Vastuslaitteen merkitys nopeusvoimaharjoittelussa Heikki Peltonen Liikuntabiologian laitos Jyväskylä yliopisto
Nopeusvoimaharjoittelu Voima Räjähtävä voimantuotto Pikavoima Nopeus Lajikohtainen nopeus Reaktionopeus Räjähtävä nopeus Liikenopeus Nopeustaitavuus Kestävyys Nopeuskestävyys
Nopeusvoimaharjoittelu Voima Räjähtävä voimantuotto Pikavoima lyhytaikainen, yhtäjaksoinen, asyklinen suoritus syklinen suoritus, jossa suorituksen vastus maksimaalista selvästi pienempi ja kiihtyvyys submaksimaalista
Painopakka vs. ilmanpaine inertian merkitys Vastus-nivelkulma 400,0 300,0 PP Vastus 200,0 IP,0 Painopakka (PP) (David Sports Ltd, D200) 0,0 0 Ilmanpaine (P) (Hur Ltd, Hur 5530) (Peltonen et al. 2013)
1 RM 140 60 Kg Yksittäiset räjähtävät suoritukset Vastus PP IP p < 0.001 p < 0.01 p < 0.05 20-20 140 Kg Vastus PP IP 80% 60 20-20 140 Kg Vastus PP IP 40% 60 20 % -20
1 RM 140 60 20-20 140 Kg Kg Yksittäiset räjähtävät suoritukset Vastus Vastus PP IP PP IP 500 400 300 200 0 500 400 /s /s Kulmanopeus Velocity Kulmanopeus p < 0.001 p < 0.01 p < 0.05 80% 40% 60 20-20 140 60 20-20 Kg Vastus PP IP 300 200 0 500 400 300 200 0 /s Kulmanopeus Velocity
Nopeusvoimakuormitus 5 x 5 x 40% 1RM / 3min palautus Ennen-jälkeen kuormituksen ( %) 0 Painopakka Ilmanpaine p < 0.001 p < 0.01 p < 0.05-30 -60 Isom F max F ms Resting twitch Activation level Max EMG Molempien kuormituksien jälkeiset laktaattiarvot olivat < 2.5 mmol/l (Peltonen et al. 2013)
Nopeusvoimakuormitus 5 x 5 x 40% 1RM / 3min palautus Ennen-jälkeen kuormituksen ( %) 0 Painopakka Ilmanpaine p < 0.001 p < 0.01 p < 0.05-30 -60 Isom F max F ms Resting twitch Activation level Max EMG Molempien kuormituksien jälkeiset laktaattiarvot olivat < 2.5 mmol/l (Peltonen et al. 2013)
Nopeusvoimakuormitus 5 x 5 x 40% 1RM / 3min palautus Ennen-jälkeen kuormituksen ( %) 0 Painopakka Ilmanpaine p < 0.001 p < 0.01 p < 0.05-30 -60 Isom F max F ms Resting twitch Activation level Max EMG Molempien kuormituksien jälkeiset laktaattiarvot olivat < 2.5 mmol/l (Peltonen et al. 2013)
Johtopäätelmät 1 Nopeusvoimakuormitus (5 x 5, 40% 1 RM, 3 min palautus) painopakka tai ilmanpaine laitteilla johtavat (harjoittelemattomilla): Paineilmalaitteilla suorituksen aikaiseen korkeampiin liikenopeuksiin ja siten tehontuottoon Paineilmalaitteilla akuuttiin voimantuoton laskuun maksimi ja nopeusvoimaominaisuksissa (Isom F max) (F ms) Painopakallisilla laitteilla suurempaan neuraaliseen väsymykseen (activation level) Painopakallisilla laitteilla vain akuuttiin voimantuoton laskuun nopeusvoimaominaisuuksissa (F ms)
Painopakka + vastuskumi Nopeusvoimakuormitus 5 x 5 x 40% 1RM / 3min palautus (Peltonen et al. 2014)
Nopeusvoimakuormitus 5 x 5 x 40% 1RM / 3min palautus Vääntömomentti Teho Kulmanopeus Lihasaktiivisuus: EMG Kuormituksen alussa (2. toisto) Painopakka Vastuskumi+painopakka Kuormituksen lopussa (viimeinen toisto) Painopakka Vastuskumi+painopakka (Peltonen et al. 2014)
Nopeusvoimakuormitus 5 x 5 x 40% 1RM / 3min palautus Ennen-jälkeen kuormituksen ( %) Painopakka Vastuskumi Activation level (Peltonen et al. 2014)
Nopeusvoimakuormitus 5 x 5 x 40% 1RM / 3min palautus Ennen-jälkeen kuormituksen ( %) Painopakka Vastuskumi Activation level (Peltonen et al. 2014)
Johtopäätelmät 2 Nopeusvoimakuormitus (5 x 5, 40% 1 RM, 3 min palautus) painopakkalaitteella vastuskumin kanssa tai ilman johtavat: Vastuskumin kanssa suurempaan suorituksen aikaiseen voimantuottoon ja vähentyneeseen liikenopeuteen Lihasaktiivisuus oli suurempaa liikkeen alussa ilman vastuskumia ja tämä saattaa johtaa lihasaktiivisuuden laskuun myös suorituksen jälkeisen voimantuoton aikana (EMGms) Vastuskumin kanssa suurempaan neuraaliseen väsymykseen (activation level) maksimaalisessa isometrisessa suorituksessa
Yhteenveto Nopeusvoimakuormitus (5 x 5, 40% 1 RM, 3 min palautus): Paineilmalaitteet säilyttävät vastus nivelkulma profiilinsa vastustasosta riippumatta räjähtävien suorituksien aikana Paineilmalaitteilla suorituksissa saavutetaan korkeammat liikenopeudet ja siten myös suurempi tehontuotto Vastuskumin avulla voidaan lisätä painopakkalaitteilla tuotettua tehoa suuremman voimantuoton kautta Painopakkalaitteet (vastuskumin kanssa tai ilman) saavat aikaan suurempaa neuraalista väsymystä kuin paineilmalaitteet Pelkällä painopakalla neuraalinen väsymys kohdistuu kuitenkin erityisesti nopean voimantuoton ajankohtaan ja siten nopeaan voimantuottoon Paineilmalaitteilla akuutti voimantuoton lasku kohdistuu sekä maksimi ja nopeusvoimaominaisuuksiin
Kiitos mielenkiinnosta! Heikki Peltonen Simon Walker Keijo Häkkinen Janne Avela