1.5 Polynomin jako alkutekijöihin



Samankaltaiset tiedostot
Matematiikan tukikurssi

1.1 Luvut ja lukujoukot

Polynomien laskutoimitukset

Matematiikan tukikurssi

Tehtäviä neliöiden ei-negatiivisuudesta

Epäyhtälön molemmille puolille voidaan lisätä sama luku: kaikilla reaaliluvuilla a, b ja c on voimassa a < b a + c < b + c ja a b a + c b + c.

Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaisten tehtäviin

monissa laskimissa luvun x käänteisluku saadaan näyttöön painamalla x - näppäintä.

2.5. Eksponenttifunktio ja eksponenttiyhtälöt

Merkitse kertolasku potenssin avulla ja laske sen arvo.

Tehtävä 1. Voidaanko seuraavat luvut esittää kahden neliön summina? Jos voidaan, niin kuinka monella eri tavalla? (i) n = 145 (ii) n = 770.

Eksponenttifunktion Laplace muunnos Lasketaan hetkellä nolla alkavan eksponenttifunktion Laplace muunnos eli sijoitetaan muunnoskaavaan

2.2 Täydellinen yhtälö. Ratkaisukaava

Lasketaan kullekin a euron maksuerälle erikseen, kuinka suureksi erä on n vuodessa kasvanut:

6*. MURTOFUNKTION INTEGROINTI

2.7 Neliöjuuriyhtälö ja -epäyhtälö

Jaollisuus kymmenjärjestelmässä

1 Peruslaskuvalmiudet

3 10 ei ole rationaaliluku.

2 Yhtälöitä ja epäyhtälöitä

Laskentaa kirjaimilla

Laajennetaan lukualuetta lisäämällä murtoluvut

3.2 Polynomifunktion kulku. Lokaaliset ääriarvot

Ratkaisut Summa on nolla, sillä luvut muodostavat vastalukuparit: ( 10) + 10 = 0, ( 9) + 9 = 0,...

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi

3.4 Rationaalifunktion kulku ja asymptootit

Tekijä Pitkä Matematiikka 11 ratkaisut luku 3

8.1 Murtoluvun määritelmä - murtoluvulla tarkoitetaan aina osaa (osia) jostakin kokonaisuudesta

LAUSEKKEET JA NIIDEN MUUNTAMINEN

Äärettämän sarjan (tai vain sarjan) sanotaan suppenevan eli konvergoivan, jos raja-arvo lims

10 Kertolaskusääntö. Kahta tapahtumaa tai satunnaisilmiötä sanotaan riippumattomiksi, jos toisen tulos ei millään tavalla vaikuta toiseen.

Luonnollisten lukujen laskutoimitusten määrittely Peanon aksioomien pohjalta

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 1, ratkaisut Maanantai

Tekijä Pitkä Matematiikka 11 ratkaisut luku 2

Suurin yhteinen tekijä (s.y.t.) ja pienin yhteinen monikerta (p.y.m.)

1 Lukujen jaollisuudesta

Solmu 3/ toteutuu kaikilla u,v I ja λ ]0,1[. Se on aidosti konveksi, jos. f ( λu+(1 λ)v ) < λf(u)+(1 λ)f(v) (2)

811312A Tietorakenteet ja algoritmit, , Harjoitus 2, Ratkaisu

LUKUTEORIA johdantoa

Insinöörimatematiikka IA

A L G E B R A N O P P I - J A E S I M E R K K I K I R J A PORVOO HELSINKI WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ KAHDESTOISTA PAINOS

RATKAISUT x 2 3 = x 2 + 2x + 1, eli 2x 2 2x 4 = 0, joka on yhtäpitävä yhtälön x 2 x 2 = 0. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla saadaan

Aritmeettinen jono

2.3 Juurien laatu. Juurien ja kertoimien väliset yhtälöt. Jako tekijöihin. b b 4ac = 2

Harjoitustehtävien ratkaisuja

( ) k 1 = a b. b 1) Binomikertoimen määritelmän mukaan yhtälön vasen puoli kertoo kuinka monta erilaista b-osajoukkoa on a-joukolla.

Diskreetin Matematiikan Paja Ratkaisuja viikolle 4. ( ) Jeremias Berg. n(n + 1) 2. k =

= ( 1) + + = Paraabelit leikkaavat pisteessä ( 2, 3). ( 8) ( 8) 4 1 1

Kombinatoriikka. Iiro Honkala 2015

MAA 2 - POLYNOMIFUNKTIOT

Yhtäpitävyys. Aikaisemmin osoitettiin, että n on parillinen (oletus) n 2 on parillinen (väite).

PERUSASIOITA ALGEBRASTA

Huom! (5 4 ) Luetaan viisi potenssiin neljä tai viisi neljänteen. 7.1 Potenssin määritelmä

LIITTEET Liite A Stirlingin kaavan tarkkuudesta...2. Liite B Lagrangen kertoimet...3

Talousmatematiikan perusteet, L2

Matematiikan tukikurssi 3.4.

Python-ohjelmointi Harjoitus 2

SMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 6 ratkaisuiksi

dx = d dψ dx ) + eikx (ik du u + 2ike e ikx u i ike ikx u + e udx

MITEN RATKAISEN POLYNOMIYHTÄLÖITÄ?

Kurssin loppuosassa tutustutaan matriiseihin ja niiden käyttöön yhtälöryhmien ratkaisemisessa.

1 PERUSLASKUTAITOJA. ALOITA PERUSTEISTA 1A. a) = 4 15 = 11. Vastaus: 11. b) 2 ( 6 + 5) = 2 ( 1) = 2. Vastaus: 2. c)

Kenguru 2006 sivu 1 Benjamin 6. ja 7. luokka ratkaisut

Kertaa tarvittaessa induktiota ja rekursiota koskevia tietoja.

Analyysi A. Harjoitustehtäviä lukuun 1 / kevät 2018

KORJAUSMATIIKKA 3, MATERIAALI

Murtolukujen peruslaskutoimitukset Cuisenairen lukusauvoilla

Kompleksiluvut. Johdanto

3 Lukujonot matemaattisena mallina

Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 7,

Matematiikan tukikurssi

Matriisipotenssi. Koska matriisikertolasku on liitännäinen (sulkuja ei tarvita; ks. lause 2), voidaan asettaa seuraava määritelmä: ja A 0 = I n.

Rationaalilauseke ja -funktio

Aluksi Kahden muuttujan lineaarinen epäyhtälö

( ) ( ) ( ) ( ( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 271 Päivitetty a) = keskipistemuoto.

Huomaa, että 0 kitkakerroin 1. Aika harvoin kitka on tasan 0. Koska kitkakerroin 1, niin

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3

Kahden lausekkeen merkittyä yhtäsuuruutta sanotaan yhtälöksi.

Dynaamisen järjestelmän siirtofunktio

Ortogonaalinen ja ortonormaali kanta

Matematiikan tukikurssi. Kertausta 1. välikokeeseen. Tehtävät

Tilastollinen päättely II, kevät 2017 Harjoitus 3B

T Datasta tietoon, syksy 2005 Laskuharjoitus 8.12., ratkaisuja Jouni Seppänen

II- luento. Etiikan määritelmiä. Eettisen ajattelu ja käytänteet. 1 Etiikka on oikean ja väärän tutkimusta

SOPIMUS KIINTEISTÖN KAUPAN MAKSUJÄRJESTELYISTÄ

Induktio kaavan pituuden suhteen

Talousmatematiikan perusteet, L2 Kertaus Aiheet

1 Eksponenttifunktion määritelmä

1. Mikä on lukujen 10, 9, 8,..., 9, 10 summa? 2. Mikä on lukujen 10, 9, 8,..., 9, 10 tulo? =?

Ohje hakulomakkeen täyttämiseen yliopistohaku.fi -palvelussa

1. osa, ks. Solmu 2/ Kahden positiivisen luvun harmoninen, geometrinen, aritmeettinen ja + 1 u v 2 1

KOKEITA KURSSI Pitemmдstд osasta sahaat pois 5. 3 b) Muunna murto- tai sekaluvuksi. d) 0,9 e) 1,3 f) 2,01

Tämän luvun tarkoituksena on antaa perustaidot kompleksiluvuilla laskemiseen sekä niiden geometriseen tulkintaan. { (a, b) a, b œ R }

4.3 Signaalin autokorrelaatio

Rohkean brändääjän ABC

(x 0 ) = lim. Derivoimissääntöjä. Oletetaan, että funktiot f ja g ovat derivoituvia ja c R on vakio. 1. Dc = 0 (vakiofunktion derivaatta) 2.

HE 83/2009 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle kaupallisista tavarankuljetuksista. esityksen (HE 32/2009 vp) täydentämisestä

1.2 Polynomien peruslaskutoimitukset (+, ja )

Transkriptio:

1.5 Polyomi jako alkutekijöihi Käsky jakaa joki luku tai polyomi tekijöihi merkitsee sitä, että asiaomaie luku tai polyomi o esitettävä tulomuodossa. Astetta akarampi vaatimus jakaa alkutekijöihi edellyttää, että tulotekijät ovat jaottomia. Tekijöihi jakamie o oleellisesti vaikeampaa kui polyomie kertolasku, eikä tässä yhteydessä kyetä kovi pitkälle meemää. Jos ajattelet vaikkapa edellise jakoesimerki jaettavaa, ymmärrät, että ei ole kovi helppoa keksiä, että se yksi alkutekijä o + 4. Edellee olisi syytä kysyä, oko toisella tekijällä, polyomilla 4 + 8 vielä tekijöitä, vai oko se jo jaoto. Suoritettaessa murtolukuje peruslaskutoimituksia täytyy osata jotaki kokoaislukuje jaollisuudesta. Muute o varsi hakalaa esimerkiksi muutaa murtolukuja samaimisiksi, mikä o välttämätö taito äide yhtee- ja väheyslaskuissa. Vastaavalla tavalla o perehdyttävä polyomie jaollisuusoppii, ee kui ryhdytää suorittamaa peruslaskutoimituksia ratioaalilausekkeilla. Nämä ovat murtolausekkeita, joide osoittaja ja vallaki imittäjä ovat polyomeja. Ku luku 6 jaetaa luvulla 9, saadaa osamääräksi 7. Saotaa, että jako mei tasa ja että luku 6 voidaa esittää jakaja ja osamäärä tuloa eli että luvut 9 ja 7 ovat luvu 6 tekijät. Jos sitte jaetaa polyomi toisella polyomilla ja jako meee tasa, saotaa että edellie polyomi o jaollie jälkimmäisellä. Tällöi jakajaa ollut polyomi sekä osamäärä ovat jaettavaa ollee polyomi tekijät, ja ytki o voimassa laskeosta tuttu säätö: jaettava = jakaja kertaa osamäärä. Kuulee joskus saottavat, että jokaie luku ja jokaie polyomi o jaollie ykkösellä ja itsellää sekä äide vastalausekkeilla, mutta ei tästä paljo jakoasiat parae. Luku tai polyomi o jaoto, ellei sillä ole muita tekijöitä, kui itsesä ja ykköe (vastalausekkeiee). Mikäli muitaki tekijöitä löytyy, polyomi o jaollie, ja se jaotota tekijää ( ±1) saotaa polyomi alkutekijäksi. Huomaa, että luvut 9 ja 7 eivät ole luvu 6 alkutekijät, sillä 9 o vielä jaollie. Ku kirjoitetaa 6 = 7, ii luku 6 o esitetty alkutekijöittesä tuloa eli o jaettu alkutekijöihisä. Muista, että ku puhutaa polyomista, tarkoitetaa summaa, jossa esiityy joki kirjaime (tai joideki kirjaimie) ei-egatiivisia potesseja kerrottua tietyillä luvuilla.

Esim. 1 + 4y + 8z, 4a + 1, k ja 5 ovat jaottomia polyomeja. Esim. Polyomi ma + mb + mc o jaollie m:llä, sillä ma + mb + mc = a + b + c m ja osamäärä määritelmä mukaa ma + mb + mc = m(a + b + c). Näyttää siltä, että oikealla puolella olevat tekijät ovat jaottomia, jote polyomi o jaettu alkutekijöihisä. Korkeamma astee yhtälöide yhteydessä tullaa aja salliessa tutustumaa eräisii jaollisuusmeetelmii, joski teoriassa päästää vasta alkuu. Ei puhettakaa, että kaikki jaolliset polyomit kyettäisii tämä kurssi jälkee jakamaa tekijöihi, kuha tutustutaa asia yleisii omiaisuuksii. Polyomi alkutekijöihi jakamie o siis polyomie kertolasku vastaoperaatio ja todettii se edellä oleellisesti hakalammaksi kui polyomie kertomie. Kai tässä o aalogiaa siihe, että sykkää metsää voi kävellä syvälleki, mutta sieltä ei ole yhtä helppoa palata ihmiste ilmoille. Ku ryhdytää aettua polyomia jakamaa alkutekijöihisä, o aia esi katsottava, oko se termeillä yhteistä tekijää. Jos tällaie kaikille termeille yhteie tekijä löytyy, se erotetaa toiseksi tekijäksi ja toiseksi kirjoitetaa se polyomi, joka saadaa jakamalla alkuperäie polyomi (siis se jokaie termi) maiitulla yhteisellä tekijällä. Esim. 5 4 +. Ku jokaie termi esitetää alkutekijöittesä tuloa, saadaa 5 = 4 = = Ku äitä termie tekijöihijakoja tarkastellaa, ähdää, että o kaikille yhteie. Meetellää kirjoitetu ohjee mukaa: 5 4 + = ( 4 + ). Jää epäselväksi, oko jälkimmäie tekijä vielä jaollie. 4

Esim. 4 4 y 8 y + 6 y Ku meetellää, kute edellä, saadaa 4y = y 8y = yy 6y = yy Mikä o kaikille yhteistä??? Yksi kakkoe, kaksi :ää ja yksi y eli y. Siispä o 4 y 8 y + 6 y = y( 4y + y) Aetu polyomi alkutekijät ovat siis,,, y ja 4y + y. Esim. 5 a(a + b) + (a + b) = (a + b) [a + (a + b) ] = = (a + b)(a + 6a + b) = (a + b)(7a + b) Aetu biomi alkutekijät ovat a + b ja 7a + b. Käsiteltäessä polyomie kertolaskua johdettii eräille erikoistapauksille laskukaavat: (a + b) = (a + b)(a + b) = a + ab + b (a b) = (a b)(a b) = a ab + b (a + b)(a b) = a b Ku äissä s. ET-KAAVOISSA vaihdetaa puolet, saadaa a + ab + b = (a + b) a ab + b = (a b) a b = (a b)(a + b) LAUSE 1: Jos kolmitermie polyomi (triomi) o kahde luvu eliöitte summa lisättyä (väheettyä)samoje lukuje kaksikertaisella tulolla, ii tämä triomi o maiittuje lukuje summa (erotukse) eliö.

Jos kaksitermie polyomi (biomi) o kahde luvu eliöitte erotus, ii ko. biomi o äitte lukuje erotukse ja summa tulo. Esim. 6 k4 + 10k + 5 = k: eliö + viitose eliö + k: ja viitose kaksikertaie tulo = ( k ) + k 5 + 5 = äide lukuje summa eliö = (k 5). Esim. 7 k 6 = k 6 = k: ja kuutose elose eliöitte erotus = äitte lukuje erotukse ja summa tulo = (k 6)(k + 6). Huom.! Kumpaisessakaa edellisessä esimerkissä polyomi termeillä ei ollut yhteistä tekijää!!! Asia tieteki tarkoi huomioitii, vaikka siitä ei tekstissä eriksee maiittu. Joskus tämä tekijä voi olla myös ykköse vastaluku. Esim. 8 z z + z = z(z z + 1) = z(m z 1 + 1) = z(z 1) + Esim. 9 ab a ab = a(a ab + b) = a(a b) Yhteiseksi tekijäksi erotettii a. Esim. 10 a4 b4 = (a) (b) = (a b)(a + b) = (a b)(a + b)(a + b). Oko alkutekijöissää??? Esim. 11 a6 b6 = (a) (b) = (a b)(a + b). Oko alkutekijöissää? Ovatko siis tulomuotoise esitykse molemmat biomit jaottomia? Mistäpä kukaa tietämätö tietäisi, että kumpiki biomi o vielä jaollie. Voidaa todistaa, että a b = (a b)(a + ab + b) a5 b5 = (a b)(a4 + ab + ab + ab + b4) ja ku tarkastellaa jälkimmäise tekijä muotoa, o aihetta otaksua, että a 1 b = (a b)(a + a b + a b +... + ab + b ) (*) 1

Viimeksi kirjoitettu rivi voidaa todistaa oikeaksi suorittamalla oikea puole kertolasku allekkai. LAUSE 1: a b o aia jaollie biomilla (a b). Osamäärä o astelukua 1 oleva homogeeie polyomi, missä siirryttäessä termistä toisee a: ekspoetti aia yhdellä laskee ja b: ekspoetti yhdellä ousee. Jos o parito luku ja kaavaa (*) sijoitetaa b: paikalle b, saadaa 1 1 a + b = (a + b)(a a b + a b +... ab + b ). (**) LAUSE 14: a + b o jaollie (a + b):llä, jos o parito luku. Osamäärä o astelukua 1 oleva homogeeie polyomi, jossa ekspoetit käyttäytyvät kute lausee.1 tapauksessa, mutta termie etumerkit vuorottelevat plus ja miius. Esim. 1 + 7 = + = ( + )( 6 + 9) Esim. 1 6 = (5 15) = ( 1)(4 + + + + 1) Tässä vaiheessa teoriaa eemmät polyomie tekijöihijakokeiot ovat vähissä. Joskus saattaa viedä päämäärää termie ryhmittely: jaetaa ryhmät tekijöihi ja äi saatuu summaa sovelletaa jotaki esitetyistä meetelmistä, lähiä yhteise tekijä ottoa taikka ET-kaavoja. Esim. 14 + + + 1 = ( + ) + ( + 1) = ( + 1) + ( + 1) = = ( + 1)( + 1) Esim. 15 a + ac b + bc = a(a + c) b(b c), umpikuja. Toie yritys: a + ac b + bc = a b + ac + bc = (a b)(a + b) + c(a + b) = = (a + b)(a b + c)

Polyomie tekijöihi jakamise taito o välttämätö, jos aikoo hallita ratioaalilausekkeide peruslaskutoimituksia. Jo ratioaalilausekkee supistamie saattaa jäädä suorittamatta, sillä eihä aia ole kyse moomi jaosta moomilla. Supistamieha tarkoittaa osoittaja ja imittäjä jakoa samalla luvulla, tai lausekkeella, joka luoollisesti tulee olla osoittaja ja imittäjä yhteie tekijä. Erityiseä vaaraa aia vaaii summasta supistamie, joka varmasti vie tehtävä ollille. Moomie jakolaskussa o alustavasti jo tutustuttuki supistamisee, joka yleisesti voidaa esittää kaavaa ka a = kb b Esim. 16 ac acy ac( y) ac = = y ( y)( + y) + y. Supistettii ( y):llä. Esim. 17 + ei supistu, vaikka varmaa tekisi mieli vetää siitä : eliöt + 1 valla yli. Tekisikö?? Supistamise ja ratioaalilausekkeilla laskemise yhteydessä yleesäki joudutaa usei käyttämää hyväksi seuraavaa lausetta, joka oikeastaa merkitsee murtolausekkee supistamisesta/lavetamista ykköse vastaluvulla: LAUSE 15: Ratioaalilauseke (murtoluku) säilyy arvoltaa muuttumattomaa, jos muutetaa sekä osoittaja että imittäjä merkki. jos muutetaa joko osoittaja tai imittäjä merkki ja samalla koko murtolausekkee etumerkki Esim. 18 4 + 1 4 + 1 = + =. Huomaa osoittaja merki muuttumie; se jokaise termi etumerkki muuttui!!!

Esim. 19 1 y 5 7y y 5 + y 1 = 7y + y Saattaisit joskus säästyä s. huolimattomuusvirheiltä, jos erityisesti moimutkaisempia esiastee yhtälöitä ratkaistessasi tukeutuisit lausee.15 oppeihi, erityisesti se jälkimmäisee momettii tilateessa, jossa murtolausekkee edessä o egatiivie etumerkki. Siitä seuraava esimerkki: Esim. 0 5 1 = 10 4 1 5 + = 10 4... =...