Veturitalleilla tavataan, Teknologiateollisuuden kilpailukyvyn haasteet? KiVi, Turku 15.6.2011 Toimitusjohtaja Jorma Turunen
Esityksen sisältö Teknologiateollisuudesta Toimintaympäristöstä Yritysten kansainvälisiä menestystekijöitä Mitä Teknologiateollisuus ry:n mielestä pitäisi toimintaympäristön kilpailukyvylle tehdä? 20.6.2011 2
Teknologiateollisuus Suomessa
Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Elcoteq, Ensto, Nokia, Nokia Siemens Networks, Planmeca, Polar Electro, Suunto, Vacon, VTI Technologies... Metallien jalostus Boliden, Componenta, FNsteel, Kuusakoski, Luvata, Norilsk Nickel, Outokumpu, Outotec, Ovako, Rautaruukki, Sacotec Kone- ja metallituoteteollisuus Abloy, Cargotec, Finn-Power, Fiskars, Glaston, Kone, Konecranes, Metso, Normet, Oras, Patria, Pemamek, Ponsse, Stala, STX Finland, Valtra, Wärtsilä... Suunnittelu- ja konsultointiala Citec, Deltamarin, Elomatic, Etteplan, Finnmap, Granlund, Neste Jacobs, Pöyry, Rejlers, Sito, Sweco... Tietotekniikka-ala Affecto, Comptel, Digia, Endero, Enfo, F-Secure, Fujitsu Services, IBM, Logica, Microsoft, Tieto... 20.6.2011 4
Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien runsaat 700 000 henkilöä eli yli neljäsosan Suomen koko työvoimasta. Teknologiateollisuus ry:llä on noin 1 600 jäsenyritystä. 20.6.2011 5
Toimintaympäristöstä Laman loppu vai rakennemuutos?
Suomen viennistä puuttuu vuositasolla yli 20 miljardia euroa 26 25 24 23 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, mrd. euroa, käyvin hinnoin 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 Toteutunut vienti Vienti, jos 3 %:n vuosikasvu olisi jatkunut Viimeinen havainto loka-joulukuu 2010. Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry 20.6.2011 7
Suomalaisten ja teknologiateollisuuden kohtalonyhteys Liikevaihto Suomessa putosi 28 % vuonna 2009, kasvua 5 % vuonna 2010 52 Mrd. euroa, 12 kk:n liukuva summa 2000,1 = 100 190 50 48 46 44 42 40 38 36 34 180 170 160 150 140 130 120 110 Valtiontalouden tulot (vas.ast.) Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa (oik.ast.) 32 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 100 Viimeinen havainto 9/2010 tai 11/2010. Lähde: Valtiokonttori, Tilastokeskus 20.6.2011 8
Maailmantalouden kasvun jakautuminen 2011e teknologiateollisuuden vientiosuuksin 11 BKT:n kasvu 2011, % 10 Kiina 9 8 7 6 5 4 Maailmantalouden kasvu keskimäärin: +4,4 % Vientiosuuksin painotettu kasvu keskimäärin: +3,5 % Intia Muu Aasia Venäjä Muu it. Eurooppa Brasilia Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka 3 Pohjois-Amerikka 2 1 Länsi-Eurooppa Japani 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Pylvään leveys kuvaa osuutta teknologiateollisuuden Suomen viennistä vuonna 2010, % Lähde: IMF (April 2011), Tullihallitus 20.6.2011 9
Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009 50 % 45 40 35 Aasia 30 25 Pohjois-Amerikka 20 15 Eurooppa 10 5 0 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Teollisuustuotannon ostovoimakorjatut osuudet. Lähde: Maddison (Historical Statistics), IMF ja ETLA 20.6.2011 10
Arvoketju ja osaamisen muutos Järjestelmätoimittajat Komponenttitoimittajat Päähankkijat (Lopputuotevalmistajat) Tuotantolaitteiden valmistajat ja integroijat, ohjelmistotoimittajat Konsultit, korkeakoulut, yliopistot, tutkimuslaitokset ja VTT A S I A K K A A T Komponenttien valmistus Erikoisprosessit (esim. pinnoitus) Tuoteprosessi Verkoston jäsen/hallinta Toiminnan ohjaus Kokoonpanotekniikka Valmistustekniikka ja valmistettavuus Tuotekehitys Tuoteprosessi Brandi Asiakashallinta, CRM Toimittajaverkon hallinta Tuotekehitys Tuoteprosessi Palveluliiketoimintata Tärkeitä osaamisia eri ketjun kohdissa oleville yrityksille Vastuu tuoteominaisuuksista ja tuotannosta siirtyy ketjussa taaksepäin (laatu, tehokkuus, luotettavuus, ympäristö) 20.6.2011 11
Metallituoteteollisuuden myyntihintojen ja kustannusten kehitys 12 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 -12 Muutos edellisen vuoden vastaavasta kuukaudesta, % 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Myyntihinnat Kustannukset Maaliskuussa 2011 kustannukset olivat nousseet 8,9 prosenttia viimevuotisesta, mutta myyntihinnat vain 4,6 prosenttia. Raaka-aineiden hinnat nousivat 15,3 prosenttia, energian hinta 9,4 prosenttia ja kuljetukset 6,2 prosenttia. Muissa kuluissa vuosinousu oli noin 3 prosenttia. Lähde: Tilastokeskus 20.6.2011 12
Nokian N95 puhelimen hinnanmuodostus (546 ) Lähde: Etla 20.6.2011 13
Teollisuusyrityksen muodonmuutos Lähde: Etla 20.6.2011 14
Yritysten kansainvälisiä menestystekijöitä
Suomalaisen kansainvälisesti menestyvän yrityksen menestystekijöitä Loppuasiakastarpeen syvällinen ymmärtäminen Uudet ansaintamallit Markkinakokonaisuuden ja uusien osamarkkinoiden ymmärtäminen Kyky yhdistää useampia teknologioita loppuasiakastarjoomaan Ketteryys (nopea reagointi markkinan ja asiakastarpeen muutoksiin) 20.6.2011 16
Millainen valmistava teollisuus sopii Suomeen? Niche Korkeaan osaamiseen perustuva Innovaatio- ja alihankintaekosysteemiä tarvitseva Uusien tuotteiden ramp up -tuotanto Korkea automaatioaste, pienet työvoimakustannukset Korkea räätälöintiaste (yleensä ei pitkät sarjat) 20.6.2011 / 17 17
Suomalaisia menestystarinoita Loppuasiakkaan tarpeen syvällinen ymmärtäminen: Basware, F-Secure, Comptel Useamman teknologian tai toimialaosaamisen yhdistäminen: Tekla, Basware Uusi liiketoimintamalli (SaaS): Digium, Vilkas Group Palvelumalli: KONE, Winwind, Kemira 20.6.2011 / 18 18
Männäntappien maailmanmestari Pyrimme löytämään asiakkaita, joille pystymme valmistamaan saman tyyppisiä tuotteita. Suuremmat tuotantomäärät ja niiden mahdollistama automaation tason nostaminen kehittävät koko ketjun kilpailukykyä. Tuotannon automatisointi ja investoinnit edellyttävät tuotantokapasiteetin lisäyksen myötä useampia asiakkaita ja panostamista vientiin. - Yrityksessä nyt 11 robottisolua - Laatu parantunut - Prosessit yksinkertaistuneet - Toimitusvarmuus parantunut Caj-Erik Karp, Mapromec 20.6.2011 19
Mitä pitäisi tehdä toimintaympäristön kilpailukyvylle?
Suomen talousstrategian ytimeksi uudistuminen, kasvu ja investoinnit Seuraavan vaalikauden keskeisenä kansallisena tavoitteena on oltava suomalaisen toimintaympäristön, työn ja yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen. Lisätään yksityisten työpaikkojen määrää pidemmällä aikavälillä 150 000 200 000, jotta hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja kestäisi. Työurien pidentäminen alusta, keskeltä ja lopusta työvoiman saatavuuden parantamiseksi. Vahvistetaan suomalaista omistajuutta. Parannetaan merkittävästi julkisen sektorin tuottavuutta esim. uudella tietotekniikalla. Nykytoiminnan kilpailukyvyn turvaaminen edellytyksenä elinkeinorakenteen kehittämiselle. 20.6.2011 21
Suomi ei houkuttele tuotannollisia uusinvestointeja Teknologiateollisuuden kiinteiden investointien käyttötarkoitus Suomessa 1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 Milj. euroa, käyvin hinnoin 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010e Kapasiteetin korvaaminen tai rationalisointi Kapasiteetin lisääminen Muu tarkoitus* *) Mm. ohjelmisto- sekä ympäristönsuojeluinvestoinnit. Lähde: Tilastokeskus, EK:n investointitiedustelu (tammikuu 2011) 20.6.2011 22
Pk-yritysten suoraa ulkomaanvientiä lisättävä Erikokoisten yritysten* osuus tavaraviennin arvosta 2007 100 % Osuus maan koko tavaraviennistä, % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 44 51 58 56 72 68 28 20 15 16 16 10 11 12 15 19 6 9 17 17 17 7 7 9 Suomi Ruotsi Ranska Tanska Itävalta Italia *) Vertailussa yritysten koko perustuu yksinomaan niiden henkilöstön määrään. Henkilöstöä 250-50-249 10-49 0-9 Lähde: Eurostat, External Trade Statistics by Enterprise Characteristics 20.6.2011 23
T&k verokannustin otettava pikaisesti käyttöön Yritysten t&k-toiminnan suora julkinen rahoitus ja verokannustimet 2007 Korea(2008) Kanada(2008) Ranska(2008) Yhdysvallat(2008) Belgia Itävalta Tsékin tasavalta Japani Espanja Iso-Britannia(2008) Irlanti Unkari Norja(2008) Ruotsi Tanska(2008) Alankomaat Australia(2006) SUOMI Portugali Saksa Islanti(2008) Luxemburg Uusi-Seelanti Italia Sveitsi(2008) Turkki Slovakia(2008) Puola Meksiko Kreikka(2005) Osuus bkt:sta, % Suora julkinen rahoitus Verotuki 0,00 0,05 0,10 0,15 0,20 0,25 0,30 0,35 0,40 Julkinen rahoitus yritysten t&k-toimintaan on Suomessa suhteellisen matalalla tasolla, kun otetaan huomioon yritysten saama suora julkinen rahoitus sekä t&k-verokannustimet. Lähde: OECD:n NESTI-työryhmän kansalliset laskelmat ja OECD:n Main Science and Technology 20.6.2011 24 Indicators, 2009
Innovaatiopolitiikka Suomen menestyksen kantava voima Onnistunut innovaatiopolitiikka auttaa yrityksiä uudistumaan ja luomaan uutta. Luodaan uusi t&k-verokannustin, jonka avulla edistetään yritysten investointeja innovaatioihin ja tuotekehitykseen. Innovaatiopolitiikan rahoituksen määrällinen reaalikasvu turvataan julkisen sektorin panostukset kilpailijamaiden tasolle. Rahoituksen kohdentamiseen elinkeinoelämän tarpeiden mukaisesti kiinnitetään huomiota mm. SHOKien rahoitus varmistetaan. Bisnesenkelien kannustaminen, varhaisen vaiheen rahoitus Viennin rahoitusjärjestelmä uusittava 20.6.2011 25
Ammattikorkeakoulujen perusrahoitus valtiolle Rahoituskriteereiden uudistamisella vaikuttavuutta Insinöörikoulutus Lähde: Salminen ja Ylä-Anttila, Ammattikorkeakoulujen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistaminen, OKM, 2010 20.6.2011 26
Osaamisesta ylivoimaa Vientiteollisuuden ja Suomen menestys edellyttää valituilla alueilla ylivoimaista osaamista. Suomeen 6-8 yliopistoa ja 12-14 työelämälähtöistä ammattikorkeakoulua. Yliopistojen hallinnonuudistus viedään loppuun. Yliopistolain toimivuutta säätiöyliopistoissa arvioidaan ja riippumattoman hallituksen periaate varmistetaan. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen ohjauksen ja rahoituksen kriteerit uudistetaan painottaen laatua ja vaikuttavuutta. AMK-kentän rakenteellista kehittämistä nopeutetaan. Ammattikorkeakoulujen valtionosuusjärjestelmä puretaan ja koko perusrahoitus siirretään valtiolle. 20.6.2011 27
Sähkövero kuluttajalle ja teollisuudelle Maa Sähkövero kuluttajille Sähkövero teollisuudelle Todellinen sähkövero teollisuudelle /MWh /MWh /MWh Suomi* 17,03 7,03 7,03 Nykyinen energiaveroleikkuri ei vaikuta. Ruotsi 27,4 0,5 0 Verovapautus mikäli yritys kuuluu kansalliseen energiansäästösopimukseen. Englanti 0 4,0 0,8 Energiaintensiiviselle teollisuudelle 80 %:n alennus, jos se kuuluu energiansäästösopimukseen. Saksa 50,1 12,3 0,62 Korkea verotus, mutta palautus voi olla 95 % verosta. Ranska 12,5 5,1 0,5 Verokatto 500 000 /vuosi/tehdas. Esimerkissä 1 TWh/a käyttävä tehdas. Itävalta 21,2 16,7 n. 0,5 Energiaverot palautetaan, kun ne ylittävät 0,5 % tuotannon jalostusarvosta. *) 1.1.2011 Lähteet: Eurostat ja Metsäteollisuus ry 20.6.2011 28
Kestävä kehitys ja energiapolitiikka keskiössä Ratkaisuilla rakennetaan hyvinvointia ja luodaan uutta työtä. Suomessa ratkaisujen vaikuttavuus on poikkeuksellisen suuri. Energiaintensiiviselle teollisuudelle luodaan nopeasti uusi energiaveroleikkuri. Teollisuuden energiavero alennetaan EU:n sallimalle minimitasolle. Ilmastopolitiikassa tavoiteltava globaalia, kattavaa ja sitovaa sopimusta. Hiilivuodon välttämiseksi EU:n pidättäydyttävä yksipuolisista lisäsitoumuksista. Uusiutuvien energialähteiden tukien oltava kustannustehokkaita ja markkinalähtöisiä. Tuetaan tutkimusta, tuotekehitystä ja markkinoille saattamista. Parhaita tukimuotoja investointiavustukset ja demonstraatiotuet. 20.6.2011 29
Kannustavalla verotuksella kasvua ja investointeja Verotusta uudistettava siten, että se kannustaa paremmin ahkeruuteen, kasvuun, omistajuuteen ja investointeihin Suomessa. Yritysveroa alennetaan. Ansiotuloveroa alennetaan kaikissa tuloluokissa. Ylin marginaalivero alennetaan 50 prosenttiin. Pääomaverotus pidetään nykytasolla, millä voidaan tukea omistamista Suomessa. Yksityisten pääomasijoittajien verokannusteet otetaan käyttöön parantamaan nuorten yritysten rahoitus- ja kasvumahdollisuuksia. 20.6.2011 30
Tarkkuutta yritystukikeskusteluun Yritystuet Suomessa ovat alle EU-keskitason. Yritystukien merkitys on suuri uusien liiketoimintojen käynnistämisessä ja siten suomalaisen teollisuuden uusiutumisessa. Suomen ei tulisi omilla päätöksillä aikaansaada tilannetta, jossa suomalaisten yritysten tilanne tukien suhteen olisi huonompi kuin EUkilpailijamaissamme. Yritystuki-instrumentteja tulisi yksinkertaistaa ja siirtää tukien painopistettä suorista tuista t&k-verokannustimen suuntaan. 20.6.2011 31
TeknologiaSuomi nousuun!