Suomi saa kaksi ydinvoimalaa Kevään Hauskin Sähköteatteri Asiantuntijoille on kysyntää Innovaatiopalvelutoiminta konkretisoituu

Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti 2.2010 Digipolis Magazine 3 4 8 10 Suomi saa kaksi ydinvoimalaa Kevään Hauskin Sähköteatteri Asiantuntijoille on kysyntää Innovaatiopalvelutoiminta konkretisoituu

Pääkirjoitus Kimmo Heikka mutta mikä on se innovaatio? Sitä samaa on joskus ihmetelty kulttuurin osalta. Miksipä ei siis ihmeteltäisi hieman innovaatiota. Onneksi kaikkia käsitteitä ei tarvitse itse keksiä. Määritelmiä on monia. Kansallinen innovaatiostrategian mukaisesti innovaatio on hyödynnettyä osaamislähtöistä kilpailuetua. Innovaatiot voivat olla teknologisia, sosiaalisia, institutionaalisia ja ne voivat liittyä yksittäisiin tuotteisiin, palveluihin tai prosesseihin. Innovaatio on siis jotakin muutakin kuin kaupallisesti hyödynnetty idea. Innovaatiopalveluilla tarkoitetaan pääasiassa julkisen sektorin (korkeakoulut, tutkimuslaitokset, kehitysyhtiöt, rahoittajat) tarjoamia yritysten innovaatioprosessia tukevia toimia. Esimerkkeinä voi mainita tutkimus- ja kehitystoiminta, liikeidean arviointi, liiketoimintasuunnittelu, teknologia- ja markkinaselvityksiä, rahoitusta. Digipoliksen palvelut kohdistuvat erityisesti teollisuuspalveluyrityksiin, laajemmin tietointensiivisiin yrityksiin sekä vielä yleisemmin ilman toimialarajoituksia innovatiivisiin alkaviin yrityksiin ja kasvuyrityksiin. Innovaatiopalvelut tuotetaan yhteistyössä kumppaniverkoston kanssa, jonka keskiössä on Lapin korkeakoulukonserni ja erityisesti sen osa, lähikumppani Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu. Yritysten innovaatiot ja innovaatioprosessit ovat entistä kompleksisempia. Digipoliksen kaltaisen teknologiakeskuksen tai kehitysyhtiön on täysin mahdotonta tuottaa yksin yritysten tarvitsemia palveluita. Samalla Kemi-Tornion alueen ja koko Lapin osalta voi haasteena todeta, että merkittävän paljon innovaatiopalveluita tarvitsevien yritysten määrä on pienehkö. Lapin kannalta on kuitenkin ratkaisevaa, että palvelut ovat olemassa tälle avainyritysten joukolle. Tässä yritysjoukossa ovat myös ne yritykset, jotka kykenevät operoimaan mm. Lapin suurissa kaivos-, energia-, ja prosessiteollisuuden hankkeissa. Kompleksisen yritysinnovaatioprosessin onnistumisessa keskeistä on vuorovaikutus: vuorovaikutus toisiin yrityksiin ja julkisiin innovaatiopalveluiden tuottajiin. Teknologiakeskuksen/innovaatioyhtiön tärkein rooli innovaatiopalveluissa onkin välittäminen ja usein tärkein tuote on kontakti eli pääpalvelumme on vuorovaikutuksen systemaattista edistämistä. Siispä innovoimaan, me välitämme! SIJAINTI 2,5 km Kemin keskustasta pohjoiseen TILAT toimitiloja n. 27 500 m 2, käyttöaste 88 % (01/2010). uusia toimitiloja suunnitteilla 2 670 m 2 rakennusoikeutta 13 000 m 2 YRITYKSET 40 yritystä tai yhteisöä työllistävät noin 500 henkeä toimialat: - teollisuuspalvelut - elektroniikka - tietotekniikka - ympäristöteknologia - yritys- ja koulutuspalvelut - kylmä- ja talviteknologia PALVELUT Toimitilapalvelut Toimitilapalvelut tarjoavat: - toimistotilat alkaen 15 m 2 - laboratorio- ja testaustilat - tuotanto- ja varastotilat siivous - Kemin kaupungin tilapalvelut vartiointi - Rovaniemen Liike- ja Teollisuusvartiointi Simo Isokangas Oy kiinteistöhuolto - ISS Palvelut Oy Kokous- ja kongressipalvelut auditorio (70 hlö), koulutusluokka (32 hlö), 5 neuvotteluhuonetta, (10-17 hlö), ravintola, sauna. Käytettävissä mm. multimediaprojektorit, videoneuvottelulaitteet ja langaton Internet yhteys. Ravintola Sensorissa T:mi Pynnönen Minna tarjoaa lounaat, kokoustarjoilut, buffet-tarjoilut ja juhlatarjoilut. Aulapalvelu sisältää postipalvelut, infokeskuksen palvelut, vieraiden vastaanotto ja neuvonta, kulunvalvonnan seuranta ja raportointi, kahviopalvelut, sanoma- ja aikakauslehdet, kuntosalin. Yrityskehityspalvelut Innovaattori Yrityshautomo WelCome -paketti Tutkimus- ja kehityspalvelut Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Koulutuspalvelut Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Tekniikka, Liiketalous ja tietojenkäsittely Ammattiopisto Lappia, Palvelu- ja tekniikanala TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA YLEISTÄ Tehtävänä on palvella alueen yrityksiä tutkimus- ja kehittämistoiminnan avulla yhteistyössä taustaorganisaatioiden kanssa Vuosi 2009: 3,2 milj. euroa, 36 htv TUTKIMUSRYHMÄT JA -LABORATORIOT Optisen mittaustekniikan laboratorio - Konenäkö, hahmon tunnistus, - Tarkka 2D- ja 3D-mittaus ja visuaalinen ohjaus - Näkyvä valo, infrapuna ja röntgen Kunnossapito - Kunnossapidon prosessit ja tiedonhallinta - Eri teknologioiden soveltaminen kunnossapitoon Materiaalien käytettävyys - Erilaisten materiaalien käytettävyys - Muovaus ja liittäminen - Soveltuvuus eri käyttötarkoituksiin Palvelutoiminta Testaus- ja mikroelektroniikkalaboratorio - Sähköinen testaus ja karakterisointi - Materiaalitestaus ja vika-analyysi - Luotettavuus - Asiantuntemukseen perustuvat toimeksiannot Muu toiminta - Alueen yritysten tarpeiden mukaan tapauskohtaisesti toteutettavat tutkimus ja kehittämishankkeet Lisätietoja: Tutkimustoiminta: Kehityspäällikkö, TkT Seppo Saari Puh. 040 543 0249, seppo.saari@tokem.fi Palvelutoiminta: Suunnittelupäällikkö Tapio Keskimaula Puh. 0400 292 386 2 2010 Julkaisija Digipolis - Kemin Teknologiakylä Päätoimittaja Kimmo Heikka Toimitus: Kati Klaavuniemi, Teemu Kytövuori Suunnittelu ja toteutus Avalon Oy, Kemi Paino Kalevaprint Oy Paperi Galerie Art Silk 150g/m 2 Digipolis Kemin Teknologiakylä Tietokatu 3, 94600 Kemi Puh. 0207 691 990 Fax 0207 691 999 Palvelemme ma-pe klo 8 16 www.digipolis.fi

Suomi saa kaksi ydinvoimalaa Kuva: Fennovoima Teksti: Kati Klaavuniemi Hallitus päätti myöntää luvat kahdelle uudelle ydinvoimalalle Suomeen. Se esittää ydinvoimalupia Fennovoimalle ja Teollisuuden Voimalle (TVO). Perusteena luville on muun muassa se, että TVO ja Fennovoima tuottaisivat teollisuudelle sähköä omakustannushintaan. V ALTIONEUVOSTO teki lopullisen periaatepäätöksensä kahden ydinvoimalan rakentamiseksi 6. toukokuuta julkistettuaan linjauksensa asiasta huhtikuussa. Ydinvoiman lisäksi valtio tukee massiivisesti biopolttoaineita niin sanotulla risupaketilla. Kolmantena jalkana energiastrategiassa on tuulivoima, jonka tuotantoa vauhditetaan tuottajille luvatulla takuuhinnalla. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen ja valtiovarainministeri Jyrki Katainen korostivat päätöksessä Suomen omavaraisuutta sähköntuotannossa. Heidän mukaansa Suomi on vuoteen 2020 mennessä sähköntuotannossaan omavarainen. Ministeri Pekkarinen totesi, että maan päästöt vähenevät oleellisesti. Hän sanoi hallituksen tiedotustilaisuudessa, että näillä hankkeilla turvataan kotimaisen teollisuuden ja elinkeinoelämän sähköntuotanto sekä korvataan tuontienergia. Lisäksi Pekkarinen korosti hankkeiden tuomia kymmeniätuhansia henkilötyövuosia. TVO ja Fennovoima Esitys menee seuraavaksi hallituksen äänestykseen ja sen jälkeen eduskunnan käsittelyyn. Lopulliseen ydinvoimapäätökseen eduskunta pyrkii 1. heinäkuuta paikkeilla. Jos esitys hyväksytään, TVO:n ydinvoimala nousisi Olkiluotoon Eurajoelle ja Fennovoiman voimala Pohjois- Suomeen joko Pyhäjoelle tai Simoon. TVO:sta 25 prosenttia omistava Fortum haki myös ydinvoimalalupaa sitä saamatta. TVO tiedotti olevansa valmis etenemään hankkeessaan heti eduskunnan myönteisen päätöksen jälkeen. Organisaatio ja kaikki muu valmius hankkeen toteuttamiseen on jo valmiina ja se pystyy käynnistämään nelosen projektin sujuvasti Olkiluoto 3:n jatkona. Uusi toimija lisää kilpailua suomalaisilla sähkömarkkinoilla. Fennovoiman ja TVO:n on haettava rakennusluvat viiden vuoden kuluessa. Voimalat voisivat siis toimia aikaisintaan 2020. Fennovoiman luvan ehtona on, että sen pitää kuuden vuoden kuluessa esittää, miten tulee käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen järjestämään. Saadaanko ydinvoimala Simoon? Ydinvoimamarkkinoilla uusi tulokas Fennovoima ei vielä ole päättänyt, minne voimalan rakentaa. Rakennustyöt valitulla paikkakunnalla alkavat vuonna 2012 ja varsinainen voimalan rakentaminen vuonna 2014. Simon kunnan ydinvoimayleis- ja asemakaavaehdotukset ovat olleet ihmisten nähtävillä koko toukokuun. Simossa ydinvoimalaitos sijoittuisi Karsikkoon. Lentokenttä on suuri etu Simon alueella, koska se palvelisi hyvin työmaan tarpeita. Mutta muutoin Fennovoima on korostanut, että Simo ja Pyhäjoki ovat ydinvoimalapaikkakuntina samalla viivalla. Yleisesti uskotaan, että ydinvoimalan sijoituksella kumpaan tahansa uuteen kuntaan on suuri taloudellinen merkitys. Fennovoima tekee päätöksensä vuodenvaihteessa. Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti 2.2010 3

Kevään Hauskin Sähköteatteri Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Ammattiopisto Lappia ja Digipolis Oy järjestivät yhdessä Heavy High Tech -ohjelman ja Kemin kaupunginteatterin kanssa HHT Event -tapahtuman Kevään Hauskin Sähköteatteri. Teatterissa pohdittiin ratkaisuja sähkö- ja automaatio-osaajien tulevaisuuden haasteisiin. K EMI-TORNION ammattikorkeakoulun Tekniikan yksikkö on pohjoisen Suomen harvoja sähkövoimatekniikan kouluttajia. Käynnissä olevan remontin aikana on tarkoituksena uudistaa tilojen ohella myös laboratorioiden laitteistoja. Kevään Hauskimmassa Sähköteatterissa sekä koulutuspuoli, osaajat että työnantajat saivat katsauksen sähköalan osaamisen kehittämistarpeista, rekrytoinnista sekä opiskelijoiden odotuksista, kuten vetovoimaisen työpaikan piirteistä. Tilaisuudessa oli mukana yli 100 opiskelijaa ja yritysten edustajaa. Outokumpu Tornio Worksin haasteita energia ja sähköalan osaajille esitteli johtaja Esa Kalla. Hän muistutti, että Tornion tehtaan ruostumattomat terästuotteet on valmistettu vähimmin energiapanostuksin ja hiilidioksidipäästöin verrattuna kilpailijoihin. Tehtailla on panostettu vuosikymmeniä oman energiatehokkuuden kehittämiseen, minkä tuloksena muun muassa kaasujen ja jäähdytysvesien sisältämää energiaa hyödynnetään prosesseissa. Ilman energiatehokkuuden parantamistekniikoita tehtaan hiilidioksidipäästöt olisivat noin kolmanneksen nykyistä suurempia. Verkostoautomaatio, automaattinen vianpaikannus ja -erotus, ilmajohtojen korvaaminen maakaapelilla sekä älykkäiden mittareiden käyttöönotto ovat osa tulevaisuuden sähköverkkoa, joka tulee työllistämään useita palveluyhtiöitä ja sähköalan asiantuntijoita, Kalla kertoi. Opiskelijoiden näkökulma Opiskelijoilta kyseltiin, mikä motivoi ja kiinnostaa Lapin yrityksissä. Vastaajissa oli sekä Kemi- Tornion ammattikorkeakoulun ja Ammattiopisto Lappian nuoria että aikuisopiskelijoita. Vastauksissa korostuivat muun muassa yrityksen toimialan mielenkiintoisuus, työsuhteen vakinaisuus ja se, että yrityksen tuotteet ja palvelut ovat ympäristöystävällisiä. Nuorille oli yllättävän vähän merkitystä yrityksen koolla, kansainvälisyydellä ja vapaa-ajan tarjonnalla. Kun nuorilta kysyttiin, millaisiin tehtäviin he haluaisivat sijoittua kärkikolmikkoon nousivat asiantuntijuus, suunnittelu ja esimiestehtävät. Nuoret kertoivat hakevansa tietoa yrityksistä internetistä, työharjoittelun tai työssäoppimisen kautta sekä kavereilta kyselemällä. Nuorten mielestä kiinnostavimmat yritykset Lapissa olivat Outokumpu, Stora Enso, Kemin Esa Kalla Outokumpu Tornio Worksistä kertoi yleisölle, että Tornion tehtaan hiilijalanjälki on todella pieni. 4 Digipolis Magazine

Energia ja Metsä-Botnia. Hauskan työpaikan tunnusmerkeiksi nousivat kyselyn mukaan mukavat työkaverit, rento työilmapiiri sekä hyvä johto ja esimiehet. Menestyvä seutukunta Kemi-Tornion alueella on merkittävää alan osaamista, koulutusta ja työpaikkoja. Kehittyäkseen alue vaatii kuitenkin myös osaamisen kehittämistä. Kun nuorilta kysyttiin, mikä saa heidät jäämään Lappiin, he vastasivat, että vakinainen työpaikka, ystävät ja sukulaiset, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö sekä hyvät työkaverit. Nuoret toivoivatkin lisää työpaikkoja, vapaa-ajan mahdollisuuksia sekä parempia liikenneyhteyksiä Meri-Lappiin. Tornion Energia Oy:n sähkölaitospäällikkö Markku Ponkala muistutti, että ammatillisen koulutuksen tarjonnan hyvän vastaavuuden paikallisten yritysten tarpeisiin on todettu tukevan työvoiman saatavuutta. Energia-alan yritykset kohtaavat seuraavan 10 vuoden aikana mittavan verkoston uusimisurakan. Urakka ajoittuu samaan aikaan, jolloin alalta poistuu runsaasti osaajia eläkkeelle. Verkostonuusimistyön on arvioitu edellyttävän valtakunnallisesti noin 500 uuden sähköasentajan palkkaamista. Ala tulee uusimaan seuraavan 15 vuoden aikana myös vanhentuvaa laitoskapasiteettiaan, joka omalta osaltaan kasvattaa paineita osaavan työvoiman saatavuudelle. Siemens Oy:n johtaja Jukka Tuukkanen kertoi yleisölle sähköautojen tarjoamista mahdollisuuksista. Hän kertoi, miten insinööri voi muuttaa tulevaisuutta ja saikin työn vaativalla alalla kuulostamaan helpolta ja mielenkiintoiselta. Avaimet menestykseen ovat yksinkertaiset: Ole rehellinen, työskentele tosissasi, pyri työskentelemään järkevämmin, nauti siitä mitä teet, ole edelläkävijä, opiskele jatkuvasti jotain uutta ja pidä hauskaa, kiteytti Tuukkanen työnantajan viestin nuorille, jotka haluavat sijoittua alalle. Siemens Oy:n johtaja Jukka Tuukkanen muistutti, että insinööreillä onhauskaa. Kuvat: Digipolis Teksti: Kati Klaavuniemi Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti 2.2010 5

Uusi kasvo Digipoliksessa Kemiläislähtöinen entinen selmicläinen Anne Syväjärvi on ottanut uuden haasteen vastaan. Syväjärvi on siirtynyt Kemin Digipolis Oy:n palvelukseen. Tehtävänään hänellä on kerätä, kouluttaa ja perehdyttää teollisuuspalveluyritykset ja niiden sidosryhmät Partnerbook-palveluun. H EAVY HIGH TECH Partnerbook on vuorovaikutteinen verkkopalvelu, joka tukee yritysten ja organisaatioiden verkostoitumista sekä heidän palvelujensa markkinointia. Syväjärvi kertoo kiinnostuneensa sosiaalisesta mediasta pari vuotta sitten jäätyään äitiyslomalle. Sinä aikana muodostui tärkeäksi löytää uusia keinoja omien sosiaalisten verkostojen ylläpitämiseksi. Sosiaalinen media tarjoaa mielestäni loistavia välineitä erilaisten verkostojen rakentamiseen yli rajojen. Kun Digipolis etsi palvelukseensa HEAVY HIGH TECH Partnerbook -verkkopalvelun markkinointipäällikköä, kiinnostuin heti. Koska itse olen työskennellyt pk-yrityksen markkinointitehtävissä, pystyn ajattelemaan sosiaalisen median hyödyntämistä heidän näkökulmastaan. Näin tilaisuuden päästä hyödyntämään markkinointialan koulutustani sekä oppia uutta, lisäksi Digipolis on jo valmiiksi tuttu Selmic-vuosiltani. Yritykset mukaan Syväjärvi on astunut remmiin 19. huhtikuuta, mutta verkoston kerääminen on aloitettu heti ilman pehmeitä laskuja. Tehtävänäni on olla yhteyshenkilönä mukana olevien organisaatioiden ja verkkopalvelun teknisen toteuttajan välillä. Näin aluksi olen työstänyt markkinointimateriaalia, ja käynnissä on sovellusalustan teknisen toteuttajan valinta tarjousten perusteella. Yritykset ja organisaatiot, jotka ilmoittautuvat mukaan ensimmäisten joukossa, pääsevät vaikuttamaan palvelun ulkoasuun, omiin käyttöliittymiinsä ja sisällöntuotantoon. Palvelusta tulee maksullinen ja tämän vuoden kustannus tulee olemaan pk-yrityksille 600 euroa. Yritykset saavat samaan aikaan näkyvyyttä esitteissämme ja itse verkkopalvelussa. Toteutuskumppani tulee olemaan selvillä kesäkuun alussa. Sen jälkeen yhteistyökumppaneille järjestetään Kick off -iltapäivä ja Partnerbookin visuaalinen ulkoasu valmistuu kesän aikana. Tavoitteena on, että verkkopalvelun ensimmäinen versio eli Business-osio olisi valmis syyskuun loppuun mennessä. Koko palvelu ei kuitenkaan ole vielä täysin valmis näin nopeasti. Syksyn ja talven aikana palveluun tuodaan mukaan Lifestyle- ja muut lisäosiot. Täysin valmis versio kaikkine ominaisuuksineen julkistetaan 2011 maaliskuussa. Nyt hankkeessa on mukana jo 30 yritystä ja organisaatiota ja tavoitteena on, että julkaisuvaiheessa mukana olisi 200 toimijaa. Anne Syväjärvi Heavy High Tech Partnerbook Markkinointipäällikkö Tule mukaan verkostoitumaan edelläkävijöiden joukkoon! Pohjola Pohjolan Osuuspankki Pohjolan OP-kiinteistökeskus GSM 040 159 2188 Fax 0207 691 999 anne.syvajarvi@digipolis.fi Kemin Digipolis Oy Tietokatu 3, 94600 Kemi www.digipolis.fi www.partnerbook.fi 6 Digipolis Magazine

Kylmäkäsikirja valmistuu KITS eli Kylmän Ilmanalan TeollisuusSovellukset -hankkeessa on nyt edetty siihen vaiheeseen, että kaikki kyselyt on tehty ja on aika keskittyä tulosten analysointiin. Jaamme haastatteluissa nousseet asiat eri kategorioihin. Näin pyrimme erottelemaan eri asiat toisistaan muutaman pääotsikon alle. Samalla kartoitamme, onko ongelmilla yhteisiä tekijöitä ja toistuvatko nämä ongelmat tietyillä aloilla, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Aslak Siimes kertoo. Digipolis-alueen oma kylmä- ja talvitekno- logiastrategian kartoitus eli raportti KITS-kyselystä ja suunnitelma jatkokehittelystä valmistuvat kesäkuun lopussa. Prosessin aikana olen vielä enemmän vakuuttunut siitä, että Partnerbook on oikea väline kylmän alan laatukäsikirjalle. Se on avoin alusta, jolla yritykset pääsevät kommentoimaan ja keskustelemaan aiheesta. Toisaalta se tarjoaa asiakkaille ja palvelun tuottajille mahdollisuuden kohdata toisensa. Kun osaa toimia kylmissä olosuhteissa, voi synnyttää siitä ihan omaa liiketoimintaa, Siimes muistuttaa. Räätälöitävää liiketilaa teknologiakylän alueella Toimitila hyvien kulkuyhteyksien ja ammattikorkeakoulun läheisyydessä tarjoaa loistavat puitteet monipuoliselle yritystoiminnalle. Osoitteessa Lumikontie 1 sijaitseva 1.494 m 2 :n toimitalo sisältää toimistotilaa, hallitilaa ja puhdastilaa. Tilan voi jakaa toimisto-, kokous-ja varastotiloihin, joten se soveltuu hyvin esimerkiksi yritykselle, jolla on koneita tai kalustoa. Kerromme mielellämme lisätietoja: www.digipolis.fi Tietokatu 3, 94600 KEMI, puh. 020 769 1990 info@digipolis.fi Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti 2.2010 7

Asiantuntijoille on kysyntää Kuva: Shutterstock Teksti: Teemu Kytövuori Digipoliksen yrityskehittäjät Markku Helamo ja Jukka Auraneva päivittivät alueyrityspalveluiden tilanteen. K: Miten teillä menee? V: Hyvinhän meillä menee. Yritykset ovat aktivoituneet ja esimerkiksi kehittämishankeaihiot lisääntyvät koko ajan. K: Mitä Kemi-Tornion alueen yrityksille kuuluu? V: Viime syksynä kaikki miettivät mitä uskaltavat tehdä. Nyt pk-yrityksilläkin on reippaita investointihankkeita. K: Asiakas perustaa yrityksen ja haluaa hyödyntää palvelujanne. Miten hänen kannattaa edetä? V: Yritystä perustamaan ryhtyvän kannattaa suunnata Starttipalveluun. Jos yrityksen perustamiseen liittyy kehityshankkeita tai investointeja, niin ohjaamme hankesuunnittelua aina rahoitushakemuksiin saakka. Kehittämishankkeiden kustannusarvio voi olla esimerkiksi 5000 euroa tai puolitoista miljoonaa. K: Onko teidän alueella innokkaita yrityksiä ja yrittäjähenkisiä ihmisiä? V: On, mutta enemmänkin saisi olla. K: Mikä on suosituin palvelunne? V: Yrittäjät hyödyntävät meitä kommunikoinnissa rahoittajiin päin. Neuvomme yrityksiä toimimaan rahoittajien suhteen oikein ja kiertämään ne mahdolliset karikot. K: Onko teillä tarjolla uusia palveluja? V: Olemme hioneet palvelutarjontaamme viimeisen kolmen vuoden aikana ja kehittelemme edelleen olemassa olevia palvelukonsepteja ja työkaluja. Asiantuntijoiden käyttöön liittyviä toimintatapoja on joustavoitettu. Meillä on monipuolinen asiantuntijaverkosto ja se kehittyy kovaa vauhtia. K: Millä piirteellä kuvaisitte alueen yrityksiä? V: Alueemme tyypillinen yritys on yrittäjän omaan ammattitaitoon perustuva. Yrityksiä, joissa yrittäjä on toimitusjohtaja ja kehittää yritystä johtajan näkökulmasta, on aika vähän. Toivoisimme yritysten laajentavan näkökulmaansa ja ajatteluaan. Hyvänä vinkkinä on, että tuotteisiin, palveluihin ja toimintatapoihin voisi tutustua maailmalla ja jo Keski-Euroopasta olisi paljon opittavaa. 8 Digipolis Magazine Alueyrityspalveluita Innovaatioprosessit Markkinaselvitykset Kilpailukyvyn analysointi Asiantuntija-analyysit Liiketoimintasuunnitelmien ohjaus Tulos- ja rahoitusennusteet Kehittämis- ja investointihankkeiden ohjaus Yritystoiminnan erilliskysymykset: verkostoyhteistyö, tietojärjestelmät, laatujärjestelmät, lakiasiat, sopimusasiat jne. Yrityksen perustamisen tai omistusmuutosten ohjaus, pääomasijoittajien etsintä Kiinnostuitko? Ota yhteyttä Markku Helamo yrityskehittäjä Puh. 040 5468 652 markku.helamo@digipolis.fi Jukka Auraneva yrityskehittäjä Puh. 040 1974 158 jukka.auraneva@digipolis.fi

Reitti selväksi! Vuoteen 2011 kestävän LOGNET-hankkeen tavoitteena on parantaa Pohjois-Suomessa mikro- ja pk-yritysten mahdollisuuksia tehostaa logistiikkatoimintojaan ja kilpailukykyään logistiikkaosaamisen kehittämisen ja osaavan työvoiman paremman saatavuuden kautta. HANKKEESSA on muodostettu logistiikka-alan yritysten verkosto, johon kuuluu tällä hetkellä 15 yritystä. Oulun yliopiston roolina tässä kokonaisuudessa on toimia verkostomanagerina. Ylläpidämme verkostoa, aktivoimme keskustelua ja tuomme esiin erilaisten yritysten ja viranomaisten näkökulmia, projektipäällikkö Aaro Tiilikainen sanoo. Lognet-hankkeessa on pureuduttu selvittelemään logistiikka-alan ajankohtaisia teemoja, kuten työvoiman saatavuutta, koulutustarpeita, eri viranomaisten yhteistyötä sekä erilaisia määräyksiä. Verkostossa on tehty tiivistä yhteistyötä ja toimijat ovat järjestäneet esimerkiksi yhteisiä tapaamisia ja ajankohtaisseminaareja. Lisäksi logistiikkaa on käyty tarkemmin läpi yrityskohtaisesti. Meillä on aika ideaalikokoinen ryhmä juuri nyt. Vuoropuhelu ei toimi käytännössä, jos ryhmä on liian suuri. Tavoitteena on, että aktiivinen yhteydenpito jatkuisi toimijoiden kesken myöhemmin ilman erillistä hankettakin. Logistiikka-alaan on luvassa tulevaisuudessa huomattavasti enemmän kilpailua myös Pohjois- Suomessa. Yritysten kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että alueella on muun muassa ammattitaitoista henkilökuntaa. Lisäksi esimerkiksi logistiikkajärjestelmien täytyy toimia luotettavasti. Ja alan toimijoiden täytyy tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä, Tiilikainen korostaa. Mutta haasteiden lisäksi alalla riittää runsaasti mahdollisuuksia. Esimerkiksi Kemiin mahdollisesti tuleva biodiesellaitos toisi toteutuessaan jatkuvia suuria kuljetustarpeita. Yritystemme vahvuus on luonnollisesti paikallisten olosuhteiden tuntemus sekä joustavuus. Toimitilat osaajien joukossa Digipolis on nykyaikainen kehitysympäristö yrityksellesi. Tutustu nyt toimitilaratkaisuihimme ja liity Lapin suurimman teknologiakeskuksen osaavaan joukkoon. Tarjoamme yrityksellesi myös kokous- ja yrityspalvelut tarpeisiisi räätälöityinä. www.digipolis.fi Tietokatu 3, 94600 KEMI, puh. 020 769 1990 info@digipolis.fi Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti 2.2010 9

Kuva: Lapin korkeakoulukonserni Teksti: Teemu Kytövuori Innovaatiopalvelutoiminta konkretisoituu Meidän pitää pystyä tuottamaan tarvelähtöisempää nopeasti reagoivaa tukitoimintaa yrityksille ja organisaatioille. kehitysjohtaja Ari Konu E RILAISISSA organisaatioissa eletään usein arkea, jossa ei ole aikaa sopivan rahoitusohjelman odottamiselle tai hankkeistamisen resursoinnille. Ongelmiin täytyy päästä nopeasti kiinni ja ennen kaikkea yrityksen esittämällä tahdilla, sisällöllä ja rakenteella, kehitysjohtaja Ari Konu Lapin korkeakoulukonsernista sanoo. Innovaatiopalvelutoiminnan palvelukokonaisuutta valmisteltiin kulunut talvi. Sen pohjalta syntynyt suunnitelma kehittämistoimenpiteistä on nyt hyväksytty. Ensi vuoden alusta toiminta konkretisoituu käytännön tasolle, jolloin muun muassa Lapin korkeakoulukonsernin yhteinen innovaatiopalveluiden markkinointi käynnistyy. Tarjoamme sekä tuotteistettuja palveluja että innovaatioaktivointitoimintaa. Tuotteistetut palvelut ovat meidän olemassa olevien tai kehitettävien palveluiden tarjoamista. Meillä on yksiköissä muun muassa huippulaboratorioita ja erilaisia koulutusmoduuleja sekä asiantuntijapalveluita, Konu muistuttaa. Toiminta starttaa niin, että vuoden 2011 alusta jalkaudutaan lappilaisiin yrityksiin kartoittamaan kehitystarpeita. Tulokset tuodaan korkeakoulujen pureksittaviksi. Tuoreita ideoita, yhteisiä voimia Jotta innovaatiopalvelutoiminta saadaan pyörimään kunnolla, koko T&K-toiminta tarvitsee opiskelijoita ja tuoreita näkökulmia. Opintoihin sisällytetään harjoitustöitä ja tehtäväkokonaisuuksia, jotka tuottavat meille tarvittavan analyysin, Konu painottaa. Opiskelijat taas saavat opintopisteiden lisäksi mahdollisuuden tutustua yrityselämän ja julkisorganisaatioiden arkeen nykyistä vahvemmin. Opiskelijat halutaan mukaan yritysten, organi saatioiden ja alueen kehittämiseen. Sitä kautta he voivat löytää täältäkin työpaikan vaihtoehtona sille, että suuntaisivat etelään. Konu odottaa, että innovaatiotoimintaan liittyvässä kokonaisuudessa mukana olevat välittäjäorganisaatiot, esimerkiksi kehitysyhtiöt, seudulliset toimijat ja kuntien elinkeinotoimistot, tiivistävät yhteistyötään. Toivomme, että innovaatiotoiminnan osalta kootaan maakunnallisesti voimia samaan tapaan kuin korkeakoulukonserni on tehnyt. Haluaisimme jatkossa tehdä yhteistyötä maakunnallisen innovaatiotoimijan kanssa. 10 Digipolis Magazine

Digipoliksessa toimivat yritykset ja organisaatiot 1 Sensori, Tietokatu 3 - Asennus N&H Service Oy - Eltel Networks Oy - Eltel Networks Pohjoinen Oy - Huoltoverkko Oy - Ixonos Oyj - Kemi-Tornio Alueyrityspalvelut - Kemin Digipolis Oy - Kemin Teollisuuskylä Oy - Lapin Kauppakamari - Los Oy - Ravintoloitsija T:mi Pynnönen Minna 2 Studiotalo, Tietokatu 6 - Arctic Coders Oy - Elisa Oyj - Fujitsu Services Oy - Gigafly - Insinööritoimisto Rouvinen - Insinööritoimisto 3d-Hacklin - Insinööritoimisto Telepolar Ky - Isoworks Oy - Krans Consulting Oy - Mainostoimisto Reklaami - Mionex Oy - Oulun yliopisto - Promote Oy - Prosensor Oy - Recair Oy - Relacom Finland Oy - UpNet Engineering Oy - YIT Talonrakennus Oy - YIT Turvatekniikka Oy 3 Optimi, Studiokatu 3 - ISS Palvelut Oy - Metso Automation Oy - Metso Endress+Hauser Oy - Metsäliitto Osuuskunta / Pohjois-Suomen hankinta-alue - Puheterapiapalvelu Kompis - Tili- ja toimistopalvelu Zoom Oy - YIT Kiinteistötekniikka Oy 4 Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulu Kiveliönkatu 36 5 Ammattiopisto Lappia Tietokatu 2 6 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Hallintopalvelut Lumikontie 2 7 Selmic Oy, Lumikontie 1 8 Compus, Tietokatu 1 - Kemi-Tornion AMK Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Hallintopalvelut 6 Sensori 1 8 4 Selmic Oy Compus 7 2 Studiotalo 3 Optimi Ammattiopisto Lappia 5 tilaa sähköpostitse: info@digipolis.fi Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti 2.2010 11

Kemin kesä irtiotto arjesta Kemiläiseen yrittämiseen ja kulttuuriin on aina kuulunut luova hulluus. Ja yleisö tuntuu arvostavan tätä hulluutta. Siitä kertovat kaikki ne musiikkitapahtumat, jotka liikuttavat kemiläisiä tänä kesänä. Kesän 2010 menot 12.6. GOOD WILL BIKER PARTY 2010 9. 10.7. SCANDAL MUSIC FESTIVAL 24. 27.7. KESÄKISSA BLUES & JAZZ 30.7. 1.8. RUN TO 60 S 7.8. ALHONKATUROCK 14.8. JUICEROCK 21.8. SATAMA OPEN AIR 28.8. VENETSIALAISET M ERELLINEN sisäsataman alue ravintolamakasiineinen, puoteineen, ravintolalaivoineen sekä risteilyaluksineen on tärkeä osa kemiläisten kesän viettoa. Purje- ja risteilyalukset houkuttelevat sisäsatamaan pieniä ja isoja laivojen ihailijoita, mutta on sisäsatama myös muutakin. Viimekesänä Kemissä testattiin muun muassa suurkonserttien järjestämistä ja menestys oli valtaisa. Kemiläiset osoittivat sen, että he löytävät kyllä paikalle, kun jotain mielenkiintoista tapahtuu. Kesän aloittaa Good Will Biker Party 2010, joka on hyväntekeväisyystapahtuma. Tapahtuman perimmäisenä tarkoituksena on kerätä varoja Länsi-Pohjan keskussairaalan lastenosastolle viihtyvyyden parantamiseen. Puistopaviljonki nitisi liitoksistaan viime kesänä, kun Juicerock keräsi Juice Leskisen ystävät Kemiin. Tämän vuoden Juicerock lupaa lisää yllätyksiä. Puistopaviljongin lavaa testattiin myös Blues & Jazz tapahtumassa sillä lava tarjoaa mahdollisuuden tuoda kaupunkiin vähän isompiakin bändejä. Kesällä 2010 hellitään kuitenkin myös muita musiikin ystäviä. Kemin kesän uusi rockfestivaali Kemiin ollaan järjestämässä uutta rockfestivaalia. Asialla on Monday -yhtyeen keulakuva ja kitaristi Tuomas Gary Keskinen sekä joukko kemiläisiä yrittäjiä. - Viime kesän Sauna Open Air vahvisti kokemuksena uskoani, että Kemin sisäsatama on aivan loistava paikka järjestää ulkoilmakonsertteja. Kerroin visiostani Keskisen Garylle ja hän innostui myös. Siitä se sitten lähti muotoutumaan, yksi järjestäjistä, Petri Pitkänen, muistelee. Kemin sisäsatamassa järjestettävät kaksipäiväiset rockfestarit tarjoavat monipuolisen kattauksen kuumista nimistä. Ensimmäistä kertaa järjestettävän Scandal Music Festivalin pääesiintyjinä nähdään Stratovarius ja hysteriaa 80-luvulla villinnyt Dingo. - Olemme järjestäneet bändikisan paikallisille nuorille bändeille, joten lavalle nousee myös kemiläisiä tulevaisuuden kykyjä. Näin haluamme tukea, opettaa ja kehittää omalla sarallamme nuorten musiikki-innostusta, järjestäjien edustaja Juha Mäkikangas kertoo. Kuva: Kemin Kaupunki Teksti: Kati Klaavuniemi