. Valitun rakennemalliyhdistelmän pohjalta laadittiin kevään 2007 aikana maankäytön kehittämisstrategia, jossa on kuvattu eri maankäytön toimintojen, kuten asumisen, työpaikkojen ja yritystoiminnan, vapaa-ajan ja virkistyksen sekä liikenteen strategia. Tämän ns. rakenneyleiskaavan pohjalta valmistellaan vuoden 2008 aikana Äänekosken, Suolahden ja Sumiaisten taajamien osayleiskaavat kaupunginvaltuuston hyväksyttäviksi. Äänekoski 2016 rakenneyleiskaava Suunnitteluprosessi Kehittämisvaihtoehtoja Väestön kehitys Alueen lähtökohdat Kuntatalous Elinkeinoelämä nuoret Tavoitteiden ja näkemysten yhteenkokoaminen kunnat Maankäyttö ja kaavatilanne viranomaiset asukkaat yrittäjät järjestöt Valittu, yhteinen strategia, Rakenneyleiskaava 2016 Taajamien osayleiskaavat 2006 2007 2008 Lähtökohdat, perusselvitykset Visio, tavoitteet, Osapuolten sitoutuminen Rakenneyleiskaava 2016 4 SIDOSRYHMÄT Strategiaa laadittaessa on hyvä pohtia, kenelle ja mitä varten se laaditaan? Mitkä ovat suunnittelun kannalta keskeiset sidosryhmät? Lähtökohtaisesti Äänekosken maankäyttöstrategiaa laaditaan alueen nykyisille ja tuleville asukkaille. Erityisen tärkeä kohderyhmä tässä mielessä ovat alueelta kotoisin olevat nuoret, joille tulisi tarjota houkuttelevia asuin- ja työmahdollisuuksia kotiseudultaan. Alueen elinvoi- 8
maisuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta merkittävä kohdejoukko ovat myös tällä hetkellä Äänekoskella toimivat yritykset ja työnantajat sekä potentiaaliset investoijat, jotka voisivat sijoittaa alueelle uutta yritystoimintaa. Alueen kehittämiseen on hyvä saada mukaan alueen ulkopuolisia näkemyksiä. Siksi suunnittelussa on haluttu kysyä mielipiteitä alueella päivittäin työssäkäyviltä (pendelöijiltä) sekä naapurikunnilta. Viranomaisten, kuten maakuntaliiton ja ympäristökeskuksen näkemykset ovat myös tärkeitä. Äänekoskea tulisi kehittää niin, että se olisi houkutteleva ja viihtyisä paikkakunta myös satunnaiselle ohikulkijalle tai matkailijalle. Suunnittelun sidosryhmät Äänekosken kaupunki Päättäjät Alueen yritykset Vuorovaikutus Alueen asukkaat Valinnat Investoijat Sitoutuminen Nuoret Naapurikunnat Järjestöt Viranomaiset 4.1 Päättäjät Äänekosken päättäjät ovat olleet aktiivisesti mukana vaikuttamassa alueiden käytön strategian syntyyn sen kaikissa vaiheissa. Hankkeen ohjausryhmä on muodostunut pääasiassa Äänekosken uudesta kaupunginhallituksesta ja valtuuston puheenjohtajistosta. Työn käynnistyessä päättäjiä (Sumiainen, Suolahti ja Äänekoski) informoitiin suunnitteluprosessista ja alueen kehittämisen tavoitteista lähetettiin kysely kunnanvaltuustojen jäsenille. Strategian muodostamisvaiheessa ohjausryhmä on kokoontunut kolme kertaa. Päättäjät ovat lisäksi osallistuneet yleisötilaisuuksiin. Äänekosken päättäjät muodostivat prosessin aikana Äänekosken aluekehittämisen vision ja päättivät väestö- sekä muista kehittämistavoitteista. He kommentoivat rakennemallivaihtoehtoja ja valitsivat vaihtoehtojen yhdistelmän, jossa painottuu Äänekosken ja Suolahden taajamia yhdistävä kasvu, moottoritien rakentaminen ja vanhojen kirkonkylien, Konginkankaan ja Sumiaisten sekä muiden keskeisten kyläalueiden kehittäminen. 9
4.2. Asukkaat Uuden Äänekosken asukkaille on tarjottu mahdollisuus osallistua strategian laatimiseen useassa eri vaiheessa. Alueella on pidetty yleisötilaisuudet hankkeen käynnistymisvaiheessa ja rakennemallien esittely- ja vertailuvaiheessa. Molemmissa tilaisuuksissa järjestettiin yleisölle erilliset, Äänekosken kehittämistä koskevat kyselyt. Äänekosken rakenneyleiskaavasta on kerrottu kaupungin internet-sivuilla ja konsultin ylläpitämillä hankesivuilla, jonne on koottu myös kaikki keskeiset suunnitteluasiakirjat ja -kartat. Tiedotusvälineille on järjestetty kaksi infotilaisuutta. Asukkaille hankkeen etenemisestä on kertonut paikallislehti Sisä-Suomi. 4.3. Työnantajat Äänekoskella toimii suuria teollisuustyönantajia, joiden toiminnalla on keskeinen merkitys kunnan kehittymiselle. Tärkeä kohderyhmä ovat myös muut Äänekosken nykyiset yritykset sekä potentiaaliset, alueelle toimintaansa siirtävät tai toimintaansa käynnistävät uudet yritykset. Yrittäjien ja työnantajien näkemyksiä on pyritty ottamaan huomioon suunnittelun kaikissa vaiheissa. Elinkeinoelämän edustus (Ääneseudun Kehitys Oy) on ollut mukana hankkeen työ- ja ohjausryhmässä. Hankkeen aikana on järjestetty alueen suurimpien työnantajien kanssa neuvottelu aluerakenteen kehittämisestä ja pendelöijäkyselyn järjestämisestä työpaikoilla. Neuvottelussa olivat mukana Valtran, Metsäliitto Finnforestin, M-Realin ja Metsä- Botnian edustajat. Suurimpien työnantajien kanssa on lisäksi käyty yrityskohtaiset keskustelut kehittämistavoitteista. Työnantajien suurimmat, aluerakennetta koskevat kehittämistavoitteet liittyvät liikennejärjestelyihin ja logistiikkaan. Erityisen ongelmalliseksi koetaan tällä hetkellä raaka-aine- ja muut tavarakuljetukset Äänekosken ja Suolahden taajamissa sijaitsevilta tehtailta. Mikäli Jyväskylä-Äänekoski välille rakennetaan moottoritietasoinen yhteys, tulee pääosa liikenteestä ohjata uusien liittymien kautta. Yritysten tavoitteena on myös varata riittävästi mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa. Yritysten läheisyyteen (Kuopiontien varressa) toivotaan mahdollisuuksia kehittää alihankinta- ja muuta yrityksiä palvelevaa toimintaa ja tuotantoa. 4.4. Alueen nuoret Alueen nuoret ovat yksi kaikkein keskeisimmistä sidosryhmistä, rakennetaanhan strategiassa asuin- ja elinympäristöjä tuleville Äänekosken asukkaille. Nuorten osallistumisesta tavalla tai toisella suunnitteluprosesseihin on hyviä kokemuksia. Nuorilla on yleensä ennakkoluulottomia kehittämisajatuksia ja he tuovat kehittämiseen erilaisen näkökulman omasta kokemuspiiristään. Haasteena on usein nuorten aktivoiminen osallistumaan suunnittelutyöhön. Menetelmien ja vaikutusmahdollisuuksien tulee olla nuoria kiinnostavia. Äänekosken rakenneyleiskaavan laatimiseen alueen nuoret ovat osallistuneet visiointivaiheessa, kirjoittamalla alueen tulevaisuuden tarinoita. Nuorten kirjoittamia ta- 10
rinoita pyrittiin löytämään kaupungin järjestämän kirjoituskilpailun avulla, josta tiedotettiin kaupungin internet-sivuilla. Myös alueen opettajia innostettiin järjestämään visiointityötä. Visiointiin osallistuneet nuoret näkevät oman ja alueensa tulevaisuuden hyvin valoisana ja kehityksen myönteisenä: Äänekoski on viihtyisä ja ympäristöltään puhdas asuinympäristö, jossa on paljon nuoria kiinnostavia palveluja. Tulevaisuuden ongelmina nuoret näkevät Äänekoskella ikärakenteen vanhenemisen, työpaikkojen vähenemisen (teollisuudessa) sekä liikenteeseen liittyvät ongelmat. 4.5. Naapurikunnat Äänekosken naapurikuntina sijaitsevat pohjoisessa Kannonkoski, Viitasaari ja Vesanto, lännessä Saarijärvi, etelässä Uurainen ja Laukaa sekä itäpuolella Konnevesi, joka kuuluu Äänekosken ohella Ääneseutuun. Merkittävillä kehittämistoimenpiteillä on aina suurta vaikutusta myös naapurikuntiin. Näin on esimerkiksi Hirvaskankaan palvelu- ja työpaikka-alueen kehittämisellä, sillä Hirvaskankaan välittömässä tuntumassa sijaitsee Uuraisten ja Laukaan kuntien rajat. Äänekosken kehittymisellä on huomattava merkitys Konneveteen, sillä se on Äänekosken lisäksi toinen seutukuntaan kuuluva kunta. Suunnittelun alkuvaiheessa on järjestetty erilliset kuulemiset ja keskustelutilaisuudet Uuraisilla, jossa on tavattu kunnan johtoa sekä Konnevedellä, jossa paikalla oli kunnan luottamushenkilöitä ja -johtoa. Lisäksi Äänekosken rakenneyleiskaavaprosessia on esitelty Jyväskylän seudun kaavoittajille. Uurainen on kasvukunta, jonka kehittämisen tärkeimpiä alueita on Hirvaskangas. Alueelle laaditussa osayleiskaavassa on valtatien 4 läheisyyteen kaavoitettu uusia asuintontteja n. 200 ja työpaikka-alueita. Hirvaskangas on kysyttyä aluetta, jonne houkuttelee muuttamaan Jyväskylää ja sen lähitaajamia huomattavasti alhaisempi hintataso, väljät tontit ja kehittyvät liikenneyhteydet. Hirvaskankaalle voi syntyä myös jonkin verran uusia kaupallisia palveluja ja matkailutoimintaa. Konneveden tavoitteena on säilyttää nykyinen väestömäärä ja lisätä tulomuuttoa kaavoittamalla uusia asuintontteja. Tonteista 50 % tulee kuntakeskukseen ja 50 % muualle kuntaan. Kunnan tärkein kasvualue on keskustan ohella Hytölä- Tankolampi -alue lähellä Äänekosken rajaa. Voimassa olevissa kaavoissa on rannoille kaavoitettuja, rakentamattomia tontteja jo n. 700. 4.6. Pendelöijät Suunnittelussa on kaivattu alueen ulkopuolisten toimijoiden näkemyksiä Äänekosken palvelujen, asumisen ja maankäytön kehittämiseen. Yksi keskeinen suunnittelun kohderyhmä ovat sellaiset henkilöt, jotka käyvät päivittäin työssä Äänekoskella, mutta asuvat kunnan rajojen ulkopuolella. Tällaisia työssäkävijöitä, pendelöijiä, oli vuonna 2004 kaikkiaan 1 611 henkeä. Pendelöijillä voi olla kiinnostusta kehittää Äänekosken palveluja, työmatkaliikenteen sujumisella on heille päivittäin suuri merkitys ja he voivat olla kiinnostuneita muuttamaan Äänekoskelle, lähellä työpaikkaansa. Pendelöijille tehtiin kysely Äänekosken imagosta ja houkuttelevuudesta asuinalueena. Kyselyn tulokset esitellään kappaleessa 6.1. 11
5 NYKYTILAN ANALYYSI 10.1 Väestö Nykytilan analyysi on laadittu niin, että mennyttä kehitystä, nykytilannetta ja tulevaa kehitystä on tässä strategiaosiossa arvioitu lähinnä väestökehityksen, väestön ikärakenteen, muuttoliikkeen, työpaikka- ja työllisyyskehityksen, asumisen ja palvelujen sekä kunta- ja aluetalouden näkökulmista. Laadittua perusselvitysaineistoa on hyödynnetty tavoitteellista aluerakennetta laadittaessa. Uuden Äänekosken kaupungin alueella ei viimeisen 25 vuoden aikana ole tapahtunut kokonaisuutena kovin suuria väkiluvun muutoksia. Vuodesta 1980 vuoteen 2006 koko alueen asukasluku on laskenut vain muutamalla sadalla hengellä. Vanhan kuntajaon mukaan tarkasteltuna muutokset ovat kuitenkin suurempia: Sumiaisissa asukasluku on vähentynyt n. 6 % ja Suolahdella n. 10 %. Äänekoskella asukasluku on kyseisenä ajanjaksona puolestaan kasvanut n. 6 %. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan asukasluvun kehitys tulee uuden Äänekosken kaupungin alueella vähenemään hieman nykyisestä, niin että vuonna 2020 Äänekoskella olisi 20 000 asukasta. Ennustettua väkiluvun muutosta merkittävämpiä ovat muutokset kunnan asukkaiden ikärakenteissa. Samanaikaisesti tapahtuu lasten ja nuorten sekä erityisesti työikäisten suhteellisen osuuden merkittävää vähenemistä. Kun nuorten ikäluokkien suhteellinen osuus pienenee, kasvaa alueella vanhusten suhteellinen osuus voimakkaasti. Yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa nykyisestä, n. 17 %:sta 29 %:iin vuoteen 2020 mennessä. asukasta Uuden Äänekosken väestöennuste*) 25000 20000 15000 10000 85-75-84 65-74 15-64 7-14 0-6 5000 0 2005 2010 2015 2020 Lähde: Tilastokeskus, www.kunnat.net Väestön ikärakenteen muutokset tarkoittavat huoltosuhteen, eli työikäisten ja huollettavien (lapset, nuoret ja ikääntyneet) välisen suhteen heikkenemistä. Entistä vähemmällä työssäkäyvien (ja verotulojen) määrällä tulisi huolehtia entistä suuremman joukon elintasosta. Toisaalta ikääntyneet ovat tulevaisuudessa hyvin toimeen- 12
tuleva ja palveluja käyttävä, aktiivinen kuluttajaryhmä, jonka merkitys kunnalle on tärkeä. Aluerakenteessa ikääntyneiden suuri joukko merkitsee sitä, että tulevaisuudessa on entistä suurempaa kysyntää keskusta-asumiselle, jossa julkisen sektorin ja kaupallisten palvelujen läheisyydellä sekä lähivirkistyspalveluilla on suuri merkitys. Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä julkisen liikenteen palvelujen kysyntä kasvaa. Vaikka alueen väkiluvussa ei ole tapahtunut kovin suuria muutoksia, ovat alueelliset erot melko huomattavia. Väestö on kasvanut voimakkaimmin uuden Äänekosken eteläosissa ja taajamien ympäristöissä, jonne on kaavoitettu uusia asuinalueita. Eteläisin osa kaupungin alueesta, hyvien liikenneyhteyksien varrella ja palvelujen lähellä on suosituinta asuinaluetta. 2000-luvulla väestönkasvu on ollut suurinta Äänekosken taajaman ympärillä, Hirvaskankaan ja Koivistonkylän alueilla sekä Suolahden itäpuolella. Voimakkainta väkiluvun väheneminen on puolestaan ollut Suolahden keskustaajamassa ja sen liepeillä, sekä uuden kunnan pohjoisosissa. 13
10.2 Työpaikat ja työllisyys Uusi Äänekoski on muodostunut kolmesta, elinkeinorakenteeltaan melko erilaisesta kunnasta, alkutuotantopainotteisesta Sumiaisesta (maa- ja metsätalouden osuus työpaikoista 25 %), teollisuuspainotteisesta Suolahdesta (teollisuustyöpaikkojen osuus 52 %) sekä teollisuus- ja palvelupainotteisesta Äänekoskesta (teollisuustyöpaikkojen osuus 34 %, palvelutyöpaikkojen osuus 31 %). Tulevaisuudessa uuden Äänekosken työpaikat tulevat olemaan suurissa, investoivissa teollisuusyrityksissä sekä palvelusektorilla (erityisesti kauppa ja liikenne). Toimipaikkojen määrä koko Ääneseudun alueella (uusi Äänekoski ja Konnevesi) ei ole 2000-luvulla juuri muuttunut ( 1 % v. 2000-2004), mutta henkilöstön määrä on vähentynyt alueella yhteensä 9 %, kun taas yritysten liikevaihto on kasvanut 12 %. Entistä pienemmällä henkilöstömäärällä siis tehdään entistä parempaa tulosta. Uuden Äänekosken alueella työpaikkojen määrä on 2000-luvulla vähentynyt suhteellisesti eniten Sumiaisissa (yli 20 %) ja absoluuttisesti Äänekoskella (yli 500 työpaikkaa). Suolahdessa työpaikkojen määrässä ei ole tapahtunut muutoksia. Äänekoskella panostetaan merkittävästi tutkimukseen ja tuotekehitykseen, sillä T&K -menojen osuus alueen BKT:stä on alueella yksi maamme korkeimpia, yli 5 prosenttia. Alueen työpaikkojen määrän vähenemisestä ja voimakkaasta tulopendelöinnistä (päivittäinen työssäkäynti muista kunnista Äänekoskelle) johtuen alueen työttömyys on pysynyt melko korkealla tasolla. Vaikka työttömyysasteen alenemista on 2000-luvulla selvästi tapahtunut, oli TE-keskuksen tuoreimman tilastoinnin mukaan huhtikuussa 2007 työttömyysaste Äänekoskella varsin korkea, 12,3 %. Työllisyyden paranemiseksi Äänekoskelle tulisi saada lisää työllistäviä investointeja ja toisaalta tulomuuttajiksi henkilöitä, jotka jo tällä hetkellä käyvät töissä Äänekoskella. Äänekosken suurin työnantaja on kaupunki, jonka palveluksessa on kuntaliitoksen myötä yhteensä n. 1 100 työntekijää. Alueella on vahvoja teollisuusyrityksiä, joilla on erittäin suuri työllistävä merkitys. Yli 500 henkilöä työllistäviä yrityksiä ovat Valtra, Finnforest ja M-real. Yli 100 henkeä työllistävät työnantajat ovat kaupungin internet-sivujen mukaan seuraavat: nimi toimiala työntekijöitä Äänekosken kaupunki Valtra Oy Ab Metsäliitto Finnforest Oyj M-real Oyj Oy Metsä-Botnia Ab CP Kelco Oy Poke Scanfil Oy julkinen sektori metalliteollisuus / ajoneuvot metsäteollisuus metsäteollisuus metsäteollisuus kemianteollisuus julkinen sektori / koulutus elektroniikkateollisuus 1 100 820 600 560 250 240 165 120 Uuden Äänekosken alueella kävi vuonna 2004 n. 300 henkilöä enemmän töissä, kuin Äänekoskelta lähikunnissa. Alueen työpaikkaomavaraisuus on siis reilusti yli 100 %. Äänekoskella asuvat käyvät päivittäin töissä kotikuntansa ulkopuolella erityisesti Jyväskylässä, jossa on suuri määrä mm. hallinto-, palvelu- ja koulutusalan työpaikkoja. Äänekoskella puolestaan käydään töissä melko tasaisesti useasta eri 14
kunnasta: Jyväskylästä, Jyväskylän maalaiskunnasta, Konnevedeltä, Laukaasta ja Saarijärveltä. Lähtö- ja tulopendelöinnin välinen negatiivinen erotus on edellisestä vuodesta laskenut n. 200 työssäkävijällä. Kunnan kannalta on epäedullista, jos lähtö- ja tulopendelöinnin ero on suuri, sillä muualla asuvat maksavat myös veronsa kotikuntaansa. Vilkas työmatkaliikenne myös rasittaa ympäristöä ja heikentää liikenneturvallisuutta. Äänekosken väestönkasvun kannalta potentiaalisin muuttajaryhmä olisikin juuri päivittäin alueella työssäkäyvät, joille tulisi tarjota houkuttelevia, viihtyisiä ja monipuolisia asuinmahdollisuuksia läheltä työpaikkoja. Työmatkaliikenteen tase, uusi Äänekoski Tampere Vantaa Kuopio Espoo Karstula Helsinki Muurame Hankasalmi Viitasaari Uurainen Muut kunnat Saarijärvi Konnevesi Jyväskylän mlk Laukaa Jyväskylä -800-600 -400-200 0 200 400 600 tulopendelöinti työntekijää lähtöpendelöinti 10.3 Asuminen Rakennustuotanto on hyvin suhdanneherkkää ja rakentamisen volyymiin vaikuttavat monet tekijät. Osa tekijöistä on sellaisia, joihin voidaan vaikuttaa kunnallisella päätöksenteolla, osa sellaisia joihin vaikuttavat muut seikat. Esimerkiksi yleinen taloudellinen tilanne, korkotaso ja työllisyystilanne (mm. kansainvälisten yritysten työvoimaa koskevat päätökset) ovat sellaisia tekijöitä, joihin kunnallisella päätöksenteolla on lähes mahdotonta vaikuttaa. Sen sijaan kunnat voivat päättää mm. veroprosentistaan, tonttien tarjonnasta ja hintatasosta sekä palvelujen tarjonnasta. Näillä kaikilla tekijöillä on suuri merkitys asuntotuotantoon. Rakennustuotanto on uuden Äänekosken alueella ollut viimeisen 15 vuoden aikana hyvin vahvasti pientalovaltaista. Tämä on merkinnyt rakentamisen painottumis- 15
ta taajamien liepeille, kyläalueille (uuden kunnan eteläosaan) ja jonkin verran myös haja-asutusalueille. Kerrostalorakentamisen huippuvuodet olivat 1996-1997, jonka jälkeen kerrostalorakentaminen on hiipunut. Rivi- ja ketjutalojen rakennustuotanto on koko tarkastelujaksolla ollut melko vähäistä. Keski-Suomen liiton kokoamasta tarkastelusta puuttuvat kolme viimeksi kulunutta vuotta. Voimakas pientalorakentaminen merkitsee yleensä yhteiskuntarakenteen hajautumista, ellei rakentaminen ole vanhojen kaava-alueiden täydennysrakentamista. Uusien asuntoalueiden avaaminen on kuntatalouden näkökulmasta kallista, mutta toisaalta suuren kysynnän vuoksi välttämätöntä. Suurin asuntotonttien kysyntä kohdistuu Äänekoskellakin tällä hetkellä ennen muuta kohtuuhintaisiin, väljiin rantatontteihin, jotka sijaitsevat palvelujen äärellä. Moottoritien rakentamisella välille Jyväskylä-Äänekoski sekä Hirvaskankaan palvelu- ja työpaikkakeskittymän rakentumiselle on tonttikysyntää edelleen kiihdyttävä vaikutus uuden kaupungin eteläisimmissä osissa. Rakennustuotanto uuden Äänekosken alueella 1994-2003 kerrosala m 2 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 pientalot rivi- ja ketjutalot kerrostalot 10.4 Palvelut Suunnittelualueen palvelurakenne on muuttunut melko voimakkaasti viimeisten vuosien ja vuosikymmenien aikana. Kyläkoulujen ja kyläkauppojen sekä postikonttorien, pankkien ja paikallisten terveydenhuoltopalvelujen kuten neuvoloiden määrä on vähentynyt rajusti kaikkialla maassa. Palveluja on keskitetty voimakkaasti ja samalla yksikkökoot ovat kasvaneet. Julkisen sektorin palveluja tarjotaan tyypillisesti kuntakeskuksessa ja kaupalliset palvelut ovat keskittyneet päätaajamien liepeille tai pääliikenneväylien varsille. Peruspalveluina voidaan pitää kyläkoulua, jotakin kaupallista peruspalvelua sekä terveydenhuollon tai vanhustenhuollon peruspalvelua. Kaupallinen peruspalvelu 16
voi olla esimerkiksi kyläkauppa, elintarvikekioski tai vaikka matkailuyrityksen tarjoama kauppapalvelu. Palvelu voi olla myös osa-aikainen, liikkuva (esim. kirjastoauto) tai osittain etänä tarjottava palvelu. Tulevaisuudessa erilaiset tietoverkkojen kautta tarjottavat palvelut tukevat paikallisia palveluja. Näitä ovat mm. pankkien verkkopalvelut, verkon kautta tarjottavat kirjastopalvelut, etälääkärin palvelut ja verkkokaupan palvelut. Osana Äänekosken rakenneyleiskaavaprosessia on laadittu erillinen palvelurakenneanalyysi (liiteraportti II). 5.4.1 Julkisen sektorin palvelut Julkisen sektorin eli valtion ja kunnan järjestämistä palveluista keskeisimpiä ovat koulutus-, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut. Kulttuuripalveluista käytetyimpiä ovat yleensä kirjastopalvelut ja vapaa-ajan palveluista erilaiset liikunta- ja muut harrastustoimintaan liittyvät palvelut. Uuden Äänekosken alueella on lähtökohtaisesti kattava peruspalvelujen verkko, sillä jokainen kunta on järjestänyt lakisääteiset palvelut vähintään omassa kuntakeskuksessaan (Äänekosken, Suolahden ja Sumiaisten taajamassa). Palveluverkossa näkyy myös aiemmin tapahtunut Konginkankaan yhdistyminen Äänekosken kaupunkiin. Keskeinen kysymys kuntaliitosten jälkeen on se, millaiseen palvelurakenteeseen Äänekosken kaupungilla on varaa ja miten vähintään kohtuulliset peruspalvelut voidaan turvata mahdollisimman tasapuolisesti? Kattavimmat ja monipuolisimmat koulutuspalvelut ovat tarjolla Äänekosken ja Suolahden taajamissa, joissa on tarjolla mm. ammattikorkeakoulusta (Humak Suolahdella), ammatillista ja aikuiskoulutusta (Poke Äänekoskella) sekä muuta opistotasoista koulutusta (Keski-Suomen opisto Suolahdella). Molemmissa taajamissa on myös lukiot ja peruskoulun luokat 7-9. Perusopetusta on luokille 1-6 on Äänekosken ja Suolahden taajamien lisäksi tarjolla Sumiaisissa ja Konginkankaalla, sekä kylistä Mämmenkylällä, Hietamassa, Honkolassa ja Koivistonkylällä. Tällä hetkellä mikään kouluista ei ole lakkautusuhan alainen. Alueen kattavimmat terveyspalvelut on Äänekosken taajamassa, jossa terveyskeskuksen lisäksi sijaitsee terveyskeskuksen sairaala. Konginkankaan, Suolahden ja Sumiaisten taajamissa sijaitsevat alueen muut terveysasemat. Sosiaalipalveluihin kuuluvat päivähoito-, vammais- ja vanhustenhuollon palvelut. Päiväkoteja on tarjolla kaikissa päätaajamissa. Alueen vanhustenhuollon palvelukeskukset sijaitsevat Äänekosken, Suolahden ja Konginkankaan taajamissa. 5.4.2 Kaupalliset palvelut Äänekosken kaupalliset palvelut ovat keskittyneet suureksi osaksi Äänekosken ja Suolahden taajamiin. Molemmissa taajamissa on tarjolla kattavasti erikoistavarakaupan palveluja. Merkittävä osa erikoistavarakaupan palveluista haetaan Jyväskylästä tai Jyväskylän maalaiskunnasta. Kattavat päivittäistavarakaupan palvelut löytyvät keskustaajamien ohella myös Sumiaisista, Konginkankaalta ja Hirvaskankaalta. Muilla kyläalueilla päivittäistavarakauppaa ei enää ole, vaan palvelut haetaan keskustaajamista, vanhoista kirkonkylistä tai kuljetettuna palveluna (myymäläauto). 17
Äänekosken ja Suolahden taajamien ohella Hirvaskankaan alue tulee laajenemaan merkittäväksi kaupan keskukseksi. Alueelle on parhaillaan valmistumassa mm. Suomen suurin liikennepalvelumyymälä. Kaupalliset palvelut suunnataankin erityisesti ohikulkevalle liikenteelle ja päivittäistavarakauppaa kehitetään ennen muuta keskustaajamissa. 18
10.5 Kunta- ja aluetalous Kuntatalouden kehitys on ollut kaikissa yhdistyneissä kunnissa viime vuosina melko heikko. Kuntaliiton kokoaman tilaston mukaan kaikkien alueen kuntien tilikauden tulos ja vuosikatteet ovat olleet vuonna 2005 selvästi negatiivisia. Lainakanta on kunnasta riippuen vaihdellut melko paljon, samoin kunnan omavaraisuusaste. Kuntatalouden tunnuslukuja v. 2005 kunta tilikauden tulos / asukas vuosikate / asukas lainakanta / asukas kunnan omavaraisuusaste Sumiainen -385-263 2 139 37 % Suolahti -422-248 1 528 54 % Äänekoski -389-121 795 78 % Äänekosken tulevaisuus ja taloudellinen tasapaino riippuu siitä, miten hyvin talousarvioissa asetetut tavoitteet toteutuvat. Vuoden 2007, uuden Äänekosken ensimmäisessä budjetissa vuosikatteeksi on budjetoitu 1 840 000 (n. 92 / asukas). Tilikausi tulee olemaan alijäämäinen (-3 360 000 ). Uuden Äänekosken veroprosentti on 19,0 % ja lainakanta asukasta kohti 1 950 / asukas. Yhdistymisavustuksia kaupunki saa kaikkiaan 8,0 milj., joista 1,3 milj. investointiavustusta. Nämä investointirahat suunnataan pääasiassa kunnallistekniikan rakentamiseen ja kehittämiseen. Kuntatalouden tasapainottaminen on haaste uudelle kaupungille. Taloutta rasittavat mm. yhdistymisen jälkeinen raskas kuntaorganisaatio ja lähivuosien investoinnit. Suuria muutoksia lähivuosina aiheuttavat mm. ikärakenteen muutosten myötä lisääntyvät kustannukset vanhustenhuollossa ja perusterveydenhuollossa. Toimintaa on syytä tehostaa ja kehittää uusia toimintamalleja vaarantamatta kuitenkaan tarjottavien palvelujen laatua. Huolimatta kasvavista kustannuksista, tulee riittävät peruspalvelut taata kaikille kaupungin asukkaille. Siksi ensiarvoisen tärkeää on saada lähivuosina uusia investointeja, työpaikkoja ja asukkaita (verotuloja) Äänekoskelle. Äänekosken aluerakenteen on oltava toiminnallisesti tehokas ja taloudellisesti edullinen. 19
6 VISIO JA ALUERAKENTEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET Strategisessa suunnittelussa on tärkeää sellaisen yhteisen vision muodostaminen, johon suunnitteluosapuolet voivat sitoutua. Äänekosken rakenneyleiskaavassa visio pyrittiin muodostamaan innovatiivisella ja ennakkoluulottomalla tavalla. Alueen toimijoilla testattiin eläytymismenetelmää, jota on menestyksellisesti käytetty mm. Oulun seudun yhteisen yleiskaavan laatimisessa. Menetelmässä tarkoituksena on ilman ennakko-ohjausta kirjoittaa kehystarinan pohjalta tulevaisuuden tarinoita, jotka voivat olla negatiivisia tai positiivisia. Syksyn 2006 aikana tulevaisuuden tarinoiden kirjoittamiseen osallistuivat hankkeen työryhmä, osa kuntien valtuutetuista sekä alueen nuoria. Tulevaisuuden tarinoilla oli kehystarina, jossa pääpiirteissään kuvailtiin Äänekosken kuntaa vuonna 2016. Tarinan päätteeksi visiointiin osallistuneita henkilöitä pyydettiin jatkamaan joko myönteistä tarinaa (kunnan virkamiehet ja päättäjät sekä asukkaat ovat tyytyväisiä tilanteeseen ja kehitykseen. Kuvaile mitä on tapahtunut?) tai kielteistä tarinaa (kunnan virkamiehet ja päättäjät sekä asukkaat ovat huolissaan tilanteesta ja kehityksestä. Kuvaile mitä on tapahtunut?). Positiivisissa tulevaisuuden tarinoissa korostuivat samankaltaiset piirteet, kuten hyvä asuinympäristö, monipuoliset palvelut, lähivirkistysmahdollisuudet, edullinen sijainti ja toimivat liikenneyhteydet sekä asukkaiden hyvinvointi. Äänekoskesta todettiin, että se on elinvoimainen pikkukaupunki, jonka asukkaat ovat tyytyväisiä ja hyvinvointi parantunut. Väkiluku on kasvanut, ja Äänekoski on muuttovoittokaupunki. Kaupungin ikärakenne on hyvä, sillä nuorten osuus väestöstä on korkea. Kaupunki houkuttelee nuoria, sillä alueella on tarjolla koulutusmahdollisuuksien lisäksi työtä. Olennaisena, hyvinvointia lisäävänä asiana mainittiin moottoritieyhteys Jyväskylän ja Äänekosken välillä. Negatiivisissa tulevaisuuden tarinoissa Äänekosken väkiluku ei ole noussut odotetulla tavalla vaan alueen ongelmana on etenkin nuorten poismuutto. Moottoritie on rakennettu Jyväskylän ja Äänekosken välille, mutta se on kiihdyttänyt poismuuttoa. Äänekosken aluerakenne on melko hajautunut ja kallis ylläpitää, eikä alueen asuinympäristöjä arvosteta. Äänekoskella on edelleen runsaasti teollisuustyöpaikkoja, joissa on kuitenkin vähentämispaineita. Tulomuuton sijasta pendelöinti jatkuu voimakkaana. Negatiivisissa tarinoissa haja-asutusalueet ovat autioituneet, eikä korvaavia toimintoja, esimerkiksi matkailuyrittämistä ole syntynyt. Positiivisista tulevaisuuden tarinoista valittiin sellaisia elementtejä, jotka esiintyivät useissa tarinoissa ja jotka kuvasivat Äänekosken mahdollisuuksia. Sellaisia ovat mm. nuorekkuus, monipuoliset ja viihtyisät asuinympäristöt, hyvään sijaintiin perustuvat mahdollisuudet, yrittäjyys ja innovaatiot, taloudellinen kasvu ja uudet työpaikat, osaaminen, hyvät palvelut ja asukkaiden viihtyisyys sekä avoin ilmapiiri. Äänekosken visio sisältää seuraavia elementtejä: Äänekoski 2016 nuorekas teollinen kaupunki vahva osa Keski-Suomen kasvualuetta erinomainen sijainti asumista keskustan rannoilta maaseudun rauhaan monipuolinen palveluvarustus 20
Äänekosken kehittämisen tavoitteita muodostettaessa on otettu huomioon valtakunnalliset alueiden käyttöä koskevat tavoitteet (VATT) sekä maakuntakaavan laatimisen yhteydessä esitetyt tavoitteet. Keskeisiä valtakunnallisia tavoitteita ovat mm. laadukkaiden elinympäristöjen ja eheän yhdyskuntarakenteen kehittäminen. Maakuntatasolla keskeinen tavoite on kehittää Äänekoskea osana Jämsä- Jyväskylä-Äänekoski -kasvualuetta. Tavoitteista keskeisimpiä ovat uuden Äänekosken asukaslukutavoite ja tulevaa aluerakennetta (uusia asuinalueet ja työpaikka-alueet) koskevat tavoitteet. Äänekoskella tavoitellaan n. 1 000 asukkaan väkiluvun kasvua vuoteen 2016 mennessä. Asumista koskeva keskeinen tavoite on tarjota nykyisille ja uusille asukkaille monipuolisia ja viihtyisiä asuinympäristöjä palvelujen läheltä. Äänekosken aluerakenteen keskeisimmät kehittämistavoitteet ovat seuraavat: Äänekoski kasvaa 1000 asukkaalla vuoteen 2016 mennessä Alueelle tavoitellaan aktiivisesti tulomuuttajia Äänekoski tarjoaa nykyisille ja tuleville asukkaille monipuolisia asuinmahdollisuuksia Valtatietä 4 ja Äänekosken sijaintia pääliikenneväylän varrella hyödynnetään Taajamien ja kylien kehittämiseen panostetaan Yritystoimintaa edistetään tarjoamalla kilpailukykyisiä sijoittumisalueita Äänekoskella lisätään osaamista ja kehitetään koulutusmahdollisuuksia Äänekoskella panostetaan palveluihin, asukkaiden viihtyvyyteen ja hyvinvointiin Suunnitteluprosessin alussa Äänekosken päättäjät listasivat konkreettisia kehittämistoimenpiteitä, joista tärkeimpiä kehittämistoimenpiteitä ovat houkuttelevien rakennuspaikkojen kaavoittaminen, moottoritien rakentaminen Jyväskylän ja Äänekosken välille, Hirvaskankaan palvelu- ja työpaikka-alueen rakentaminen sekä tonttien markkinointi. Tärkeimmät toimenpiteet Äänekosken kehittämiseksi Houkuttelevien rakennuspaikkojen kaavoittaminen Moottoritien rakentaminen Jyväskylä-Äänekoski Hirvaskankaan palvelu- ja työpaikka-alueen rakentaminen Muu toimenpide Markkinointi Loma-asumisen rakentaminen 0 2 4 6 8 10 12 14 16 vastausten lkm 21
6.1 Pendelöinti ja muuttohalukkuus Äänekoskelle Useissa tutkimuksissa on todettu, että tontti- ja asuntomarkkinoinnin kannalta yksi keskeisimpiä kohderyhmiä ovat kunnassa työssäkäyvät. Äänekoskea kohtaan tunnetaan kiinnostusta, mutta tutkittua tietoa asiasta ei ole. Siksi osana rakenneyleiskaavaprosessia pidettiin tarpeellisena selvittää pendelöijien mielipiteitä työssäkäynnistä, toiveita asumisen suhteen, mielikuvia Äänekoskesta sekä kiinnostusta muuttaa Äänekoskelle. Äänekoskella päivittäin muista kunnista työssäkäyvien mielipiteet kaupungin kehittämisestä, asuinmahdollisuuksista ja palvelutarjonnasta ovat erittäin tärkeitä. Aluerakenteen kehittämiseen haluttiin lisäksi myös ulkopuolista näkemystä. Kyselytutkimus toteutettiin yhteistyössä alueen suurimpien työnantajayritysten kanssa. Vastauksia kyselyyn saatiin kaikkiaan 144 (vastausprosentti oli 32 %). Vastaajista suurin osa oli hyvin koulutettuja, pitkään työelämässä olleita ja tällä hetkellä omakotitalossa asuvia henkilöitä, joista useimmilla on lapsia. Suurin osa vastaajista oli muuttanut elämänsä aikana paikkakunnalta toiselle alle viisi kertaa. Vastaajista useimmat asuivat Jyväskylässä, Jyväskylän maalaiskunnassa tai Laukaassa, joista kaikista on hyvät kulkuyhteydet Äänekoskelle. Lähes kaikki vastaajat ajavat päivittäin työmatkanaan 20 50 km yhteen suuntaan ja käyttävät työmatkaansa aikaa päivässä noin tunnin. Noin 75 % kulkee työmatkansa yksin henkilöautolla ja joukkoliikennettä tai kevytliikennettä käytetään vain marginaalisesti. Suurin osa vastanneista toivoi lyhyempää työmatkaa, mutta siitä huolimatta useimmat eivät kokeneet työmatkaa rasittavana. Vastaajien toiveasuinpaikka on ydinkeskustan ja vesistön läheisyydessä oleva pientaloalue. Haja-asutusalueet ja kaupunkitaajamien lähiseudut nähdään mieluisampina asuinpaikkoina kuin kaupungin ydinkeskusta tai kyläkeskus. Mieluisin asumismuoto on omakotitalo, mutta vaihtoehtona myös rivi- tai paritalo voisi kiinnostaa. Vastaajan toiveasuinpaikka ydinkeskustan läheisyydessä oleva pientaloalue vesistön läheinen ranta-alue haja-asutusalue kaupungin/keskustan muu asuinlähiö pienemmän kunnan keskustaajama kaupunki, ydinkeskusta kyläkeskus muu 0 10 20 30 40 50 vastauksia, kpl, n=123 Asuinpaikan valintaan vaikuttavat erilaiset mielikuvat asuinympäristöstä. Asuinympäristön paikkaa valittaessa korostuvat perinteiset, suomalaisille tärkeät arvot, kuten asuinympäristön viihtyisyys, turvallisuus ja luonnonläheisyys. Vähiten merkitys- 22
tä asuinpaikan valinnassa on vastaajien mukaan asuinkunnan veroprosentilla tai kaupunkimaisella ympäristöllä. asuinympäristön viihtyisyys turvallisuus luonnonläheisyys hyvät liikenneyhteydet asuinympäristön hintataso harrastusmahdollisuudet palvelujen läheisyys ja monipuolisuus vesistön läheisyys asuinympäristön maine mukavat naapurit puolison työpaikka ystävät ja suku lähellä joukkoliikenteen toimivuus asuinkunnan veroprosentti kaupunkimainen asuinympäristö Miten suuri m erkitys seuraavilla tekijöillä on asuinpaikan valinnassa 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 keskiarvo, n=141-143 Mielikuvilla ja ennakkoasenteilla on suuri merkitys asuinpaikan valinnassa. Mielikuvat uudesta Äänekoskesta ovat pääasiassa myönteisiä sillä, Äänekoski mielletään sijainniltaan erinomaiseksi teollisuuspaikkakunnaksi, joka on osa Keski- Suomen kasvualuetta. Äänekoski tunnetaan luonnonläheisenä ja vesistörikkaana paikkakuntana, jossa harrastusmahdollisuudet ovat hyvät. Negatiivisina asioina Äänekoskeen liitetään vanhanaikaisuus, teollisuuden päästöt ja jossain määrin eripurainen ilmapiiri. Vastaajilta kysyttiin, voisivatko he harkita muuttoa Äänekoskelle, mikäli heidän asumista koskevat toiveensa otetaan huomioon. Muuttohalukkuutta Äänekoskelle 23
voidaan pitää erittäin korkeana, sillä 60 % vastaajista suhtautui muuttomahdollisuuteen myönteisesti tai voisi ainakin harkita asiaa. Vastaajilta kysyttiin myös, minne alueelle he voisivat muuttaa Äänekoskella. Suosituimpia alueita ovat Äänekosken taajama, Hirvaskangas Koivisto -alue sekä Sumiaisten vanha kuntakeskus. Haja-asutus- ja kyläalueista kiinnostavimpia ovat kyselyn mukaan Hietama, Honkola ja Mämmenkylä. On huomioitava, että tutkimuksessa ei ollut mukana Suolahden suurin työnantaja, mikä saattaa vaikuttaa tulokseen. Alue, johon vastaaja m ieluiten muuttaisi Äänekoskella Äänekosken taajama Hirvaskangas-Koivisto Sumiainen Muu haja-asutusalue Hietama Honkola Mämmenkylä Suolahden taajama Konginkangas 0 10 20 30 40 50 vastauksia, kpl, n=127 Äänekoskelle muuton esteistä merkittävimpiä ovat nykyisen asuinpaikan ympäristön viihtyisyys ja luonnonrauha. Erittäin suuri merkitys on myös puolison nykyisen työpaikan sijainnilla (sijaitsee muualla kuin Äänekoskella, eikä halukkuutta tai mahdollisuutta vaihtaa työpaikkaa ole). Tutkimuksen pohjalta listattiin joitakin kehittämisehdotuksia ja -tavoitteita, jotka tulisi ottaa huomioon Äänekosken aluerakenteen suunnittelussa ja kuntamarkkinoinnissa: Äänekoskella tulisi kaavoittaa väljiä ja houkuttelevia tontteja läheltä palveluja ja vesistöjä Kaupungin tulee tarjota monipuolisia ja vaihtoehtoisia asumismahdollisuuksia Kaupungin imagoon tulisi panostaa: nuorekkuus ja dynaamisuus yhdistettynä vahvaan teolliseen perinteeseen ja työpaikkoihin Tonttimarkkinoinnin on oltava aktiivista Luonnonympäristö sekä hyvät harrastus- ja virkistysmahdollisuudet ovat vetovoimatekijöitä, jotka suunnittelussa on otettava huomioon Äänekosken kehittämisessä ja markkinoinnissa kannattaa tehdä tiivistä yhteistyötä alueen työnantajayritysten kanssa 24
7 RAKENNEMALLIT Rakennemallit pohjautuvat suunnittelualueen menneeseen kehitykseen ja arvioihin tulevasta kehityksestä. Rakennemallit on laadittu jalat maassa -periaatteella nykyiseen kehitykseen pohjautuen, mutta malleissa on myös strategiatyöhön kuuluvaa tavoitteellisuutta. Rakennemallit ovat jossain määrin kärjistettyjä esimerkkejä siitä, millainen tuleva Äänekosken aluerakenteen kehitys voi olla. Mallit on laadittu niin, että ne ovat selvästi toisistaan poikkeavia, mutta eivät toisensa poissulkevia. Lopulliseen strategiaan voidaan valita useamman mallin kompromissi. Jokaisen rakennemallin lähtökohtana on valittu väestötavoite, n. 1 000 asukkaan väestön lisäys nykyisestä vuoteen 2016 mennessä. Sen sijaan moottoritien rakentaminen tai muut konkreettiset toimenpiteet eivät välttämättä toteudu kaikissa vaihtoehdoissa. Strategian pohjaksi ja vaikutusten arviointiin on valittu kolme rakennemallia, joille on annettu seuraavat työnimet : Vaihtoehto 1. Moottoritie on kuuma Vaihtoehto 2. Kaupungin valot Vaihtoehto 3. Kalliolle kukkulalle Rakennemalleissa on esitetty periaatetasolla vain nykytilanteesta muuttuvat alueet, joita ovat mm. uudet ja kehitettävät asunto-, yritys- ja työpaikka-alueet, muutokset palveluverkossa, muuttunut liikenneverkko sekä suojelualueet ja seudulliset virkistysalueet. Rakennemallikartoissa on kuvattu myös 1 000 uuden asukkaan sijoittuminen periaatetasolla. 7.1. Moottoritie on kuuma (vaihtoehto 1) Malli perustuu ajatukselle kehittää valtatietä 4 koko matkaltaan korkealaatutienä ja väliä Jyväskylä-Äänekoski moottoritietasoisena tienä. Kehitys tukeutuu etelä-pohjoissuuntaiseen pääväylään, jonka ympärillä olevat, jo rakentuneet alueet vahvistuvat. Lisäksi Äänekosken taajaman eteläpuolelle rakentuu Hirvaskankaan palvelu-, työpaikka- ja asuinalue. Syrjässä olevien kylien asema heikkenee, mutta virkistykselle, luonnonympäristölle ja lomaasumiselle jää runsaasti tilaa. Malli poikkeaa muista erityisesti yritystoiminnan vahvan kasvun ja Hirvaskankaan keskeisen roolin vuoksi. Vuonna 2016 Äänekosken kaupungin väkiluku on kasvanut nykyisestä 1 000 hengellä 21 000 asukkaaseen. Jyväskylän ja Äänekosken välille on rakennettu moottoritie ja valtatien 4 liikennemäärät Äänekosken taajamasta pohjoiseen ovat huomattavasti kasvaneet. Merkittävin asuinalue on Äänekosken taajama. Taajamien asutus on levittäytynyt maisemallisesti edustaville alueille, jotka ovat hyvien kulkuyhteyksien päässä moottoritiestä. Uusia asuinalueita Äänekosken taajaman ympäristössä ovat Ääneniemi, Kinterniemi ja Tärttämäki. Taajamien ja palvelujen läheisyyteen muuttaa erityisesti työikäistä väestöä ja lapsiperheitä, jotka haluavat rauhallisen ympäristön ja pientalon. 25
Moottoritien rakentamisen myötä asutus on lisääntynyt tien lähialueilla Honkolan ja Hietaman kylien ympäristössä, Mämmenkylällä sekä Niiniveden ja moottoritien välisellä alueella. Hirvaskankaan alue on laajentunut Koiviston kylään saakka. Hirvaskangas on työssäkäyntialue ja palvelualue, jonka lähituntumassa on myös uutta asutusta. Kylien vetovoimaa lisää asuinpaikkojen maisemallisesti edustava si- 26
jainti, veden läheisyys ja alueiden kasvavat palvelut. Uusi asutus muodostaa tasaisesti kasvavan nauharakenteen moottoritien läheisyyteen. Nykyisistä taajamista Äänekoski on hyötynyt Suolahtea selvemmin moottoritien rakentamisesta. Moottoritien vetovoima on aiheuttanut muuttoa Äänekosken taajamaan, muttei juurikaan Suolahdelle. Keskusten palveluvarustus ei ole kehittynyt tasaisesti, vaan suurin osa palveluista on keskittynyt Äänekoskelle. Konginkangas on hyötynyt Vt:n 4 kasvaneesta liikenteestä ja nopeutuneista kulkuyhteyksistä. Uutta asutusta Konginkankaalle on syntynyt kuitenkin melko vähän. Sumiaisissa väestön menetys on ollut tuntuvaa kehityksen tukeutuessa moottoritiehen. Palveluvarustus on kasvanut erityisesti Äänekosken taajamissa ja Hirvaskankaalla, jossa on liikenne- ja muita kaupallisia palveluja monipuolisesti. Päivittäistavarakauppa on säilynyt ja kehittynyt pääasiassa Äänekosken ja Suolahden taajamissa, mutta Sumiaisissa palveluja on melko vähän. Konginkankaalla palveluvarustus on jonkin verran parantunut ja alueelle on syntynyt uutta yritystoimintaa. Julkisen sektorin palvelut ovat keskittyneet Äänekosken ja Suolahden taajamiin, jotka ovat palvelujen tarjoajina jossain määrin erikoistuneet. Äänekoski ja Suolahti ovat edelleen koulutuksen keskuksia. Äänekoskella on peruskoulujen lisäksi erityisopetusta sekä lukio ja ammattikoulu. Suolahdella on säilynyt ammattikorkeakouluyksikkö. Kyläkoulujen määrä on vähentynyt, mutta elinvoimaisissa ja kasvavissa kylissä (Koivisto, Honkola, Mämmenkylä) koulu on säilynyt. Alueen teollisuutta ja yritystoimintaa on vahvistanut lisääntynyt tutkimus- ja tuotekehitystoiminta. Uusia yritystoiminnan alueita on syntynyt erityisesti moottoritien varteen, Äänekosken ja Suolahden välille sekä Suolahden taajaman läheisyyteen. Parantuneiden liikenneyhteyksien ansiosta pienimuotoista yritystoimintaa on syntynyt myös Konginkankaan eteläpuolelle. Hirvaskankaan alue on kehittynyt yhdeksi maan merkittävimmistä liikennepalvelujen alueista. Alueelle on sijoittunut myös erikoiskauppaa ja matkailupalveluja. Hirvaskankaan alueella on runsaasti myös logistiikkapalvelujen yrityksiä. Muualla kunnassa yritystoiminta on pääosin tuotannollista, taajamissa kauppaa ja palveluja sekä korkean teknologian yrityksiä. Maatalousyrittäminen on entistä vahvemmin liittynyt energiantuotantoon ja matkailuun. Moottoritien rakentaminen Äänekosken ja Jyväskylän välille on merkittävin yksittäinen liikenneinvestointi. Moottoritien myötä liikenne on vilkastunut myös Hirvaskangas-Suolahti ja Äänekoski-Suolahti -välillä sekä Saarijärventiellä välillä Honkola-Hietama. Yksityisautoilun lisäksi joukkoliikenneyhteydet välillä Suolahti- Äänekoski-Jyväskylän lentoasema-jyväskylä ovat parantuneet. Liikenne on vähentynyt alueen muissa osissa, ja osa teistä on muutettu yksityisteiksi, varsinkin loma-asutusalueilla. Rautatieyhteydellä Äänekoskelle ja Suolahteen on tärkeä merkitys teollisuuden tavarakuljetuksille, mutta muuten valtaosa kuljetuksista hoidetaan maanteitse. Asutuksen ja uuden yritystoiminnan liikennejärjestelyt toimivat Vt:n 4 lähialueilla sujuvasti, mutta Äänekosken ja Suolahden taajamien liikennejärjestelyt ovat ongelmallisia. Kevytliikenneyhteyksiin on panostettu taajamissa. Lähivirkistysyhteydet ovat Äänekoskella tärkeitä. Uusia asuinalueita on toteutettu niin, että yhteys virkistysalueille, reiteille ja vesistöjen äärelle on helppoa ja toimivaa. Suurin osa pääliikenneväylän ja suurimpien taajamien ulkopuolisesta alueesta on virkistys- ja matkailukäytössä. Vanhaa maakuntauraa mukaileva reitti on kunnostettu ja se on sekä kunnan asukkaiden että matkailijoiden käytössä. Kulttuuriympäristöjä hyödynnetään virkistäytymis- ja retkeilykäytössä. Osa taajamien lähellä sijaitsevista virkistysalueista on menetetty voimakkaan asuin- ja työpaikkarakentamisen myötä. Uusien asuinalueiden väliin on kuitenkin jätetty virkistyskäyttöä palvelevia ekologisia käytäviä. Laajimmat virkistysalueet painottuvat vesistöjen ää- 27
relle kunnan itä- ja pohjoisosiin. Virkistyksen ja luontomatkailun kannalta merkittävimpiä kohteita ovat Kapeenkoski, Keiteleen kanava ja Matilanvirta. 7.2. Kaupungin valot (vaihtoehto 2) Mallissa nykyinen taajamien ja niiden lähialueiden kasvu jatkuu ja Äänekoskesta on muodostunut osa Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -kasvualuetta. Mallissa moottoritieyhteys Jyväskylän ja Äänekosken välille ei ole rakentunut. Kehitys kulkee kohti tiiviimpiä keskustoja ja voimakkaampaa keskittymistä väestön, elinkeinojen ja palvelujen osalta. Kylien asema etäämmällä keskuksista heikkenee, mutta toisaalta luonnonympäristön ja virkistyskäytön mahdollisuudet paranevat. Vaihtoehto 2 poikkeaa muista malleista erityisesti taajamien kasvun osalta. Palvelut ja yritystoiminta kasvavat Äänekosken ja Suolahden taajamissa, kun taas maaseutualueet taantuvat. Asukkaista suurin osa asuu Äänekosken ja Suolahden taajamissa, jotka ovat tiivistyneet ja jonne merkittävin osa 1000 asukkaan kasvusta on suuntautunut. Uudet asuinalueet ovat sijoittuneet Äänekosken ja Suolahden ympärille ja taajamien välinen alue on lähes kokonaan uutta asuntoaluetta. Uusia asuinalueita ovat mm. Tärttämäki, Kinterniemi, Ääneniemi, Rotkola ja Paatela. Uutta asutusta on myös Suolahden taajaman pohjoispuolella Honkala-Kalliolahti alueella. Äänekosken ja Suolahden vetovoimaisuutta pitävät yllä ranta-asuminen kaupunkipalvelujen tuntumassa ja taajamien viihtyisyys kävelykeskustoineen. Asuinalueiden profiilit erottuvat selvästi: ydinkeskustoissa asuu ikääntyneitä, kun taas lapsiperheet hakeutuvat omakotialueille taajamien liepeille. Äänekosken eteläosan kylien väestönkasvu on pysähtynyt, mutta suurinta väheneminen on ollut kunnan pohjoisosissa, Sumiaisissa ja Konginkankaalla. Julkiset palvelut ovat keskittyneet voimakkaasti Äänekosken ja Suolahden taajamiin. Koulut ovat säilyneet myös Sumiaisissa ja Konginkankaalla sekä Koiviston kylällä. Äänekoski ja Suolahti ovat erikoistuneita alueen koulutuskeskuksia. joissa ammatillisen koulutuksen lisäksi ovat korkeakoulupalvelut lisääntyneet. Hallintopalvelut ovat sijoittuneet Äänekoskelle ja Suolahdelle. Konginkankaan ja Sumiaisten palvelutarjonta liittyy lähinnä vanhusten- ja terveydenhuollon palveluihin. Kaupalliset palvelut sijaitsevat päätaajamissa ja Hirvaskankaalla. Palvelutarjonnassa taajamat Äänekoski ja Suolahti ovat erikoistuneet. Uutta yritystoimintaa ja työpaikkoja on syntynyt Äänekosken ja Suolahden taajamien läheisyyteen mm. Koukkuniemeen, Paatelaan ja Suojärvelle. Äänekoski ei ole kuitenkaan onnistunut houkuttelemaan niin runsaasti uusia investoijia, kuin moottoritievaihtoehdossa. Hirvaskankaan yritystoiminta on käynnistynyt suunnitellusti, mutta uusia laajenemisvaiheita ei ole toteutettu. Uutta yritystoimintaa on syntynyt ennen muuta kaupan ja liike-elämän palveluihin. Maatalouden merkitys ja työpaikat ovat vähentyneet huomattavasti. Liikennemäärät ovat kasvaneet Vt:llä 4 Jyväskylän ja Äänekosken välillä, joka on pahoin ruuhkautunut, Kt:llä 69 Hirvaskankaalta Kuopion suuntaan sekä Äänekosken ja Suolahden välillä. Liikenteen lisääntyminen johtuu ohikulkuliikenteestä ja asukasmäärän kasvusta. Moottoritieyhteyttä välille Äänekoski-Suolahti ei ole rakennettu, mutta tieyhteydellä on tehty perusparannustoimenpiteitä, ja taajamissa on parannettu liikennejärjestelyjä sekä rakennettu kävelykeskustoja. Pääliikenneverkon ulkopuolisilla alueilla liikennemäärät ovat vähentyneet ja osa pienimmistä 28