Kuntien taloustietoja 2014. Lähde:Tilastokeskus 2015, Kuntien raportoimat talous- ja toimintatiedot, Kuntien tunnusluvut 2014



Samankaltaiset tiedostot
Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2013 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto Kuntien palvelutuotannon kustannuksia

Kuntien palvelutuotannon kustannuksia vuosilta Helsinki Suomen Kuntaliitto

Nettokäyttökustannukset (pl. liiketoiminta), /as.

Talouden työryhmä. Nousiainen 4/2015, tunnuslukusarjat Nousiainen-Masku-Rusko 2013

Nettokäyttökustannukset (pl. liiketoiminta), /as.

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Kuntien taloustietoja Lähde: Kuntaliitto 2017, Kuntien tunnuslukutiedosto Kuntien palvelutuotannon kustannuksia

Kuntatalouden tunnusluvut Heikki Miettinen

Nettokäyttökustannukset yhteensä, /as.

Etelä-Savon kuntien tunnuslukuja Tausta-aineistoa kuntarakenneuudistukseen: - Väestö, kuntien talous, toimintamenot

Suonenjoki. Asukasluku

LAPIN KUNTIEN PALVELUTUOTANNON NETTOKUSTANNUKSIA VUODELTA 2006 euroa / asukas

Valikko 2: Valikko 3: Jos haluat korvata kokoluokan Jos haluat korvata maakunnan jollain vertailukunnalla, valitse jollain vertailukunnalla, valitse

11 Lappi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA. Alueuudistuksen yleiskuva

LAPIN KUNTIEN NETTOKUSTANNUKSET 2005 EUROA / ASUKAS (pois lukien liiketoiminta) Lähde: Tilastokeskus

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2016

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2017

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA

Lapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja


Nettokustannusten vertailu PALVELUJEN NETTOKUSTANNUSTEN VERTAILU. Kouvola

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. (käyvin hinnoin)

3. Kuntatalous Harjavalta 79 Luvia vuosikate v.2011 (1 000 euroa) ,00-327, vuosikate v.2010 (1 000 euroa) 4 915,00 874,00 3.

KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO. Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti

Henrik Rainio

Palvelujen odotekustannukset vuonna Joensuun selvitysalue yhdessä Heikki Miettinen

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Varhaiskasvatusta lukujen valossa. Jarkko Lahtinen Erityisasiantuntija Kuntaliitto

KUNTIEN TALOUSARVIOT V. 2011

Kuntien ja kuntayhtymien ulkoiset menot ja tulot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Kuntajakoselvitysalueita koskevien talous- ja ennakointiaineistojen tuottaminen

Porvoon palvelurakenteen kustannus. HT Eero Laesterä Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela

TILINPÄÄTÖS

Lapin maakuntatilaisuus

Palvelujen odotekustannukset vuonna Outokummun kaupunki Heikki Miettinen

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue Heikki Miettinen

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntien talouden ennakoimisen vaikeudet

Tilinpäätös Minna Uschanoff

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta Tilastoaineistoa

TILINPÄÄTÖS Helena Pitkänen

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Porin selvitysalueen vertailutilastoja

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

Hankasalmen talous suhteessa muut kunnat

LUETTELO KÄRÄJÄOIKEUKSISSA OLEVISTA ARKISTOJEN OSISTA

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu

Tilinpäätös Jukka Varonen

Kanta-palvelut: Potilastiedon arkisto Käyttöönottoaikataulusuunnitelma v.3.4 ( )

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Porvoon palvelurakenteet. Lyhennelmä esityksestä Eero Laesterä, HT Tuomas Hanhela, erityisasiantuntija

Kuntien tuottavuusvertailu

6 Kainuu. 6.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS

KOTKA-KONSERNI TILINPÄÄTÖS 2017

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Alkava ARA-tuotanto kunnittain

Palvelujen nettokustannukset Keski-Satakunta Anni Antila

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

8 Keski-Pohjanmaa. 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Talous ja henkilöstö

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Resurssiviisas kunta Jarkko Majava

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

Hallintovaliokunta

ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Varhaiskasvatuksen kehittäminen kunnan strateginen valinta

Lohjan palveluverkko ulkopuolisin silmin

N:o Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

Lapin liitto Kuntakohtainen katsaus talousarvioihin. Henkilöstömenojen osalta huomioitava lomituspalvelujen hoito:

Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja

Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016

Selvitystyön 1. vaiheen tiivistelmä Kuntarakenneselvitys Keuruu * Multia * Mänttä-Vilppula YTT Anne Luomala, Focus Main Point Oy

VUODEN 2017 TILINPÄÄTÖKSEN TUNNUSLUKUVERTAILU

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Kriisikuntakriteerit ARTTU-kunnissa

Kuntaliiton terveiset. Valtakunnallinen pienkouluseminaari IV Tampere Johtaja Terhi Päivärinta Suomen Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset)

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.

17 Päijät-Häme Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

Transkriptio:

Kuntien taloustietoja 214 Lähde:Tilastokeskus 215, Kuntien raportoimat talous- ja toimintatiedot, Kuntien tunnusluvut 214

7 Verotulot 214 /asukas 6 Kemi 3851 /as. Koko maa 387 /as. Kemi sai vuonna 214 verotuloja asukasta kohden 19 vähemmän kuin koko maan keskiarvo. Kemi on 32:n kunnan joukossa 48. 5 4 3 2 1 2

Tuloveroprosentti 215 25 Kemi 21,25 Koko maa k.a. 19,84 2 15 1 Suomen korkein tuloveroprosentti vuonna 215 oli Kiteen 22,5. Kemiä korkeampi veroprosentti oli 72:lla kunnalla. Alle 18 %:n veroprosentit löytyvät Ahvenanmaan saaristokunnista ja Kauniaisista. 5 3

Valtionosuudet 214 /asukas 5 Kemi sai valtionosuuksia 554 /asukas enemmän kuin maassa keskimäärin. Eniten valtionosuuksia saivat Ranua, Utsjoki, Salla ja Puolanka. 4 3 Kemi 252 /as. Koko maa 1498 /as. 2 1 4

16 Suhteellinen velkaantuneisuus % (=vieras pääoma-saadut ennakot/käyttötulot) 14 12 Suhteellinen velkaantuneisuus oli Kemissä vuoden 214 lopussa 63, % (6,2 % vuonna 213, 63,9 % vuonna 212) kun tavoite on alle 5 %. Kemi sijoittuu 32 kunnan joukossa sijalle 61 (6. v. 213). Kemiä korkeampi suhteellinen velkaantuneisuus on mm. Lahdessa, Raahessa, Vantaalla, Kokkolassa ja Kotkassa. 1 8 Kemi 63, % Koko maa 52, % 6 4 2 5

8 Rahoitusvarallisuus 214 /asukas (=(saamiset+rahoitusarvopap.+rahat ja pankkisaam.)-(vieras pääoma - saadut ennakot)/asukasmäärä) 6 Rahoitusvarallisuus oli Kemissä vuoden vaihteessa 214-215 Suomen kunnista 36. huonoin. 4 2-2 -4-6 Kemi -3991 /as. Koko maa -246 /as. -8-1 6

1 9 8 Omavaraisuusaste % 214 (=(oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/koko pääoma- saadut ennakot)) Tunnusluku mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Hyvä tavoitetaso on 7 %, 5 % tai sitä alempi tarkoittaa merkittävän suurta velkarasitetta. 7 Kemi 42,9 % Koko maa 61,1 % 6 5 4 3 2 1 7

5 Vuosikate 214 /asukas 4 3 2 Kemi 9 /as. Koko maa 46 /as. 1-1 8

12 Kertynyt ali-/ylijäämä 214 /asukas 1 8 Kemillä oli kertynyttä ylijäämää vuoden 214 lopussa 46 /as. Ero kuntien keskiarvoon on 1269 /as. Eniten ylijäämää on kertynyt Eurajoella, Kaskisissa, Helsingissä, Kannonkoskella sekä Ahvenanmaan saaristokunnissa. 6 4 Kemi 46 /as. Koko maa 1729 /as. 2-2 -4 9

1 9 8 Lainakanta 31.12.214 /asukas Kemi sijoittuu lainamäärässä vuoden 214 lopussa sijalle 48. Kemillä oli lainaa 371 /as., kun kuntien keskiarvo oli 2694 /asukas. Kemiä enemmän lainaa/asukas oli mm. Raahella, Hangolla, Kokkolalla, Vantaalla, Kotkalla, Lahdella ja Pietarsaarella. 7 6 Kemi 371 /as. Koko maa 2694 /as. 5 4 3 2 1 1

1 Käyttötalouden nettokustannukset 214 /asukas 9 8 Kemi 632 /as. Koko maa 552 /as. 7 6 5 4 3 2 Käyttötalouden nettokustannukset olivat Kemissä yhteensä 53 /asukas korkeammat kuin maan keskimääräiset kustannukset (ero 411 /as. v. 213). Korkeimmat kustannukset/asukas ovat Pelkosenniemellä, Sallassa, Utsjoella, Puolangalla ja Kemijärvellä. Oulu käytti 5165 /as., Keminmaa 589, Rovaniemi 5625 ja Tornio 534 /asukas. 1 11

8 Yleishallinnon nettokustannukset 214 /asukas 7 6 5 Yleishallinnon kustannukset olivat vuonna 214 4 /asukas pienemmät Kemissä kuin koko maan keskimääräiset kustannukset. 4 3 Kemi 154 /as. Koko maa 158 /as. 2 1 12

25 Opetustoimen nettokustannukset 214 /asukas Opetustoimen kokonaiskustannuksissa Kemi sijoittuu sijalle 258 (32 kuntaa). Opetustoimeen sisältyvät perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, kansalaisopistot ja taiteen perusopetus. Opetus 2 15 Kemi 137 /as. Koko maa 1157 /as. 1 5 13

3 Perusopetuksen nettokustannukset 214 /oppilas 25 Kemi sijoittuu perusopetuksen oppilaskohtaisissa kustannuksissa sijalle 229 (315 kuntaa). Kemin kustannukset oppilasta kohden ovat 539 keskimääräistä alhaisemmat. 2 15 Kemi 8277 /oppilas Kunnissa keskimäärin 8816 /oppilas 1 5 14

7 Lukiokoulutuksen nettokustannukset 214 /oppilas 6 5 4 Kemi sijoittuu lukiokoulutuksen kustannuksissa sijalle 159 (225 kuntaa). Kustannukset ovat keskimääräistä 264 /oppilas alhaisemmat. Kustannukset ovat korkeimmat Hollolassa ja alhaisimmat Rovaniemellä ja Mikkelissä. 3 Kemi 759 /oppilas Kunnissa keskimäärin 1194 /oppilas 2 1 15

25 2 Kansalaisopistojen nettokustannukset 214 /asukas Kansalaisopistokustannukset vaihtelevat melkoisesti kunnittain. Eniten rahaa käyttävät Sulkava, 21 /as. ja Kinnula 157. Kemin kustannukset ovat 5 /as. korkeammat kuin koko maan kustannukset keskimäärin. 15 Kemi 76 /as. (34 /as. v. 213) Koko maa 26 /as. 1 5 16

18 Lasten päivähoidon nettokustannukset 214 /-6-vuotias 16 14 Kemi on päivähoidon kustannuksissa 319 kunnan joukossa 219. Kustannukset ovat alle kouluikäistä lasta kohden 76 keskimääräistä alhaisemmat. 12 1 8 Kemi 5166 /-6-vuotias Kunnissa keskimäärin 5926 /-6-vuotias 6 4 2 17

6 Kulttuuritoimen nettokustannukset 214 /asukas 5 Kemi 413 /as. Koko maa 271 /as. Kulttuuritoimen kokonaiskustannuksissa Kemi oli sijalla 4. Ero Kemin ja keskimääräisten kustannusten välillä oli 142 /as. eli Kemi käytti v. 214 kulttuuritoimintaan 3,1 milj. keskimääräistä enemmän. Kemiä enemmän käyttivät Kauniainen, Pelkosenniemi ja Sottunga. 4 3 2 1 18

Yleisen kulttuuritoimen nettokustannukset 214 /asukas 2 15 1 Kemi 11 /as. Koko maa 21 /as. 5 19

18 Museoiden, teattereiden ja orkestereiden nettokustannukset 214 /asukas 16 14 12 Kemi 148 /as. Koko maa 49 /as. Kemi käyttää museo-, teatteri- ja orkesteritoimintaan Suomen kunnista toiseksi eniten rahaa asukasta kohden. Kemiä enemmän rahaa käyttää asukasta kohden Lahti. Kaiken kaikkiaan rahaa näihin toimintoihin käyttää 196 kuntaa. 1 8 6 4 2 2

18 Kirjaston nettokustannukset 214 /asukas 16 Kemi käyttää kirjastotoimintaan 9 /asukas keskimääräistä enemmän. 14 12 1 Kemi 66 /as. Koko maa 57 /as. 8 6 4 2 21

3 Liikunnan ja ulkoilun nettokustannukset 214 /asukas 25 Liikuntatoimen kokonaiskustannuksissa Kemi sijoittuu sijalle 2 (317 kuntaa). Ero keskimääräisiin kustannuksiin on 37 /as. Eniten rahaa käyttävät Kauniainen, Pelkosenniemi ja Harjavalta. 2 Kemi 135 /as. Koko maa 98 /as. 15 1 5 22

1 Nuorisotoimen nettokustannukset 214 /asukas 9 8 Nuoristotoimen kustannuksissa Kemi on sijalla 71 (32 kuntaa). Kemin kustannukset ovat keskimääräistä 4 /as. korkeammat. 7 6 5 Kemi 36 /as. Koko maa 32 /as. 4 3 2 1 23

7 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset 214 /asukas 6 5 Kemi 4214 /as. Koko maa 3655 /as. Sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannuksissa Kemi sijoittuu sijalle 83 (32 kuntaa). Erotus kuntien keskiarvoon on 559 /as. (464 /as. v.213). 4 3 2 1 24

3 Soster hallinnon nettokustannukset 214 /asukas 25 2 15 Kemi 48 /as. Koko maa 44 /as. 1 5 25

35 Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon nettokustannukset 214 /asukas 3 25 Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon kustannukset ovat Kemissä 2 /as. korkeammat kuin keskimääräiset kustannukset. 2 Kemi 144 /as. (v. 213 13 /as.) Koko maa 124 /as. 15 1 5 26

Perusterveydenhuollon avohoidon nettokustannukset 214 /asukas 12 1 Oman perusterveydenhuollon kustannukset ovat 19 /as. korkeammat kuin keskimääräiset kustannukset (eli 2,4 milj. ). 8 Kemi 53 /as. Koko maa 394 /as. 6 4 2 27

1 Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon nettokustannukset 214 /asukas 9 8 Perusterveydenhuollon vuodeosastohoitoon käytetään Kemissä 32 /as. keskimääräistä enemmän rahaa (14 /as. enemmän v. 212). 7 6 5 Kemi 218 /as. Koko maa 186 /as. 4 3 2 1 28

22 2 18 Erikoissairaanhoidon nettokustannukset 214 /asukas Kemi 1558 /as. Koko maa 1165 /as. Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat Kemissä 393 /as. korkeammat kuin keskimääräiset kustannukset (eli 8,6 milj..) (4 /as. v. 213). Kemi sijoittuu sijalle 15 (33 kuntaa). Eniten rahaa/asukas käyttivät Salla, Rantasalmi ja Paltamo. 16 14 12 1 8 6 4 2 29

18 Hammashuollon nettokustannukset 214 /asukas 16 Kemin hammashuollon kustannukset ovat 14 /as. keskimääräistä alhaisemmat. 14 12 1 Kemi 65 /as. Koko maa 79 /as. 8 6 4 2 3

16 Kotipalvelujen nettokustannukset 214 /asukas 14 12 Kemin kustannukset ovat 21 /as. keskimääräistä korkeammat. Vanhusten laitoshuollon kustannukset sensijaan ovat 26 /as. alhaisemmat. Kotipalvelujen kustannukset ovat korkeimmat Ahvenanmaan saaristokunnissa. 1 8 6 Kemi 149 /as. Koko maa 128 /as. 4 2 31

Vanhusten laitospalvelujen nettokustannukset 214 /asukas 18 16 14 Vanhusten laitospalvelujen kustannuksissa Kemi sijoittuu sijalle 167 (235 kuntaa). Kemin kustannukset ovat 26 /asukas alhaisemmat kuin keskimääräiset kustannukset 12 1 8 6 Kemi 88 /as. Koko maa 114 /as. 4 2 32

4 Vammaishuollon laitospalvelujen nettokustannukset 214 /asukas 35 3 25 2 15 1 Kemi 33 /as. Koko maa 31 /as. 5 33

35 Liikenneväylien nettokustannukset 214 /asukas 3 25 Kemi 186 /as. Koko maa 147 /as. Kemi on näissä kustannuksissa 27. (yht. 319 kuntaa). Kemiä suuremmat kustannukset on mm. seuraavissa kunnissa: Kittilä, Kauniainen, Imatra, Eurajoki, Ristijärvi, Hämeenlinna, Espoo, Mikkeli ja Jyväskylä. 2 15 1 5 34

8 Toimitila- ja vuokrauspalvelujen nettokustannukset 214 /asukas 6 4 2-2 -4-6 Kemi -282 /as. Koko maa -37 /as. -8-1 35

9 Ympäristöterveydenhuollon nettokustannukset 214 /asukas 8 7 6 5 4 3 Kemi 14 /as. Koko maa 15 /as. 2 1 36

25 Palo- ja pelastustoimen nettokustannukset 214 /asukas Kemi maksaa näistä palveluista 3 /asukas keskimääräistä enemmän. 2 15 Kemi 15 /as. Koko maa 75 /as. 1 5 37