Tiedosta hyvinvointia Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen! (2004-2009) Psykososiaalinen interventio nuorten miesten syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi Kaija tutkija, Stakes/Sotilaslääketieteen Keskus Lapsuudentutkimuksen päivät 3.6.2008, Turku
Tiedosta hyvinvointia 2 Tutkimusryhmä Eija Stengård, PsT, dosentti, yhteistyökeskuksen johtaja, WHO:n mielenterveysalan yhteistyökeskus, STAKES Maila Upanne, PsT, hankkeen konsultti Kai Parkkola, LT, lääkintäkommodori, Merivoimien ylilääkäri, Merivoimien esikunta Markus Henriksson, LT, dosentti, psykiatrian ylilääkäri, Sotilaslääketieteen Keskus; ylilääkäri, Terveydenhuollon oikeusturvakeskus Kaija, FM, tutkija, mielenterveysryhmä, STAKES; Sotilaslääketieteen Keskus
Tiedosta hyvinvointia 3 1. Lähtökohdat 2. Varusmies- ja siviililipalveluksen ulkopuolelle määrätyt miehet riskiryhmä? 3. Intervention vaikutukset
Tiedosta hyvinvointia 4 Nuoret miehet sosiaali- ja terveyspolitiikan haasteena Lapsuusajan ongelmat pojilla tyttöjä yleisempiä: Huostaanotetuista enemmistö poikia (Gissler ym. 2006) Oppimis- ja koulusopeutumisvaikeuksia erityisesti pojilla (Lavikainen ym. 2006) Huonosti koulussa viihtyvissä, koulukiusatuissa ja koulutuksen keskeyttäneissä poikaenemmistö (Gissler ym. 2006) Pitkittynyt työttömyys ja toimeentulo-ongelmat nuorilla miehillä naisia yleisempiä (Gissler ym. 2006) Sosiaalisten ongelmien kasautuminen miehillä naisia yleisempää (Rönkä 1999) Psyykkisesti oireilevat nuoret miehet haluttomia hakeutumaan mielenterveyspalveluihin (Aalto-Setälä 2002, Sourander ym. 2004) Miesten terveystottumukset naisia heikommat päivittäin tupakoivien (Rimpelä ym. 2007), alkoholin ongelmakäyttäjien (Kestilä & Salasuo 2007), huumeongelmaisten (Rimpelä ym. 2007), liikunnallisten passiivisten (Koskinen ym. 2005) ja ylipainoisten (Helakorpi ym. 2007) määriin perustuen Suomalaisten nuorten miesten kuolleisuus tapaturmiin ja väkivaltaan yli kolminkertainen verrattuna nuoriin naisiin (Kumpula ym. 2006, Gissler ym. 2006)
Tiedosta hyvinvointia 5 Kutsunnat ainutlaatuinen väylä tavoittaa suomalaiset nuoret miehet Tavoitetaan nuoret miehet kokonaisena ikäluokkana Miehistä kertyy paljon terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää tietoa Aikaisemmat tutkimukset antaneet viitteitä siitä, että merkittävän riskiryhmän muodostavat varusmies- tai siviilipalveluksen ulkopuolelle eri syistä jäävät nuoret miehet (Piha 1984, Parkkola 1999, Multimäki ym. 2005)
Tiedosta hyvinvointia 6 Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen - hankkeen tavoitteet Tutkimus- ja kehittämishanke, jossa kehitetään psykososiaalisia tukitoimia nuorten miesten syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi, kehitetään toimintamalleja palvelun organisoimiseksi ja tutkitaan tukiohjelman vaikuttavuutta.
Tiedosta hyvinvointia 7 Interventio / tukipalvelu Kuntien, puolustusvoimien ja siviilipalveluskeskuksen välinen yhteistyömalli. Tukipalvelua tarjotaan kutsuntojen yhteydessä sekä varusmies- tai siviilipalveluksen keskeytyessä Nuorelle tarjotaan oma nimetty ohjaaja, joka tukee elämäntilanteen selvittelyssä, auttaa parhaiden ratkaisujen löytämisessä ja ohjaa tarvittaessa muihin palveluihin Ohjaajat tehtävään koulutettuja kuntien sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä ja tukipalvelu on osa heidän perustyötään.
Tiedosta hyvinvointia 8 Tutkimuksen tavoitteena selvittää 1. Onko palveluksen ulkopuolelle jääminen (palveluskelpoisuusluokka C, D tai E) osuva ja tarkoituksenmukainen kriteeri tukiohjelmaan ohjaamiselle? Onko kohderyhmän sisällä erityisiä osaryhmiä, joiden ohjaaminen tukiohjelmaan olisi erityisen tärkeätä? 2. Missä määrin ja missä asioissa tukiohjelma vaikutti miesten elämäntilanteeseen?
Tiedosta hyvinvointia 9 Tutkimusasetelma Satunnaistettu vertailuasetelma: Palveluksen ulkopuolelle jääneet (CDE-miehet) satunnaistettiin interventio- ja vertailuryhmiin. Toisena vertailuryhmänä kutsunnoissa palvelukseen määrätyt miehet (AB-miehet) Alkukysely + yhden vuoden seuranta Aineisto: tiedot yht. 796 miehestä, joista 356 palveluksen ulkopuolelle jääneitä (182 interventioryhmässä ja 174 vertailuryhmässä) ja 440 palvelukseen määrättyjä (vertailuryhmä II) Prosessiarviointi: Ohjaajat: yhteydenpitolomake, lomakekysely ohjaussuhteen eri vaiheissa, loppuarviointi Asiakkaat: puhelinhaastattelu tukisuhteen päätyttyä
Tiedosta hyvinvointia Oliko kohderyhmä oikea?
Tiedosta hyvinvointia 11 Palveluksen ulkopuolelle jäävillä enemmän erilaisia ongelmia tyytymättömyyttä nykyiseen elämäntilanteeseen asunto-olot, ihmissuhteet, taloudellinen tilanne psyykkistä oireilua psyykkistä kuormittuneisuutta, unihäiriöitä, masentuneisuutta, heikko itseluottamus, itsemurhaharkintoja päihteiden ongelmakäyttöä sosiaalisia ongelmia työttömyyttä, asunnottomuutta, taloudellisia vaikeuksia, heikompi sosiaalinen tukiverkosto lapsuusajan ongelmia mm. vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmia, koulukiusaamista jne.
Tiedosta hyvinvointia 12 Psyykkinen oireilu AB- ja CDE-miehillä % 0 10 20 30 40 50 60 Tyytymätön itseen*** 18 52 Huono itseluottamus*** 15 35 Unihäiriöitä*** 13 50 Usein masentunut*** 4 31 AB CDE Psyykkisesti kuormittunut*** 8 44 Harkinnut itsemurhaa*** 6 32 Yrittänyt itsemurhaa*** 1 9
Tiedosta hyvinvointia 13 Lapsuusajan ongelmien esiintyvyys AB- ja CDE-miehillä (p<.05 -.001) % 0 10 20 30 40 50 taloud. vaikeudet 8 28 työttömyys 9 19 vanhempien sairaus 9 19 isän alkoholiongelmat 11 24 äidin alkoholiongelmat isän mt-ongelmat äidin mt-ongelmat 3 2 2 8 11 11 AB CDE vakavat ristiriidat 10 27 vanhempien ero 35 44 itse vakavasti sairas 3 18 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- 11ja kehittämiskeskus kiusattu koulussa 34
Tiedosta hyvinvointia 14 Palveluksen ulkopuolelle jäävillä vähemmän ns. suojaavia tekijöitä Itseluottamus Toivorikkaus tulevaisuuden suhteen Toimiva sosiaalinen tukiverkosto Hyvä koulumenestys Kodin ulkopuolista harrastustoimintaa Säännöllinen liikunta
Tiedosta hyvinvointia 15 Palveluksen ulkopuolelle määrätyt heterogeeninen ryhmä Mielenterveys- ja päihteiden käytön takia palveluksen ulkopuolelle määrätyillä enemmän ongelmia kuin fyysisen sairauden tai vamman takia palveluksen ulkopuolelle jäävillä Siviilipalvelun keskeyttäjillä erilaiset psykososiaaliset ongelmat kaikista yleisimpiä
Tiedosta hyvinvointia Kuinka moni tarttui tarjottuun tukipalveluun?
Tiedosta hyvinvointia 17 Tukisuhteet 52 asiakasta (29 %) interventioryhmään kuuluvista kiinnittyi tukiohjelmaan Tukiohjelmaan kiinnittyneet 17 28 vuotiaita (keski-ikä 20 vuotta) Onnistuneita kontakteja tukisuhteissa 3 40, keskimäärin 11 Tapaamisia 0 15, yleisimmin 2 Tukisuhteen kesto 1 vko 14 kk, keskimäärin 6 kk.
Tiedosta hyvinvointia 18 Tukiohjelmaan kiinnittyneille miehille ominaista Psyykkinen oireilu: psyykkinen kuormittuneisuus unihäiriöt itsemurhaharkinnat tyytymättömyys itseen Lapsuusajan ongelmien kasautuminen Koulukiusatun rooli Ajankohtaisten ongelmien kasautuminen (ei mikään yksittäinen ongelma)
Tiedosta hyvinvointia Oliko interventio vaikuttava?
Tiedosta hyvinvointia 20 Psyykkinen kuormittuneisuus Psyykkinen kuormittuneisuus (GHQ-12) interventio- ja vertailuryhmällä alku- ja loppumittauksessa (p<.05) Psyykkinen kuormittuneisuus (GHQ-12) tukisuhteeseen kiinnittyneillä ja vertailuryhmään kuuluvilla alku- ja loppumittauksessa (p<.05) ka 4.5 4 3.5 3 2.5 2 4.13 3.72 3.17 2.45 Interventioryhmä Vertailuryhmä ka 6 5 4 3 5.5 3.72 3.17 Tukisuhde Vertailuryhmä 1.5 2 1 0.5 1 0 I II 0 I II mittauskerta mittauskerta
Tiedosta hyvinvointia 21 Tyytyväisyys ihmissuhteisiin Tyytyväisyys ihmissuhteisiin (p<.05) (asteikko 1=erittäin tyytyväinen, 5=erittäin tyytymätön) Tyytyväisyys ihmissuhteisiin tukisuhteeseen kiinnittyneillä (p<.05) (asteikko 1=erittäin tyytyväinen, 5=erittäin tyytymätön) 3 2.9 2.8 2.7 2.6 2.5 2.4 2.3 2.42 2.31 2.51 2.44 interventioryhmä vertailuryhmä 3 2.9 2.8 2.7 2.6 2.5 2.4 2.3 2.62 2.31 2.51 2.47 tukisuhde vertailuryhmä 2.2 2.2 2.1 2.1 2 alku loppu 2 alku loppu
Tiedosta hyvinvointia 22 Tukiohjelman anti asiakkaan arvioimana Elämäntilanteen selvittely ja jäsentäminen sekä tulevaisuuden suunnittelu ulkopuolisen kanssa Tunne, että joku välittää Kannustaminen ja tuki Aktivointi Neuvonta Asioiden kokonaisvaltainen ajaminen: huolehtiminen, että asiat tulevat hoidettu, asioiden ajaminen kädestä pitäen periaatteella Konkreettinen hyöty: asunto, työpaikka, hoitopaikka jne.
Tiedosta hyvinvointia Mikä teki interventiosta vaikuttavan?
Tiedosta hyvinvointia 24 Mitkä tekijät on todettu tärkeiksi nuoriin kohdistuvien interventioiden vaikuttavuuden kannalta? Kokonaisvaltaisuus ja laaja-alaisuus, lähtökohtana nuori kokonaisena ihmisenä (Roth ym. 1998, Derzon ym. 1999, Catalano ym. 2002 ja 2004, Flay 2002) Nuoren kehitysvaiheen ja kehitysvaiheen tehtävien tukeminen (Hodgson ym. 1996) Promotiivisten ja preventiivisten strategioiden yhdistäminen (ongelmien ehkäisy + hyvinvoinnin edistäminen) (Durlak & Wells 1997, Weissberg ym. 2003) Asiakaslähtöisyys, asiakkaan tarpeisiin räätälöidyt interventiot (Hüsler ym. 2005) Matalakynnyksisyys (Rickwood m. 2005) nimenomaan nuoret miehet muodostavat tavoitettavuuden suhteen haasteellisen ryhmän (Biddle ym. 2004, Tylee & Walters 2004, Rickwood ym. 2005, Sourander ym. 2004).
Tiedosta hyvinvointia 25 Johtopäätöksiä Pienelläkin tuella / lyhytkestoisella interventiolla voidaan tukea nuorta niin, että sillä on vaikutusta Nuorta on tuettava kokonaisvaltaisesti yli sektorirajojen: tarpeen mukaan psykologisesta, sosiaalisesta, taloudellisesta, toiminnallisesta ja terveydellisestä näkökulmasta Ongelmiin tartuttava tarpeeksi varhain: pienet ongelmat voivat kasautuessaan johtaa suuriin ongelmiin Toimintamalli tavoitti tukea tarvitsevia nuoria, ei kuitenkaan kaikkia. Kaikkein eniten tukea tarvitsevat tunnetusti ongelmallisin ryhmä tavoitettavuuden suhteen.
Tiedosta hyvinvointia 26 Tutkimuksen haasteet Nuoren kokonaisvaltainen tukeminen eri tieteenalojen teoreettisten viitekehysten integrointi Kehittämistyön ja vaikuttavuustutkimuksen integrointi Toteutetaanko tutkimus ensisijaisesti tutkimusmetodiikan vai todellisten interventiotarpeiden näkökulmasta? Psykososiaalisen tukiohjelman arviointi satunnaistetulla vertailuasetelmalla Kuinka voidaan määritellä interventio, joka perustuu vuorovaikutukseen ja räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaan? Intervention tulosmuuttujien määrittely vaikeaa, sillä tuki kokonaisvaltaista Tilastollisen vaikuttavuuden todentaminen vaatii tarpeeksi suuria otoksia Kato interventioon kiinnittymisessä vaikeuttaa vaikuttavuuden todentamista Lapsiin ja nuoriin kohdistuvissa ennalta ehkäisevissä interventioissa vaikutukset näkyvät usein pitkän ajan kuluttua
Tiedosta hyvinvointia 27 Satunnaistetun vertailuasetelman edut Mahdollistaa todellisten vaikutusten arvioinnin sulkee pois normaaliin kehitykseen liittyvät elämänmuutokset ja niistä aiheutuvat trendit esim. työvoimapoliittisissa interventioissa ei-kokeellisten menetelmien on todettu yliarvioivan toimenpiteiden vaikutusta (Hämäläinen ym. 2007) Tuo esille mahdolliset negatiiviset vaikutukset monet hyvää tarkoittavat interventiot ovat itse asiassa aiheuttaneet osallistujille haittaa (Petticrew 2003) Menetelmällä omat rajoituksensa ja haasteensa! Pelkkä vaikuttavuuden mittaaminen ei ole riittävää toiminnan kehittämisen kannalta. Intervention prosessien ymmärtäminen ja arviointi yhdessä vaikuttavuuden kanssa voi aikaansaada toiminnan kehittämistä ja sitä kautta suurempaa hyötyä asiakkaille.
Tiedosta hyvinvointia 28 Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen - toimintamallin nykytilanne Kattavuus: tukipalvelua tarjottiin syksyn 2007 kutsunnoissa noin 10 000 miehelle (lähes 1/3:lle ikäluokasta) 2005-2007 toteutettiin yhdeksän alueellista ohjaajakoulutusta Koulutettuja ohjaajia toimii noin 150 yhteensä 51 kunnassa Vuonna 2007 toteutui perehdyttäjäkoulutus, josta valmistui 16 paikallista perehdyttäjää Toimintaa laajennetaan edelleen vuosina 2008-2009
Tiedosta hyvinvointia 29 Kiitos mielenkiinnosta! Kysymyksiä? Kaija tutkija, STAKES/Sotilaslääketieteen Keskus email:kaija.appelqvist-schmidlechner@stakes.fi puh. 040-5840344