Sote- ja aluehallintouudistuksen lainsäädännön tilannekatsaus Helsingin kaupunginvaltuusto 20.1.2016 19.1.2016 1
Sote-uudistus - toiminnallinen muutos Ihminen ja vaikuttavuus keskiössä Asiakaskeisyys integraatiossa asiakkailla mahdollisuus saada oikeita, tarpeisiin vaikuttavia palveluita oikea-aikaisesti asiakkaan saama palvelu on sujuva kokonaisuus palvelussa yhdistetään asiakkaan tarpeiden mukaisesti joustavasti erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluiden keinoja, toimenpiteitä ja osaamisia. palvelu- ja hoitoketjuja johdetaan kokonaisuutena ja asiakastieto siirtyy sujuvasti toimijoiden välillä. palveluketjut ovat useisiin eri tuottajiin perustuvassa kokonaisuudessa välttämättä organisaatiorajat ylittäviä. 19.1.2016 2
Aluehallintouudistuksessa ajankohtaista alueuudistus.fi -sivusto - aineistopankki vaaleja koskeva aineisto joka puoluesihteereiden käsittelyssä Uudenmaan tilannetta koskevat erityiset kysymykset Itsehallintoalue --> maakunta Kotuksen lausunto Maakuntalaki, maakuntavaltuusto, maakuntavaali Aluehallintouudistus - ministeri Tarastin selvitys ministeriöiden selvitykset alueuudistus.fi -sivustolla ELY-keskukset ja maakuntien liitot lakannevat nykyisessä muodossaan ympäristöterveydenhuolto maakunnille keskustelu kaupunkien roolista nousee esille Tarastin selvitys julki 26.1.16; hallituksen yhteensovituspäätös tämän jälkeen Lainvalmistelu tehtävistä tämän jälkeen 19.1.2016 3
Sote-uudistuksessa ja itsehallintoalueiden perustamisessa eteneminen Raide 1: sote -järjestämisuudistus sote-järjestämistehtävä ja rahoitus irrotetaan kuntapohjasta HE-luonnoksen linjausten tavoite huhtikuu, HE-luonnos lausunnoille Raide 2: sote - valinnanvapaus- ja monikanavarahoitusuudistus selvityshenkilöryhmä (pj. prof. Brommels) aloittanut työnsä selvityshenkilöiden esiselvitys vaihtoehtoineen 15.3.-16, huhtikuussa STM:n informointi ehdotuksista, raportti ehdotuksineen 31.5.16 hallituksen linjatessa huhtikuussa HE:n järjestämisuudistuksesta sisältöä, sillä on jo kuva valinnanvapautta ja monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista koskevista ehdotuksista => koordinaatio 19.1.2016 4
Sote-uudistuksessa eteneminen 2 Kevään 2016 pääasia - lainvalmistelu Keskeisimmät säädökset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki järjestämislain ja maakuntalain voimaanpanolaki maakuntalaki (perussäädös itsehallintoalueista) maakuntien valtionosuuslaki (valtionrahoitus maakunnille uusi kuntien peruspalveluiden valtionosuuslaki tuloverolain ja muun verolainsäädännön muutokset valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain, vaalilain ja vaalirahoituslain sekä hallintolain, julkisuuslain, kielilain, tietohallintolain yms. hallinto-oikeudellisen ja informaatiooikeudellisen yleislainsäädännön muutokset viranhaltijoita sekä virka- ja työehtosopimusjärjestelmää sekä eläkejärjestelmää henkilöstösiirtojen johdosta koskevat muutokset Luettelo voi vielä osin elää mutta päälait järjestämislaki, voimaanpanolaki, maakuntalaki, valtionosuuslait sekä tuloverolaki 19.1.2016 5
Sote-järjestämislaki Järjestämistehtävä: järjestämisvastuu siirretään kunnilta itsehallintoalueille (maakunnille) kysymys pääkaupunkiseuden mahdollisista erityispiireistä ratkaistaan Voimavarojen kohdentamisen velvoitteet Järjestämistehtävän määrittely Integraatiota ja julkisen sote-tuotannon perusteita koskevat säännökset laajan ympärivuorokautisten sairaalayksiköiden palveluverkko, jossa integraatio sosiaalialan osaamiskeskusten ja vaativimpien sosiaalipäivystysten kanssa velvoitteet tukeutua järjestämisessä niihin, erva-alueiden tehtäviä vastaavat uudet, vahvemmat yhteistyövelvoitteet järjestämissopimus erva-alueen maakuntien kesken integraation toteuttamisesta tietointegraation perusteet (rekisterinpitäjä) jne. 19.1.2016 6
Sote -järjestämislaki jatkoa Sote -ohjausmalli ja kehittämisrakenteet valtioneuvoston järjestämispäätös ja asetuksella säädettävät, pysyvämmät asiat (pysyväisluonteiset työnjaot) ohjaus- ja kehittämisrakenteita ja dialogista ohjausta koskeva selvityshenkilöraportti julkistuu tammikuun 2016 lopulla neuvottelumenettely maakunta - valtio STM:n ohjausyksikkö Järjestämisen ja tuottamisen erottaminen monituottajamallin toteutus Sote-järjestämiskyvyn arviointimenettely osana valtioneuvoston järjestämispäätöksen valmistelua heikko sote-järjestämiskyky käynnistää aina itsehallintoalueen itsenäisyyden edellytyksiä koskevan arviointimenettelyn 19.1.2016 7
Voimaanpanolaki Soten ja rahoituksen siirtymäjärjestelyt Kuntien kuuluminen itsehallintoalueisiin (maakuntiin) kunnittain Väliaikaishallinto 2017-2018 sekä 1. vaalit Henkilöstön siirtoa koskevat järjestelyt ensisijaisesti lailla täsmennetään että toteutetaan liikkeenluovutuksen periaattein Omaisuuden siirtoa koskevat periaatteet ja järjestelyt Valtakunnallisten maakuntien tukipalveluyhtiöiden perustaminen Valtakunnallisten yhtiöiden perustaminen tilahallinta - toimitilapalvelut yhteishankinnat - yhteishankintayksikkö ja arvioinnin asiantuntijatuki ICT-palvelut erikseen määriteltävät muut tukipalvelut 19.1.2016 8
Maakuntalaki Itsehallintoalueiden toimintaa, taloutta ja hallintoa koskeva perussäädös (vrt. kuntien osalta kuntalaki) Tehtäväala - suhde kuntaan yleinen toimiala? mahdollisuudet sopia tehtävistä kunnan kanssa? Suhde valtioon ja kuntiin neuvottelumenettely valtion kanssa, oma osio julkisen talouden suunnitelmassa Maakuntakonserni Aluejaon muuttaminen 19.1.2016 9
Maakuntalaki jatkoa Vaalit ja valtuusto Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet (ks. ajatus vaikuttamistoimielimistä) Maakuntastrategia (sisältää palveluntuotantostrategian) Hallintorakenteet, toimielimet ja johtaminen Henkilöstö ja hallintomenettely hallintosääntö keskeinen ohjausasiakirja Talous: taloudenhoito ja talouden tasapainosääntö Talouden sekä järjestämis- ja kantokyvyn arviointimenettely => voi johtaa itsehallintoalueen yhdistämiseen toiseen laissa säädettyjen kriisikriteerien täyttyessä (nk. kriisimenettely) Ulkoinen tarkastus ja tarkastuslautakunta Yhtiöittämisvelvollisuus Oikeussuoja - oikaisuvaatimus ja maakuntavalitus 19.1.2016 10
Rahoituksen peruslinjaus Hallitus on linjannut rahoituksen jatkovalmistelua seuraavasti: Kunnilla ei voi olla merkittävää vastuuta sote-palvelujen rahoituksesta. Pääasiallinen rahoitusvastuu olisi ristiriidassa kunnallisen itsehallinnon kanssa. Tulevien itsehallintoalueiden rahoitus valmistellaan ensisijassa valtion rahoitusvastuun pohjalta. Vaihtoehtoisena mallina selvitetään myös mallia, jossa osa rahoituksesta perustuisi itsehallintoalueiden omaan verotusoikeuteen. Tarkempi rahoitusmalli valmistellaan huhtikuussa 2016 lausunnolle lähetettävään esitysluonnokseen maakuntien valtionosuuslaki kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki verolakien muutokset 19.1.2016 11
Rahoituksen peruslinjaus 2 Kokonaisveroaste ei saa nousta ja työn verotus ei saa kiristyä millään tulotasolla Perustuslain mukaisen yhdenvertaisuusperiaatteen huomioon ottaminen Veromallit ja tuloverotuksen muutos, kuntakohtainen laskenta 19.1.2016 12
Rahoitusratkaisun toteutus: osa 1 Yhden veronmaksajan periaate tarkastellaan julkista taloutta kokonaisuutena Sote -menot/ laskennallisia sote-kustannuksia vastaavat menot irrotetaan kuntataloudesta Sote -menoja / laskennallisia sotekustannuksia vastaavat tulot irrotetaan kuntataloudesta 19.1.2016 13
Rahoitusratkaisun toteutus, osa 2 Sote-rahoitus ja itsehallintoalueiden rahoitus A) nykyisten tuloverotuksen lajien uudistamisella ja alentamalla kunnallisveroa B) valtion sote -verolla: kunnallisverotuksen veroasteikko ja alentamalla kunnallisveroa C) valtion sote-veron / tuloverouudistuksen ja maakuntaveron yhdistelmällä sekä alentamalla kunnallisveroa Kunnat alentavat kunnallisverotuksen veroprosenttejaan rahoitussiirtoa vastaavasti muutoksessa olisi mahdollinen määräaikainen verokatto 19.1.2016 14
Rahoitusratkaisun päävaihtoehdoista Valtion rahoitus teoriassa hyvä ohjattavuus ja ei liikaa monimutkaista verojärjestelmää hyvä yhdenvertaisuuden toteuttamisessa moraalikato ja yhteismaan ongelma ylhäältä määrätyillä säännöillä mahdollista menokuri vain rajoitetusti => selkeästi pehmeän budjettirajoitteen ongelma Osittain maakunnan omaan verotusoikeuteen perustuva malli omalla verotuksella itsehallintoalueiden kantokyvyn erosta johtuen mahdollista vain osa rahoituksesta (alle puolet) fiskaalisen federalismin näkökulmat vallan ja vastuun tasapaino sekä kannustimet omaan taloudenhoitoon verojärjestelmän koordinaatio vaikeutuu Liian korkeaksi nousevan veroasteen riski Kuka ja ketkä kilpailevat: kunnat/kaupungit vaiko maakunnat vai molemmat; vaikutukset kuntien asemaan 19.1.2016 15
Omaisuusjärjestelyt - lähtökohtia Itsehallintoalueille siirtyviä tehtäviä vastaava omaisuus siirtyy Yhden veronmaksajan periaate julkista taloutta katsotaan kokonaisuutena Omaisuus maksetaan vain kerran periaate 19.1.2016 16
Omaisuusjärjestelyiden vaihtoehdot Kunnat luovuttavat kiinteistöomaisuutta maakunnalle korvausta vastaan. Velat ja tarpeeton omaisuus jää kunnille. Kunnilta lunastetaan tarpeellinen omaisuus maakunnalle. Velat ja tarpeeton omaisuus jää kunnille. Kunnilta vuokrataan tarvittavat tilat maakunnalle. Velat ja tarpeeton omaisuus jää kunnille. Kunnat perustavat yhtiön, joka vuokraa toimitilat maakunnalle. Kunnat päättävät veloista ja yhtiöön siirtyvistä kiinteistöistä. Omaisuus erotetaan itsehallintoalueille, ns. jakautumis- mallilla. Soteen liittyvä omaisuus ja velat siirtyvät kunnilta maakunnalle/yhtiölle. Taseeltaan riittävän vakavaraisella yhtiöllä mahdollisuus sulattaa tarpeeton omaisuus. Projektiryhmä puoltaa valmistelun jatkoa jakautumismallilla selvitetään maa-alueiden omistuksen jäämistä kuntiin 19.1.2016 17
Henkilöstö- ja eläkeratkaisut Kuntien henkilöstöä siirtyy merkittävästi itsehallintoalueen palvelukseen sote-henkilöstö Liikkeenluovutuksen periaatteet Itsehallintoalueet ja niiden yhtiöt Kevan jäsenyhteisöksi Eläkkeiden rahoitusmallin jatkovalmistelu käynnissä - (VM ja STM) 19.1.2016 18
Uusi hallintorakenne ja sote: VALTIO Lainsäädäntö, rahoitus ja ohjaus Yhteinen ict 18 ITSEHALLINTOALUETTA - SOTE-PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN 15 ALUEEN PUITTEISSA Muut yhteiset tukipalvelut KUNNAT Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 19.1.2016 19
Uusi sote-rakenne Valtioneuvosto Sote-järjestämispäätös: valtakunnallinen työnjako, aluerajat ylittävien tehtävien työnjako, tuotannon järjestämisen linjaukset, palvelulupaus, laajakantoiset investoinnit, muut palvelujen saatavuuden edellyttämät toimet Muut yhteiset tukipalvelut Yhteishankinnat Asiantuntija-arviot itsehallintoalueiden oman tuotannon laadusta, vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta suhteessa muihin tuotantotapoihin Toimitilapalvelut Henkilöstö- ja taloushallintopalvelut ICT -palvelut Tutkimuksen koordinaatiopalvelut Mahdolliset laite- infrastruktuuripalvelut Itsehallintoalueet Sosiaali- ja terveydenhuolto Pelastustoimi Maakuntien liittojen tehtävät ELY-keskusten alueiden ja niiden elinkeinkeinoelämän kehittämistehtävät Mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto Yhteinen ICT Itsehallintoalueet (maakunnat maakuntajaon pohjalta) 18 kpl, joista 15 järjestää sotepalvelut itse ja 3 aluetta yhdessä toisen itsehallintoalueen kanssa 5 yliopistosairaalaa ja 7 muuta laajan päivystyksen yksikköä Kunnat (hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen) Kunnat Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 19.1.2016 20
Tehokkuutta tukevat ratkaisut 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon monipuolisuutta laajennetaan Itsehallintoalue tuottaa tarvittavat palvelut itse tai yhdessä muiden itsehallintoalueiden kanssa, lisäksi se voi käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita Järjestämistehtävä ja tuotanto erillään itsehallintoalueen sisäisessä organisaatiossa, tätä tukevat asiantuntijapalvelut Eri tuotantotapojen vertailtavuuden ja järjestelmällisen vertailun lisääminen ja kilpailun tehostaminen Julkisten ja julkisesti rahoitettujen yksityisten sotepalveluiden laatu- ja kustannustietojen tulee olla julkisia avoimen vertailun mahdollistamiseksi Yksityinen sektori ja avoin vertailu julkisen tuotannon kirittäjänä 19.1.2016 21
Tehokkuutta tukevat ratkaisut 2 Maakuntien omistama yhteishankintayksikkö hoitaa itsehallintoalueiden päättämissä hankinnoissa kilpailutuksen tukee strategisen hankintatoimen järjestämisessä ja innovatiivisissa hankinnoissa lisäksi osallistuu itsehallintoalueiden oman tuotannon tehokkuuden ja talouden arviointiin harkittaessa omaa tuotantoa suhteessa palveluiden hankkimiseen muilta; laajempi arviointi esim. THL:n tehtäväksi Maakunnille yhteiset, näiden omistamat tukipalvelut toimitilapalvelut; mahdollisesti laiteinfrastruktuuripalvelut talous- ja henkilöstöhallinto; ICT-palvelut, tavoitteena täydellinen tietointegraatio todennäköisimmin osakeyhtiöpohjainen ratkaisu valtion ja isojen kaupunkien sekä kuntayhteistyön hyvät kokemukset käytössä 19.1.2016 22
Toimintaverkon uudistaminen Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköiden määräksi linjataan 12 (sairaala ja siihen liittyvä vaativan sosiaalipäivystyksen yksikkö) Muiden alueiden keskussairaalat jatkavat ympärivuorokautisen suppeamman päivystyksen yksiköinä, joita 12 laajan päivystyksen yksikköä ja ensihoitojärjestelmä tukevat Maan eri osissa on näin etäisyydet ja muut alueelliset erityispiirteet huomioiden saatavilla ympärivuorokautisen päivystyksen palveluita ja muita erikoistason palveluita 19.1.2016 23
Asiakkaan valinnanvapauden laajentaminen Osana uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö: käyttäjälle mahdollisuus valita itse palveluiden julkinen, yksityinen tai kolmannen sektorin tuottaja valinnanvapaus pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin erityistason palveluissa Monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista koskeva ja valinnanvapautta laajentava lainsäädäntö saadaan voimaan 1.1.2019. vahvistetaan perustason palveluita ja turvataan nopea hoitoon pääsy yksilön valinnanmahdollisuuksia tuetaan palveluiden yhtenäisillä laatukriteereillä ja valintaa tukevalla julkisella tiedolla Selvityshenkilöt ja valmistelu käynnistynyt 2016 19.1.2016 24
Uudistuksen toimeenpanossa eteneminen Projektiryhmän viesti: muutos tehdään alueilla! alueuudistus.fi Alueiden oma-aloitteinen muutos ei kuitenkaan esteitä uudistukselle Alueilla sovitaan vetäjästä Sote Akatemia ja muutostuki käyntiin 2017 Valtioneuvoston muutoshallinto 2017 19.1.2016 25