Pitkän aikavälin talouden tasapainotusohjelma / sivistyskeskus (Asiakirjassa on käsitelty sopeuttamistoimien mahdollisuuksia tulevaisuudessa tehtäviä päätöksiä varten) Sivistyslautakunta Varhaiskasvatus Päivähoidossa on voimassa subjektiivinen päivähoito-oikeus. Käytännössä tarkoittaa sitä, että perheen olosuhteista riippumatta, lapsella on oikeus päivähoitopaikkaan. Pääsääntöisesti päivähoitopaikka on järjestettävä neljän kuukauden kuluessa. Vanhemman / vanhempien työllistyessä tai saadessa opiskelupaikan, hoitopaikka tulee kuitenkin järjestää kahden viikon kuluessa. Lisäksi päivähoito on tarkkaan säädeltyä. Kokopäivähoidossa olevien lasten kohdalla tulee olla yksi hoito- ja kasvatusvastuussa oleva henkilö (lto/lh) seitsemää yli 3-vuotiasta tai neljää alle 3-vuotiasta kohden. Joka kolmannella hoito- ja kasvatusvastuussa olevalla tulee olla lastentarhanopettajan tutkinto. Liikkumavara päivähoidon järjestämisessä on hyvin pieni. Ryhmien muodostuminen riippuu ikäluokkien suuruudesta ja siitä, miten lapset sijoittuvat päivähoitoon. Säästömahdollisuuksia on mahdollista hakea muusta henkilökunnasta, joita ei lasketa päiväkotiryhmän mitoitukseen: erityislastentarhanopettajat (7), päivähoidon avustajat (11), laitosapulaiset (14,5) sekä kevyempien vaihtoehtojen lisääminen kokopäivähoidon rinnalle. Kevyempiä vaihtoehtoja voivat olla osapäiväryhmät, puistotoiminta, kerhotoiminta ja avoin päiväkotitoiminta. Tällä hetkellä Kuloisten päiväkodin yhteydessä toimii 3-5 vuotiaiden lasten kerhotoiminta, johon osallistuu noin 30 lasta. Kysyntää kerhotoiminnalle on laajemminkin. Esiopetusryhmiä toimii lähes kaikissa alakouluissa. Vaihtoehtoina kunnalliselle päivähoidolle on tällä hetkellä palveluseteli päivähoitoon sekä yksityisen hoidon tuki muulla tavoin järjestettävään päivähoitoon (perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, oma hoitaja kotiin). Tällä hetkellä kaupungille halvinta on yksityinen perhepäivähoito. Pitemmällä aikavälillä tulisi kannustaa ryhtymistä yksityiseksi perhepäivähoitajaksi. Kunnallisilta perhepäivähoitajilta on kysytty halukkuutta ryhtyä yksityiseksi perhepäivähoitajaksi. Yhtään yhteydenottoa ei ole tullut. Kuluneen toimikauden aikana on tullut kaksi uutta yksityistä perhepäivähoitajaa. Elokuussa on aloittanut myös uusi yksityinen ryhmäperhepäiväkoti, jonka asiakkaat saavat tukea päivähoitomaksuun yksityisen hoidon tuesta. Yksityisen hoidon tuen kuntalisän korotus saattaisi olla keino lisätä yksityisten hoitajien määrää. Mahdollista on myös, että hoitajien määrä ei lisäänny, mutta kustannukset kasvavat. Yksityisten palvelujen lisääntyessä kunnan valvontavastuu kasvaa. Hallinnon kustannuksia ei ole mukana yksityisten palvelujen kustannuksissa. Erityislastentarhanopettajista kaksi on hoito- ja kasvatusvastuussa integroiduissa erityisryhmissä, lisäksi toinen heistä toimii myös oman päiväkotinsa (Lapiokuja) konsultoivana erityisopettajana. Kunnassa tulee olla saatavilla myös riittävä määrä erityislastentarhanopettajan palveluja. Suositus on yksi erityislastentarhanopettaja / 250 lasta. Päivähoidon avustajat ovat henkilökohtaisia tai ryhmäavustajia ryhmissä, joissa voi olla useampia erityistä tukea ja kasvatusta vaativia lapsia. Jos avustajia vähennetään, tulee näissä ryhmissä ryhmäkokoa pienentää (Asetus lasten päivähoidosta 6 ). Henkilökohtaiset avustajat ovat sellaisten lasten avustajia, joita ei ilman henkilökohtaista avustajaa voi hoitaa päivähoidossa.
Teknisen keskuksen kanssa on sovittu, että aloitetaan neuvottelut päivähoidon laitosapulaisten siirtymisestä teknisen keskuksen palvelukseen. Merkittävin vaikutus päivähoidon kustannuksiin olisi puuttuminen valtakunnallisesti subjektiiviseen päivähoitooikeuteen. Perusopetus Perusopetuksessa yksi vaihtoehto on yhdistää / lakkauttaa kouluja. Vaihtoehdot ovat: yhdistetään Friisilän ja Kerttulan koulut, yhdistetään Kaanaan ja Tahvio & Tikanmaan koulut, yhdistetään Ihalan ja Kuloisten koulut. Koelaskelma nykyisillä oppilasmäärillä osoittaa, että Friisilän ja Kerttulan sekä Ihalan ja Kuloisten koulujen yhdistäminen ei ole toimiva ratkaisu. Kaanaan ja Tahvio & Tikanmaan koulujen yhdistäminen voisi olla mahdollista. Perusopetuksessa yleisopetuksen opetusryhmän enimmäisryhmäkokoa ei ole määritelty. Raisiossa lukuvuonna 2014 2015 alakouluissa on yleisopetuksen opetusryhmiä 73, ryhmäkoko on keskimäärin 19,2 oppilasta. Perusopetuksessa säästökeino on vähentää opetusryhmien määrää kasvattamalla ryhmäkokoja. Alakouluissa tarkoittaa yhdysluokkien muodostamista (1-2 luokka, 3-4 luokka, 5-6 luokka) tai koulutulokkaille määritellään lähikoulu siten, että opetusryhmistä tulee riittävän suuria. Yhden alakoulun opetusryhmän palkkauskustannukset henkilösivukuluineen ovat noin 45.000 euroa vuodessa. Yhdysluokat ovat pääsääntöisesti maaseutumaisten kuntien vaihtoehtoja, sopii pieniin kyläkouluihin. Yhdyskuntarakenteeltaan kaupunkimaisissa kunnissa tulisi pyrkiä opetusryhmiin, joissa on saman ikäluokan oppilaita. Raisiossa toteutetaan lähikouluperiaatetta, jolloin tehostetun ja erityisen tuen oppilaita integroidaan lähikoulujensa opetusryhmiin. Kolmiportaisen tuen toteuttaminen yhdysluokissa on vaikeaa tai käytännössä osittain jopa mahdotonta. Jos yhdysluokat otetaan Raisiossa laajamittaisesti käyttöön, lähikouluperiaatteen käytännön toteuttamismahdollisuudet on harkittava päätöksineen uudelleen. Vaisaaren koulussa säästöjä voidaan saada aikaan vähentämällä perusluokkien määrää. Vaisaaren koulussa rajoitteena on luokkatilojen suuruus. Luokkatiloihin mahtuu enimmillään 24 oppilasta. Vaisaaren koulussa perusluokkien keskimääräinen ryhmäkoko on lukuvuonna 2014 2015 20,6 oppilasta. Perusluokkien ryhmäkokoa on mahdollista kasvattaa vähentämällä jokaiselta luokka-asteelta yksi perusluokka. Nykyisillä oppilasmäärillä perusluokkien keskimääräinen ryhmäkoko olisi tällöin 22,4 oppilasta. Yhden perusluokan palkkakustannukset ovat noin 50.000 euroa vuodessa. Perusopetuslain mukaan jokaisessa koulussa tulee olla toiminnasta vastaava rehtori. Lukio Vuoden 2013 tilinpäätöksen tietojen mukaan lukion nettokustannukset (menot - tulot - valtionosuus) Raision kaupungille olivat hieman yli 200.000 euroa. Lukiosta on pitemmällä aikavälillä mahdollisuus säästää karsimalla koulukohtaisia syventäviä kursseja, joita on karsinnan jälkeen lukuvuonna 2015 2016 noin 40. Yhden kurssin hinta on noin 3.000 euroa. Pitemmällä aikavälillä kurssien karsiminen on lukion toiminnan ja vetovoimaisuuden kannalta loppuun katsottu tie. Lukion järjestämisluvat julistetaan haettavaksi keväällä 2015. Tämän hetken tiedon mukaan aikataulu on seuraava:
- tammikuu / helmikuu lakimuutokset vahvistettu - 01/2015 OKM:n alustava ohje järjestämislupien hakemisesta - 09/2015 järjestämislupahakemukset ministeriöön - 01-04/2016 ministeriön päätökset järjestämisluvista - 01/2017 järjestämisluvat voimaan Lukiokoulutuksen järjestämisluvan myöntämisen edellytykset kokonaisharkinnan perusteella: Ammatilliset edellytykset lainsäädännön ja tutkintojen ja opetussuunnitelman perusteista annettujen määräysten noudattaminen opetuksen laatutekijät koulutuksen järjestämiseen tarvittavat pedagogisesti ajanmukaiset, opiskelun kannalta turvalliset ja terveelliset tilat ja välineet tarvittava määrä kelpoista henkilöstöä yhteistyö alueen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa sekä alueella toimivien muiden koulutuksen järjestäjien sekä työelämän kanssa Koulutustarve riittävä opiskelija- ja väestöpohja koulutukseen hakeutuminen ja alueella oleva lukiokoulutuksen koulutustarjonta lukiokoulutuksen järjestämisen vaikutus alueen aineenopetukseen, aikuisten lukio- ja perusopetukseen ja jatkokoulutukseen Taloudelliset edellytykset koulutuksen järjestäminen kustannustehokkaasti lähtökohtaisesti hakijan on kyettävä järjestämään koulutuksensa siihen kohdennettavan valtion- ja kuntaosuuden turvin laadukkaasti ja tuloksellisesti Koelaskelmat kuvaavat rahoitusjärjestelmän muutosta ja perustuvat vuoden 2013 toteutuneeseen rahoitukseen (sisältää vuoden 2013 indeksijäädytyksen) sisältävät aineopintojen rajauksen ja erityistehtävän lisärahoituksen puolittamisen (yht. valtiontalouden kehykset kuntarahoitusosuuksin -7,9 milj) koelaskelmat eivät sisällä vuosien 2014 ja 2015 leikkauksia vuoden 2014 indeksijäädytystä lukiokoulutukseen kohdistuvaa muuta rakennepoliittista säästöä vuodesta 2017 alkaen Valtionosuus muodostuu kolmesta osasta: perusrahoitus (49 %), suoritusrahoitus (47 %) ja vaikuttavuusrahoitus (4 %). Ensimmäisen julkaistun koelaskelman mukaan Raision kaupunki menettäisi tätä kautta valtionosuutta noin 60.000 euroa. Lisäksi lukioiden valtionosuuksia on tavoitteena leikata 15 %, mikä nykytasolla tarkoittaisi Raision kaupungin osalta noin 380.000 euroa. Työväenopisto Vuoden 2013 tilinpäätöksen tietojen perusteella laskettuna työväenopiston nettokustannukset (menot tulot valtionosuudet) Raision kaupungille olivat noin 75.000 euroa. Työväenopiston maksamat tilavuokrat olivat yli
75.000 euroa. Jos työväenopisto lakkautetaan, yhtään kiinteistöä ei vapaudu, koska työväenopisto käyttää kurssitoimintaansa pääosin koulujen tiloja. Ainoa mahdollisuus säästää työväenopiston toiminnasta on karsia opetustuntien määrää, jota on tehty lähes vuosittain. Vapaan sivistystyön järjestämisverkon ja rahoituksen uudistusta valmistellaan työryhmässä, jonka määräaika päättyy 15.12.2014. Rakenne- ja rahoitusuudistuksen tavoitteena on luoda riittävän suuret vapaan sivistystyön oppilaitokset, jotta toiminnan laatu ja vaikuttavuus voidaan varmistaa. Uusi vapaasta sivistystyötä annettu laki voimaan 1.1.2016 alkaen. Lain muuttamisesta annetussa esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtionosuutta koskevia säännöksiä siten, että kansalaisopistojen yksikköhinnan korottamisesta tiheästi asutuissa kunnissa luovutaan. Lisäksi todetaan, että yksikköhinnan muutoksen vaikutus kunkin oppilaitoksen valtionosuudessa voitaisiin kompensoida oppilaitoksille opetustuntien määrän vahvistamisella. Tähän asti Raisio on kuulunut korotetun yksikköhinnan kuntiin, joten muutos kohdistuu opiston saamaan valtionosuuden määrään yksikköhinnan alentuessa. Koelaskelmia ei ole vielä julkaistu. Koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan 1.1.2017 lukien, vapaan sivistystyön osalta tutkitaan taloudelliset edellytykset (Kirsi Kangaspunta, OKM 19.9.2014) - OKM tulee tarkistamaan kansalaisopistojen taloudelliset edellytykset vuonna 2015. - Vapaassa sivistystyössä tavoitellaan elinvoimaista ja vahvoihin järjestäjiin perustuvaa ylläpitäjäverkkoa. Rahoitusuudistuksen vaikutusten selkeytyessä harkittavaksi asiaksi nousee myös kurssimaksujen tarkistaminen ja korottaminen. Vapaa-aikalautakunta Kirjasto Kirjasto on lakisääteinen tehtävä. Kirjaston toiminnasta on mahdollista säästää supistamalla aukioloaikoja ja vähentämällä palvelun määrää esimerkiksi aamupäivisin. Aukioloaikojen supistaminen edellyttää henkilökunnan irtisanomista. Säästömahdollisuudet ovat euromäärältään pienet. Kirjaston henkilötyövuodet ovat tällä hetkellä OKM:n suositusten mukaiset 0,8 htv / 1000 asukasta. Kirjastosta jää eläkkeelle vuonna 2015 yksi henkilö, tehtävää ei ole tarkoitus täyttää. Pitkällä aikavälillä lastenosaston ja musiikkiosaston osastonjohtajien tehtävät on tarkoitus muuttaa erikoiskirjastonhoitajiksi, säästö on noin 3.000 euroa vuodessa. Vaski-kirjastoissa on vireillä kirjastojärjestelmäratkaisu, joka toteutuessaan toisi huomattavat säästöt järjestelmäkustannuksissa. Muutos tapahtuu aikaisintaan vuosina 2016 2017. Kulttuuripalvelut Kulttuuripalveluissa Harkko ei ole lakisääteinen tehtävä. Harkossa on töissä museonjohtaja, arkeologi ja palvelusihteeri (0,1). Harkon toimintaan saadaan valtionosuutta 51.516 euroa vuonna 2014. Jos Harkko lakkautettaisiin, kaupungin tulee luovuttaa taidekokoelmat jollekin taidemuseolle (vakuutusarvo 600.000 euroa).
Nuorisopalvelut Nuorisopalvelujen toiminta perustuu pääosin henkilöstön ohjaamaan toimintaan. Tilatoiminta, kerhot, retket leirit, erityisnuorisotyö, etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ovat valvottua ja ohjattua toimintaa. Työ on nykyään myösk paljon verkostotyötä kaupungin sisällä ja ulkoisten kumppaneiden, kuntien ja yhdistysten kesken sekä palveluohjausta Kirjastotalon palvelupisteessä. Henkilöstötilanne: ei tiedossa olevia eläköitymisiä 2020 mennessä. Määräaikainen henkilöstö on pääosin hankerahoituksilla. Hankerahaa etsivään nuorisotyöhön ja nuorten työpajatoimintaan 110.000 / v. Nuorisotoiminnan karsiminen on mahdollista, mutta pitkän aikavälin vaikutukset voivat olla huomattavasti kalliimpia. Isommassa määrin karsinta tarkoittaa samalla irtisanomisia. Palvelujen ostot: suurin menoerä 1 2 lk. iltapäivätoiminnan ostopalvelusopimus on nuorisopalvelujen budjetissa n. 250.000 / vuosi.. Sopimuskausi päättyy kesäkuussa.2015. Toimintaan saatava valtionapu ja palvelumaksut huomioiden toiminnan lakkauttamisesta nettosäästö kaupungille olisi n. 50.000. Nuorisopalvelujen toimintatiloista ulkoisia vuokratiloja ovat Hakinmäen nuorisotila Tikke, jossa toimii nuorten käsityöpaja sekä kerho- että nuorisotila; Krookilan nuorisotila Krokkari, jossa nuorisotila sekä kerhotoimintaa ja SoTe.n perhepalvelujen toimintaa; Alhaistentien tila, jossa toimii nuorten puutyöpaja; ip- toiminnan ulkoinen vuokratila Kokinvuoren kerhotila. Ulkoiset vuokrat kaupungille näistä tiloista on yhteensä 51.500 / vuosi. Nuorisotila Mahittulasta siirtyy Kauppiksen tiloihin keväällä 2015. Jos nuorten työpajat voitaisiin keskittää esim. Mahittulaan, voitaisiin ulkoiset vuokratilat näiltä osin irtisanoa. Kaikki kaupungin järjestämä leiritoiminta on keskitetty Kesärantaan. Kesäajan päiväleiritoiminta alakouluikäisille tarvitsee Kesärannassa uutta tilaa, kun nykyiset päiväleiritilat jäävät Naantalille luovutetun alueen alle. Leirikeskuksen siirtäminen 2016 lähelle kurssikeskuksen tiloja tuo synergiaetuja muillekin kurssikeskuksen toiminnoille esim. yhden keittiön käyttö alueella ja leiritilan käyttö muuhun toimintaan. Nuorisotoiminnan tuloista on osa leiri- ja retkitoiminnan omakustannusosuuksia. Palvelujen karsiminen vähentää myös tuloja. Taksojen tarkistuksia tehdään vuosittain, mutta niillä ei ole merkittävää tuottovaikutusta. Nuorisopalvelujen avustuksia yhdistyksille on karsittu aiemmin. Tällä hetkellä avustukset yhteensä ovat 50.000 / vuosi. Avustuksilla on merkittävä vaikutus yhdistysten järjestämään nuorisotoimintaan. Liikuntapalvelut Liikuntapalvelujen toiminta perustuu liikuntalakiin, jonka perusajatus on edellytysten luominen aktiiviseen kansalaistoimintaan eli omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen että ohjattuun liikuntatoimintaan. Toimintaa toteutetaan kehittämällä, ylläpitämällä ja hallinnoimalla liikuntapaikkoja ja niiden palveluja, seuratoimintaa tukemalla ja yhteistyötä kehittämällä sekä ohjattua liikuntaa ja liikuntaneuvontaa järjestämällä. Liikuntatoiminta on myös yhteistyötä kaupungin muiden toimijoiden, yhdistysten ja yksityisen palvelutuotannon sekä Turun seudun muiden kuntien kesken. Henkilöstötilanne: ei tiedossa olevia eläköitymisiä 2017 mennessä. Liikuntapaikkapäällikön vakanssia ei ole täytetty 2013 jälkeen. Liikuntapaikkojen palvelu-, valvonta ja hoitohenkilöstö on minimissään nykyisiin aukioloaikoihin ja tiloihin. Liikuntatoimintaa järjestää ja koordinoi kaksi liikuntasuunnittelijaa omilla vastuualueillaan. Liikuntapalvelujen hallinnossa on 1 palvelusihteeri ja osa-aikainen (20%), laskutuksia hoitava
palvelusihteeri yhdessä kirjasto- ja kulttuuripalvelujen kanssa. Osa-aikaisen sihteerin tehtäviä voidaan järjestellä yhdessä kirjastopalvelujen kanssa. Liikuntapalveluissa liikuntapaikkojen ylläpitokustannukset sisäisinä ja ulkoisina vuokrina ilman liikuntapalvelujen henkilöstökuluja ovat (TA 2014) 1.988 milj.. vähennys - 299.994 TP 2013:sta. Liikuntapalvelujen tuotot ovat 970.000 (TP2013). Pääosa on liikuntapaikkojen käyttömaksuja. Olosuhteet ovat Uintikeskus Ulpukka, Kerttulan liikuntahalli, koulujen salit iltaisin ja viikonloppuisin, keskustan voimailutila, ulkoliikuntapaikat ja jäähallit (yhtiö). Keskeisten liikuntapaikkojen alasajo tuottaa enemmän vahinkoa kuin säästöjä. Hoidon ulkoistaminen ei myöskään tuota merkittäviä säästöjä, yleensä heikentää palvelun laatua. Uintikeskus Ulpukalla on suurimmat kustannusvaikutukset. Aukioloaikoja on karsittu hiljaisimpina aikoina esim. kesäviikonloput, juhlapyhät ja kesäseisokki heinäkuussa. Muina aikoina liikevaihto ylittää henkilöstökulut. Ulpukan osalta säästöjä on mahdollista saada vain sulkemalla uimahalli useaksi kuukaudeksi, jolloin olisi mahdollista saavuttaa säästöä kiinteistömenoissa. Säästö on kuitenkin teoreettinen, sillä on mahdollista, ettei Ulpukkaa voi pitää kovin kauaa suljettuna ilman kiinteistön vaurioitumista. Ulpukan tuottovaikutus on myös merkittävä TA 2014 tavoite ulkoisina tuottoina 877.000. Ulpukan henkilöstömenot liikuntapalveluissa on n. 300.000. /vuosi. Pääsymaksuja on tarkistettu viimeksi 2014 vuoden alusta. Liikuntahallin aukioloja on säädetty käyttötarpeen mukaan. Sisäkauden päättymisen jälkeen touko- ja kesäkuussa on viikoittaista aukioloa supistettu ja kesäseisokki on viisi viikkoa. Henkilökuntaa liikuntahallissa on 2,4. Sesonkiaikana halli toimii kahdessa vuorossa supistettuina aikoina yhdessä vuorossa. Hallin käyttäminen ilman valvontaa on mahdollista vain satunnaisesti eri sopimuksella. Turvallisuuden, kaluston ja välineiden käytön ja asiakkaiden ohjauksen näkökulmasta valvontahenkilöstö on välttämätön. Koulujen salit ja voimailutila toimivat ilman erillistä valvontaa. Keskustan voimailutila on ulkoinen vuokratila, vuokra 33.714 / vuosi. Kamppailulajien tila on mattopintaista (tatami ja painimolski) tilaa. Niitä ei voida sijoittaa Liikuntahalliin tai koulujen saleihin, mattojen edestakainen kokoaminen ja varastointi on kohtuuton toimenpide. Korvaavaa edullisempaa tilaa ei ole lukuisista selvityksistä huolimatta löytynyt. Jäähalleja hoitaa kolme henkilöä, sesonkiaikana kahdessa vuorossa, kesäaikana supistetusti ja lomat keskitettynä heinäkuuhun. Palvelu on mitoitettu Jäähalliyhtiön kanssa käyttötarpeen ja osakassopimuksen mukaan. Ulkoliikuntapaikkojen hoidossa on kolme kentänhoitajaa ja talvella viheryksikön tuntityöntekijöitä jääkenttiä hoitamassa tarpeen mukaan. Koulujen ja asuinalueiden kenttien perushoitoa on ulkoistettu ja voidaan jatkossakin Teknisen keskuksen alueurakointien osana. Taloudellinen vaikutus ei ole merkittävä, mutta toiminnallisesti kenttähenkilöstö pystyy nykytilanteessa keskittymään vaativampiin olosuhteisiin. Reittien ylläpidossa ja joissain kunnossapitoprojekteissa käytetään yhdistysten ja SoTe:n Mahittulan työpajan palveluja. Liikuntapalvelujen avustukset ovat 84.000. Avustuksilla tuetaan seurojen perustoimintaa, ohjaus- ja koulutustoimintaa sekä seurojen kanssa järjestettyjä tapahtumia. Avustuksilla tuetaan mm. noin 30 000 ohjatun liikuntaharjoituksen järjestämistä vuodessa. Raision avustukset ovat kuntien välisessä vertailussa reilusti alle keskiarvon.